Ohjaamoja on jo joka puolella Suomea. Ohjaamoihin voi mennä kysymään oikeastaan mitä vain. Pääteemat, joihin neuvoja on tarjolla, ovat

Transkriptio

1

2 Ohjaamo Keski-Uusimaa oli ESR-hanke, jonka toiminta alkoi maaliskuussa 2015 ja päättyi helmikuussa Hanke toimi alueen Ohjaamojen keskustelu- ja työparina Ohjaamojen alkutaipaleella. Ohjaamo Keski-Uusimaan rooli on ollut aktivoida alueellista yhteistyötä Keski-Uudellamaalla Ohjaamo-toimintaan liittyen, luoda yhteisiä verkostoja ja toimintamalleja alueen toimijoiden kanssa. Ohjaamo Keski-Uusimaa on edistänyt tavoitteita erilaisten työryhmien, koulutusten ja konsultaatioiden kautta. Ohjaamoja on jo joka puolella Suomea. Ohjaamoihin voi mennä kysymään oikeastaan mitä vain. Pääteemat, joihin neuvoja on tarjolla, ovat - aika (harrastukset, ihmissuhteet)? - urapolku ja työnhaku - kouluttautuminen - arki (asunto, raha-asiat, terveys) -vapaa-aika

3 Materiaali on tehty laajennukseksi ja tarkennukseksi EURA2014- järjestelmään keväällä 2018 jätettyyn loppuraporttiin. Tekstin rakenne noudattaa osin loppuraportti-lomakkeessa esitettyjä kysymyksiä, joita peilataan hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin

4 Hankkeen tavoitteiksi oli määritetty yhteinen alueellinen Ohjaamomallin luominen, Ohjaamo-mallin laajentaminen koko verkoston alueelle, alueellisen Ohjaamon toimintamallin alle kuuluvien palvelujen integrointi paikallisiin Ohjaamoihin sekä erilaisten pilottien käynnistäminen. Tämän lisäksi kehittämiskohteiksi oli määritetty paikkakuntakohtaisten Ohjaamojen palvelumuotoilu sekä vaihtoehtoisten käyttöliittymien täsmentäminen, yhteistyöverkoston yhteiset toimintatavat, resurssienjakoperusteet, tiedonsiirron toteutus sekä Ohjaamon markkinoinnin ja ohjaustoiminnan vakinaistamisen periaatteet. Tässä raportissa näiden tavoitteiden toteutumista käsitellään rahoittajan esittämien kysymysten kautta. Hankkeessa kehitettiin alueellinen yhteistyömalli, josta käytetään nimeä Keski-Uudenmaan Ohjaamot. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan alueella toimiva koulutuksenjärjestäjä olisi toiminut yhteistyön koordinaattorina, mutta asiakaskuuntelujen, maakuntauudistukseen liittyvien muutosoletusten ja hallituksen Ohjaamo-toiminnan kehittämiseen myöntämän rahoituksen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa alueellista Ohjaamo-yhteistyötä koordinoi Uudenmaan TE-palvelut ainakin vuoden 2021 loppuun. Ratkaisulla ennakoidaan Ohjaamojen siirtymistä maakuntahallinnon alaisuuteen, joko Kasvupalveluihin tai muun hallinnon alle. Kuntien omat Ohjaamot voivat tällöin halutessaan/tilanteen mukaan jatkaa toimintaansa mahdollisen maakunta-tason Ohjaamon alla tai osana pienempää verkostoa. Alueelliseen yhteistyömalliin liittyen hankkeessa valmisteltiin alueellisen pajatoiminnan asemoitumista koulutuksenjärjestäjän yhteyteen (Keuda) ja samassa yhteydessä ylläpidettiin keskustelua aikuisten peruskoulun ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen roolista. Hankehenkilöstö valmisteli pajatoimintaa varten tarvittavan kelpoisuushakemuksen ja teki Keudalle ehdotuksen pajatoiminnan, aikuisten peruskoulun ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen mahdollisesta sijoittumisesta Keudan organisaatioon. Hankkeen päättyessä Ohjaamo-mallia toteutetaan kaikissa kahdeksassa kunnassa. Yhteistyömallin kautta Ohjaamoihin integroidaan TE-palvelujen asiantuntijuutta Hallituksen Ohjaamo-toimintaan suunnatulla resurssilla. Ohjaamot avautuivat kunnissa eri ajankohtina. Osassa kuntia oli olemassa vakiintuneita nuorisotyön toimintamalleja, jonka yhteyteen Ohjaamo oli liitettävissä. Osassa kunnissa rakennettiin uusi toimintamalli puhtaalta pöydältä. Ohjaamolaisen ajattelun ja toimintamallien kehittyessä useampi Ohjaamoista on terävöittänyt toimintaansa verkostojen vahvistuessa ja osin muuttuvien tarpeiden takia siirtänyt toiminnan uusiin tiloihin. Kaikista Ohjaamo-kunnista on saatu viesti Ohjaamo- toiminnan jatkumisesta hankkeen jälkeen. 1

