Sosiaalinen elämä suomalaisissa lähiöissä Tuoreita empiirisiä tuloksia

Transkriptio

1 Sosiaalinen elämä suomalaisissa lähiöissä Tuoreita empiirisiä tuloksia PREFARE-hanke ( ) / SA Väitöskirjatyön tuloksia Teemu Kemppainen (HY) RASTI-seminaari / SYKE teemu.t.kemppainen@helsinki.fi teemunsivu.wordpress.com

2 Rauhaton naapurusto voi olla hyvinvointiongelma Turvattomuuden kokemus Stressi ja terveys Luottamus Muuttohalukkuus mahdollisesti valikoiva Sosiaalinen elämä: eroavatko ja lukujen lähiöt muista asuinalueista tässä mielessä? Sosiaalinen elämä & hallintasuhderakenne? Rakennetun ympäristön merkitys?

3 Sosiaalinen elämä: 3 käsitettä Sosiaalinen epäjärjestys (disorder) epäsiisteys, julkinen juopottelu, ilkivalta, häiriöt, huumeet, uhkaava käytös, varkaudet + Vuorovaikutus naapurustossa juttelu, vierailut, auttaa / saa apua, yhteistyötä naapuruston asioissa, yhdistystoiminta + Normit ja kontrolli (Sampson ym 1997) normiyksimielisyys: samat arvot, yhteishenki, riidat, luottamus sosiaalinen kontrolli: miten todennäköisesti naapurustossa puututaan erilaisiin ongelmatilanteisiin, esim. ilkivalta, tappelu, öinen metelöinti jne.

4 Lähiö =? Määritelmä perustuu Mats Stjernbergin väitöskirjatyöhön Keskitytään ja 1970-lukujen lähiöihin a) tilastoruutu (250 * 250 m) b) ruutujen ryhmä vähintään puolet asukkaista asuu rakennetuissa kerrostaloissa Keskusta-alueitten ulkopuolella (SYKE) Lisäksi (b): min 5 talon ryhmä, max 250 m etäisyydet; 300 asukkaan alaraja

5 Aineistot Katumetro-hanke (2012) Helsingin seutu Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa & Vihti (+ Lahti) otoskoko: (vastausosuus 36 %) lähiöt ja muut alueet (ruutu) Ruututietokanta PREFARE-hanke (2013) Suomen lähiöt (ruuturyhmä) Ryväsotos: 71 lähiötä ympäri maata Otoskoko (vastausosuus 39 %) Ruututietokanta

6 Asukkaiden kokemukset -- mitä tiedetään? Tapaustutkimuksia on paljon Kyselytutkimuksia myös esim RESTATE poiminta... Hyvin vähän edustavia otoksia lähiöistä vaikea sanoa mikä tilanne oikeastaan on ja vähän tutkimuksia joissa lähiöitä verrataan tilastollisesti kestävällä tavalla muihin alueisiin Tässä esityksessä pyritään paikkamaan näitä aukkoja

7 PSD SES Matala ympäristö & omistus Lapsiperheet Väkimäärä SES Lähiö Muu kaup. Pientalo Alue PSD: perceived social disorder Lähiöt eivät juuri eroa muusta kaupunkimaisesta rakenteesta sosiaalisten häiriöiden suhteen Korkea / matala on keskeinen jakolinja Mihin lähiöitä halutaan verrata Asuntomarkkinat & tulevaisuus Kemppainen & Saarsalmi 2015, Research on Finnish Society (Katumetro data)

8 Kerrostaloympäristö ja matala sosioekonominen tilanne: enemmän häiriöitä Yksi tapa vaikuttaa sosio-ekonomiseen rakenteeseen käy hallintasuhteen kautta esim. sekoittamispolitiikka Katsotaan seuraavaksi PREFARE-hankkeen 71 lähiön otoksen avulla asiaa tarkemmin

9 Hallintasuhde & sosio-ekonominen rakenne Proportion Rental / all apartments Social rental / rental apartments Low income Tertiary education Unemployed I II III IV V VI VII VIII IX X Share of rental apartments in estate (deciles) Edu per pop / unemp per pop. total / income: gross indiv. per year eur or less

10 Hallintasuhde & sosio-ekonominen rakenne Proportion Rental / all apartments Social rental / rental apartments Low income Tertiary education Unemployed I II III IV V VI VII VIII IX X Share of rental apartments in estate (deciles)

11 Hallintasuhde & sosio-ekonominen rakenne Proportion Rental / all apartments Social rental / rental apartments Low income Tertiary education Unemployed I II III IV V VI VII VIII IX X Share of rental apartments in estate (deciles)

