Jakso 0 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa laskutehtävien ratkaisut
|
|
- Harri Uotila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jakso 0 Ihise ja eliypäristö keiaa laskutehtävie ratkaisut 9. a) (etikkahappo) = 10 g (vesi) = 100 g (liuos) = (etikkahappo) + (vesi) = 10 g g = 110 g. Etikkahapo assaprosettie osuus o: (etikkahappo) 10 g -%(etikkahappo) = 100 % = 100 % = 9,091 % 9,1 % (liuos) 110 g. b) (etikkahappo) = 7,5 l (vesi) = 100,0 l (liuos) = (etikkahappo) + (vesi) = 7,5 l + 100,0 l = 107,5 l. Etikkahapo tilavuusprosettie osuus o: (etikkahappo) 7,5 l til-%(etikkahappo) = 100 %= 100 % = 6,977 % 7,0 %. (liuos) 107,5 l astaus: a) -%(etikkahappo) = 9,1 % b) til-%(etikkahappo) = 7,0 %
2 Jakso 1 Mooli, aieäärä ja kosetraatio laskutehtävie ratkaisut 1.1 Alkuaiee suhteellie atoiassa 1.3 Taulukkokirja ukaa hiilellä o luoossa kaksi pysyvää isotooppia C-12 ja C-13. Näide isotooppie suhteelliset osuudet luoossa ovat 98,98 % ja 1,11 %. 12, ,89 13, ,11 Ar (C) 12, , Jaksollisessa järjestelässä hiile suhteellie atoiassa o saa eli 12, a) Pii järjestysluku o 14. b) Massaluvut ovat 28, 29 ja 30. c) Si 28: 14, Si-29: 15, Si-30: 16 d) Pii suhteellie atoiassa saadaa laskettua oppikirja esierki 1 (sivu 18) ukaisesti. Lasketaa eri isotooppie atoiassoje esiityisprosetilla (osuus luoossa) paiotettu keskiarvo. 92, 23 27, , 67 28, ,10 29, Ar (Si) 28,
3 1.5 Taulukkokirja ukaa Cu-63-isotoopi atoiassa o 62, ja Cu-65-isotoopi atoiassa 64, Jaksollisessa järjestelässä kupari suhteellie atoiassa A r = 63,55. Merkitää Cu- 63: osuutta x %. Cu-65: osuus o tällöi (100 x) % Sijoitetaa eri isotooppie atoiassat ja prosettiosuudet kupari suhteellise atoiassa lausekkeesee: x atoiassa(cu-63) (100 x) atoiassa(cu-65) Ar (Cu). 100 saadaa x 62, (100 x) 64, ,55 x = 68, Cu-63-isotoopi osuus o site 68,95 % ja Cu-65-isotoopi osuus (100 68,9519) % 31,05 %.
4 1.2 Mooli ja aieäärä 1.7 Kaikissa kohdissa tulee ratkaista aieäärä () hiukkaste lukuäärästä (N). Aieäärä () saadaa kaikissa kohdissa ratkaistua käyttäällä suureyhtälöä N N A. Lisäksi kaikissa vastauksissa tulee olla kaksi erkitsevää ueroa, sillä lähtöarvot o aettu kahde erkitsevä uero tarkkuudella. a) N(C) = 8, kpl N A = 6, kpl/ol (C) =? 24 NC ( ) 8,6 10 kpl (C) 14,28 ol 14 ol NA 23 kpl 6, ol b) N(asetyylisalisyylihappoolekyylit) = 1, kpl N A = 6, kpl/ol (asetyylisalisyylihappoolekyylit) =? (asetyylisalisyylihappoolekyylit) 23 6, kpl / ol N(asetyylisalisyylihappoolekyylit) N 21 1,7 10 0, ol 0, 0028 ol A c) N(kofeiiiolekyylit) = 3, kpl N A = 6, kpl/ol (kofeiii) =? 20 N(kofeiiiolekyylit) 3,1 10 kpl 4 4 (kofeiiiolekyylit) 5, ol 5,1 10 ol. 23 NA 6, kpl/ol
5 d) N(vesiolekyylit) = 1, kpl N A = 6, kpl/ol (vesi) =? N(vesiolekyylit) 1, 0 10 kpl (vesiolekyylit) 1, ol 1, 7 10 ol. 23 N 6, kpl/ol A Kaikissa kohdissa tulee alkuaieatoie lukuäärä N ratkaista aieäärästä. Alkuaieatoie lukuäärä (N), saadaa ratkaistua uokkaaalla suureyhtälöä N seuraavasti: N = N A. N A Lisäksi kaikissa vastauksissa tulee olla kaksi erkitsevää ueroa, sillä kaikissa kohdissa lähtöarvo o aettu kahde erkitsevä uero tarkkuudella. a) (Cu) = 0,50 ol N A = 6, kpl/ol N(Cu) =? N(Cu) = (Cu) N A = 0,50 ol 6, kpl/ol = 3, , kpl. b) (C) = 40 ol = 0,040 ol (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) N A = 6, kpl/ol N(C) =? N(C) = (C) N A = 0,040 ol 6, kpl/ol = 2, , kpl.
6 c) (O 2) = 4,0 ol N A = 6, kpl/ol N(O) =? (Huoaa, että tehtävässä kysytää happiatoie lukuäärää.) Ratkaistaa esi happiolekyylie lukuäärä N(O 2): N(O 2) = (O 2) N A = 4,0 ol 6, kpl/ol = 2, kpl. Koska yksi happiolekyyli sisältää kaksi happiatoia, o kysytty happiatoie lukuäärä: N(O) = 2 2, kpl = 4, kpl 4, kpl. 1.9 a) (C 6H 12O 6) = 0,100 ol N A = 6, kpl/ol N(C 6H 12O 6) =? Kysytty glukoosiolekyylie lukuäärä N saadaa ratkaistua suureyhtälöstä josta N = N A: N, N A N(C 6H 12O 6) = (C 6H 12O 6) N A = 0,100 ol 6, kpl/ol = 6, kpl 6, kpl. b) Tarkastellaa glukoosi keiallista kaavaa. Se perusteella yhdessä glukoosiolekyylissä o 12 kappaletta vetyatoeja. Koska glukoosiolekyylejä o 0,100 ol, eli (glukoosi) = 0,100 ol, o vetyatoeja 12-kertaie aieäärä. Jote (H) = 12 0,100 ol = 1,20 ol. Muista, että oolissa (ja se osassa tai kerraaisessa) o aia tietty lukuäärä tarkasteltavia hiukkasia!
7 c) Tarkastellaa edelleeki glukoosi keiallista kaavaa. Se perusteella yhdessä glukoosiolekyylissä o kuusi hiiliatoia. Hiiliatoie aieäärä 0,100 oolissa glukoosia o siis kuusikertaie glukoosi aieäärää verrattua eli (C) = 6 0,100 ol = 0,600 ol. N Ratkaistaa kysytty hiiliatoie lukuäärä suureyhtälöstä, josta N = N A: N N(C) = (C) N A = 0,600 ol 6, kpl/ol = 3, kpl 3, kpl. A HUOM! Eri kohtie vastaukset esitetää kole erkitsevä uero tarkkuudella lähtöarvo 0,100 ol perusteella Suataa aiee keiallise kaava perusteella kuki alkuaieatoi suhteellie atoiassa ii ota kertaa kui se kaavassa esiityy. Muista, että ooliassa yksikkö o g/ol! a) CH CH OH M 3 2 (2 12,01 6 1,008 16,00) g/ol 46,068 g/ol. b) C H O M (5 12, , ,00) g/ol 152,146 g/ol. c) M(C 20H 30O) = (20 12, , ,00) g/ol = 286,440 g/ol. d) C H O M N (8 12, , , ,01) g/ol 194,20 g/ol e) M(C 14H 18N 2O 5) = (14 12, , , ,00) g/ol = 294,304 g/ol.
8 1.11 Kaikissa kohdissa tulee ratkaista aieäärä. Ratkaisuissa käytetää suureyhtälöä = M eli kysytty aieäärä saadaa jakaalla aiee assa () aiee keiallise kaava avulla lasketulla ooliassalla (M). Kohdissa c) ja e) tulee huoioida liuoste kokoaistilavuudet. Kohdassa d) tulee hyödytää lisäksi tiheyde suureyhtälöä. Muista pyöristyssääöt ja erkitsevät uerot lopullisessa vastauksessa! a) (Au) = 35 g = 0,035 g (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) M(Au) = 196,97 g/ol (Au) =? (Au) M (Au) 0,035 g 196,97 g/ol 4 4 (Au) = = = 1, ol 1,8 10 ol. b) (NaNO 3) = 2,50 g M(NaNO 3) = 85,00 g/ol (NaNO 3) =? (NaNO ) 2,50 g 3 (NaNO 3) = = = 0, ol 0,0294 ol M (NaNO 3) 85,00 g/ol. c) (C 27H 46O) = 0,294 g 1(veri) = 1,0 l M(C 27H 46O) = 386,638 g/ol 2(veri) = 4,5 l (C 27H 46O) =? Lasketaa esi kolesteroli aieäärä 1,0 litrassa verta: (C H O) 0,294 g (C27H46O) = = = 0, ol M (C27H46O) 386,638 g/ol. 4,5 litrassa verta kolesterolia o 4,5 l 0, ol/l = 3, ol 3, ol.
9 d) (H 2O) = 1,5 dl = 150 l (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) M(H 2O) = 18,016 g/ol ρ(h 2O) = 1,0 g / l (H 2O) =? Ratkaistaa tiheyde suureyhtälöstä (H 2O) = ρ(h 2O) (H 2O) = 1,0 g/l 150 l = 150,0 g. aettua tilavuutta (150 l) vastaava vede assa: Lasketaa tätä assaa vastaava vede aieäärä (H O) 150,0 g 2 (H2O) = = = 8,326 ol 8,3 ol M (H2O) 18,016 g/ol. e) (C 6H 8O 6) = 35 g = 0,035 g (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) 1(ehu) = 1,0 dl M(C 6H 8O 6) = 176,124 g/ol 2(ehu) = 1,0 l (C 6H 8O 6) =? Ratkaistaa esi C-vitaiii aieäärä 1,0 dl:ssa ehua: (C H O ) 0,035 g (C6H8O 6) = = = 0, ol M (C6H8O 6) 176,124 g/ol. Yksi litra (10 dl) tuoreehua sisältää C-vitaiiia: 10 dl 0, ol/dl = 0, ol 0,0020 ol.