5 Ohjaamoihin on myös kuntakokeiluyhteistyössä kehitetty erilaisia pilotointeja, joista suurin osa on liittynyt uravalmennukseen, työnhakuun, osaamisen hankkimiseen ja arjen hallintaan. Palvelujen suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilua, mutta myös kevyempää tuotekehitystä. Palveluita ja pilotteja on kehitetty yhteistyössä verkostojen kanssa. Yhteisiä käytänteitä kehitettiin viestintään, työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja osaamisen hankkimiseen. Yhteisten käytänteiden luomiseksi varmistettiin, että ohjaamolaiset ymmärtävät tahtotilan samalla tavalla ja katsovat samaan suuntaan ohjaamolaisen identiteetin kautta, eivät pelkästään omasta toimenkuvastaan katsoen. Ohjaamolaista identiteettiä vahvistettiin yhdessä ohjaamolaisten kanssa kehitetyllä POKERIkoulutusohjelmalla, jonka sisällöt määrittyivät ohjaamolaisilta tulleiden toiveiden mukaan ja liittyivät Ohjaamojen arkeen. Pokeri- ja viestintäkoulutuksissa käytiin läpi tapoja rakentaa verkostoa, keinoja kohdata verkoston jäseniä, vaikuttajia ja nuoria Ohjaamo-kysymyksissä, ja väyliä viestiä Ohjaamotoiminnasta yhdenmukaisesti ja yhtenäisellä ilmeellä. Erilaisissa työryhmissä valmisteltiin yhdenmukaisia linjauksia ja tapahtumia. Oppilaitos- ja OPOtyöryhmät mallinsivat ratkaisut koulutuskokeiluun, kortti-koulutuksiin ja OPO-yhteistyöhön. Duunipysäkkityöryhmä edisti työkokeiluun liittyviä käytänteitä, erilaisia rekry-tapahtumia ja työnhakua tukevia työkaluja (Duunipysäkki, Tunnissa duuniin, Duunitreffit, Duuniportaali, Tiitus). Myös Ohjaamotoiminnan alustamiseen kehitettiin työ- ja seurantatyökaluja, mutta niiden rooli Ohjaamo-toiminnan vakiintuessa ei ole merkitsevää. Verkostojen työskentelyä varten luotiin työryhmät eri tarkoituksiin ja työryhmille määritettiin säännölliset tapaamiset tapauskohtaisesti. Työryhmien kokoukset ja muut hankkeen verkostotapaamiset laitettiin vuosikelloon. Työryhmistä osa on saanut tehtävänsä valmiiksi ja niiden toiminta on päättynyt. Myös jatkossa kokoontuvien työryhmien koollekutsujana toimii TEhallinnon alle sijoitettu alueellinen Ohjaamo, Keski-Uudenmaan Ohjaamot. Resurssienjakoperusteiden suhteen on noudatettu käytäntöä, jossa Ohjaamo-kohtainen resurssi määrittyy kunnan asukasluvun ja työttömien nuorten määrän mukaan. Samaa periaatetta on noudatettu hankkeen kuntarahoitusosuuksissa. Esimerkiksi Ohjaamo-toimintaan ohjattua määrärahaa ohjautuu siten TE-hallinnon työpanoksena enemmän kuntiin, jossa on laajempi asiakaspohja ja siten suurempi päivystystarve Ohjaamoissa. Muut Ohjaamojen ulkopuolelta Ohjaamoihin tulevat päivystäjät toimivat oman taustaorganisaation resursseilla. Kunnat puolestaan vastaavat itse Ohjaamoiden ylläpitoon ja toimintaan liittyvistä resursseista. Tiedonsiirtoon liittyvää ongelmaa ei pystytty ratkaisemaan. Hankkeen alkuvaiheessa suositeltiin yhteistyössä kuntakokeilun kanssa NT/typpi- järjestelmän käyttöönottoa ja ohjaamolaisia perehdytettiin järjestelmän käyttöön. Kuntakokeilulainsäädännön päätyttyä ei ollut olemassa olevaa lainsäädäntöä, jonka perusteella järjestelmässä olevia asiakkuuksia olisi voitu ylläpitää sellaisenaan. Hankehenkilöstö selvitti asiaa yhdessä Kohtaamon, vastuuministeriön ja ohjelmatoimittajan kanssa. Saatujen linjausten mukaan järjestelmään kirjatut asiakkuudet päätettiin ja järjestelmästä 2

6 luovuttiin. Kohtaamo-hanke selvitti vaihtoehtoisen järjestelmän käyttöönottoa valtakunnallisesti, mutta aie kariutui. Keski-Uudenmaan Ohjaamot olisivat ottaneet käyttöön valtakunnallisen vaihtoehtoisen järjestelmän, mikäli se olisi otettu käyttöön kaikissa Suomen Ohjaamoissa. Nyt tiedonsiirto ja rekisteröinti tapahtuvat kuntakohtaisten käytänteiden mukaan. Ohjaamoissa on tyypillisesti käytössä useita eri järjestelmiä eri palveluita varten. Markkinointi- ja viestintätyötä varten laadittiin viestintäopas. Viestintäoppaaseen on kirjattu Ohjaamotoiminnan periaatteet ja graafiset ohjeet. Siellä on vinkkejä SOME:n hyödyntämiseen markkinoinnissa, markkinointia tukevan jakotavaran hankkimiseen, eri tapahtumissa näkymiseen ja toimimiseen sekä sidosryhmä, päättäjä ja -mediaviestintään. 1. Yksi hankkeen päätavoitteista oli luoda Keski-Uudenmaan Nuorisotakuun toteuttamista varten yhteinen alueellinen Ohjaamo-malli sekä sen erilaiset käyttöliittymät. Toteutuminen: alueelle on luotu Ohjaamojen yhteistyömalli (Keski-Uudenmaan Ohjaamot), joka jatkaa toimintaansa Uudenmaan TE-palvelujen alla hankkeen päätyttyä. Yhteistyömallin kautta jaetaan Ohjaamojen TE-resurssit ja ylläidetään alueellista Ohjaamo-yhteistyötä kahdeksan Ohjaamon ja erilaisten käyttöliittymän kanssa (päivystys, puhelinajat, verkkopohjaisuus, jalkautuminen), joissa saavutettavuus, sijainti ja palveluvalikko vaihtelevat tapauskohtaisesti. 3