12 Hallintasuhde & sosio-ekonominen rakenne Proportion Rental / all apartments Social rental / rental apartments Low income Tertiary education Unemployed I II III IV V VI VII VIII IX X Share of rental apartments in estate (deciles)

13 Hallintasuhde & sosio-ekonominen rakenne Proportion Rental / all apartments Social rental / rental apartments Low income Tertiary education Unemployed I II III IV V VI VII VIII IX X Share of rental apartments in estate (deciles)

14 Hallintasuhde & sosiaalinen elämä Factor score (mean) I II III IV V VI VII VIII IX X Perceived social disorder (factor score) Social interaction (factor score) Social cohesion (factor score) Informal social control (factor score) Share of rental apartments in estate (deciles)

15 Hallintasuhde & sosiaalinen elämä Factor score (mean) I II III IV V VI VII VIII IX X Perceived social disorder (factor score) Social interaction (factor score) Social cohesion (factor score) Informal social control (factor score) Share of rental apartments in estate (deciles)

16 Hallintasuhde & sosiaalinen elämä Factor score (mean) I II III IV V VI VII VIII IX X Perceived social disorder (factor score) Social interaction (factor score) Social cohesion (factor score) Informal social control (factor score) Share of rental apartments in estate (deciles)

17 Hallintasuhde & sosiaalinen elämä Factor score (mean) I II III IV V VI VII VIII IX X Perceived social disorder (factor score) Social interaction (factor score) Social cohesion (factor score) Informal social control (factor score) Share of rental apartments in estate (deciles)

18 Hallintasuhde & sosiaalinen elämä Factor score (mean) I II III IV V VI VII VIII IX X Perceived social disorder (factor score) Social interaction (factor score) Social cohesion (factor score) Informal social control (factor score) Share of rental apartments in estate (deciles)

19 Lähiöissä on eroja: hallintasuhteissa suuri vaihtelu Hallintasuhteella ja SES-indikaattoreilla on looginen yhteys. Vahvuus? Hallintasuhteella on selvä yhteys epäjärjestykseen normatiiviseen yksimielisyyteen sosiaaliseen kontrolliin ei juuri yhteyttä vuorovaikutukseen Kynnysarvoja? suhteellisen lineaarista omistusvaltaisimmat 4 desiiliä? Myös fyysisellä ympäristöllä on merkitystä

20 Fyysinen ympäristö Kerrostaloasuminen: enemmän sosiaalisia häiriöitä (Katumetro) suhteessa kerrosmäärään kestää vakioinnit Toisaalta lähiön keskimääräinen kerroskorkeus ei ole yhteydessä häiriöihin (PREFARE)

21 Täydennysrakentamisen näkökulmia Yhtenäinen vuokravaltaisuus voi olla paikallisen sosiaalisen elämän kannalta riskitekijä vrt. Helsingin sekoittamispolitiikan alku vuokravaltaisuuden väheneminen: paikalliset edut selviä Sekoittamisen kokonaishyödyt? (esim. Galster 2007) Vakiomäärä häiriöitä & kysymys sijoittamisesta? Oikeudenmukaisuusargumentit. Vai nettohyötyjä? Kynnysarvojen tapauksessa voi koitua nettohyötyjä Aika: alusta pitäen vs. suunniteltu muutos? Hallintorajat: politiikan yhtenäisyys vs. eri linjat. Voiko yhden kunnan sekoittaminen olla muuttoliikehyöty toiselle? Fyysinen: matalalla on puolensa. Mikä suhde? Kriittinen massa? Avoin kysymys. Kerrostalojen piha-alueet? Erottelu julkisesta alueesta. Pilkkominen asukkaiden omiksi palstoiksi, esim. viljelyyn?

22

23

24 Sosiaaliset häiriöt (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation:

25 Vuorovaikutus naapurustossa (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation: n.s.

26 Normatiivinen yksimielisyys (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation: 0.445

27 Epämuodollinen sosiaalinen kontrolli (Y) ja lähiön sosio-ekonominen tilanne (X) Correlation: 0.345

28 Affektiivinen kiinnittyminen (Y) ja lähiön sosioekonominen tilanne (X) Correlation: 0.639

29 Tenure Tenure structure of the estate was operationalised using two variables. First, we constructed a variable on the proportion of rental apartments of all apartments, using the estatelevel register data. In the Grid Database, the category rental includes social and private rental housing and the so-called right-of-occupancy tenures. Hence, an additional proxy for social rental housing was constructed using survey data.

30 SES The education level of the estate was measured by the proportion of the tertiary educated of the population aged 18 years or more. Income level was operationalised using the share of the earners with low income of all income earners (gross individual income 10,555 EUR/year or less). Unemployment: in relation to the entire population size of the estate.