10 1.12 Kaikissa kohdissa tulee ratkaista aiee assa (). Ratkaisuissa käytetää suureyhtälöä, M josta ratkaistua = M eli kysytty assa saadaa kertoalla tehtävässä aettu aieäärä () aiee ooliassalla (M). Huoaa, että kaikissa lopputuloksissa tulee olla kaksi erkitsevää ueroa. Ole tarkkaa yksikköuuoste kassa! a) (Al) = 2,0 ol M(Al) = 26,98 g/ol (Al) =? (Al) = (Al) M(Al) = 2,0 ol 26,98 g/ol = 53,96 g 54 g. b) (O 2) = 50 ol M(O 2) = 32,00 g/ol (Huoaa, että happikaasu sisältää kaksiatoisia happiolekyylejä!) (O 2) =? (O 2) = (O 2) M(O 2) = 50 ol 32,00 g/ol = 1600 g 1,6 kg. c) (Na 2SO 4) = 0,20 ol M(Na 2SO 4) = 142,05 g/ol (Na 2SO 4) =? (Na 2SO 4) = (Na 2SO 4) M(Na 2SO 4) = 0,20 ol 142,05 g/ol = 28,41 g 28 g. d) (NH 4Cl) = 0,65 ol = 0, ol = 0,00065 ol (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) M(NH 4Cl) = 53,492 g/ol (NH 4Cl) =? (NH 4Cl) = (NH 4Cl) M(NH 4Cl) = 0,00065 ol 53,492 g/ol = 0,03477 g 0,035 g = 35 g.
11 e) (C 20H 30O) = 2, ol M(C 20H 30O) = 286,44 g/ol (C 20H 30O) =? (C 20H 30O) = (C 20H 30O) M(C 20H 30O) = 2, ol 286,44 g/ol = 7, g 7, g = 0,72 g. f) (C 18H 23O 2) = 6,4 pol = 6, ol (Huoaa potessierkitä!) M(C 18H 23O 2) = 271,364 g/ol (C 18H 23O 2) =? (C 18H 23O 2) = (C 18H 23O 2) M(C 18H 23O 2) = 6, ol 271,364 g/ol = 1, g 1, g = 1,7 g. g) (C 51H 72O 4N 4Mg) = 3, ol M(C 51H 72O 4N 4Mg) = 829,436 g/ol (C 51H 72O 4N 4Mg) =? (C 51H 72O 4N 4Mg) = (C 51H 72O 4N 4Mg) M(C 51H 72O 4N 4Mg) = 3, ol 829,436 g/ol = 0,2488 g 250 g.
12 1.13 a) (C 27H 46O) = 250 g = 0,250 g (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) (C 27H 46O) =? Jotta saadaa ratkaistua kysytty aieäärä, tulee esi laskea kolesteroli ooliassa: M(C 27H 46O) = 27 12,01 g/ol ,008 g/ol + 16,00 g/ol = 386,638 g/ol. Ratkaistaa aieäärä () suureyhtälöstä, josta M (C H O) 0,250 g (C27H46O) = = 6, ol 6,47 10 ol M (C27H46O) 386,638 g/ol. b) (C 27H 46O) = 6, ol (a-kohdasta) N A = 6, kpl ol N(C 27H 46O) =? Kolesteroliolekyylie lukuäärä N saadaa suureyhtälöstä N N A, josta ratkaistua N(C 27H 46O) = (C 27H 46O) N A = 6, ol 6, kpl ol = 3, kpl 3, kpl.
13 1.14 a) (Ag) = 10,79 g M(Ag) = 107,87 g/ol N(Ag) =? Ratkaistaa esi hopea-atoie aieäärä: (Ag) (Ag) = M (Ag) 10,79 g 0, ol. 107,87 g/ol Ratkaistaa kysytty hopea-atoie lukuäärä suureyhtälöstä N N A, josta N = N A eli N(Ag) = (Ag) N A = 0, ol 6, kpl/ol = 6, kpl 6, kpl. b) (Au) = 197 g = 0,197 g Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(Au) = 196,97 g/ol N(Au) =? Ratkaistaa esi kulla aieäärä (Au) (Au) = M (Au) 0,197 g 0, ol. 196,97 g/ol Ratkaistaa kysytty kulta-atoie lukuäärä suureyhtälöstä N NA, josta N = N A eli N(Au) = (Au) N A = 0, ol 6, kpl/ol = 6, kpl 6, kpl.
14 c) (S) = 11,87 g M(S) = 118,71 g/ol (Pb) = 11,87 g M(Pb) = 207,2 g/ol N(S) =? N(Pb) =? Ratkaistaa tia aieäärä (S) (S) = M (S) 11,87 g 0, ol. 118,71 g/ol Ratkaistaa tia-atoie lukuäärä suureyhtälöstä N N A, josta N = N A eli N(S) = (S) N A = 0, ol 6, kpl/ol = 6, kpl 6, kpl. Ratkaistaa lyijy aieäärä (Pb) 11,87 g (Pb) = 0, ol. M (Pb) 207, 2 g/ol Lyijyatoie lukuääräksi saadaa: N(Pb) = (Pb) N A = 0, ol 6, kpl/ol = 3, kpl 3, kpl. Tia-atoeja o eeä kui lyijyatoeja.
15 1.15 a) (Ag) = 30 g = 0,030 g b) (He) = 8,0 ol M(He) = 4,003 g/ol (He) =? Ratkaistaa heliui assa suureyhtälöstä, josta ratkaisua M (He) = (He) M(He) = 8,0 ol 4,003 g/ol = 32,024 g 32 g. c) N(N) = Huoaa, että kyseessä ovat yksittäiset typpiatoit ei typpiolekyylit! N A = 6, /ol M(N) = 14,01 g/ol (N) =? Ratkaistaa esi typpiatoie aieäärä suureyhtälöstä 23 N(N) (N) 2,325 ol. 23 N 6, /ol A Ratkaistaa lopuksi kysytty typpiatoie assa suureyhtälöstä = M : (N) = (N) M(N) = 2,325 ol 14,01 g/ol = 32,57 g 33 g. Suuri assa o site typpiatoeilla.
16 1.16 (X) = 0,125 ol (X) = 6,98 g M(X) =? Alkuaie voidaa tuistaa, ku ratkaistaa se ooliassa, jota sitte vertaillaa jaksollise järjestelä alkuaieide suhteellisii atoiassoihi. Ratkaistaa ooliassa (M) suureyhtälöstä M, josta ratkaistua M : (X) 6,98 g M (X) 55,84 g/ol. (X) 0,125 ol Jaksollise järjestelä ukaa lähiä tätä lukuarvoa o rauda suhteellie atoiassa 55,85. Kyseessä o siis rauta.
17 1.17 Aie M N Si 5,2 g 28,09 g/ol 7 6 5,2 10 g 28,09 g / ol 7 1, ol 1,9 10 ol 1, ol 6, , , ol Ca(OH)2 = 74,096 g/ol 0,0012 ol = 0,08892 g 0,089 g 74,096 g/ol 1,2 ol 0,0012 ol 6, , , ol CH3CH2CH2 COOH 12 = 88,104 g/ol 1, ol = 1, g 1,1 10 g 88,104 g/ol , / ol 1, ol 1,2 10 ol Na2CO3 10 H2O 2,356 kg 286,15 g/ol g 286,15 g / ol 8,23344 ol 8,233 ol 8,23344 ol 6, , , ol
18 1.18 -%(yrkky) = 0,10 % = 0,0010 (liuos) = 200 l ρ(liuos) = 1,0 g/ l M(C 12H 11NO 2) = 201,218 g/ol N A = 6, /ol N(C 12H 11NO 2) =? Ratkaistaa pullossa oleva liuokse assa tiheyde suureyhtälöstä, josta = ρ : (liuos) = ρ(liuos) (liuos) = 1,0 g/ l 200 l = 200,0 g. Iloitetu assaprosettise osuude perusteella 200,0 g hyöteisyrkkyä sisältää 0, ,0 g = 0,2000 g yrkkyolekyylejä C 12H 11NO 2. Ratkaistaa yrkkyolekyylie aieäärä () assa () ja ooliassa (M) perusteella: (C H NO ) 0, 2000 g (C12H11NO 2) 9, ol M (C12H11NO 2) 201, 218 g/ol Kysytty yrkkyolekyylie lukuäärä N saadaa suureyhtälöstä N, josta N N N N A A (C12H11NO 2) 9, ol 6, /ol 5, ,0 10.
19 1.19 a) Taulukkokirja ukaa asetoi (C 3H 6O) tiheys o 0,79 kg/d 3. ρ(c 3H 6O) = 0,79 kg/d 3 (C 3H 6O) = 500 l = 0,500 d 3 Huoaa yksikköuuos ja yksikköuuokse tarkkuus! M(C 3H 6O) = 58,078 g/ol (C 3H 6O) =? Ratkaistaa esi asetoi assa asetoi tiheyde ja liuokse tilavuude avulla, josta = 3 3 (C3H6O) (C3H6O) (C3H6O) 0,79 kg/d 0,500 d = 0,3950 kg = 395,0 g. Ratkaistaa kysytty aieäärä assa () ja ooliassa (M) avulla suureyhtälöstä M (C H O) 395,0 g 3 6 (C3H6O) = 6,801 ol 6,8 ol. M (C3H6O) 58,078 g/ol b) (C 3H 6O) = 6,801 ol (a-kohdasta) N A = 6, /ol N(C 3H 6O) =? Asetoiolekyylie lukuäärä saadaa ratkaistua suureyhtälöstä N, josta N N N A A N( C ) 6,801 ol 6, /ol 4, , H6O.