7 Ensimmäisellä maksatuskaudella luotiin puitteita ja käytänteitä Ohjaamo-toiminnan käynnistämiseksi Keski-Uudellamaalla yhteistyössä kuntakokeilun kanssa. Ohjaamo Keski-Uusimaan alkuvaiheen hanketoimijaverkostoa rakennettiin taustaorganisaatioihin tukeutuen yhteistyössä Nuorisotakuun kuntakokeilun kanssa (päättyi 2006 lopussa). Toiminnan rakentaminen lähti liikkeelle tahtotilan kartoituksesta ja Ohjaamoon liittyvistä odotuksista mallintamiseen liittyen. Ohjaamo-toiminta piti käynnistää Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa ja Tuusulassa. Ohjaamo Keski-Uusimaan hanketoimijoiden verkosto muodostui jo alkuvaiheessa kahdeksan kunnan monialaisia palveluja tuottavista tahoista, sekä viiden ammatillisen koulutuksenjärjestäjän tietoneuvonta-ohjaus- asiantuntijoista. Koulutuksen järjestäjät ovat Hyria, Keuda, Seurakuntaopisto, TTS ja Validia (nyk. Spesia). Paikallisten Ohjaamojen ohjaustyöhön sekä alueelliseen kehittämistyöhön kytkettiin myös muita kumppanuuksia; erityisesti työllisyydenhoidon ja ammatillisen osaamiseen tehtäviä hoitavia tahoja. Keskeisimpinä ohjaustyöhön osallistuneita kumppaneita ovat olleet alkuvaiheessa TE-palveluiden asiantuntijat ja ammatinvalintapsykologit, HRAKS (Hyvinkään-Riihimäen seudun Ammattikoulutussäätiö) sekä järjestöjä. Kela sekä Uudenmaan yrittäjät paikallisine yhdistyksineen ovat antaneet asiantuntijatyöpanosta mm. palveluiden kehittämistyöhön. Kaikkien Ohjaamojen ns. peruskäyttöliittymä on päivystysajat Ohjaamotilassa. Muita käyttöliittymiä on jalkautuminen nuorten arkiympäristöön, erilaisten tapahtumien toteuttaminen tai niihin osallistuminen muualla kuin Ohjaamossa. Myös mobiili Ohjaamo löytyy yhdestä Ohjaamosta (Ohjaamobussi). Kaikilla Ohjaamoilla on käytössään Ohjaamot.fi sivusto tiedottamista ja yhteystietoja varten. Ennen valtakunnallisten sivuston käyttöönottoa Ohjaamojen tiedot ja tapahtumat löytyivät Ohjaamo Keski-Uusimaan sivuilla (sittemmin sivujen käyttötarkoitus muutettu). Yhteydenottoja tapahtuu myös SOME:n (Facebook, WhatsApp) kautta. Ohjaamoilla on näkyvyyttä yhteystietoineen ja tapahtumatietoineen myös kuntien omilla verkkosivuilla ja mm. Instagramissa, mikä saattaa myös johtaa yhteydenottoihin. Ohjaamoilla on myös puhelinpäivystystä. Kaikkien käyttöliittymien kautta nuori saa yhteyden Ohjaamoon, mutta niiden kautta saatava ohjauksen rooli vaihtelee. Henkilökohtaisimman ohjauksen saa kasvotusten. Verkkosivujen yms. kautta kyseeseen tulee toistaiseksi lähinnä tiedon jakaminen ja kontaktin luominen. Verkkopohjaisia palveluja odotetaan tulevan jatkossa lisää ohjaamot.fi-palvelun kehittyessä. Hankkeen puolivälissä yhteistyömallista valmistui prototyyppi, joka huomioi Ohjaamot hankekauden päätyttyä ja liitti Ohjaamojen toiminnan osaksi alueellista mallia, jolla edistetään työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta. Siinä mallissa yhdistettiin yhteisen koordinaation alle ns. ammatillista pajatoimintaa, uravalmennusta, alueellisten Ohjaamo-verkostojen yhteistoimintaa, oppivelvollisuusiän jälkeistä peruskoulutusta ja kotoutumista tukevia kieli- ja muita valmennuksia. Koordinoidun yhteistyön oli tässä vaiheessa kaavailtu alkavan hankekauden päätyttyä vuonna 2018 ja koordinaatiotehtävän ottaisi vastaan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda). Toiminnan käynnistämisvaiheen hankkeistamista selvitettiin. 4

8 Näkemys alueellisesta mallista sai lopullisen muotonsa syksyllä 2017 ja sisältää kuvauksen alueellisen yhteistyön organisoitumisesta hankkeen jälkeen (ns. alueellinen Ohjaamo). Mallissa Ohjaamokoordinaatio siirtyy Uudenmaan TE-palvelujen alaisuuteen, jossa koordinaatiotehtävää jatkavat Hallituksen myöntämällä Ohjaamo-määrärahalla rekrytoidut aluekoordinaattorit. Ohjaamojen avainhenkilöt ja keskeisimmät verkostot jatkavat yhteistyötä ja tapaamisia heidän johdollaan. Alueellisen pajatoiminnan, aikuisten peruskoulutuksen ja maahanmuuttajien kielikoulutusten osalta vetovastuun ottaa Keuda. Keudan alueelliset toiminnot ovat Ohjaamoille yksi palveluohjauksen väylä. 1.1 Osatavoitteena oli, että nuorten palvelumalli luodaan perustuen nuorten kuulemisessa saatuun tietoon tarpeista sekä nuorille mieluisista kanavista ja toimintamalleista palveluiden käytössä Hankkeen alkupuolella järjestettiin nuorten kuuleminen, joka toimi suuntaa antavana pohjana suunnittelutyössä. Nuorten kuulemiseen otettiin uudelleen tarkasteluun maksatuskauden viisi aikana ja huomioitiin myös markkinointiviestinnällisesti. Tuolloin osallistuttiin mm. Kohtaamon toteuttamiin viestintää ja markkinointia koskeviin työpajoihin, joissa keskusteltiin nuorten kuulemisista ja erilaisista tavoittamisen kanavista. Yhteiset linjaukset huomioitiin Ohjaamo Keski-Uusimaan viestintäoppaaseen ja viestinnän vuosikelloon. Suunnitelmaan sisällytettiin nuorten kuulemisia eri foorumeilla kevään 2017 aikana ja kuntavaalien yhteydessä. Eniten nuorten ääni on kuulunut Ohjaamojen muuttoihin ja tilaratkaisuihin liittyen. Nuoret ovat olleet mukana suunnittelemassa, valitsemassa ja toteuttamassa sisustusratkaisuja useammassa Ohjaamossa. Myös Ohjaamo-henkilöstön rekrytoinnissa on kuultu nuoria. Muuten palautetta toiminnan kehittämisestä on kerätty Ohjaamoittain suoraan nuorilta. 1.2 Osatavoitteena oli kehittää alueellinen Ohjaamo, joka toimii Nuorisotakuun toteuttamisen yhtenä keskeisenä välineenä ja johon linkitetään ohjaaminen muiden tarvittavien palveluiden piiriin asiakkaan tarpeiden mukaan. Hankkeen alkuvaiheessa alueellisen Ohjaamon rooliksi kaavailtiin toimintatapaa, jossa Keudasta käsin kutsutaan säännöllisesti koolle keskiuusmaalaisten Ohjaamojen palveluohjaajat ja muut oleelliset työryhmät. Tapaamiset liittyisivät alueen yhteisten palvelutuottajien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja alueellisiin tapahtumiin, joissa kaikki Ohjaamot ovat mukana. Yhteisissä tapaamisissa vahvistettaisiin myös ohjaamolais-identiteettiä ja vaihdettaisiin hyviä käytänteitä. Ohjaamot pääsisivät vertailemaan omaa toimintaansa ja tuloksiaan muiden Ohjaamojen tilanteeseen. Myöhemmässä vaiheessa samaan yhteyteen haluttiin liittää myös muita toimintoja, ja ajateltiin, että alueellinen Ohjaamo integroidaan osaksi alueellista yhteistyömallia, johon mahdollisesti liittyy ammatillista pajatoimintaa, maahanmuuttajakoulutusta ja muita oppilaitoksesta käsin saavutettavia palveluita. 5

