Jaakko Illin maa-aineslupahakemus:

Transkriptio

1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Jaakko Illin maa-aineslupahakemus: / /2015 YMRAKLK Jaakko Illi hakee lupaa (uusi maa-aineslupa, ei MAL momentin mukainen jatkolupa) maa-ainesten ottamista varten Tavolassa sijaitsevalle kiinteistölle Alhonsora viiden vuoden ajaksi m³:n määrälle hiekkaa ja soraa. Ottamisalueen pinta-ala on noin 3,614 ha. Nummi-Pusulan kunnanhallitus myönsi kiinteistölle ( 66) ensimmäisen maa-aineslain mukaisen luvan. Lupia on jatkettu siten, että viimeksi myönnetyn maa-ainesottamisluvan voimassaoloaika on päättynyt Hakemuksen tavoitteena on saada ottamisalue maisemoitua viiden vuoden kuluttua ja samalla hyödyntää siellä vielä olevaa edellisen luvan mukaista ottamatta jäänyttä maa-ainesta. Ottamistoiminnalla turvataan alueen tarkoituksenmukainen ja nopea maisemointi. Nummi-Pusulan ympäristölautakunta myönsi ( 80) Jaakko Illille jatkoluvan (MAL momentin mukainen jatkolupa) maa-ainesten ottamiseen samalle kiinteistölle viiden vuoden ajaksi m ³ :n määrälle soraa ja hiekkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta myönsi ( 63) samalle kiinteistölle maa-ainesluvan jatkoluvan (ei varsinainen uusi maa-aineslupa, MAL momentin mukainen jatkolupa) viiden vuoden ajaksi m²:n määrälle soraa ja hiekkaa. Naapurit valittivat lautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 63) myöntämän maa-ainesottamislupapäätöksen. Hallinto-oikeuden kumoamispäätöksen perustelu oli seuraava: "Asiakirjoista ilmenee, että myönnetty maa-aineslupa on ollut jatkolupa viideksi vuodeksi myönnetylle luvalle. Alueelta on otettu soraa vuodesta 1992 lähtien. Ottamisalue on merkitty Nummi-Pusulan oikeusvaikutteisessa eteläosien osayleiskaavassa (voimaan 2009) maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Luvan hakija on toimittanut päivitetyn maa-ainesottamissuunnitelman hyväksytyn ottamissuunnitelman sijaan. Hallinto-oikeus toteaa, että maa-aineslain 10 :n 3 momentissa on säädetty mahdollisuudesta jatkaa yksinkertaistetussa menettelyssä kymmentä vuotta lyhyemmäksi määräajaksi myönnetyn luvan voimassaoloaikaa enintään kymmeneen vuoteen. Maa-aineslain 10 :n säännökset rajoittavat sitä aikaa, jonka maa-aineslupa voi enintään olla voimassa. Koska pelkällä jatkoluvalla ei kuitenkaan voida myöntää yli kymmenen vuoden maa-aineslupia ja kun lisäksi otetaan huomioon alueelle voimaan tullut osayleiskaava, on valituksenalainen päätös kumottava.

2 Hallinto-oikeus toteaa, että se seikka, että maa-ainesten ottaminen alueella on kestänyt jo yli 10 :ssä säädetyn enimmäisajan, ei sinänsä ole este uuden luvan myöntämiselle, mikäli maa-aineslain edellytykset siihen ovat muutoin vielä olemassa." Ottamisalue sijaitsee kiinteistön Alhonsora keskivaiheilla siten, että etäisyys lähimpään kiinteistön rajaan on noin 38 metriä ja lähimpään asuinkiinteistön rajaan on noin 60 metriä. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 85 metrin etäisyydellä ja lähin omakotitalo sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä kaivualueen rajasta. Ottamisalueen eteläpuolella sijaitsee 2 lomarakennuspaikkaa ja 2 omakotirakennuspaikkaa, joista 3 sijaitsee ottamisalueelle johtavan yksityistien varrella. Idässä ottamisalueen käsittävä kiinteistö rajoittuu peltoalueeseen ja pohjoisessa ja lännessä metsäalueeseen. Ottamisalue on merkitty oikeusvaikutuksettomassa Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaavassa maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ylimmän pohjavedenpinna ja alimman ottamistason väliin jää vähintään 3,5 metriä leveä suojavyöhyke. Lupamääräysten 7. kohdassa on esitetty pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten seurantaa koskevat määräykset: Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, liite 6, sivu 97" esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vähimmäistarkkailuvelvoitteena pohjaveden pinnan korkeuden seuraamiselle on havaita korkeus neljä kertaa vuodessa pohjavesiputkesta P1 ja P2. Virallisessa korkeusjärjestelmässä olevat pohjaveden korkeustiedot on toimitettava neljä kertaa vuodessa kaavoitustoimistoon ja ympäristöyksikköön 15.1, 15.4, 15.7 ja mennessä. Pohjaveden laatua on seurattava kerran vuodessa edellä mainitusta pohjavesiputkesta ottamistoiminnan alussa ja tämän jälkeen kahden vuoden välein otettavin laajan analyysin mukaisin näyttein, joiden laboratoriotutkimusten tulokset tulee toimittaa kaavoitustoimistoon ja ympäristöyksikköön. Välivuosina voidaan vesinäytteet analysoida suppeamman analyysin mukaisin näyttein. Mikäli suppeamman analyysin tuloksissa havaitaan pohjaveden yleisestä laadusta poikkeavia arvoja, tulee tehdä välittömästi laajempi analyysi kohonneen pitoisuuden aiheuttajan selvittämiseksi. Laajaa seurantaa ei tarvitse tehdä välttämättä kokonaisuudessaan, vaan parametrien valinnassa voidaan huomioida kyseessä oleva suppean seurannan raja-arvon ylitys. Vesinäytteiden laaja analyysi: aistinvarainen arviointi, COD Mn, nitriittityppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, sähkönjohtokyky, sameus, ph, mineraaliöljy ja koliformiset bakteerit.