20 1.3 Liuokse kosetraatio 1.20 Ratkaisu Kosetraatio saadaa ratkaistua suureyhtälöstä c =. a) (C 12H 22O 11) = 3,0 ol (liuos) = 2,0 l c(c 12H 22O 11) =? c (C H O ) 3,0 ol. (liuos) 2,0 l (C12H 22O 11) 1, 5 ol/l b) (C 27H 46O) = 1, ol (veri) = 3,0 l = 0,0030 l Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c(c 27H 46O) =? (C H O) C27H46O = 5 1,1 10 ol c = (liuos) 0,0030 l = 3, ol/l = 3,7 ol/l Ratkaisu ((NH 4) 2SO 4) = 3,0 g M((NH 4) 2SO 4) = 132,154 g/ol (liuos) = 100 l = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c((nh 4) 2SO 4) =? c( NH 4 ) =? c( SO ) =? 2 4
21 Ratkaistaa esi aoiusulfaati aieäärä suureyhtälöstä : M (( NH ) SO ) 3,0 g (( NH4) 2SO4) 0,02270 ol M (( NH4) 2SO4) 132,154 g/ol Aoiusulfaati kosetraatio saadaa suureyhtälöstä c : c (( NH ) SO ) 0,02270 ol. (liuos) 0,100 l (( NH4) 2SO4) 0, 2270 ol/l 0, 23 ol/l Yhdistee kaava perusteella yksi ooli aoiusulfaattia sisältää kaksi oolia aoiuioeja NH 2 4 ja yhde ooli sulfaatti-ioeja SO 4. Tää ähdää yös yhdistee liukeeista kuvaavasta yhtälöstä: (NH 4) 2SO 4(s) 2 NH 2 4 (aq) + SO 4 (aq). Yksi ooli aoiusulfaattia tuottaa siis vesiliuoksee kaksi oolia aoiuioeja ja yhde ooli sulfaatti-ioeja. Kysytyt ioie kosetraatiot saadaa ratkaistua seuraavasti: c( NH 4 ) = 2 c((nh 4) 2SO 4) = 2 0,2270 ol/l = 0,4540 ol/l 0,45 ol/l c( SO ) = c((nh 4) 2SO 4) = 0,2270 ol/l 0,23 ol/l. 2 4
22 1.22 Kaikissa kohdissa kysytty kosetraatio saadaa ratkaistua suureyhtälöstä c =. Kohdissa a-c tarvitaa lisäksi suureyhtälöä = M. Ole tarkkaa yksikköuuoste, uuoste tarkkuude ja vastaukse erkitsevie ueroide kassa. a) (Ca 2+ ) = 180 g = 0,180 g, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(Ca 2+ ) = 40,08 g/ol, huoaa, että kalsiuioi ooliassa o saa kui kalsiuatoi ooliassa! (aito) = 1,00 dl = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c(ca 2+ ) =? Ratkaistaa esi kalsiuioie aieäärä suureyhtälöstä : M (Ca 2+ ) = M 2+ (Ca ) 0,180 g 2+ (Ca ) 40,08 g/ol = 4, ol. Maido kalsiuioikosetraatio o c(ca 2+ ) = 2+ 3 (Ca ) 4, ol = 44, (aito) 0,100 l 3 ol/l 44, ol/l.
23 b) (Br ) = 6,5 g = 0,0065 g, huoaa yksikköuuos! M(Br ) = 79,90 g/ol, huoaa, että broidi-ioi ooliassa o saa kui broiatoi ooliassa! (erivesi) = 100 l = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c(br ) =? Ratkaistaa esi broidi-ioie aieäärä suureyhtälöstä (Br ) 0,0065 g (Br 5 ) = 8, ol. M (Br ) 79,90 g/ol : M Merivede broidi-ioikosetraatio o: 5 (Br ) 8, ol 4 4 c(br ) = 8, ol/l 8,1 10 ol/l. (erivesi) 0,100 l c) (C 6H 8O 6) = 30 g = 0,030 g, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(C 6H 8O 6) = 176,124 g/ol (ehu) = 50 l = 0,050 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c(c 6H 8O 6) =? Ratkaistaa esi C-vitaiii aieäärä suureyhtälöstä : M (C 6H 8O 6) = (C6H8O 6) 0,030 g = 1, M (C H O ) 176,124 g/ol 4 ol Mehu C-vitaiiikosetraatio o: c(c 6H 8O 6) = (ehu) 4 (C6H8O 6) 1, ol = 3, ,050 l 3 ol/l 3, ol/l.
24 d) c(c 6H 8O 6) = 3, ol/l (c-kohdasta) (ehu) = 2,0 dl = 0,20 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! (veri) = 5,2 l c(c 6H 8O 6) =? Ratkaistaa kosetraatio avulla C-vitaiii aieäärä 2,0 dl:ssa ehua suureyhtälöstä c, josta c : (C 6H 8O 6) = c(c 6H 8O 6) (ehu) = 3, ol/l 0,20 l = 6, ol. Ratkaistaa lopuksi kysytty vere C-vitaiiikosetraatio: c(c 6H 8O 6) = (veri) 4 (C6H8O 6) 6, ol 4 4 1, ol/l 1,3 10 ol/l. 5,2 l 1.23 a) c(nacl) = 0,14 ol/l (NaCl) = 0,10 ol (veri) =? Ratkaistaa vere tilavuus kosetraatio suureyhtälöstä (NaCl) 0,10 ol (veri) 0, l. c(nacl) 0,14 ol/l c, josta : c
25 b) c(nacl) = 0,14 ol/l (NaCl) = 1,0 g = 0,0010 g, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(NaCl) = 58,44 g/ol (veri) =? Ratkaistaa esi atriukloridi aieäärä suureyhtälöstä (NaCl) (NaCl) = M (NaCl) 0,0010 g = 1, , 44 g/ol 5 ol. : M Ratkaistaa kysytty vere tilavuus suureyhtälöstä c, josta = c : 5 (NaCl) 1, ol (veri) = = = 1, c(nacl) 0,14 ol/l 4 l 0,12 l. c) c(nacl) = 0,14 ol/l M(Na + ) = 22,99 g/ol, huoaa, että atriuioi ooliassa o saa kui atriuatoi ooliassa! (Na + ) =? Natriukloridi kaavasta ähdää, että yksi ooli atriukloridia sisältää yhde ooli atriuioeja (Na + ) ja yhde ooli kloridi-ioeja (Cl ). Tää perusteella atriuioie kosetraatio o saa kui aettu atriukloridiliuokse kosetraatio eli c(na + ) = c(nacl) = 0,14 ol/l. Litrassa liuosta o site 0,14 oolia atriuioeja. Muutetaa tää aieäärä assaksi, jolloi saadaa ratkaistua kysytty atriuioie assa yhdessä litrassa liuosta: = M., josta = M (Na + ) = (Na + ) M(Na + ) = 0,14 ol 22,99 g/ol = 3,219 g 3,2 g. Kysytty pitoisuus o site 3,2 g/l.
26 d) c(nacl) = 0,14 ol/l (veri) = 0,50 l N A = 6, kpl/ol N(Na + ) =? Ratkaistaa esi atriukloridi aieäärä suureyhtälöstä c (NaCl) = c(nacl) (veri) = 0,14 ol/l 0,50 l = 0,07000 ol., josta = c : Koska yksi ooli atriukloridia sisältää yhde ooli atriuioeja, o atriuioie aieäärä saa kui atriukloridi aieäärä eli (Na + ) = (NaCl) = 0,07000 ol. N Ratkaistaa atriuioie lukuäärä suureyhtälöstä, josta N = N A: N N(Na + ) = (Na + ) N A = 0,07000 ol 6, kpl/ol = 4, kpl 4, kpl. A 1.24 c(c 6H 12O 6) = 2,80 ol/l = 2, ol/l, huoaa potessierkitä! (veri) = 1,00 l, vere tilavuus iloitettu saalla tarkkuudella kui glukoosi aieäärä (3 erkitsevää ueroa) M(C 6H 12O 6) = 180,156 g/ol (C 6H 12O 6) =? Ratkaistaa esi glukoosi aieäärä suureyhtälöstä c, josta = c : (C 6H 12O 6) = c(c 6H 12O 6) (C 6H 12O 6) = 2, ol/l 1,00 l = 2, ol. Kysytty glukoosi assa saadaa ratkaistua suureyhtälöstä, josta = M: M (C 6H 12O 6) = (C 6H 12O 6) M(C 6H 12O 6) = 2, ol 180,156 g/ol = 0,50444 g 504 g. Piei todettava glukoosipitoisuus o site 504 g/l.