9 Hankkeen edetessä ja mm. valtionhallinnosta saatujen maakunta- ja alueuudistukseen liittyvien tietojen pohjalta alkoi näyttää, että alueellisen Ohjaamo-toiminnan siirtäminen TE-hallinnon alaisuuteen voisi olla järkevä vaihtoehto siirtymävaiheessa, ja paja yms. toiminnot voisi sisällyttää osaksi Keudan olemassa olevia toimintoja. Näin TE-koordinaation alle saadaan palvelut, joihin linkitetään ohjaaminen työllistämistä tukevien palvelujen piiriin asiakkaan tarpeiden mukaan. Keudan toimintaan kuuluviin palveluihin (paja, aikuisten peruskoulu, kotoutujien kielipolut) puolestaan linkitetään ohjaaminen työllistymistä ja tutkintojen loppuun suorittamista edistävien palveluiden piiriin asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkki Nuorisotakuun toteuttamisen välineestä ja yhdestä palveluohjauksen väylästä on #NuoriTöihin. Hankkeen aikana haluttiin edistää työllistymiseen ja uravalmennukseen liittyvien palvelujen saatavuutta, ja hankehenkilöstö laati hanke hakemuksen #NuoriTöihin-hankkeeseen. Tämä Ohjaamo Keski- Uusimaan sisarhanke #NuoriTöihin käynnistyi maksatuskauden viisi aikana ja tuottaa uravalmennuspalveluita Ohjaamojen käyttöön ja lisää mahdollisuuksia korttikoulutuksiin. Tämä tarjoaa Ohjaamoille lisäväylän, johon ohjata asiakas. 2. Toinen päätavoite hankkeessa on ollut Ohjaamo-mallin laajentaminen koko verkoston alueelle Toteutuminen: Ohjaamo-toiminta on käynnistynyt kahdeksan kunnan alueella. Jokaisesta kunnasta on saatu kuntapäättäjiltä viitteitä siitä, että Ohjaamo-toiminnan jatkamiseen suhtaudutaan myönteisesti ja toiminnan jatkuvuutta tuetaan. Hankesuunnitelmaan on kirjattu, että liikkeelle lähdetään pilotoimalla Ohjaamo-toimintaa Järvenpään ja Keravan Ohjaamoissa, ja hankeen alkuvaiheen toimenpiteitä kohdentui runsaammin näihin kuntiin. Siitä huolimatta ensimmäisen maksatuskauden aikana käynnistyi Ohjaamo-toimintaa suunnittelevien ja koordinoivien asiantuntijatyöryhmien työskentely jokaisella kahdeksalla paikkakunnalla. Ryhmien tavoitteena oli toimenpiteet Ohjaamo-toiminnan käynnistämiseksi. Lisäksi kaikissa kunnissa nimettiin yhteyshenkilöt hankkeelle sekä Ohjaamon palveluohjauksesta vastaavat työtehtävät. Syksyn 2015 aikana oli kaikilla paikkakunnilla järjestetty jo vähintään teema-tapahtumia sekä testattu eri alueellisesti tuotettavien palveluiden toimivuutta (erityisesti ammatinvalinnan ja työnhaun ohjaus). Myös Pornainen, Sipoo ja Tuusula ottivat Ohjaamon nuorten palvelujen työkaluksi varhaisessa vaiheessa. Vuoden 2016 alkupuolella paikkakuntakohtaisista Ohjaamoista viimeiset käynnistivät toimintansa, kun ovensa avasivat Hyvinkää, Mäntsälä sekä Nurmijärvi. Hankkeen edetessä painopistettä siirrettiin pilottikunnista muihin hankkeeseen osallistuviin kuntiin, jolloin jo valmiina olevien Ohjaamojen toiminnan ajateltiin olevan pääsääntöisesti itseohjautuvaa. Ohjaamo -toiminnan laajeneminen alueella eteni suunniteltua nopeammin ja vahvisti näkemystä, jossa paikallisille Ohjaamoille halutiin alueellisessa mallissa riittävästi liikkumatilaa ja itsenäistä roolia. Aikainen lanseeraaminen on myös mahdollistanut Ohjaamojen uusiutumisen matkan varrella sitä mukaa, kun 6

10 asiakasmäärät ovat kasvaneet, verkostot laajentuneet ja mm. valtionhallinnosta on saatu uutta tietoa Ohjaamo-toiminnasta ja sen reunaehdoista. Ripeästi edenneen laajentumisen kääntöpuolena on, että hankehenkilökunnan työpanos hajaantui lanseerausvaiheessa pienempiin paloihin eri Ohjaamoissa kuin verrattuna tilanteeseen, jossa Ohjaamot olisivat käynnistyneet suunnitelmallisesti eri tahtiin, jolloin työpanosta olisi voinut kohdentaa enemmän yhteen Ohjaamoon (verkostoineen) kerrallaan. Tähän puutteeseen pyrittiin vastaamaan Ohjaamolaisten yhteisillä tapaamisilla, jossa käsiteltiin kaikille keskeisiä teemoja Ohjaamon kehitysvaiheesta riippumatta. Syksyllä 2016 aikana paikallisten Ohjaamojen toimintaa tarkasteltiin nk. pikatestin avulla. Pikatestin avulla kartoitettiin, miten Ohjaamojen toiminta vastaa valtakunnallisia Ohjaamo-toiminnan minimikriteereitä. Pikatestiä on voinut täydentää palveluprosesseja ja organisoitumista tukevilla lisäkysymyksillä. Kaikki alueen Ohjaamot vastasivat pikatestiin. Pikatestin (syksy2016) tuloksia verrattiin kevään 2016 itsearviointiin ja sen tuloksia hyödynnettiin hankkeen toimenpiteiden kohdentamiseen ja pohjaksi itsearviointiin Suurin osa Ohjaamoista on hankekauden aikana muuttanut toimintamalliaan, uudistanut organisoitumistaan tai muuttanut uusiin tiloihin: vaikuttimina ovat olleet mm. Ohjaamo-toiminnan vakiintuminen, palautteet, itsearvioinnit, uudistuneet palvelukartat ja lisääntyneet asiakasmäärät. Kevään 2018 päämarkkinointitapahtumassa Ohjaamo on Ice kuultiin kahdeksan kunnan edustajan ajatuksia oman kuntansa Ohjaamo-toiminnasta. Vaikuttaa siltä, että Ohjaamoista on saatu uusi vaihtoehto paikallisten nuorten palvelujen tuottamisessa ja kanavoinnissa, ja erilainen keino ohjata nuoret lähemmäksi työelämää. Tapahtuman perusteella voidaan todeta, että Ohjaamo-toiminta on laajentunut koko verkoston alueelle. 7