3 Vesinäytteiden suppea analyysi: aistinvarainen arviointi, sameus, sähkönjohtokyky, ph ja permanganaattiluku. Pohjavesiputkien korkeus- ja laatutiedot on havaittu : Pohjaveden pinnan korkeudet olivat seuraavat: - P ,53 m ,63 - P ,43 m kuiva Pohjaveden laadusta otettiin vesinäytteet naapurikiinteistön talousvesikaivosta ja pohjavesiputkesta P 2. Vesianalyysin testausselosteen lausunnon mukaan vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pohjaveden laadussa ja korkeudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Hakemusta koskeva kuulutus on ollut kaupungin ilmoitustaululla ja kuulutus julkaistiin Länsi-Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä. Naapureille ( , , , , , , , , , , , , ja ) ilmoitettiin kirjallisesti asian vireille tulosta ja heille varattiin maaaineslain 13 :n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaan mennessä saapui kolme huomautusta, joissa vastustetaan luvan myöntämistä. Huomautuksen tekivät kiinteistöjen ja omistajat, sekä kiinteistöjen omistajien , , ja tekemä yhteinen huomautus. - Kiinteistön (kiinteistön etäisyys ottamisalueeseen on noin 130 metriä) omistajien tekemässä huomautuksessa todetaan mm. seuraavaa: "Uusi lupahakemus liitteineen pohjautuu lähes täysin aiempaan hakemukseen ja sisältää yksityiskohtia, jotka jo aiemman lupahakemuksen yhteydessä todettiin paikkansapitämättömiksi. Lisäksi hakemuksessa esitetään toiminta-aikarajaus, joka poikkeaa toiminnanharjoittajan eduksi aiemmasta kaupunkisuunnittelulautakunnan lupapäätöksessään ilmaisemasta tahdosta. Aiemmassa lupapäätöksessä päädyttiin sallimaan ottamistoiminta arkisin ma-pe 8:00-19:00 ja kieltämään se lauantaisin, sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Toteamme, että uudesta maa-ainesluvasta päättäminen tapahtuu virheellisin perustein, jos päätös tehdään kuulutuksen yhteydessä julkaistun lupahakemuksen pohjalta." Vastine: Maa-aineslain 6 1. momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen (kohtien 1-4) rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on myös otettava huomioon lupamääräysten vaikutus. Luvan hakija teetti edellisen lupakäsittelyn aikana uuden maa-ainesottamissuunnitelman, jonka voidaan katsoa täyttävän maa-aineslain 6 1. momentissa esitetyn vaatimuksen. Lupapäätöksen lupamääräysten lupaehtoihin tulevat samat toiminta-ajat, mitkä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi edellisessä lupakäsittelyssä. - Kiinteistön (kiinteistön etäisyys ottamisalueeseen on noin 450 metriä) omistajien tekemässä huomautuksessa todetaan mm. seuraa-

4 vaa: "Soranottopaikan naapureina ja vaikutusalueella on paljon asukkaita ja kesäasukkaita, joille aiheutuu kohtuutonta melu ym. haittaa etenkin iltaisin klo 16.00/ , jolloin yleensä ollaan töitten jälkeen rauhoittumassa luonnon helmassa. Melu-, pöly -ym. haitat aiheutuu maa-ainesten käsittelystä, seulonnasta ja raskaasta liikenteestä, johon nykyinen kapea ja heikosti pohjustettu yksityistiekään ei ole sovelias. Kiviaineksen murskaukseen luvan myöntämistä ei tulisi edes harkita." Vastine: Lupapäätöksen lupamääräysten lupaehtoihin tulevat samat toiminta-ajat, mitkä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi edellisessä lupakäsittelyssä. Harjoitettava ottamistoiminta on melko pienimuotoista ja liikennemäärät eivät ole suuria. - Kiinteistöjen omistajien (peltoa), (kiinteistön etäisyys sorakuoppaan on noin 88 m ja asuinrakennukseen on noin 120 m), (kiinteistön etäisyys sorakuoppaan on noin 280 m ja asuinrakennukseen on noin 350 m) ja (kiinteistön etäisyys sorakuoppaan on noin 220 m ja asuinrakennukseen on noin 425 m) tekemässä yhteisessä huomautuksessa todetaan mm. seuraavaa:" Uusi lupahakemus pohjautuu pääsääntöisesti saman hakijan aiempaan hakemukseen lukuisine asiavirheineen, jotka on useaan kertaan todettu subjektiivisesti hakijan etuja ajavaksi. Tässä muutama esimerkki: 1. Hakija väittää hakemusmateriaaleissa, että lähistöllä ei ole talous- ja käyttövesikaivoja. Lähin käytössä oleva kaivo kuitenkin sijaitsee noin 100 m ottoalueelta itään. Pohjaveden korkeuksien seurantavelvoite on laiminlyöty. 2. Hakija hakee toiminta-ajan laajennusta klo 7-22 vasten aiempaa päätöstä klo Kaikki maa-ainestoiminta tulee kieltää sekä arkipyhinä että viikonloppuina. 3.Lohjan kaupunki antoi ottotoiminnan jatkua hallinto-oikeudenpäätöksestä huolimatta vaikka edellinen lupa umpeutui jo Katsomme aiemmin suoritetun melumittauksen manipuloiduksi. 5. Maisemointiin tarvitaan noin m³ multamaata. Alhon sora on vastoin määräyksiä ollut varastoimatta pintamaakerroksen ja myynyt sen hiekkaan sekoitettuna. Lohjalla m³ multaa maksaa ilman rahteja noin euroa. 6. Luottamuspula toiminnanharjoittajaa kohtaan lukuisten lakien ja lupaehtojen noudattamatta jättämisestä. Esim maa-aineksen ajo kuopalta. Helsingin Hao oli juuri kumonnut lautakunnan myönteisen ottolupapäätöksen. Ilmoitimme rikkomuksesta jälleen kerran kaupungille." Vastine: Pohjaveden laatua ja pinnan korkeuksia on seurattu asianmukaisesti. Lupapäätöksen lupamääräysten lupaehtoihin tulevat samat toimintaajat, mitkä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi edellisessä lupakäsittelyssä. MAL 21 :n mukaan luvan hakija voi hakea lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Melumittauksen suoritti ulkopuolinen melumittauksiin erikoistunut konsulttitoimisto Envimetria Oy. Luvan hakija on antanut riittävän selvityksensä tapahtumista. Luvan hakija toimitti uuden päivätyn Maanmittauspalvelu Pelto- Timperi Ky:n laatiman maa-ainesottamissuunnitelman, jonka voidaan katsoa täyttävän maa-aineslain 6 1. momentin mukaiset vaatimukset. Uutta ottamissuunnitelmaa laadittaessa ottamisalue kartoitettiin GPS -mittauksena ja aineistoa täydennettiin laserkeilausaineistolla, jolloin massalaskennassa päästiin hyvin tarkkoihin massamääriin verrattuna aikaisempiin ottamissuunnitelmiin. Uuden suunnitelman mukaiset ottamismäärät ja alueelta vuodesta 1982 lukien otettu kokonaisottamismäärä täsmäsi kuitenkin melko hyvin vanhoihin suunnitelmiin ja ilmoitettuihin vuosittaisiin ottamis-