27 1.25 Ratkaisu (hiki) = 2,0 dl = 0,20 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c(k + ) = 4,0 ol/l = 4, ol/l, huoaa potessierkitä! M(K + ) = 39,10 g/ol, huoaa, että kaliuioi ooliassa o saa kui kaliuatoi ooliassa! (K + ) =? Ratkaistaa kaliuioie aieäärä 2,0 dl:ssa hikeä suureyhtälöstä (K + ) = c(k + ) (hiki) = 4, ol/l 0,20 l = 8, ol. c, josta = c : Ratkaistaa kysytty kaliuioie assa suureyhtälöstä, josta = M: M (K + ) = (K + ) M(K + ) = 8, ol 39,10 g/ol = 0,03128 g 31 g ρ(c 3H 8O 3) = 1,26 g/c 3 = 1,26 g/l (C 3H 8O 3) = 40,0 l (liuos) = 250 l = 0,250 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(C 3H 8O 3) = 92,094 g/ol c(c 3H 8O 3) =? Ratkaistaa vetee liuotetu glyseroli assa tiheyde suureyhtälöstä (C 3H 8O 3) = ρ(c 3H 8O 3) (C 3H 8O 3) = 1,26 g/l 40,0 l = 50,400 g., josta = ρ : Ratkaistaa glyseroli aieäärä suureyhtälöstä : M (C H O ) 50,400 g (C3H8O 3) = = 0,54727 ol M (C3H8O 3) 92,094 g/ol. Ratkaistaa lopuksi kysytty glyserolikosetraatio suureyhtälöstä c : c (C H O ) 0,54727 ol. (liuos) 0,250 l (C3H8O 3) = 2,1891 ol/l 2,19 ol/l
28 1.27 a) (HCl(aq)) = 1,18 kg/d 3 -%(HCl) = 36 % = 0,36 M(HCl) = 36,458 g/ol c(hcl) =? Tarkastellaa 1,0 d 3 tilavuutta suolahappoliuosta eli (liuos) = 1,0 d 3. Ratkaistaa liuokse assa aetu tiheyde ja tää tilavuude avulla suureyhtälöstä josta = ρ : (liuos) = ρ(hcl) (liuos) = 1,18 kg/d 3 1,0 d 3 = 1,180 kg = g., Lasketaa aetu assaprosettise osuude avulla vetykloridi (HCl) assa liuokse kokoaisassasta: (HCl) = 0, g = 424,8 g. Ratkaistaa tätä assaa vastaava vetykloridi aieäärä suureyhtälöstä (HCl) 424,8 g (HCl) 11,65 ol. M (HCl) 36,458 g/ol : M Ratkaistaa lopuksi kysytty HCl-kosetraatio suureyhtälöstä c : (HCl) 11,65 ol c(hcl) 11,65 ol/d 12 ol/d (liuos) 1,0 d
29 b) ρ(nh 3(aq)) = 0,91 kg/d 3 -%(NH 3) = 25 % = 0,25 M(NH 3) = 17,034 g/ol c(nh 3) =? Tarkastellaa 1,0 d 3 tilavuutta aoiakkiliuosta eli (liuos) = 1,0 d 3. Ratkaistaa liuokse assa aetu tiheyde ja tää tilavuude avulla suureyhtälöstä = ρ : (liuos) = ρ(nh 3) (liuos) = 0,91 kg/d 3 1,0 d 3 = 0,9100 kg = 910,0 g., josta Lasketaa aetu assaprosettise osuude avulla aoiaki (NH 3) assa liuoksessa: (NH 3) = 0,25 910,0 g = 227,5 g. Ratkaistaa tätä assaa vastaava aoiaki aieäärä suureyhtälöstä (NH ) 227,5 g 3 (NH 3) = = =13,36 ol M (NH 3) 17,034 g/ol. : M Ratkaistaa lopuksi kysytty aoiakkikosetraatio suureyhtälöstä c : (NH ) 13,36 ol c(nh ) 13,36 ol/d 13 ol/d (liuos) 1,0 d
30 1.28 til-%(ch 3CH 2OH) = 14 % = 0,14 M(CH 3CH 2OH) = 46,068 g/ol ρ(ch 3CH 2OH) = 0,79 kg/d 3 c(ch 3CH 2OH) =? alitaa viiiäyttee tilavuudeksi 1,0 d 3. Aetu etaolipitoisuude perusteella etaoli osuus tässä tilavuudessa o: (CH 3CH 2OH) = 0,14 1,0 d 3 = 0,1400 d 3. Ratkaistaa tätä tilavuutta vastaava etaoli assa taulukkokirjassa iloitetu tiheyde avulla suureyhtälöstä, josta : (CH CH OH) (CH CH OH) (CH CH OH) , 79 kg/d 0,1400 d 0,1106 kg 110, 6 g. Lasketaa etaoli aieäärä suureyhtälöstä : M (CH CH OH) 110,6 g 3 2 (CH3CH 2OH) = = = 2,401 ol M (CH3CH 2OH) 46,068 g/ol. Ratkaistaa kysytty etaolikosetraatio suureyhtälöstä c : (CH3CH2OH) 2,401 ol 3 3 c(ch3ch2oh) = = = 2,401 ol/d 2,4 ol/d 3. (viii) 1,0 d
31 1.29 Aie (g) (ol) (d 3 ) c (ol/ d 3 ) NaCl g 58,44 g/ol 3,4223 ol 0,200 3,4223 ol 3 0,200 d 17,112 ol / d 3 3,42 ol 17,1 ol / d 3 Ca(OH)2 0,0012 ol 74,096 g / ol 0,08892 g 1, ,025 0,0012 ol 3 0,025 d 0,089 g 0,048 ol / d 3 CH3CH2COOH 0,30 ol 74,078 g / ol 22,22 g 0,30 0,30 ol 0,15 ol / d 2,0 d 3 3 0,15 22 g
32 1.4 Liuoste valistaie ja laietaie 1.30 c(nacl) = 0,25 ol/l (liuos) = 100 l = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(NaCl) = 58,44 g/ol (NaCl) =? Ratkaista atriukloridi aieäärä valistettavassa liuostilavuudessa suureyhtälöstä c, josta = c : (NaCl) = c(nacl) (NaCl) = 0,25 ol/l 0,100 l = 0,02500 ol. Ratkaistaa tätä aieäärää vastaava assa, eli kuika paljo atriukloridia o puittava. Käytettävä suureyhtälö o, josta = M: M (NaCl) = (NaCl) M(NaCl) = 0,02500 ol 58,44 g/ol = 1,461 g. Liuos valistetaa seuraavasti: Puitaa ahdollisia tarkasti 1,461 g kiiteää atriukloridia. Liuotetaa atriukloridi dekatterilasissa. Ku kaikki atriukloridi o liueut, siirretää liuos ittapulloo ja täytetää ittapullo erkkiviivaa saakka. Kääellää pulloa ylösalaisi uutaia kertoja, siirretää liuos säilytyspulloo ja tehdää pulloo etiketti. Etikettii erkitää istä liuoksesta o kyse, ite väkevä liuos o, valistuspäivääärä ja tekijä iikirjaiet.
33 1.31 a) c(c 6H 8O 7) = 2, ol/l (liuos) = 100 l = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(C 6H 8O 7) = 192,124 g/ol (C 6H 8O 7) =? Ratkaistaa esi, ikä aieäärä sitruuahappoa o valistettavassa liuostilavuudessa. Käytetää suureyhtälöä c, josta = c : (C 6H 8O 7) = c(c 6H 8O 7) (C 6H 8O 7) = 2, ol/l 0,100 l = 2, ol. Ratkaistaa tätä aieäärää vastaava sitruuahapo assa suureyhtälöstä, josta = M: M (C 6H 8O 7) = (C 6H 8O 7) M(C 6H 8O 7) = 2, ol 192,124 g/ol = 3, g 3,8 g. Liuos valistetaa seuraavasti: Puitaa ahdollisia tarkasti 3,8 g (= 0,0038 g) sitruuahappoa. Liuotetaa sitruuahappo dekatterilasissa (HUOM! lopputilavuutta pieepää tilavuutee vettä). Ku kaikki sitruuahappo o liueut, siirretää liuos ittapulloo ja täytetää ittapullo erkkiviivaa saakka. Kääellää pulloa ylösalaisi uutaia kertoja, siirretää liuos säilytyspulloo ja tehdää pulloo etiketti. Etikettii erkitää istä liuoksesta o kyse, ite väkevä liuos o, valistuspäivääärä ja tekijä iikirjaiet. Sitruuahappo o käyttöturvallisuustiedottee ukaa syövyttävä aie, joka voi ärsyttää ihoa, siliä ja hegitysteitä. Tarvittavat varoituserkit ovat.
34 b) c(c 6H 5OH) = 10 ol/l = 0,010 ol/l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! (liuos) = 250 l = 0,250 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(C 6H 5OH) = 94,108 g/ol (C 6H 5OH) =? Ratkaistaa esi, ikä aieäärä feolia o valistettavassa liuostilavuudessa. Käytetää suureyhtälöä c, josta = c : (C 6H 5OH) = c(c 6H 5OH) (liuos) = 0,010 ol/l 0,250 l = 0, ol. Ratkaistaa tätä aieäärää vastaava feoli assa suureyhtälöstä, josta = M: M (C 6H 5OH) = (C 6H 5OH) M(C 6H 5OH) = 0, ol 94,108 g/ol = 0,2353 g Liuos valistetaa seuraavasti: Puitaa ahdollisia tarkasti 0,2353 g feolia. Liuotetaa feoli dekatterilasissa (HUOM! lopputilavuutta pieepää tilavuutee vettä). Ku kaikki feoli o liueut, siirretää liuos ittapulloo ja täytetää ittapullo erkkiviivaa saakka. Kääellää pulloa ylösalaisi uutaia kertoja, siirretää liuos säilytyspulloo ja tehdää pulloo etiketti. Etikettii erkitää istä liuoksesta o kyse, ite väkevä liuos o, valistuspäivääärä ja tekijä iikirjaiet. Etikettii tulee lisätä yös varoituserkitä akuutisti yrkyllisestä aieesta.
35 c) c(nicl 2 6 H 2O) = 0,0025 M = 0,0025 ol/l, huoaa, että erkitä M tarkoittaa saaa kui yksikkö ol/l! (liuos) = 500 l = 0,500 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(NiCl 2 6 H 2O) = 237,686 g/ol, huoaa, että kaavassa oleva kidevesi eli vesiolekyylie lukuäärä tulee suata yhdistee ooliassaa! (NiCl 2 6 H 2O) =? Ratkaistaa esi, ikä aieäärä kidevedellistä ikkelikloridia o valistettavassa liuostilavuudessa. Käytetää suureyhtälöä c, josta = c : (NiCl 2 6 H 2O) = c(nicl 2 6 H 2O) (liuos) = 0,0025 ol/l 0,500 l = 0, ol. Ratkaistaa tätä aieäärää vastaava ikkelikloridi assa suureyhtälöstä, josta = M: M (NiCl 2 6 H 2O) = (NiCl 2 6 H 2O) M(NiCl 2 6 H 2O) = 0, ol 237,686 g/ol = 0,2971 g. Liuos valistetaa seuraavasti: Puitaa ahdollisia tarkasti 0,2971 g kiiteää, kidevedellistä ikkelikloridia. Liuotetaa ikkelikloridi dekatterilasissa (HUOM! lopputilavuutta pieepää tilavuutee vettä). Ku kaikki ikkelikloridi o liueut, siirretää liuos ittapulloo ja täytetää ittapullo erkkiviivaa saakka. Kääellää pulloa ylösalaisi uutaia kertoja, siirretää liuos säilytyspulloo ja tehdää pulloo etiketti. Etikettii erkitää istä liuoksesta o kyse, ite väkevä liuos o, valistuspäivääärä ja tekijä iikirjaiet. Etikettii tulee lisätä yös varoituserkitä akuutisti yrkyllisestä aieesta.
36 1.32 (CH 3COOH) = 5,00 l ρ(ch 3COOH) = 1,05 g/l (liuos) = 100 l = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(CH 3COOH) = 60,052 g/ol c(ch 3COOH) =? Ratkaistaa esi aetu etaaihapo tiheyde ja itatu tilavuude avulla liuoksee tuleva etaaihapo assa suureyhtälöstä, josta = ρ : (CH 3COOH) = ρ(ch 3COOH) (CH 3COOH) = 1,05 g/l 5,00 l = 5,2500 g. Ratkaistaa tätä assaa vastaava aieäärä suureyhtälöstä : M (CH COOH) 5,2500 g 3 (CH3COOH) = = 0, ol M (CH3COOH) 60,052 g/ol. Ratkaistaa lopuksi valistetu etaaihappoliuokse kosetraatio suureyhtälöstä c : c (CH COOH) (liuos) 0, ol 0,100 l 3 (CH3COOH) = = = 0,87424 ol/l 0,874 ol/l. Mittapulloo o lisätty valiiksi vettä, sillä happoje liukeeie vetee o eksoterie tapahtua, jolloi vapautuu eergiaa ja liuos läpeee. Mikäli vettä lisätää väkevä happoliuokse päälle, voi liuos läetä ii paljo, että se alkaa kiehua.