11 2.1 Osatavoitteena oli, että hyödynnetään olemassa olevia resursseja, organisaatioita ja palveluja sekä luodaan toimintamalli mahdollisesti puuttuville palvelun osille Toteutuminen: Keski-Uudellamaalla Ohjaamo-toiminta on rakentunut valmiiden organisaatioiden kylkeen ja niiden palveluissa hyödynnetään olemassa olevia resursseja ja palveluja. Ohjaamojen perustoimintaa ei ole pyöritetty tai henkilöstöä palkattu hankerahalla. Puuttuville palvelunosille on haettu tukihanke #Nuoritöihin ja suunniteltu uusia toimenkuvia yhdessä TE-hallinnon kanssa Ohjaamo-resurssilla. Paikalliset Ohjaamot hyödyntävät taustakuntiensa palveluverkostoa ja tarjolla olevia valtionpalveluja, ja Ohjaamo-toimintaa varten ei ole juurikaan jouduttu rakentamaan uusia palveluita. Joitakin henkilörekrytointeja ja tilakysymyksiä on luonnollisesti tullut ratkaistavaksi, mutta olemassa olevia resursseja on onnistuttu hyödyntämään hyvin. Ohjaamot toimivat usein kuntansa ja asiakkaidensa näkökulmasta mielekkääksi arvioidun hallinnonalan alla. Kunta- ja oppilaitosyhteistyön lisäksi on hyödynnetty alueella käynnissä olevia ja Ohjaamo-toimintaa tukevia hankkeita. Mm. maahanmuuttajien koulutuspolkuun liittyen tutustuttiin OSUMA-hankkeen (ESR) kehittämiin toimintamalleihin hyvien käytänteiden huomioimiseksi ja mahdollisten yhteistyökumppanien löytymiseksi. Ohjaamo-Keski Uusimaa ja #NuoriTöihin -hanke ovat yhdessä FOKUS-hankkeen kanssa toteuttaneet työpajan Unelmien urapolku, jossa kartoitettiin (alueella) tarjolla olevia palveluja (ja puuttuvia palveluja), joilla tuetaan osa-työkykyisten työllistymistä ja työuralla pysymistä. Fokus-yhteistyössä Ohjaamolaisille on järjestetty Työkykykoordinaattori-koulutus, mikä osaltaan auttaa rakentamaan alueelle verkostoa osatyökykyisten asioiden edistämiseksi. 2.2 Osatavoitteena hankkeessa on ollut määritellä Ohjaamon tehtävät, organisoituminen ja resurssit sekä luoda malli yhteisestä palvelusuunnitelmasta. a) Ohjaamon tehtävät Ohjaamon tehtävät määrittyvät pitkälti valtakunnallisten kriteerien pohjalta, ja keskiuusmaalaiset Ohjaamot seuraavat niitä. Ohjaamolaisten tapaamisissa on keskusteltu Ohjaamon roolista kunnan muussa palvelukartassa. On pyritty tilanteeseen, jossa ei tehdä päällekkäistä työtä jo olemassa olevien palvelujen kanssa. Toisaalta yritetään tehostaa nuorten palvelupolkuja toimimalla nuoren tukena ja palvelutuottajien työparina. Ohjaamon tehtäväksi nähdään pikemmin palveluista tiedottaminen, palveluiden löytäminen ja niihin ohjaaminen, ei niinkään itse palvelujen tuottaminen. Ohjaamo on eräänlainen alusta tai tapaamispaikka, jossa nuorille suunnatut palvelut voidaan tuoda näkyviksi yhdellä kertaa: asiakkaan ei tarvitse tietää palveluntuottajaa, ainoastaan oma sen hetkinen tilanteensa. Ohjaamon keskeisimmäksi tehtäväksi on työryhmissä noussut työllistyminen ja siihen liittyvät palvelut sekä työllistymisen esteenä olevien haasteiden poistaminen edistämällä osaamisen hankintaa, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. 8

12 b) Organisoituminen ja resurssit Osatavoitteena on organisoitumiseen liittyen ollut, että Ohjaamo toimii osana monialaista ja ammatillista nuorisotakuun palveluprosessia yhdessä määriteltyjen roolien ja tehtävänjaon mukaan. Hankehenkilöstö on osallistunut nuorten palveluja, koulutuspalveluja ja/tai työllistämispalveluja tuottavien toimijoiden verkostokokouksiin eri kunnissa. Kokouksissa on eri näkökulmista otettu esiin Ohjaamon ja palveluverkoston yhteistyömahdollisuudet ja palveluun ohjaus. Ohjaamo Keski-Uusimaan POKERI koulutusohjelmaan sisältyen järjestettiin koulutus verkostoyhteistyöhön ja monialaisuuteen liittyen. Ohjaamossa toimiville suunnattu koulutus toteutettiin yhteistyössä TESSU-projektin kanssa, josta tuli tilaisuuden kouluttajat ja saatiin työkalu sovellettavaksi Ohjaamojen omaan verkostotyöhön monialaisesti. Kuntakokeilun ja Ohjaamo Keski-Uusimaan henkilöt ovat useaan otteeseen käyneet Ohjaamoissa ja kuntien verkostokokouksissa keskustelemassa palveluprosesseista, rooleista ja tehtävänjaosta ja Ohjaamon roolista kokonaisuudessa. Tarkoitusta varten on ollut käytössä erilaisia työkaluja: kuntakokeilun ja TESSU-hankeen verkoston kuvaustyökalut, erilaiset kysymyspatteristot ja Brainstormingit / Learning cafèt. Eri Ohjaamoilla on käytössään kuntakohtaiset verkostokartat ja/tai yhteistyölistat. Hankkeessa on kehitetty työkaluja, jonka avulla Ohjaamot voivat työstää ja kehittää Ohjaamojensa johtamista ja organisoitumista, erityisesti alkuvaiheessa. Työkaluja on esitelty Länsi-Suomen alueellisilla Ohjaamo-päivillä Keravalla ja ne löytyvät hankkeen verkkosivuilta Ohjaamojen organisoituminen Keski-Uudellamaalla on kuntakohtaista. Ohjaamot ja niiden palveluverkostot toimivat olemassa olevia resursseja ja palveluja hyödyntämällä. Ohjaamojen palveluohjausta ei ole tehty ESR-tai muulla hankerahalla, vaan kuntien omien toimintamäärärahojen varassa, joten toiminta on rakentunut alusta asti pysyvälle pohjalle. Jokainen kunta on itse määrittänyt Ohjaamo-resurssit, tilaratkaisut ja hallinnon alan, johon Ohjaamo sijoittuu. Toistaiseksi kunnat ovat asemoineet Ohjaamo-toimintaa nuorisotoimen, vapaa-aikatoimen ja SOTE-puolen alaisuuteen, mutta joitakin muutoksia tähän voi ehkä tulla maakuntauudistukseen liittyen. Ohjaamoissa on eri nimikkeellä toimivia palveluohjaajia ja/tai esimiehiä, jotka suunnittelevat Ohjaamojen arjen ja verkostoyhteistyön. Ohjaamot ovat osa alueellista Ohjaamojen yhteistyöverkostoa, Keski-Uudenmaan Ohjaamoja. Alueelliseen organisoitumiseen liittyvät kysymykset ratkaistiin tietoisesti hankkeen loppupuolella, koska näin on voitu huomioida kaikki valtionhallinnosta tuleva tieto Ohjaamojen tulevaisuudesta. 9