5 määriin verrattuna. Ottamissuunnitelmasta on pyydetty Lohjan ympäristöyksikön, ympäristöterveyden ja Uudenmaan ELY -keskuksen lausunnot. 1. Lohjan ympäristönsuojelun tulosalue antaa seuraavan lausunnon: "Lähimmät häiriintyvät kohteet, kaksi vapaa-ajan rakennusta ja yksi ympärivuotinen asuinrakennus, sijaitsevat verraten lähellä ottoaluetta etelässä sekä toisaalta uusi kaava-alue koillisessa. Maa-ainesten ottotoiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmän loma-asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo ) 45 db, eikä vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella päiväohjearvoa 55 db (LAeq). Alueella ei saa toimia yöaikaan (klo ). Raaka-aine-, pintamaaja tuotevarastokasat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien käytössä on noudatettava vähintään Nummi-Pusulan ympäristönsuojelumääräyksissä esitettyä vaatimustasoa. Hakemuksessa esitetyt suojaustoimenpiteet eivät ole riittäviä. Vaaditut suojaustoimet on kirjattava myös lupaehtoihin. Maa-ainesten otto ei saa ulottua lähemmäs kuin 4 m pohjaveden pinnan ylimmästä tasosta. Maa-ainesten otto tulisi vaiheistaa niin, että koko ottoalue ei olisi yhtä aikaa ottotoiminnan piirissä, vaan osa ottoaluetta olisi oton edetessä jo maisemoitu. Alueen maisemointiin saa käyttää vain ko. alueelta siihen varattua maa-ainesta. Myös luiskien kaltevuuteen tulee käyttää ko. alueelta saatua maa-ainesta. Mikäli maisemoinnin pintakerrokseen ei riitä siellä kerättyä ja varastoitua pintamaata niin, luiskien pintaan tulee käyttää vain puhdasta humuksen ja hiekan seosta. Mikäli alueelle tuodaan muualta lisämaata, tulee siitä ilmoittaa Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta voidaan arvioida mahdollinen ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarve. Maa-ainesten ottoalueelle ei saa tuoda muuta maa-ainesta tai tavaraa, joita ei tarvita alueen maisemointiin tai ottotoiminnan harjoittamisessa. Jätteiden varastointi ja tuonti alueelle tulee kieltää. Luvan haltijan on estettävä luvaton liikkuminen alueella ja luvattomien materiaalien tuonti alueelle." Vastine: Lausunto otetaan huomioon lukuun ottamatta 4 metrin suojavyöhykevaatimusta. Esitetty 3,5 metrin suojavyöhykkeen voidaan katsoa olevan riittävä. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 liitteen 4 kohdan d mukaan pohjavesialueiden ulkopuolisilla ottamisalueilla suojakerroksen paksuus on vähintään 1-2 metriä. 2. Ympäristöterveyspalvelut on antanut seuraavan lausunnon: "Maa-ainesten otto, käsittely, varastointi ja kuljetus on suoritettava siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä klo välisenä aikana päiväohjearvoa 45 db loma-asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella eikä päiväohjearvoa 55 db vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella. Alueella ei saa toimia yöaikaan klo välisenä aikana. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Lisäksi mikäli maa-ainesten otosta, käsittelystä, va-

6 rastoinnista tai kuljetuksesta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta pöly- tai tärinähaittaa, on toimijan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi." Vastine: Lausunto otetaan huomioon 3. Uudenmaan ELY -keskus on antanut seuraavan lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Hakemusasiakirjat ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan selkeät ja asiantuntevasti laadittu. Hakemusasiakirjat ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan asetuksen mukaiset. Alue on jo valtaosin käytössä maa-ainesten ottamistoiminnan alueena. Puusto on kaadettu ja pintamaat on varastoitu alueen reunoille. ELY-keskuksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Aluetta ei käytetä yhteiseen vedenhankintaan, mutta alueen lähistöllä on yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivoja. ELY-keskus katsoo, että maa-ainesluvassa on annettava määräykset pohjaveden tarkkailusta. Tarkkailuun on lisättävä vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön talousvesikaivo (ns. Härkälähde), johon kiinteistöllä on rasiteoikeus kiinteistön alueella. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen, huomioiden edellä mainittua, ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. Alueella on voimassa Nummi-Pusulan eteläosien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa alue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (EO). ELYkeskus katsoo, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Mikäli otetaan huomioon lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia." Maa-aineslaki momentti: "Jos lupa on myönnetty kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi ja lupa-ajan päättyessä osa myönnetyn luvan maa-aineksista on vielä ottamatta, voidaan lupa-aikaa jatkaa niin, että kokonaisajaksi tulee enintään kymmenen vuotta. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi." Hakemuksessa esitetään yhteensä 10 vuotta voimassa olleen ottamisluvan jatkamista MAL 4 :n mukaisena uutena maa-aineslupana viidellä vuodella. Ottamisalueen pohjoisluiska on maisemoitu. Ottamissuunnitelmassa ottamisalue on jaettu kolmeen maisemointivaiheeseen.

7 Ottamisalueella on samanaikaisesti vireillä ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen soran murskausta koskeva ympäristölupahakemus. Ympäristöja rakennuslautakunta myönsi ympäristöluvan ( 113). Lautakunnan päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi seuraavan suuruinen vakuus (Ympäristölautakunta ): Omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus määrältään ,94 (3,614 ha x 3767 /ha m³ x 0,074 /m³). Vakuus on oltava voimassa siihen saakka, kunnes lupapäätöksessä esitetyt jälkihoitovelvoitteet on hyväksytty. Maa-aineslain 6 : Lupa on myönnettävä jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen taio sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 3 :n 1. momentti: Tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 1. mom.). MAL 3 :n 2. momentti: Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. MAL 3 3. momentti: Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Pertti Piirilä) Erikseen jaettavat asiakirjat - sijaintikartta - maastokartta - lupahakemus - ottamissuunnitelma - nykytilanteen kartta - jälkitilanteen kartta - leikkaukset - maisemointisuunnitelma - otetut maa-ainesmäärät vuosilta naapureiden huomautukset (3 huomautusta) - luvan hakijan vastine Helsingin hallinto-oikeudelle - luvan hakijan vastine