37 1.33 Kaikissa kohdissa alkuperäise glukoosiliuokse kosetraatiota o erkitty kirjaituuksella c 1 ja tää liuokse tilavuutta kirjaituuksella 1. alistettava laieokse kosetraatio ja tilavuus puolestaa o erkitty kirjaituuksilla c 2 ja 2. Kussaki kohdassa (a-c) o esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa ratkaista tehtävä. a) c 1 = 4,0 ol/l c 2 = 2,0 ol/l 2 = 100 l = 0,100 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! 1 =? Tapa 1: Koska aieäärä säilyy saaa eli 1 = 2, voidaa ratkaisussa kyttää suureyhtälöä c 1 1 = c 2 2. Ratkaisealla tästä 1, saadaa: c 2,0 ol/l 0,100 l = = = 0,05000 l = 50 l c1 4,0 ol/l. Tapa 2: Tilavuus, joka väkeväpää liuosta o laieoksee itattava, voidaa päätellä yös väkevää liuokse ja laieaa liuokse kosetraatioide suhteesta. Kosetraatioide suhde c c 1 2 4,0 ol/l 2,0. Tää perusteella voidaa päätellä, että 2,0 ol/l alkuperäise liuokse tulee laietua 2 kertaisesti. Tällöi väkeväästä liuoksesta otettava tilavuude ( 1) o oltava 1 2 laieokse lopputilavuudesta (2) eli 1 = = l = 50 l. Liuokse valistus: Mitataa ahdollisia tarkasti 50 l: täyspipetillä väkeväpää glukoosiliuosta 100 l: ittapulloo. Täytetää ittapullo erkkii saakka tislatulla vedellä. Sekoitetaa liuos.
38 b) c 1 = 4,0 ol/l c 2 = 1,0 ol/l 2 = 200 l = 0,200 l 1 =? Tapa 1: Ratkaistaa 1 suureyhtälöstä c 1 1 = c 2 2: c 1,0 ol/l 0,200 l ,05000 l = 50 l. c1 4,0 ol/ l Tapa 2: Tilavuus, joka väkeväpää liuosta o itattava, päätellää väkevää liuokse ja laieaa liuokse kosetraatioide suhteesta. Kosetraatioide suhde c c 1 2 4,0 ol/l 4,0 eli liuokse tulee laietua 4 kertaisesti. 1,0 ol/l Tällöi väkeväästä liuoksesta otettava tilavuude ( 1) o oltava 1 4 laieokse lopputilavuudesta ( 2), jolloi voidaa erkitä: 1 = = l = 50 l. Liuokse valistus: Mitataa ahdollisia tarkasti 50 l: täyspipetillä väkeväpää glukoosiliuosta 200 l: ittapulloo. Täytetää ittapullo erkkii saakka tislatulla vedellä. Sekoitetaa liuos. c) c 1 = 4,0 ol/l c 2 = 0,080 ol/l 2 = 50 l = 0,050 l 1 =?
39 Tapa 1: Ratkaistaa 1 suureyhtälöstä c 1 1 = c 2 2: c 0,080 ol/l 0,050 l , l = 1,0 l. c1 4,0 ol/l Tapa 2: Tilavuus, joka väkeväpää liuosta o laieoksee itattava, päätellää väkevää liuokse ja laieaa liuokse kosetraatioide suhteesta. Kosetraatioide suhde c c 1 2 4,0 ol/l 50, eli liuokse tulee laietua 50 kertaisesti. 0,08 ol/l Tällöi väkeväästä liuoksesta otettava tilavuude ( 1) o oltava 1 50 laieokse lopputilavuudesta ( 2), jolloi voidaa erkitä: 1 = = 50 l = 1,0 l. 50 Mitataa ahdollisia tarkasti täyspipetillä (tai ittapipetillä) 1,0 l väkeväpää glukoosiliuosta 100 l: ittapulloo. Täytetää ittapullo erkkii saakka tislatulla vedellä. Sekoitetaa liuos ((NH 4) 2CO 3) = 8,45 g M((NH 4) 2CO 3) = 96,094 g/ol (liuos) 1 = 100 l = 0,100 l ((NH 4) 2CO 3) = 5,00 l = 0,00500 l, huoaa yksikköuuokset ja uuoste tarkkuudet! (liuos) 2 = 50,0 l = 0,0500 l c( NH 4 ) =? c( CO ) =? 2 3 Ratkaistaa esi aoiukarboaati aieäärä suureyhtälöstä ((NH ) CO ) ((NH ) CO ) 8,45 g , ol. M ((NH 4) 2CO 3) 96,094 g/ol : M
40 Lasketaa valistetu liuokse aoiukarboaattikosetraatio. Käytetää suureyhtälöä c. Huoaa, että tässä vaiheessa käytetää liuostilavuutta (liuos) 1, joka o 100 l: c((nh ) CO ) ((NH ) CO ) (liuos) ,87935 ol/l. 1 0, ol 0,100 l Lasketaa seuraavaksi, ikä aieäärä aoiukarboaattia saadaa, ku valistettua liuosta pipetoidaa 5,00 l. Käytetää suureyhtälöä c, josta = c : ((NH 4) 2CO 3) = c((nh 4) 2CO 3) ((NH 4) 2CO 3) = 0,87935 ol/l 0,00500 l = 0, ol. Ku tää aieäärä lopulta laieetaa 50,0 l:ksi (= (liuos) 2), saadaa aoiukarboaattiliuokse kosetraatioksi: c((nh ) CO ) ((NH ) CO ) (liuos) , ol/l. 2 0, ol 0, 0500 l Aoiukarboaati kaavasta ((NH 4) 2CO 3) ähdää, että yhdessä oolissa aoiukarboaattia o kaksi oolia aoiuioeja ( NH 4 ) ja yksi ooli karboaatti-ioeja ( 2 CO 3 ). Litrassa valistettua liuosta o site kaksikertaie aieäärä aoiuioeja verrattua aoiukarboaati aieäärää. Karboaatti-ioie aieäärä puolestaa o saa kui aoiukarboaatiaieäärä. Kysytyt ioie kosetraatiot ovat site: c( NH 4 ) = 2 c((nh 4) 2CO 3) = 2 0, ol/l = 0,17587 ol/l 0,176 ol/l c( CO ) = c((nh 4) 2CO 3) = 0, ol/l 0,0879 ol/l. 2 3
41 1.35 c(hno 3) = 0,100 ol/l -%(HNO 3(aq)) = 36 % = 0,36 (HNO 3) = 1,214 kg/l (liuos) = 500 l = 0,500 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! M(HNO 3) = 63,018 g/ol Lasketaa aluksi käytettävä typpihappoliuokse kosetraatio. Tarkastellaa 1,0 litra tilavuutta tätä liuosta eli (liuos) = 1,0 l. Ratkaistaa tää tilavuude ja aetu tiheyde avulla yhde liuoslitra assa tiheyde suureyhtälöstä, josta = ρ : (liuos) = ρ(hno 3(aq)) (liuos) = 1,214 kg/l 1,0 l = 1,214 kg = g. Ratkaistaa aetu assaprosettise pitoisuude avulla typpihapo osuus liuokse kokoaisassasta: (HNO 3) = 0, g = 437,0 g. Ratkaistaa tätä assaa vastaava typpihapo aieäärä suureyhtälöstä (HNO ) 437,0 g 3 (HNO 3) = = =6,935 ol M (HNO 3) 63,018g/ol. : M Ratkaistaa käytettävissä oleva typpihapo kosetraatio suureyhtälöstä c : (HNO 3) 6,935 ol c(hno 3) = 6,935 ol/l. (HNO ) 1,0 l 3 Ratkaistaa, ikä aieäärä typpihappoa tarvitaa valistettavaa laieoksee: (laieos) = 500 l = 0,500 l, huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus! c(laieos) = 0,100 ol/l.