13 c) Resurssit ja palvelusuunnitelma Ohjaamot toimivat Keski-Uudellamaalla itsenäisesti. Ohjaamojen palveluohjaajat rakentavat Ohjaamoita palvelusuunnitelmineen ja aktiviteetteineen yhdessä esimiehensä kanssa ja taustaorganisaation tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Tarvittavista resursseita ja palveluista on käyty keskustelua ohjaamolaisten työryhmissä ja kunnat astaavat tarpeisiin mahdollisuuksiensa mukaan. Kuntien resursointien ollessa erilaisia ei yhteistä, yhden mallin mukaista, palvelusuunnitelmaa tehdä, vaan jokaisella Ohjaamolla on omansa. Myöskään tietojärjestelmää palvelusuunnitelman toteutumisseurantaan ja vastaavaan ei ole. Palvelusuunnitelmasta (mm. kuntakokeiluyhteistyössä) ja yhdenmukaistamisen tarpeesta on käyty keskustelua. Koska kunnissa on omia käytänteitä, jäädään odottamaan maakuntauudistuksen mukanaan tuomia uusia kuvioita: tuoko maakuntahallinto tähän ratkaisun järjestelmä-, prosessi- tai lomaketasolla. Siltä varalta, että palvelusuunnitelmaa ei jossain ole, on hankkeessa päätytty suosittelemaan käyttöön otettavaksi HAKO-valmennuksen materiaaleja ( kaikki materiaalit löytyvät hankkeen verkkosivuilta Osatavoitteena oli myös kehittää asiakaslähtöistä prosessia kuntien, oppilaitosten ja TEtoimiston yhteistyönä. Asiakaslähtöisten prosessien kehittämisessä on pysytty alueellisella tasolla, ja paikalliset Ohjaamot ovat keskittyneet kuntien sisäisten prosessien kehittämiseen. Ohjaamo Keski-Uusimaan työryhmissä ja koulutuksissa on mukana edustajia kuntien palveluista ja Ohjaamoista, oppilaitoksista ja TE-toimistosta. Työryhmissä on keskusteltu yhteistyön kannalta keskeisistä yhtymäkohdista ja toiveista yhteistyökumppaneille, jotta palvelut eri muodoissaan olisi mahdollisimman esteettömästi nuorten saavutettavissa. Asiakaslähtöisiä prosesseja on kehitetty mm. toisen asteen Validia Validia Seurakuntaopisto Seurakuntaopisto Keuda Keuda Hyria Validia Hyria Seurakuntaopisto TTS Keuda Validia Validia Hyria Seurakuntaopisto Seurakuntaopisto TTS Keuda Keuda Hyria Validia TTS Validia Validia Seurakuntaopisto Seurakuntaopisto Seurakuntaopisto Keuda Keuda Keuda TTS TTS oppilaitosten kanssa. Ohjaamo Keski-Uusimaa on yhteistyössä #NuoriTöihin-hankkeen ja Jatkopolku-hankkeen kanssa vieraillut yhteistyöoppilaitoksissa keskustelemassa yhteistyön muodoista. Lisäksi koulutuksenjärjestäjien yhteistyöryhmä on valmistellut Ohjaamo-yhteistyötä oppilaitosten näkökulmasta. Koulutuksenjärjestäjien Ohjaamo-yhteistyöverkostossa on keskusteltu erilaisia oppilaitospalveluita koskevista linjauksista. Ryhmä on nimennyt yhteyshenkilöitä, osallistunut oppilaitoksiin hakeutumiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen, yksilöllisten polkujen mahdollistamiseen ja Ohjaamojen kanssa tehtävän uravalmennuksen yhteistyömahdollisuuksiin. Työryhmissä on valmisteltu yhteiseen tiedottamiseen ja ohjausprosesseihin liittyviä toimenpiteitä. Keskeisimpiä yhteistyökohtia ovat olleet mm. työ- ja koulutuskokeilut ja tutkinnon osien suorittaminen ilman opiskelijastatusta esim. työkokeilun yhteydessä. Hankkeeseen osallistuvat koulutuksenjärjestäjät ovat maksatuskaudella linjanneet koulutuskokeiluiden suorittamisesta oppilaitoksissaan (sisältö, hinnoittelu ja hakeutuminen). On valmisteltu myös työelämän pätevöittävien passi- ja korttikoulutuksien linjaamista sekä tutkinnon suorittamisesta oppilaitoksissa ilman opiskelijastatusta. 10

14 Koulutuksenjärjestäjien yhteistyöryhmässä saatiin näkyviin myös muita hankkeita, joiden tematiikka voi palvella Ohjaamojen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi OPO-työryhmä sopii ammatinvalintaa ja oppilaitoksiin hakeutumista koskevien päivystysten toteuttamisesta Ohjaamoissa ja keskinäisestä työnjaosta eri oppilaitosten opojen kesken. Esimerkkinä hankeyhteis-työstä on Spesian koordinoima FOKUS-hanke, jossa mallinnetaan Keski-Uudenmaan alueelle osatyö-kykyisten opintopolkuihin liittyvää mallia. Mallin toimivuuden kannalta on keskeitä, että niin Ohjaamoihin kuin muualle verkostoon koulutetaan työkykykoordinaattoreita. Asiakaspalveluprosesseihin vaikuttaa myös Ohjaamoissa olevien asiantuntijoiden monipuoliset osaamisprofiilit ja taustat. Ja heidän tavoitettavuutensa Ohjaamoissa. Hankkeen työryhmissä keskusteltiin, mitä osaamista Ohjaamoihin tarvitaan lisää asiakasprosessien tehostamiseksi. Hankehenkilöstö valmisteli TE-resursseilla rekrytoitavien henkilöiden toimenkuvia yhteistyössä eri sidosryhmien toiveiden pohjalta ja osallistui rekrytointiprosessiin aktiivisesti Uudenmaan TE-palvelujen kanssa yhteistyössä. Haastatteluissa oli paikalla eri Ohjaamojen edustajia ja myös nuorten ääni oli edustettuna. 3. Kolmas päätavoite oli alueellisen Ohjaamon toimintamallin alle kuuluvien palvelujen integrointi paikallisiin Ohjaamoihin sekä erilaisten pilottien käynnistäminen Alueellisia palveluita hankkeen aikana on muodostunut oppilaitosverkostossa sekä TE-palveluiden kanssa yhteistyössä. Hankeen alkuvaiheessa 2. asteen oppilaitokset muodostivat TNO-verkoston aikuisohjauksen asiantuntijoista. Ko. verkosto jalkautui Ohjaamoihin ja muotoili omia (mm. opopalveluitaan) osana Ohjaamojen toimintaa. Myöhemmässä vaiheessa hanketta kutsuttiin koolle oppilaitosten OPO-Ohjaamo-verkosto, johon yhdistettiin TNO-verkosto. Palvelumuotoilua hyödyntäen vaihtoehtoisia toteutustapoja syntyi työkokeilun ja koulutuskokeilun ympärille. Myös kuntakokeilussa tuotettuja toimintamalleja on jalkautettu ja levitetty eri Ohjaamoihin (Duunipysäkki, Yhteistyö oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön kanssa, Parkki-kokeilu, Keravan Tajua Mut). Myöhemmässä vaiheessa Ohjaamoissa pilotoitiin mm. Duuni treffit, Vartissa duuniin ja Tunnissa duuniin työnantajatapaamisia. 11