8 Esitys Yj Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää 1. todeta, että maa-aineslain 6 1. momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen (kohtien 1-4) rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on myös otettava huomioon lupamääräysten vaikutus. 2. todeta, että esitetty ottamissuunnitelma on asianmukainen eikä viidellä vuodella varsinaisella uudella maa-ainesluvalla jatkettava ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen kohtien 1-4 rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Ottamistoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista (ottamisalue on merkitty oikeusvaikutteisessa Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaavassa maa-ainesten ottoalueeksi, kyseessä on vanha maa-ainesottamisalue, ottamisalueen rajaus noudattaa päättyneen ottamisluvan rajausta, ottamisalue ei siis laajene päättyneeseen ottamislupaan verrattuna, hakemuksen kohdealue ei sijaitse luokitellulla tai inventoidulla maisema-alueella, ottamisalueella ei ole vaikutusta kaukomaisemaan, ottamisalue sijaitsee loivalla harjumuodostelmalla); 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista (Lohjan ympäristöyksikön lausunto); 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (maa-ainesten ottaminen alueella on aloitettu vuonna 1982, lähin lomarakennus sijaitsee noin 85 metrin ja lähin omakotitalo sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä ottamisalueesta); tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 1. mom.) (ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, pohjaveden ylimmän pinnankorkeuden ja alimman ottamistason väliin jää noin 3,5 metrin levyinen koskematon suojavyöhyke, pohjaveden ladussa ja korkeuksissa ei ole havaittu merkittäviä maa-ainesottamistoiminnan aiheuttamia muutoksia). 3. todeta, että ottamisalue on merkitty oikeusvaikutteisessa Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaavassa maa-ainesten ottoalueeksi (EO), joten suunnitellun ottamisen ei voida näin ollen katsoa vaikeuttavan MAL 3 :n 2. momentin mukaisesti alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmelevan kaupunki- tai maisemakuvaa; 4. myöntää kiinteistölle Alhonsora RN:o 29:0 maa-ainesluvan viiden vuoden ajaksi m³:n määrälle hiekkaa ja soraa liitteenä olevien lupamääräysten mukaisin lupaehdoin. 5. edellyttää, että ennen ottamistoiminnan jatkamista jälkihoidon vakuudeksi asetetaan omavelkainen ,94 :n suuruinen pankkitakaus siten, että se on voimassa vähintään saakka. 6. suostua luvan hakijan anomukseen aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen tämän luvan lainvoimaiseksi tuloa :n vakuutta vastaan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Muutoksenhaku: Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oi-

9 keuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös Hyväksyttiin. Liite 1 Ymrak Maa-aineslain mukaiset lupamääräykset

10 1 Liite 1 /2015 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen MAA-AINESLAIN MUKAINEN LUPAPÄÄTÖS Maa-aineslain 4 :n mukainen päätös koskien maa-aineksen ottamista. Luvan hakija Jaakko Illi Heikkiläntie Lohja Kiinteistötiedot ja ottamisalueen sijainti Tavola, kiinteistö Alhonsora , os. Pohjolantie. Ottamisalue sijaitsee Pohjolantieltä lähtevän yksityistien päässä noin 600 metrin etäisyydellä Tavolantiestä (yhdystie 1072). Ottamisalueen haltija Jaakko Illi Heikkiläntie Lohja Lupaviranomainen Lohjan kaupungin ympäristötoimen johtosäännön 5 2. momentin 14. kohdan mukaan maa-aineslain 7 :n mukaiset lupaviranomaisen tehtävät kuuluvat ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisuvaltaan. Asian vireille tulo Lupahakemus on vastaanotettu Kaavoitustilanne ja muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat - Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaava (kunnanvaltuusto , oikeusvaikutteinen): maa-ainesten ottoalue (EO). - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ): ei aluevarauksia. Aikaisemmat luvat - Nummi-Pusulan kunnanhallitus ( 66): maa-aineslupa m³:n määrälle soraa ja hiekkaa 5 vuoden ajaksi. - Nummi-Pusulan kunnanhallitus ( 70): maa-aineslupa m³:n määrälle soraa ja hiekkaa 10 vuoden ajaksi. - Nummi-Pusulan ympäristölautakunta ( 85): maa-aineslupa m³:n määrälle soraa ja hiekkaa 5 vuoden ajaksi. Kunnanhallitus muutti

11 2 Lääninhallituksen päätöksen kumoamisen jälkeen ( 182) päätöstään siten, että alin ottamistaso on + 60 m. - Nummi-Pusulan ympäristölautakunta ( 82): maa-ainesluvan jatkolupa m³:n määrälle soraa ja hiekkaa 5 vuoden ajaksi. - Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunta ( 63): maa-ainesluvan jatkolupa m³:n määrälle soraa ja hiekkaa 5 vuoden ajaksi. - Helsingin hallinto-oikeus kumosi em. kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämän maa-ainesluvan, koska lupa myönnettiin jatkolupamenettelynä. Nykytilanne alueella Maa-aineslain mukainen ottamistoiminta alueella on aloitettu vuonna Ottamisalue sijaitsee kiinteistön Alhonsora keskivaiheilla siten, että etäisyys lähimpään kiinteistön rajaan on noin 38 metriä ja lähimpään asuinkiinteistön rajaan on noin 60 metriä. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 85 metrin etäisyydellä ja lähin omakotitalo sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä kaivualueen rajasta. Ottamisalueen eteläpuolella sijaitsee 2 lomarakennuspaikkaa ja 2 omakotirakennuspaikkaa, joista 3 sijaitsee ottamisalueelle johtavan yksityistien varrella. Idässä ottamisalueen käsittävä kiinteistö rajoittuu peltoalueeseen ja pohjoisessa ja lännessä metsäalueeseen. Alueelta on otettu luvan hakijan ilmoituksen mukaan maa-aineslupien voimassaoloaikana vuosina maa-ainesta noin m³. Ottamisalueen lännen puoleinen luiska ja pohjoisen puoleinen pääty on muotoiltu ja pintamaat levitetty keväällä 2015 valmiiksi ja istutus tehdään seuraavan vuoden keväällä sen jälkeen kun pintamaat ovat painuneet. Ottamistoimintaa jatketaan länteen, etelään ja lounaaseen päin. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Polttoainetta säilytetään 1800 litran suuruisessa, joka sijaitsee ottamisalueen itäreunassa varsinaisen kaivualueen ulkopuoleisella varikkoalueella. Öljysäiliö on katettu ja se on varustettu 3000 litran suuruisella valuma-altaalla. Öljysäiliön ja tankkausalueen hiekkakerroksen alle on asennettu noin 10 metrin levyinen muovikalvo. Muut öljy- ja voiteluaineet säilytetään varikkoalueella sijaitsevassa öljynerotuskaivolla varustetussa konehallissa, jossa säilytetään pyöräkuormaajaa. Hakemus ja ottamissuunnitelma Ottamistasot- ja määrät Maa-aineslupaa haetaan uutena maa-aineslupana nykyisen päättyneen maa-ainesluvan jatkamiselle siten, että ottamistoiminta ulotetaan edellisen luvan mukaiselle tasolle + 70,0 m. Alimman ottamistason ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin esitetään vähintään 3,5 metrin paksuista koskematonta suojavyöhykettä. Ylin havaittu pohjaveden pinta on ottamisalueella + 66,63 m, joten pohjaveden pinta jää näin ollen noin 3,37 m alimman ottamistason alapuolelle. Suurin ottamissyvyys on noin 10 m. Kiinteistö Alhonsora pinta-ala on 11,916 ha, ottamisalueen