42 Laieoksee tarvittava typpihapo aieäärä saadaa suureyhtälöstä c =, josta (HNO 3) = c(laieos) (laieos) = 0,100 ol/l 0,500 l = 0,0500 ol. Lasketaa, ikä tilavuus käytettävissä olevaa typpihappoliuosta (c = 6,935 ol/l) tarvitaa, jotta saadaa tää aieäärä. Käytetää suureyhtälöä c, josta (HNO ) 3 0, 0500 ol (HNO ) = 0, l = 7,2 l. 3 c(hno ) 6,935 ol/l 3 : c Liuokse valistus: Tarki välie, jolla 7,2 l: tilavuus saadaa itattua, o 10 l: ittapipetti. Täytetää esi 500 l: ittapullo puolillee tislatulla vettä. Pipetoidaa pupettia ja ittapipettiä käyttäe pulloo tarkasti 7,2 l väkeväpää typpihappoliuosta. Sekoitetaa kääteleällä ittapulloa. Täytetää ittapullo vedellä erkkii saakka. Sekoitetaa vielä huolellisesti ittapulloa kääteleällä. Jos liuosta säilytetää pitkiä aikoja, siirretää se säilytyspulloo ja tehdää pulloo tarpeelliset erkiät. Työturvallisuus: äkevää typpihappoa käsiteltäessä o käytettävä suojalaseja, laboratoriotakkia ja hapo kestäviä suojakäsieitä. Liuos valistetaa vetokaapissa, sillä typpihappohöyryje hegittäie o vaarallista. Roiskuisvaara vuoksi laieus tulee aloittaa kaataalla ittapulloo esi tislattua vettä, se jälkee lisätää hitaasti typpihappo ja lopuksi ittapullo täytetää tislatulla vedellä erkkii. Koska typpihappoliuos o syövyttävää, tulee pulloo liittää varoituserkitä syövyttävästä aieesta
43 Jakso 1 Harjoittele lisää! Ylioppilastehtäviä 1. a) -%(HNO 3) = 65 % = 0,65 M(HNO 3) = 63,018 g/ol ρ(liuos) = 1,39 kg/l alitaa tarkasteltavaksi liuosääräksi 1,00 litra. Ratkaistaa tiheyde suureyhtälöstä liuoslitra assa: (liuos) = ρ(liuos) (liuos) = 1,39 kg/l 1,00 l = 1,3900 kg. yhde Typpihapo osuus (assaprosettise pitoisuude perusteella) liuokse assasta o: (HNO 3) = 0,65 1,3900 kg = 0,9035 kg = 903,5 g. Typpihapo aieäärä o: (HNO ) 903,5 g 3 (HNO 3) = = = 14,34 ol M (HNO 3) 63,018 g/ol. Kysytty typpihapo kosetraatio o: c (HNO ) (liuos) 14,34 ol 1,00 l 3 (HNO 3) = = = 14,34ol/l 14 ol/l. b) c 1 = 14,34 ol/l (a-kohdasta) 1 =? c 2 = 0,15 ol/l 2 = 250 l = 0,250 l Suureyhtälöstä c 1 1 = c 2 2 ratkaistua tarvittava tilavuus 1 o: c 0,15 ol/l 0,250 l , l 2,6 l. c1 14,34ol/ l
44 c) äkevää typpihappoa käsiteltäessä o käytettävä suojalaseja, laboratoriotakkia ja hapo kestäviä suojakäsieitä. Liuos valistetaa vetokaapissa, sillä typpihappohöyryje hegittäie o vaarallista. Roiskuisvaara vuoksi laieus tulee aloittaa kaataalla ittapulloo esi tislattua vettä, se jälkee typpihappo ja lopuksi ittapullo täytetää tislatulla vedellä erkkii. 2. a) (liuos) = 100,0 l = 0,1000 l (CH 3CH 2OH) = 10,00 l ρ(ch 3CH 2OH) = 0,789 g/l M(CH 3CH 2OH) = 46,068 g/ol c(ch 3CH 2OH) =? Ratkaistaa tiheyde suureyhtälöstä liuoksee lisäty etaoli assa: (CH 3CH 2OH) = ρ(ch 3CH 2OH) (CH 3CH 2OH) = 0,789 g/l 10,00 l = 7,8900 g. Etaoli aieäärä o: ( CH CH OH) 7,8900g 3 2 ( CH3CH2OH) = = = 0,17127 ol M ( CH3CH2OH) 46,068 g/ol. Etaolikosetraatio o: c ( CH CH OH) 0,17127 ol. (liuos) 0,1000 l 3 2 ( CH3CH2OH) 1,7127 ol / l 1,71 ol/l
45 b) (liuos) = 100,0 l ρ(liuos) = 0,982 g/l (CH 3CH 2OH) = 7,8900 g (a-kohdasta) -%( CH 3CH 2OH) =? Ratkaistaa tiheyde suureyhtälöstä koko liuokse assa: (liuos) = ρ(liuos) (liuos) = 0,982 g/l 100,0 l = 98,200 g. Kysytty etaoli osuus assaprosetteia o: ( CH CH OH) 7,8900 CH CH g % 100 % 8,0346 % 8,03 % (liuos) 98, 200 g. 3 2 %( 3 2OH) 100 c) (CH 3CH 2OH) = 0,17127 ol (a-kohdasta) (CH 3CH 2OH) = 7,8900 g (a-kohdasta) (liuos) = 98,200 g (b-kohdasta) Lasketaa liuottie (vede) assa liuokse assa ja etaoli assa erotuksea: (H 2O) = (liuos) (CH 3CH 2OH) = 98,200 g 7,8900 g = 90,310 g = 0, kg Kysytty olaalisuus o: ( CH CH OH) 0,17127 ol (liuoti) 0, kg 3 2 olaalisuus( ) = = = 1,8965 ol/kg 1,90 ol/kg. d) Lisäty vede tilavuutta ei voida laskea, sillä tehtävässä ei ole aettu vede läpötilaa tai tiheyttä.
46 Jakso 2 Orgaaiste yhdisteide rakee ja oiaisuudet laskutehtävie ratkaisut 2.1 Kovalettiset sidokset orgaaisissa yhdisteissä 2.7 a) Sublioituie o olouodo uutos, jossa kiiteä aie uuttuu suoraa kaasuksi. b) Polysyklie aroaattie hiilivety o yhdiste, joka raketeessa o useita betseeirekaita ja se sisältää vai hiiltä ja vetyä. c) (C 10H 8) = 1,0 g M(C 10H 8) = 128,164 g/ol (C 10H 8) =? Lasketaa aftaleei aieäärä suureyhtälöstä = M : (C H ) 1,0 g (C10H 8) = = 7, ol 7,8 10 ol M (C10 H 8) 128,164 g/ol. d) (C 10H 8) = 100 g = 0,100 g (Huoaa yksikköuuos!) M(C 10H 8) = 128,164 g/ol N A = 6, /ol (huoe) = 30 3 N(C 10H 8) =?
47 Lasketaa esi, ikä aieäärä aftaleeia o 100 g:ssa: (C H ) 0,100 g (C10 H 8) = = 7, ol M (C10 H 8) 128,164 g/ol. Ratkaistaa kysytty hiukkaste lukuäärä N suureyhtälöstä N N A, josta N(C 10H 8) = (C 10H 8) N A = 7, ol 6, /ol = 4, Ratkaistaa aftaleeiolekyylie lukuäärä N yhdessä kuutioetrissä huoeilaa: , N(C H / ) = = 1, / 1,6 10 /. 30
48 2.2 Kovalettise sidokse uodostuie hybridisaatioteoria 2.11 a) Nikotiii o heterosyklie, sillä se raketeessa o kaksi regasta, joissa o hiiliatoie lisäksi yös typpiatoi. Aroaattisuus johtuu siitä, että aleassa rekaassa tapahtuu sidoselektroie delokalisaatio. b) sp 2 -hybridisoitueet atoit o erkitty uolilla. c) (ikotiii) = 60 g = 0,060 g M(ikotiii) = 162,232 g/ol N A = 6, /ol N(ikotiiiolekyylit) =? Ratkaistaa esi ikotiii aieäärä () suureyhtälöstä 0,060 g (ikotiii) 0, ol. 162,232 g/ol : M N Ratkaistaa kysytty ikotiiiolekyylie lukuäärä suureyhtälöstä, josta N = N A: N N(ikotiiiolekyylit) = 0, ol 6, /ol = 2, , A
49 2.3 Fuktioaaliset ryhät ja eri yhdisteryhät 2.23 Ratkaisu a) b) (2-feyylietyyliaiii) = 100 g = 0,100 g M(2-feyylietyyliaiii) = 121,178 g/ol (2-feyylietyyliaiii) =? Ratkaistaa esi 2-feyylietyyliaiii aieäärä () 100 graa suklaalevyssä suureyhtälöstä : M 0,100 g (2-feyylietyyliaiii) 0, ol. 121,178 g/ol Ratkaistaa kysytty 2-feyylietyyliaiii aieäärä 250 graa suklaalevyssä: (2-feyylietyyliaiii) = 2,5 0, ol = 0, ol 0,00206 ol.
50 Jakso 3 Orgaaiste yhdisteide allitaie ja rakeetutkius laskutehtävie ratkaisut 3.1 Suhdekaava ja olekyylikaava 3.2 a) (C) = 0,0130 ol (H) = 0,0390 ol (O) = 0,0065 ol Jaetaa kuki aieäärä pieiällä aieäärällä eli tässä tapauksessa hape aieäärällä (0,0065 ol): (C) 0,0130 ol 2,000 (O) 0,0065 ol (H) 0,0390 ol 6,000 (O) 0,0065 ol (O) 0,0065 ol 1,000. (O) 0,0065 ol Aieäärie kokoaislukusuhde o: (C) : (H) : (O) = 2 : 6 : 1. Suhdekaava o (C 2H 6O) x.
51 b) (C) = 72,06 g (H) = 6,048 g M(C) = 12,01 g/ol M(H) = 1,008 g/ol Ratkaistaa yhdisteessä olevie hiiliatoie ja vetyatoie aieäärät: (C) 72,06 g (C) = = = 6,000ol M (C) 12,01 g/ol (H) 6,048 g (H) = = = 6,000 ol. M (H) 1,008 g/ol Aieäärie kokoaislukusuhde o (C) : (H) = 1 : 1. Suhdekaava o (CH) x. c) -%(C) = 40,0 % -%(H) = 6,7 % -%(O) = 53,3 % M(C) = 12,01 g/ol M(H) = 1,008 g/ol M(O) = 16,00 g/ol alitaa äyttee assaksi 100 g. Massaprosettiste osuuksie perusteella eri alkuaieatoie assat ovat: (C) = 40,0 g (H) = 6,7 g M(O) = 53,3 g
52 Alkuaieatoie aieäärät ovat: (C) 40,0 g (C) = = = 3,3306 ol M (C) 12,01 g/ol (H) 6,7 g (H) = = = 6,647 ol M (H) 1,008 g/ol (O) 53,3 g (O) = = = 3,3313 ol. M (O) 16,00 g/ol Jaetaa kuki aieäärä pieiällä aieäärällä eli tässä tapauksessa hiile aieäärällä (3,3306 ol): (C) 3,3306 ol 1,0000 (C) 3,3306 ol (H) 6,647 ol 1,996 (C) 3,3306 ol (O) 3,3313 ol 1,0077. (C) 3,3306 ol Aieäärie kokoaislukuje suhteeksi saadaa: (C) : (H) : (O) 1 : 2 : 1. Suhdekaava o (CH 2O) x
53 3.3 (C) = 3,758 g (H) = 0,316 g (O) = 1,251 g M(C) = 12,01 g/ol M(H) = 1,008 g/ol M(O) = 16,00 g/ol Eri alkuaieatoie aieäärät ovat: (C) 3,758 g (C) = = = 0, ol M (C) 12,01 g/ol (H) 0,316 g (H) = = = 0,31349 ol M (H) 1,008 g/ol (O) 1,251 g (O) = = = 0, ol. M (O) 16,00 g/ol Jaetaa kuki aieäärä pieiällä aieäärällä eli tässä tapauksessa hape aieäärällä (0, ol): (C) 0, ol 4,00200 (H) 0, ol (H) 0,31349 ol 4,0095 (O) 0, ol (O) 0, ol 1, (O) 0, ol Pieipie kokoaislukuje suhteeksi saadaa: (C) : (H) : (O) 4 : 4 : 1. Suhdekaava o (C 4H 4O) x.