15 Koulutuskokeilun osalta koulutus- ja työkokeilu -ryhmä jatkoi Järvenpään Kuntakokeilun ja Ohjaamo Keski- Uusimaan aloittamaa selvittelytyötä siitä, miten näihin palveluihin liittyen saadaan riittävän laadukas arviointi. Kuntakokeilun kanssa yhteistyössä määriteltiin alueellisen koulutuskokeilun mallinnus sekä Ohjaamo Keski-Uusimaa -hankkeen kautta koostettiin alueellinen tietopaketti koulutus kokeilusta oppilaitoskohtaisine sisältöineen ja yhteyshenkilöineen Keski-Uudellamaalla sijaitsevien Ohjaamoiden käyttöön. Arvioinnin sisältötarpeita ja kysymyksiä selviteltiin yhteistyössä alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa (Hyria, Keuda, Seurakuntaopisto, TTS ja Validia (nykyinen Spesia). Selvitystyössä käytettiin myös valtakunnallista tukea mm. Ammattiopisto Luovi. Arviointiin liittyen haasteen muodostivat tietosuojaan liittyvät asiat sekä toteutusmahdollisuudet- ja välineet käytännössä. Työryhmässä selviteltiin Ammattiopisto Luovissa käytössä olevan Ruori-arviointityökalun hyödyntämisen mahdollisuutta arvioinnissa. Asian tiimoilta järjestettiin yhteistyökokoukset Skypen välityksellä, jossa päästiin tarkemmin tutustumaan arviointityökaluun ja sen käyttöön. Haasteeksi muodostui tietosuojaan liittyvät asiat, Webropol järjestelmässä toimiva arviointityökalu ei täyttänyt riittäviä tietosuojavaatimuksia, joten selvittelyjen jälkeen arviointityökalun käyttöönottamisesta luovuttiin. Duunipysäkki työryhmän toiminnan kautta on pyritty vaikuttamaan kohtaantohaasteeseen erilaisin rekrytilaisuuksin Ohjaamoissa. Ryhmän kokoontumisissa on käsitelty mm. nuorten työttömien määriä, aktivoimista, ohjautumista rekrytointitilaisuuksiin sekä tilaisuuksien ajankohtia. Ohjaamot ovat järjestäneet mm. Tunnissa Duuniin, Duunipysäkki tapahtumia sekä muita laajempia tilaisuuksia opintoihin sekä rekrytointiin liittyen. Työryhmässä on käsitelty tilaisuuksien tavoitteita niin nuorten kuin Ohjaamo-toiminnankin tavoitteet huomioiden. Myös yksittäisten tilaisuuksien toiminnan sisältöä ja aikataulutusta on yhteisesti suunniteltu. Eri työllisyydenhoidon tahoista muodostuva työelämäasiantuntijoiden ryhmä käynnisti uudenlaisten palveluiden pilottien suunnittelun. Tässä ryhmässä kuultiin mm. Tyylillä Duuniin- toteutuksesta (työnhakijat stailataan työhaastattelun) ja Takalaituri-palvelusta (kuntoutujat tekevät töitä kauppojen pulloautomaateilla, täyttävät hyllyjä jne). Kuntakokeilu-yhteistyössä ja uutena toimintamallina tai palvelun osana on luotu LIITO-malli, jossa oppilaitoksen ja Paja-toiminnan rajapintaan luodaan Järvenpäässä uusi ympäristö työkokeiluja, opinnollistamista ja opintoihin kiinnittymistä varten. Malli toimii pilottina, ja on mahdollista monistaa muille paikkakunnille. Mallin kehittämistä on jatkettu Järvenpään ja Keudan kesken. Viimeisin kehitetty pilotointi oli pienten lasten vanhemmille suunnattava tapahtumaformaatti, jossa nuoret vanhemmat pääsevät tapaaman muita pienten lasten vanhempia, jotka myös pohtivat, miten arki jatkuu, kun vanhempainvapaa päättyy. Mitä voi ja pitää tehdä vanhempain-vapaan jälkeen? Mitä muut pienten lasten vanhemmat ajattelevat töihin paluusta? Tapahtumaa on pilotoitu Hyvinkäällä ja toteutettu yhdessä Neuvolan kanssa. 12