12 3 pinta-ala on noin 3,614 ha ja varsinaisen kaivualueen pinta-ala on noin 2,897 ha. Ottamismäärä on noin m³. Ottamisalueen rajaus noudattaa pääpiirteissään edellisen päättyneen maa-ainesluvan mukaista rajausta. On huomattava, ettei kaivuraja ole sama kuin ottamisalueen raja (= maisemointiraja). Käsite kaivuraja tarkoittaa työn aikaisen reunaluiskan ylärajaa siten, että ottamisalueen ja kaivurajan välissä oleva maa-aines käytetään lopullisten luiskien muotoiluun. Ottamisaika- ja järjestys Suunniteltu ottamisaika on 5 vuotta, jona aikana alue tulee maisemoida. Ottamista jatketaan nykyisistä rintauksista länteen, etelään ja lounaaseen päin. Ottamisalue on jaettu kolmeen maisemointialueeseen (vaiheet 1, 2 ja 3). Ensimmäisen ottamisalue on oltava luiskattu ennen maisemointialueelle 2. siirtymistä. Vaihe 1 on oltava kokonaan luiskattu, pintamaat levitetty ja istutettu ennen siirtymistä vaiheelle 3. Jälkihoitosuunnitelma Jälkihoito aloitetaan ottamistoiminnan aikana ottamisen etenemisen mukaisesti. Työaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1 ja lopulliset luiskat kaltevuuteen noin 1:3 tai loivemmiksi. Kuopan pohjoisreuna jätetään hiekkapintaiseksi ja muotoillaan jyrkemmäksi paahderinteeksi kaltevuuteen 1:2. Pohjatason jälkihoitoa ei ole aina mahdollista tehdä välittömästi, koska pohjapinta-alaa tarvitaan varastoalueeksi, jalostuslaitosten sijoitteluun ja tieyhteyksiin. Tuotannon suunnittelussa otetaan huomioon jälkihoidon mahdollisimman nopea toteuttaminen. Ennen varsinaista jälkihoitoa maisemoitava alue siistitään, jonka jälkeen alue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön istuvaksi. Tiivistyneiden toiminta-alueiden pohjat muokataan pehmeämmiksi ja tasataan suunnitelman mukaiseen pohjatasoon. Mahdollisista ylijäämämassoista muotoillaan pohjatasolle pieniä maisemaa elävöittäviä mäkiä ja kumpareita. Mikäli ottamisalueella havaitaan törmäpääskyjen pesiä, tulee ottamistoiminta siltä osin keskeyttää ja siirtää toimintaa muualle. Pesintäalue ja mahdolliset muut pesimäalueet säästetään lintujen pesimäpaikkoina jättämällä luiska jälkihoitamatta pystysuoraksi ja jättämällä pesintäalueen eteen riittävän suuren metsittämättömän alueen. Ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1 / 2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa käytetään em. julkaisun mukaista suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan vähäisissä määrin murskata humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pintamaista ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puunkuorijätettä. Mikäli alueen maisemointiin tarkoitettuja pintamaita ei ole riittävästi, niin alueelle voidaan tuoda muualta puhdasta ylijäämämaata pintamaaksi. Jälkihoito tapahtuu ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti, joko tavanomaisena maisemointina siten, että levitetyn pintamaan päälle istutetaan männyn, koivun ja pihlajan taimia yhteensä 2500 kpl / ha tai luvan hakijan esittämän päivätyn yksityiskohtai-

13 sen maisemointisuunnitelman mukaisesti. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hakemuksessa on esitetty kaivannaisjätteitä (pintamaita) koskevat tiedot. Varsinainen kaivannaisjätesuunnitelma on käsitelty ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Koko ottamisalueelta on puusto kaadettu ja pintamaat poistettu noin 2/3 alueen osalta. Toiminnassa ei synny jätelain mukaisesti määriteltävää jätettä. Kaikki alueelta irrotettava ja käsiteltävä puhdas maa-aines toimitetaan käyttöön joko sellaisenaan tai käsitellään seulan kautta. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin. Osa pintamaasta voidaan hyödyntää suoraan ottamisalueen maisemointiin, mikäli se on työteknisesti mahdollista. Suuret kivet / lohkareet käytetään tulevien luiskien täyttöön ja / tai jätetään pohjatasanteelle luomaan vaihtelevuutta. Läjitettyjen pintamaa-aumojen pinnat tasoitetaan niin, että pölyämistä ja suotovesien muodostumista saadaan vähennettyä. Aumat toimivat samalla meluvalleina ja suojavalleina ihmisille ja eläimille. Massat läjitetään niin, että sortumisvaaraa alueen ulkopuolelle ei ole. Hulevesiä läjitysalueella syntyy vain vähäisiä määriä, eivätkä ne laadultaan poikkea olennaisesti muualla ottamisalueella syntyvistä hulevesistä. Hulevedet suotautuvat pohjavedeksi. Maanpinnan taso aumojen kohdalla on noin + 80 m, joten ylimmän pohjavedenpinnan ja maanpinnan tason väliin jää noin 13 metrin paksuinen koskematon suojavyöhyke. Edellä esitetyillä toimenpiteillä pintamaiden varastoinnista ja käsittelystä tai niistä suotautuvista hulevesistä ei voida katsoa aiheutuvan haittaa ympäristölle, maaperään tai pohjavedelle. Toiminta-aika Toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo Vaikutusten arviointi Arvio ympäristövaikutuksista Suunnittelualue on vanhaa soranottoaluetta, jonka reunoille on toiminnan aikana kertynyt pintamaita. Muilta osin lähialue on kuivaa, loivasti kaakkoon päin viettävää mäntykangasta. Aluetta rajaavat sitä ympäröivät tilustiet. Maanpinnan korkeudet vaihtelevat ottamisalueella noin + 70 metristä + 80 metriin. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottamisalueen pohjaveden pinnan laatua ja korkeutta tarkkaillaan säännöllisesti. Alimman ottamistason ja ylimmän pohjaveden pinnan korkeushavainnon väliin jää noin 3,5 metrin paksuinen koskematon suojavyöhyke. Lohjan ympäristöyksikön lausunnon mukaan alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Ottamistoiminta ja seulonta tapahtuu pääosin pohjatasanteella luiskien, pintamaakasojen ja peltiaitojen toimiessa pöly- ja melusuojana. 4