54 3.4 (yhdiste) = 0,100 g (CO 2) = 0,228 g (H 2O) = 0,0931 g M(CO 2) = 44,01 g/ol M(H 2O) = 18,016 g/ol M(C) = 12,01 g/ol M(H) = 1,008 g/ol M(O) = 16,00 g/ol Yhdisteessä olevie hiili- ja vetyatoie aieäärä saadaa selville ratkaisealla palaisreaktiossa uodostuee hiilidioksidi ja vede aieäärä. Koska yksi ooli hiilidioksidia CO 2 sisältää yhde ooli hiiliatoeja, o yhdistee hiiliatoie aieäärä saa kui uodostuva hiilidioksidi aieäärä eli (C) = (CO 2): 0,228 g (C) = (CO 2) = = 0, ol. 44,01 g/ol Yhdistee vetyatoie aieäärä puolestaa saadaa ratkaistua uodostuee vede aieäärästä, sillä yhdessä oolissa vesiolekyylejä H 2O o kaksi oolia vetyatoeja eli (H) = 2 (H 2O): 0,0931 g (H) = 2 (H2O) = 2 = 0, ol. 18,016 g/ol Koska yhdistee tiedetää sisältävä yös happea, saadaa happiatoie assa vähetäällä yhdistee kokoaisassasta hiili- ja vetyatoie assat: (C) = (C) M(C) = 0, ol 12,01 g/ol = 0, g (H) = (H) M(H) = 0, ol 1,008 g/ol = 0, g (O) 0,100 g (0, g + 0, g) = 0, g.
55 Ratkaistaa suhdekaavaa varte happiatoie aieäärä: (O) 0, g (O) 0, ol. M (O) 16,00 g/ol Eri alkuaieatoie aieäärät ovat: (C) = 0, ol (H) = 0, ol (O) = 0, ol. Ku kaikki aieäärät jaetaa pieiällä (hape) aieäärällä, saadaa (C) : (H) : (O) = 3,0292 : 6,0432 : 1,000. Muodostetaa aieääristä piei kokoaislukuje suhde, jolloi suhdekaavaksi saadaa (C 3H 6O) X. 3.5 a) M(yhdiste) = 78 g/ol M(C) = 12,01 g/ol M(H) = 1,008 g/ol Muodostetaa yhtälö suhdekaavaa (CH) x erkity x: ratkaiseiseksi: x (M(C) + M(H)) = M(yhdiste). Sijoitetaa yhtälöö ooliassoje lukuarvot ja ratkaistaa x: x (12,01 + 1,008) = 78, josta 13,018x = 78 x = 5, Molekyylikaava o C 6H 6.
56 b) M r(yhdiste) = 116 A r(c) = 12,01 A r(h) = 1,008 A r(o) = 16,00 Muodostetaa yhtälö suhdekaavaa (C 3H 6O) x erkity x: ratkaiseiseksi: x (3 A r(c) + 6 A r(h) + A r(o)) = M r(yhdiste). Sijoitetaa yhtälöö suhteelliste atoiassoje ja suhteellise olekyyliassa lukuarvot ja ratkaistaa x: x (3 12, , ,00) = 116, josta 58,078x = 116 x = 1, Molekyylikaava o C 6H 12O 2.
57 3.2 Rakeekaava ja se allitaie 3.6 a) (äyte) = 0,1005 g (CO 2) = 0,2829 g (H 2O) = 0,1159 g M(CO 2) = 44,01 g/ol M(H 2O) = 18,016 g/ol M(H) = 1,008 g/ol M(C) = 12,01 g/ol M(O) = 16,00 g/ol Lasketaa etolissa olevie hiiliatoie aieäärä palaisrektiossa uodostuee hiilidioksidi aieäärä avulla: (CO ) 0, 2829 g 2 (C) = (CO 2) = = = 0, ol M (CO 2) 44,01 g/ol. Lasketaa etolissa olevie vetyatoie aieäärä palaisreaktiossa uodostuee vede aieäärä avulla: (H O) 2 0,1159 g. 2 (H) = (H2O) = 2 = = 0, ol M (H2O) 18, 016 g/ol Metoli sisältää hape assa saadaa, ku äyttee assasta väheetää hiile ja vedy assat: (O) (äyte) (C) (H) (äyte) (C) M (C) (H) M (H) 0,1005 g (0, ol 12,01 g/ol) (0, ol 1,008 g/ol) 0, g. Ratkaistaa etolissa olevie happiatoie aieäärä: (O) 0, g 4 (O) = = = 6, ol. M (O) 16,00 g/ol
58 Merkitää eri alkuaieide aieäärie suhde: (C) : (H) : (O) = 0, ol : 0, ol : 6, ol. Ku kuki aieäärä jaetaa pieiällä aieäärällä eli hape aieäärällä (6, ol), saadaa: (C) : (H) : (O) = 9,95685 ol : 19,9294 ol : 1,00000 ol, josta kokoaislukusuhde o (C) : (H) : (O) 10 : 20 : 1. Metoli suhdekaava o (C 10H 20O) x. b) M(etoli) = 156 g/ol M(C) = 12,01 g/ol M(H) = 1,008 g/ol M(O) = 16,00 g/ol Ratkaistaa kerroi x yhtälöstä x (10 M(C) + 20 M(H) + M(O)) g/ol = M(etoli). Sijoitetaa yhtälöö ooliassat: x (10 12, , ,00) g/ol = 156 g/ol, josta ratkaisua x = 0, Molekyylikaava o C 10H 20O.
59 3.10 a) Pääte oi viittaa testosteroi raketeessa olevaa karboyyliryhää (ketoryhää). Yhdisteet, joissa o fuktioaalisea ryhää ketoryhä saavat ieesä päättee oi. b) (testosteroi) = 8,0 g = 0,0080 g (veri) = 4,5 l M(testosteroi, C 19H 28O 2) = 288,414 g/ol c(testosteroi) =? Ratkaistaa testosteroi aieäärä suureyhtälöstä (testosteroi) 0,0080 g 288,414 g/ol 5 2, ol. M : Ratkaistaa testosteroi kosetraatio suureyhtälöstä c : c 5 2, ol 6 6 (testosteroi) 6, ol/l 6, 2 10 ol/l. 4,5l
60 Jakso 3 Harjoittele lisää! Ylioppilastehtäviä 2. (yhdiste) = 0,240 g (CO 2) = 0,352 g (H 2O) = 0,144 g M(CO 2) = 44,01 g/ol M(H 2O) = 18,016 g/ol M(H) = 1,008 g/ol M(C) = 12,01 g/ol M(O) = 16,00 g/ol Ratkaistaa esi palaisreaktiossa uodostuee hiilidioksidi aieäärä. Koska yhdessä oolissa hiilidioksidiolekyylejä o yksi ooli hiiliatoeja, o yhdistee hiiliatoie aieäärä (C) saa kui palaisreaktiossa uodostuee hiilidioksidi aieäärä (CO 2): 0,352 g (C) (CO 2) 0, ol. 44,01 g/ol Hiiliatoie aieäärästä saadaa ratkaistua hiile assa alkuperäisessä äytteessä: (C) (C) M(C) 0, ol 12, 01 g/ol 0, g. Yhdistee vetyatoie aieäärä saadaa ratkaistua palaisreaktiossa uodostuee vede aieäärä avulla. Yhdessä oolissa vesiolekyylejä o kaksi oolia vetyatoeja. Yhdistee vetyatoie aieäärä ja uodostuee vede aieäärä välille voidaa tällöi kirjoittaa verrato: (H) 2, josta (H) = 2 (H 2O). (H O) 1 2
61 Ratkaistaa vetyatoie aieäärä vede aieäärä avulla: (H O) 0,144 g. 2 (H) 2 (H2O) 2 2 0, ol M (H2O) 18,016 g/ol Ratkaistaa yhdistee vetyatoie assa seuraavasti: (H) (H) M(H) 0, ol 1, 008 g/ol 0, g. Koska yhdistee tiedetää sisältävä yös happea, saadaa happiatoie assa vähetäällä yhdistee assasta edellä ratkaistut hiili- ja vetyatoie assat: (O) (yhdiste) ( (C) (H)) 0, 240 g (0, , ) g 0,12783 g. Ratkaistaa happiatoie aieäärä: (O) 0,12783 g (O) 0, ol M(O) 16,00 g/ol. Jaetaa kuki aieäärä pieiällä aieäärällä (happi), jolloi saadaa: (C) : (H) : (O) = 1,0011 ol : 2,0001 ol : 1,0000 ol, joka voidaa pyöristää kokoaislukusuhteeksi 1:2:1. Suhdekaava o (CH 2O) x.
62 b) M r(yhdiste) = 60 Ratkaistaa suhdekaavaa erkitty x yhtälöstä x ( A (C) 2 A (H) + A (O)) M (yhdiste) : r r r r x (12, , ,00) = 60, josta saadaa 30,026x = 60, ja ratkaisua x 2. Molekyylikaava o C 2H 4O 2. c) Koska yhdiste reagoi etaoli kassa, kyseessä o karboksyylihappo (karboksyylihappo ja alkoholi uodostavat esteri). Molekyylikaava C 2H 4O 2 perusteella yhdiste o etaaihappo. Kysytty reaktioyhtälö o
63 Jakso 4 Molekyylie avaruusrakee ja stereoisoeria laskutehtävie ratkaisut 4.2 Orgaaiste yhdisteide stereoisoeria 4.15 a) b) Molekyylikaava o C 10H 20O. c) Tyydyttyyt, syklie, alkoholi. d) Hydroksyyliryhä OH. e) Kyllä esiityy, sillä etoliolekyylissä o yksikertaisia C C-sidoksia, jotka voivat kiertyä ja taipua.
64 f) Metoliolekyylissä o kole asyetristä hiiliatoia (erkitty kohtaa a) tähdellä). g) (etoli) = 30 g = 0,030 g M(etoli) = 156,260 g/ol (etoli) =? Ratkaistaa kysytty etoli aieäärä suureyhtälöstä M 0,030 g. 156,260 g/ol 4 4 (etoli) 1, ol 1,9 10 ol, josta
65 4.3 Stereoisoeerie erilaisia oiaisuuksia 4.22 (aitohappo) = 145 g = 0,145 g M(aitohappo) = 90,078 g/ol (liuos) = 50 l = 0,050 l c(liuos) =? Ratkaistaa aitohapo aieäärä suureyhtälöstä M 0,145 g (aitohappo) = 90,078 g/ol 3 1, ol., josta Ratkaistaa kysytty kosetraatio suureyhtälöstä c, josta 3 1, ol c(aitohappo) 0,03219 ol/l 0,032 ol/l. 0,050 l Jos liuokset yhdistettäisii, sytyisi seos, jossa o kupaaki optista isoeeriä yhtä paljo eli kyseessä olisi raseeie seos. Polarietrisessä ittauksessa ei havaittaisi itää, sillä raseeise seokse tasopolarisoidu valo taso käätökula o 0.