14 5 Suojelukohteet Suunnitellulla ottamisalueella ei ole tiedossa suojelukohteita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Häiriintyvät kohteet - Ottamisalue sijaitsee kiinteistön Alhonsora keskivaiheilla siten, että etäisyys lähimpään kiinteistön rajaan on noin 38 metriä ja lähimpään asuinkiinteistön rajaan on noin 60 metriä. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 85 metrin etäisyydellä ja lähin omakotitalo sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä kaivualueen rajasta. - Ottamisalueen eteläpuolella sijaitsee 2 lomarakennuspaikkaa ja 2 omakotirakennuspaikkaa, joista 3 sijaitsee ottamisalueelle johtavan yksityistien varrella. - Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. - Ottamisalue sijaitsee noin 290 metrin etäisyydellä Pohjolantiestä (yhdystie 1072). Pohja- ja pintavedet Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee koillisessa noin 1 km:n etäisyydellä Saukkolassa. Ylin havaittu pohjavedenpinnan korkeus alueella on + 66,63 m ( ). Pohjaveden pinnan korkeus on vaihdellut vuosina ,53 metristä + 66,63 metriin. Pohjavesiputkessa P2 ei havaittu tehdyssä mittauksessa pohjavettä. Pohjaveden laadussa on vuosien varrella ollut pientä vaihtelua. Suurin osa analysoiduista näytteistä on pysynyt koko seurannan ajan käytännössä samalla tasolla tehdyn vesianalyysin lausunnon mukaan vesi oli ulkonäöltään lievästi kellertävää. Vedenlaatututkimusten mukaan vesinäytteet voidaan katsoa täyttävän hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset- ja suositukset. Tarkkailutulosten perusteella soranotolla ei ole ollut haittaavaa vaikutusta alueen pohjaveden laatuun. Alueelle ei johdeta pintavesiä muualta. Maisema Suunnittelualue on vanhaa soranottoaluetta, jonka reunoille on toiminnan aikana kertynyt pintamaita. Muilta osin lähialue on kuivaa, loivasti kaakkoon päin viettävää pääasiassa mäntyä kasvavaa kangasmetsää. Aluetta rajaavat sitä ympäröivät tilustiet. Maanpinnan korkeudet vaihtelevat ottamisalueella noin + 70 metristä + 80 metriin. Ottamisalue sijaitsee hyvin loivalla harjumuodostumalla. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla tai inventoidulla maisema-alueella. Ottamisalue ei näy asuinrakennuskiinteistöille eikä Pohjolantielle (yhdystie 1072).

15 6 Alue ei ole kaukomaisemallisesti hallitseva, ottamisalue sijaitsee asutukseen nähden metsän takana ja ottamissyvyys on enimmillään noin 10 metriä, niin voidaan todeta, että maisemalliset vaikutukset jäävät siis lähinnä paikallisiksi. Melu ja pöly Melua ja pölyä aiheutuu ottamistoiminnasta, seulasta, pyöräkuormaajasta ja kuorma-auto- ja traktoriliikenteestä. Ottamistoiminta tapahtuu syvällä pohjatasanteella luiskien ja maavallien toimiessa pöly- ja melusuojana, mikä rajoittaa melun ja pölyn leviämistä. Lisäksi asutuksen ja ottamisalueen välissä kasvaa suojametsää. Päästöjen leviämistä voidaan rajoitta esim. teiden ja varastokasojen kastelulla, kiviaineskasojen sijoittelulla ja liikennemäärien vähentämisellä. Pölynsidontaan ei käytetä suolaa. Kuorma-autojen ja traktoreiden aiheuttama melu ei juurikaan erotu Pohjolantien (yhdystie 1072) liikenteen taustamelusta. Seulan aiheuttama meluhaitta on melko vähäinen, koska seulottava kiviaines on hienojakoista. Melu ja pöly eivät aiheuta merkittävää haittaa asutukselle. Ottamisalueella on samanaikaisesti vireillä ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen soran murskausta koskeva ympäristölupahakemus. Ympäristöja rakennuslautakunta myönsi ympäristöluvan ( 113). Lautakunnan päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Liikennemäärät Ottamistoimintaan liittyvä ulkoisen raskaan liikenteen määrään vaikuttaa vuodenaika ja markkinatilanne. Kesällä toiminta on selvästi talviaikaa vilkkaampaa. Nykyisen käytännön mukaisesti ottamistoimintaa tapahtuu vain puolen vuoden aikana kesäisin, jolloin kiviaineksen myynnin aiheuttama ajoneuvomäärä on keskimäärin noin 8 ajoneuvoa / päivä. Mikäli kuljetuksia tapahtuu myös talviaikana, on ajoneuvomäärä silloin noin 4 ajoneuvoa / päivä. Yhdystieluokan Pohjolantien liikennemäärät vaihtelevat mutta ovat pääasiassa melko vähäiset ja liikenteen seassa on alueen maaseutumaisesta luonteesta johtuen ajoittain raskasta maatalouteen liittyvää liikennettä, joten ottamisalueen kiviaineskuljetuksilla ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta Pohjolantien kokonaisliikennemääriin ja haittaa liikenteelle. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut kaupungin ilmoitustaululla ja kuulutus julkaistiin Länsi-Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä. Naapureille ( , , , , , , , , , , , , ja

16 7 29-1) ilmoitettiin kirjeitse asian vireille tulosta ja heille varattiin maa-aineslain 13 :n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaan mennessä saapui kolme huomautusta, joissa vastustetaan luvan myöntämistä. Huomautuksen tekivät kiinteistöjen ja omistajat, sekä kiinteistöjen omistajien , , ja tekemä yhteinen huomautus. Naapureiden huomautukset on käsitelty tarkemmin lautakunnan lupapäätöksen yhteydessä. Lausunnot Ottamissuunnitelmasta on pyydetty Lohjan ympäristöyksikön, ympäristöterveyden ja Uudenmaan ELY -keskuksen lausunnot. 1. Lohjan ympäristönsuojelun tulosalue antaa seuraavan lausunnon: "Lähimmät häiriintyvät kohteet, kaksi vapaa-ajan rakennusta ja yksi ympärivuotinen asuinrakennus, sijaitsevat verraten lähellä ottoaluetta etelässä sekä toisaalta uusi kaava-alue koillisessa. Maa-ainesten ottotoiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmän loma-asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo ) 45 db, eikä vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella päiväohjearvoa 55 db (LAeq). Alueella ei saa toimia yöaikaan (klo ). Raaka-aine-, pintamaaja tuotevarastokasat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien käytössä on noudatettava vähintään Nummi-Pusulan ympäristönsuojelumääräyksissä esitettyä vaatimustasoa. Hakemuksessa esitetyt suojaustoimenpiteet eivät ole riittäviä. Vaaditut suojaustoimet on kirjattava myös lupaehtoihin. Maa-ainesten otto ei saa ulottua lähemmäs kuin 4 m pohjaveden pinnan ylimmästä tasosta. Maa-ainesten otto tulisi vaiheistaa niin, että koko ottoalue ei olisi yhtä aikaa ottotoiminnan piirissä, vaan osa ottoaluetta olisi oton edetessä jo maisemoitu. Alueen maisemointiin saa käyttää vain ko. alueelta siihen varattua maa-ainesta. Myös luiskien kaltevuuteen tulee käyttää ko. alueelta saatua maa-ainesta. Mikäli maisemoinnin pintakerrokseen ei riitä siellä kerättyä ja varastoitua pintamaata niin, luiskien pintaan tulee käyttää vain puhdasta humuksen ja hiekan seosta. Mikäli alueelle tuodaan muualta lisämaata, tulee siitä ilmoittaa Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta voidaan arvioida mahdollinen ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarve. Maa-ainesten ottoalueelle ei saa tuoda muuta maa-ainesta tai tavaraa, joita ei tarvita alueen maisemointiin tai ottotoiminnan harjoittamisessa. Jätteiden varastointi ja tuonti alueelle tulee kieltää. Luvan haltijan on estettävä luvaton liikkuminen alueella ja luvattomien materiaalien tuonti alueelle." Vastine: Lausunto otetaan huomioon lukuun ottamatta 4 metrin suojavyöhykevaatimusta. Esitetty 3,5 metrin suojavyöhykkeen voidaan katsoa olevan riittävä. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 liitteen 4 kohdan d mukaan pohjavesialueiden ulkopuolisilla ottamisalueilla suojakerroksen paksuus on

17 vähintään 1-2 metriä Ympäristöterveyspalvelut on antanut seuraavan lausunnon: "Maa-ainesten otto, käsittely, varastointi ja kuljetus on suoritettava siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä klo välisenä aikana päiväohjearvoa 45 db loma-asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella eikä päiväohjearvoa 55 db vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella. Alueella ei saa toimia yöaikaan klo välisenä aikana. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava niin, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Lisäksi mikäli maa-ainesten otosta, käsittelystä, varastoinnista tai kuljetuksesta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta pöly- tai tärinähaittaa, on toimijan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi." Vastine: Lausunto otetaan huomioon 3. Uudenmaan ELY -keskus on antanut seuraavan lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Hakemusasiakirjat ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan selkeät ja asiantuntevasti laadittu. Hakemusasiakirjat ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan asetuksen mukaiset. Alue on jo valtaosin käytössä maa-ainesten ottamistoiminnan alueena. Puusto on kaadettu ja pintamaat on varastoitu alueen reunoille. ELY-keskuksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Aluetta ei käytetä yhteiseen vedenhankintaan, mutta alueen lähistöllä on yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivoja. ELY-keskus katsoo, että maa-ainesluvassa on annettava määräykset pohjaveden tarkkailusta. Tarkkailuun on lisättävä vakituiseen asumiseen käytettävän kiinteistön talousvesikaivo (ns. Härkälähde), johon kiinteistöllä on rasiteoikeus kiinteistön alueella. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen, huomioiden edellä mainittua, ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. Alueella on voimassa Nummi-Pusulan eteläosien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa alue on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (EO). ELYkeskus katsoo, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Mikäli otetaan huomioon lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia." Vastine: Lausunto otetaan huomioon Asian ratkaisu

18 9 Kaupunkisuunnittelulautakunta myöntää luvan maa-ainesten ottamiseen Tavolassa sijaitsevalle kiinteistölle Alhonsora esitetyn päivätyn maa-ainesottamissuunnitelman mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Ottamisalueen rajaus. Ottamisalue käsittää liitteenä olevaan päivättyyn suunnitelmakarttaan Tavolassa sijaitsevalle kiinteistölle Alhonsora RN:o 29:0 rajatun noin 3,614 ha:n suuruisen alueen. Ottamismäärä on noin m³ soraa ja hiekkaa. 2. Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto. Maa-ainesten ottamissyvyys on m. Ottamista ei saa ulottaa 3,5 metriä lähemmäksi pohjaveden ylintä pinnan tasoa. Ottaminen ei saa kuitenkaan alittaa tasoa + 70,00 m. Luiskien lopullinen kaltevuus 1:3 tai loivempi. Ottamisalueen pohjoisosassa luiskan kaltevuus voi olla 1:2 tai loivempi. 3. Ottamisen eteneminen. Ottamistoimintaa jatketaan nykytilanteen kartassa osoitetulla tavalla nykyisistä rintauksista länteen, etelään ja lounaaseen päin. Ottamisalue on jaettu kolmeen maisemointialueeseen (vaiheet 1, 2 ja 3). Ensimmäisen ottamisalue on oltava luiskattu ennen maisemointialueelle 2. siirtymistä. Vaihe 1 on oltava kokonaan luiskattu, pintamaat levitetty ja istutettu ennen siirtymistä vaiheelle Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen. Kaivualue on suojattava maavalleilla, aitaamalla ja varoituskyltein. Kaivualueen reunoille jätetään noin 5 metrin levyiset läjitysalueet. Kaivualuetta ei saa käyttää pohja- ja pintavesille vaarallisten aineiden varastopaikkana. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata jätteitä. Romutavara ja jätteet on kuljetettava muualle hävitettäviksi. Luiskien muotoilun jälkeen alue palautetaan metsätalouskäyttöön, jolloin ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa on käytettävä em. julkaisun mukaista suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan murskata humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pintamaista ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Alueen maisemointiin saa käyttää pääsääntöisesti vain ko. alueelta siihen varattua maa-ainesta. Myös luiskien kaltevuuteen tulee käyttää ko. alueelta saatua maa-ainesta. Mikäli alueelle joudutaan tuomaan pintamaita muualta, tulee varmistua niiden puhtaudesta. Alueen maisemoinnissa on sallittua hyödyntää vain maisemoinnin kannalta välttämätön määrä ylijäämämaita. Mikäli maisemoinnin