66 Jakso 5 Bioolekyylit ja solu koliulotteie aaila laskutehtävie ratkaisut 5.1 Hiilihydraatit 5.7 a) c(c 6H 12O 6) = 3,3 5,5 ol/l = 3, , ol/l (Huoaa potessierkitä!) M(C 6H 12O 6) = 180,156 g/ol (C 6H 12O 6) =? Ratkaistaa, ikä assa glukoosia o litrassa verta suureyhtälöstä, josta M. M Tehtävässä aetu pitoisuude alarajalla (C 6H 12O 6) = 3, ol/l 180,156 g/ol = 0,5945 g/l 0,59 g/l. Tehtävässä aetu pitoisuude ylärajalla (C 6H 12O 6) = 5, ol/l 180,156 g/ol = 0,9909 g/l 0,99 g/l.
67 b) (C 6H 12O 6) = 70 g = 0,070 g (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) (veri) = 100 l = 0,100 l (Huoaa yksikköuuos ja uuokse tarkkuus!) M(C 6H 12O 6) = 180,156 g/ol c(c 6H 12O 6) =? Lasketaa glukoosi aieäärä 100 l:ssa verta: (C H O ) 0,070 g (C6H12O 6) 0, ol M (C6H12O 6) 180,156 g/ol Ratkaistaa vere glukoosikosetraatio aieäärä ja vere tilavuude avulla: c (C H O ) 0, ol. (veri) 0,100 l (C6H12O 6) = 0, ol/l 3,9 ol/l ere glukoosikosetraatio oli oraali.
68 5.8 a) Glukoosia sisältävästä akeisesta glukoosi ieytyy opeasti verekiertoo ja o käytettävissä sellaiseaa soluje eergialähteeksi. Sokeripala sisältää sakkaroosia, joka o glukoosi ja fruktoosi uodostaa disakkaridi. Ee kui glukoosia voidaa hyödytää eergialähteeä, sakkaroosi tulee pilkkoa, jolloi glukoosi vapautuu. Sakkaroosi toista oosakkaridia, fruktoosia ei voida sellaiseaa hyödytää eergialähteeä, jote eergiasaati sakkaroosista o hitaapaa. b) (C 6H 12O 6) = 100 g M(C 6H 12O 6) = 180,156 g/ol apautuva eergiaäärä = kj/ol 1 kcal = 4,1868 kj Lasketaa glukoosi aieäärä 100 graassa: (C H O ) 100 g (C6H12O 6) 0,55507 ol M (C6H12O 6) 180,156 g/ol Tästä saatava eergiaäärä o 0,55507 ol kj/ol = 1 593,1 kj kj. Muutetaa iloitettu päivittäie eergiatarve kilojouleiksi: kcal 4,1868 kj/kcal = kj.
69 Lasketaa, kuika ota prosettia 100 graasta glukoosia saatava eergiaäärä o tarvittavasta kokoaiseergiaäärästä: 1590 kj 100 % 21,110 % 21,1 % 7536 kj %(ksylitoli) = 63,0 = 0,630 (purukuipala) = 1,45 g M(ksylitoli) = (5 12, , ,00) g/ol = 152,146 g/ol N A = 6, /ol N(ksylitoliolekyylit) =? Ratkaistaa aluksi, ika assa ksylitolia o yhdessa purukuipalassa: (ksylitoli) = 0,630 1,45 g = 0,91350 g. Ratkaistaa ksylitoli aiea a ra suureyhta lo sta : M (ksylitoli) 0,91350 g 3 (ksylitoli) = 6, ol. M (ksylitoli) 152,146 g/ol Ratkaistaa kysytty ksylitoliolekyylie lukua a ra suureyhta lo sta N, josta N NA : N A N(ksylitoliolekyylit) = (ksylitoli) N A , ol 6, /ol = 3, ,62 10.
luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotMAOL ry 1/2 Lukion kemiakilpailu/perussarja. Lukion kemiakilpailu
AL ry 1/ Lukio keiakilpailu/perussarja Lukio keiakilpailu 8.11.007 Perussarja Kaikkii tehtävii vastataa. Aikaa o 100 iuuttia. Sallitut apuvälieet ovat laski ja taulukot. Tehtävät suoritetaa erilliselle
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotLukion kemiakilpailu
MAL ry Lukio kemiakilpailu/perussarja Nimi: Lukio kemiakilpailu 1.11.009 Perussarja Kaikkii tehtävii vastataa. Aikaa o 100 miuuttia. Sallitut apuvälieet ovat laski ja taulukot. Tehtävät suoritetaa erilliselle
Lisätiedot2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O
2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotAloitusjakso. n( Fe) 0, mol 0, 090 mol. 1 = 0,08953 mol 6, = 5, ,4 mol. 3. a) m(fe) 5, 0 g. M(Fe) 55,85 g/mol. n(fe) =?
Aloitusjakso. a) m(fe) = 5,0 g M(Fe) = 55,85 g/mol (Fe) =? Ratkaistaa kysytty aiemäärä suureyhtälöstä m M m(fe) 5, 0 g ( Fe) 0, 0895 mol 0, 090 mol M(Fe) 55,85 g/mol b) (Fe) = 0,0895 mol N A = 6,022 10
Lisätiedot0, mol 8,3145 (273,15 37)K mol K. Heliumkaasun paine saadaan kaasujen tilanyhtälöstä pv = nrt. K mol kpa
4. Kaasut 9. Palauta ieleen Reaktio 1 s. 19 olouodoista ja niiden eroista. a) Kaasussa rakenneosat ovat kaukana toisistaan, joten kaasu on aljon harveaa kuin neste. Ts. kaasun tiheys on ienei kuin nesteen
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
Lisätiedotλ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.
S-114.46 Fysiikka V (Sf) Tetti 16.5.00 välikokee alue 1. Oletetaa, että protoi ja elektroi välie vetovoia o verraollie suureesee r ( F =- kr) eikä etäisyyde eliö kääteisarvoo ( F =-k / r ). Käytä kulaliikeäärä
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
LisätiedotSelvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa.
Diploi-insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2016 DI-keian valintakoe 1.6.2016 alliratkaisut 1. a) ääritetään ensin yhdisteen epiirinen kaava. Oletetaan, että yhdistettä on 100 g. Yhdiste sisältää
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotMAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.
MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut LUKU 2
Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
Lisätiedot( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H
Lisätiedot2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol
KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat
Lisätiedoti ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k
1. Neljä tuistettavissa oleva hiuase iroaoise jouo ahdolliset eergiatasot ovat 0, ε, ε, ε, 4ε,, jota aii ovat degeeroituattoia. Systeei ooaiseergia o 6ε. sitä aii ahdolliset partitiot ja osoita, että irotiloje
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotHuomaa, että vastaukset annetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.
Tehtävien ratkaisut 1.2 Maailmankaikkeuden ja solujen kemiaa 1.11 Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotEkvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.
. Hiilidioksidiolekyyli CO tiedetään lineaariseksi a) Mitkä ovat eteneisliikkeen, pyöriisliikkeen ja värähtelyn suuriat ekvipartitioperiaatteen ukaiset läpöenergiat olekyyliä kohden, kun kaikki vapausasteet
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotTekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan
Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotLIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3
LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotKertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat
Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456
LisätiedotVäittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x
KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein
LisätiedotLuku 1.2 Tehtävien ratkaisut
Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut 11. Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja muita alkuaineita noin 4,0 %. Laske,
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotS , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut
S-4.35, Fysiikka III (S) I välikoe 9.0.000 Malliratkaisut Tehtävä Kuution uotoisessa säiliössä, jonka särän pituus on 0,0, on 3,0 0 olekyyliä happea (O) 300 K läpötilassa. a) Kuinka onta kertaa kukin olekyyli
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotYhdisteiden nimeäminen
Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen
LisätiedotLukion kemiakilpailu 10.11.2011
MAL ry Lukio keiakilpailu/perussarja Nii: Lukio keiakilpailu 10.11.011 Perussarja Kaikkii tehtävii vastataa. Aikaa o 100 iuuttia. Sallitut apuvälieet ovat laski ja taulukot. Tehtävät suoritetaa erilliselle
Lisätiedot0 C lämpötilaan antaa 836 kj. Lopputuloksena on siis vettä lämpötilassa, joka on suurempi kuin 0 0 C.
LH12-1 1 kg 2 C asteista vettä sekoitetaa yhde baari paieessa 2kg jäätä, joka lämpötila o -5 C Laske etropia muutos ja lämpötila, ku tasapaio o saavutettu 3 3 Vedelle c p 4,18 1 J/(kgK) jäälle c p 2, 9
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotOrgaanisissa yhdisteissä on hiiltä
Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut
Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen
Lisätiedotη = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe
S-11445 Fysiikka III (Sf) välikoe 710003 1 Läpövoiakoneen kiertoprosessin vaiheet ovat: a) Isokorinen paineen kasvu arvosta p 1 arvoon p b) adiabaattinen laajeneinen jolloin paine laskee takaisin arvoon
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki
LisätiedotRATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan
RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa
Lisätiedot0. perusmääritelmiä 1/21/13
Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys 0. perusääriteliä Luonnolliset luvut (N): 1, 2, 3, 4 Kokonaisluvut (Z):... 4, 3, 2, 1, 0, 1, 2, 3, 4... RaDonaaliluvut (Q): kaikki luvut, jotka voidaan esifää kahden
LisätiedotTehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta
Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
Lisätiedot3 Lukujonot matemaattisena mallina
3 Lukujoot matemaattisea mallia 3. Aritmeettie ja geometrie joo 64. a) Lukujoo o aritmeettie joo, joka yleie jäse o a 3 ( ) 4 34 4 4 b) Lukujoo o geometrie joo, joka yleie jäse o c) Lukujoo o geometrie
LisätiedotHelsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12
1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotOppimistavoite tälle luennolle
Oppiistavoite tälle lueolle Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit CHEM-A00 (5 op) Tislaus ja uutto Yärtää erotusprosessie suuittelu perusteet Tutea tislaukse ja uuto toiitaperiaatteet Tutea tpillisipiä
Lisätiedot2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.
HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
Lisätiedot2.3.1. Aritmeettinen jono
.3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotTILASTOT: johdantoa ja käsitteitä
TILASTOT: johdatoa ja käsitteitä TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Tilastotietee tehtävää o esittää ja tulkita tutkimuskohteesee liittyvää havaitoaieistoa eli tilastoaieistoa. Tutkitaa valittua joukkoa ja se
Lisätiedot