19 10 pintakerrokseen ei riitä siellä kerättyä ja varastoitua pintamaata niin, luiskien pintaan tulee käyttää vain puhdasta humuksen ja hiekan seosta. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puunkuorijätettä. Mikäli alueelle tuodaan muualta lisämaata, tulee siitä ilmoittaa Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta voidaan arvioida mahdollinen ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarve. Ottoalueen maisemoinnissa tulee pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaiseen pintamaakerrokseen, joka alueella on tyypillisesti ohut ja vähäravinteinen. Esimerkiksi runsasravinteisen kompostimullan hyödyntämistä ei tule sallia. Mikäli on mahdollista, tulisi humuskerros ja sen alapuolinen maannos irrottaa erikseen ja levittää maisemoinnin yhteydessä jälleen alkuperäisessä järjestyksessä. Jälkihoidolla alue on palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet lisäävät pinnan muotojen vaihtelua. Jälkihoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti. Mikäli ottamisalueella havaitaan törmäpääskyjen pesiä, tulee ottamistoiminta siltä osin keskeyttää ja siirtää toiminta muualle. Pesintäalue ja mahdolliset muut pesimäalueet säästetään lintujen pesimäpaikkoina jättämällä luiska jälkihoitamatta pystysuoraksi ja jättämällä pesintäalueen eteen riittävän suuren metsittämättömän alueen. Maa-ainesten ottoalueelle ei saa tuoda muuta maa-ainesta tai tavaraa, joita ei tarvita alueen maisemointiin tai ottotoiminnan harjoittamisessa. Jätteiden varastointi ja tuonti alueelle tulee kieltää. Luvan haltijan on estettävä luvaton liikkuminen alueella ja luvattomien materiaalien tuonti alueelle. Kaikki tarkkailun tulokset tulee lähettää tiedoksi Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Puuston säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aikana ja sen jälkeen. Ottamisalueeseen rajoittuva puusto on säilytettävä. Puiden kaatamista ja pintamaiden kuorimista ei saa tehdä ennen kuin se on tarpeen ottamistoiminnan etenemisen vuoksi. Pintamaat läjitetään ottamisalueen reuna-alueille levitetään muotoilluille luiskille ja tasanteelle pintakerrokseksi viimeistään ottamistoiminnan päätyttyä. Lupamääräysten mukaisesti muotoillulle ja suojaverhoillulle ottamisalueelle (luiskat ja pohjatasanne) on ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti istutettava männyntaimia 2500 kpl/ha, sekä koivua ja / tai pihlajaa yhteensä 500 kpl/ha. Maisemointi voidaan myös toteuttaa luvan hakijan esittämän päivätyn yksityiskohtaisen maisemointisuunnitelman mukaisesti. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan on tarkistettava istutukset kahden

20 11 vuoden kuluttua. Vajaat taimikot on täydennettävä Metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Tarkastusta varten hakijan on otettava yhteys Metsänhoitoyhdistykseen. Ottamisalueen pohjalle voidaan jättää istuttamatta kulkuväylinä ja kiviainesvarastona käytettävät alueet, sekä mahdolliset toteutumiskelpoiset rakennusten paikat. Taimia ei saa istuttaa ennen kuin valvova viranomainen on tarkastanut, että suojaverhoilun levitys on tehty lupamääräysten mukaisesti. 6. Ottamiseen liittyvät laitteet ja liikenteen järjestäminen (erityisesti pohjaveden suojelemiseksi). Maa-ainesten ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi alueella olevat öljyt ja kemikaalit tulee ensisijaisesti säilyttää ottamisalueen ulkopuolella sijaitsevalla varikkoalueella. Öljytuotteiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä työkoneita varten. Mikäli alueella kuitenkin säilytetään öljyjä ja kemikaaleja, tulee ne säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että öljy- ja kemikaaliastiat on sijoitettu maan päällä olevaan katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava vähintään 100 % alueelle sijoitettavien astioiden ja säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Koneiden tankkausta alueella tulee välttää. Mikäli koneita kuitenkin tankataan alueella, on tankkaus suoritettava erikseen rakennettavalla tankkauspaikalla, jonka suojaukset ovat vähintään samaa tasoa kuin Lohjan ympäristönsuojelumääräyksissä ja tankkauspisteen rakentamisohjeissa edellytetään. Tankkauspaikan alustan tulee olla polttoainetta läpäisemätön ja toteutettu kaksoispidätyksen periaatteella, ja viemäröity öljynerotuskaivon kautta. Tankkauspaikasta on laadittava etukäteen rakennesuunnitelmat, jotka on toimitettava maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasviöljypohjaisia öljytuotteita. Öljysäiliöt ja koneiden säilytyspaikat on ensisijaisesti sijoitettava ottamisalueen ulkopuolelle noudattaen seuraavia maaperän- ja pohjavedensuojelutoimenpiteitä: Mikäli työkoneita säilytetään alueella, tulee säilytyspaikan olla katettu ja pohjaltaan polttoainetta läpäisemätön. Öljyvahingon torjuntaan tulee varautua. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi palo- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ottamisalueella käytettävistä öljytuotteista ja muista vaarallisista kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Kulkuyhteys ottamisalueelle on järjestetty Pohjantieltä olemassa olevan yksityistien kautta. 7. Pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten seuranta. Luvan hakija on toimittanut pohjaveden tarkkailusuunnitelman. Olosuhteiden muuttuessa valvova viranomainen voi tehdä muutoksia tark-