16 4. Neljäs päätavoite oli paikkakuntakohtaisten Ohjaamojen palvelu-muotoilu sekä vaihtoehtoisten käyttöliittymien täsmentäminen - Toteutunut: Ohjaamoissa on suunniteltu erilaisia Ohjaamo-palveluja uravalmennukseen, työnhakuvalmiuksien kehittämiseen, työnhakuun, koulutusaloihin tutustumiseen ja koulutukseen hakuun liittyen. Palveluvalikko ja tuen taso ovat erilaisia käyttöliittymistä riippuen. Palvelumuotoilu-prosessin tulos ei ole koskaan ennalta tiedossa. Lopputulema ratkeaa vasta prosessin edetessä, ja siihen vaikuttaa matkan varrella kertyvä tieto ja prosessin eri vaiheissa kerätyt näkemykset ja odotukset. Palvelumuotoilu on luonteeltaan tietointensiivistä ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Jotta palvelut osataan suunnitella oikein, täytyy prosessin pohjaksi tutkia toimialaa, tulevaisuuden näkymiä ja asiakaskuntaa. Ja kuulla asiakkaita. Näin on lähdetty liikkeelle myös Keski-Uudellamaalla. Ohjaamon asemoituminen osaksi muuta palvelujärjestelmää ratkaistiin Keski-Uudellamaalla kuntakohtaisesti. Rakenteellinen - ja toiminnan suunnittelu pohjautui paikalliseen asiakassegmentointiin ja palveluiden nykytilan kartoittamiseen. Suunnittelun taustalla pyrittiin muodostamaan asiakasymmärrystä eri tavoin ja kerättiin mm. tilastollisesti monialaista tietoa alle 30-vuotiaiden kokonaistilanteesta toisaalta hyvinvoinnin, toisaalta yhteiskunnallisen aseman- ja palveluihin sijoittumisen näkökulmista. Alle 30- vuotiaiden tilannetta kuvaavissa indikaattoritiedoissa on kuntien välillä jonkin verran eroavaisuuksia. Tällaisia poikkeamia on nähtävissä mm. eri palveluihin sijoittumisen suhteellisissa määrissä tai työttöminä työnhakijoina olevien koulutustaustassa. Näin ollen oli odotettavissa eroja, jotka näkyvät Ohjaamo-toiminnan organisoimisessa, palvelutarjonnassa ja erilaisten käyttöliittymienkin käytössä. Ohjaamojen asiakkaisiin nähden palvelumuotoilu on tapahtunut kuntakohtaisesti (erilaiset rekrytointitapahtumat jne) joitakin yksittäisiä tuotteita lukuun ottamatta. Hankeen palvelumuotoilu on ollut enemmän hankkeen Ohjaamo-toimijoille suunnattujen palvelujen hahmottelua (koulutus, viestintä), joilla edistetään Ohjaamojen toimintaa ja yhteistyötä. 13

17 5. Viides päätavoite oli määrittää yhteistyöverkoston yhteiset toimintatavat, resurssienjakoperusteet, tiedonsiirron toteutus sekä Ohjaamon markkinoinnin ja ohjaustoiminnan vakinaistamisen periaatteet. a) Toimintatavat Yhteiset toimintatavat liittyvät verkoston kokoontumisiin, työryhmiin, markkinointiviestintään ja tiedottamiseen. Yhteistyöverkostossa on ollut eri tasoja, suppeat ja laajennetut verkostot tai Ohjaamoissa toimivat ja Ohjaamojen kanssa toimivat. Laajemmat verkostot ja Ohjaamojen kanssa toimivat ovat kokoontuneet 1-4 kertaa vuodessa johonkin isompaan tapahtumaan, seminaariin tai POKERI-koulutukseen. Suppeat ja Ohjaamoissa toimivat ovat kokoontuneet vähintään 6-9 kertaa vuodessa joko Skypen, kvartaalikokouksen, jonkun Ohjaamo-työryhmän tai POKERI-koulutuksen puitteissa. Tiedottamista on tapahtunut tapaamisten lisäksi verkkosivuilla, sähköpostitse, SOME:ssa ja SKYPEssä. b) Resurssienjakoperusteet Resurssienjakoperusteet liittyvät lähinnä Ohjaamoihin suuntautuvan TE-resurssin ja Ohjaamojen tunnetuksi tekemiseen liittyvän markkinointimateriaalin määrälliseen osuuteen per Ohjaamo. Jakoperusteena on käytetty samaa kokoluokkaa olevaa prosenttiosuutta, kuin on ollut taustaorganisaatioiden omavastuuosuus. Jakoperusteissa on huomioitu mahdollisia pyöristyksiä tehdessä nuorten työttömien määrä kunnassa. Jokaiselle Ohjaamolle on siten osoitettu tietty määrä aluekoordinaattorin, ammatinvalintapsykologin, Ohjaamo-opon ja asiantuntijoiden työpanosta. Näin ollen väkimäärältään isompiin kuntiin on varattu enemmän päivystyksiä ja potentiaaliselta asiakasmäärältään suurempiin Ohjaamoihin on osoitettu enemmän Ohjaamosta tiedottavaa jakotavaraa ja Ohjaamon yhtenäistä ilmettä tukevaa vaatteistoa yms. Hankkeessa mukana olleille koulutuksenjärjestäjille on myös toimitettu Ohjaamo-vaatteistoa, jota oppilaitosten Ohjaamo-osaajat voivat käyttää jalkautuessaan Ohjaamoihin. Hankehenkilöstön työpanos on jakautunut tasaisemmin Ohjaamojen kesken ja kohdentunut myös alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön. Hankehenkilöstön työaika on jakautunut Ohjaamojen lanseerauksen ja käynnistämisen tukemiseen, ohjaamolaisen identiteetin ja yhteistyön vahvistamiseen, Ohjaamojen näkyvyyden ja tunnettavuuden parantamiseen ja Ohjaamojen sparraukseen palveluja kehitettäessä. Osan hankehenkilöstön ajasta on vienyt myös hankehallintoon ja Kohtaamo-yhteistyöhön liittyvä työ. 14

18 c) Tiedonsiirron toteutus Tiedonsiirtoon liittyen oli vuodelle 2016 kirjattuna tavoite käynnistää tiedonsiirron käytänteiden suunnittelu ja toimintatapojen yhteensovitus. Tämän tavoitteen kanssa päästiin kuitenkin liikkeelle suunniteltua aiemmin, koska järjestelmän lanseeraus oli jo alkanut vuonna 2015 Nuorisotakuun kuntakokeilun puitteissa. Järjestelmän käyttäjät ja vastinparit oli määritelty ja käyttöoikeudet hankittu. Saman aikaisesti tunnistettiin tiedonsiirron haasteellisia kohtia osana palveluiden käynnistämistyötä ja tehtiin näkyväksi puutteita. Osatavoitteena on ollut arvioida tiedonsiirron toteutusmahdollisuudet ja luodaan tarvittavat järjestelmäratkaisut. NT/TYPPIn käyttöönotolle oli lähtötilanteessa perusteensa ja se olisi tuonut ratkaisun osaan tiedonsiirron haasteista tietylle aikavälille. Järjestelmän yhtenäinen käyttö olisi varmasti myös tukenut alueellisen yhteistyön rakentumista myös tiedonsiirron näkökulmasta, mutta ei ottanut tuulta alleen toivotulla tavalla: kaikki ohjaamolaiset eivät oman taustaorganisaationsa/toimenkuvansa perusteella ole oikeutettuja saamaan tunnuksia järjestelmään ja osa (verkostosta) ei sitoudu käyttämään sitä. Hankkeen puolivälin paikkeilla päätettiin olla edellyttämättä Ohjaamojen siirtymistä järjestelmän käyttöön tai sen käytön laajentamista, koska Ohjaamot ja verkostot olivat käyttäneet NT/TYPPIjärjestelmää vain vähän, siitä ei koettu olevan riittävää hyötyä. Lisäksi järjestelmän ei uskottu pystyvän ratkaisemaan kaikkia tiedonsiirron ongelmia, eikä takaavan riittävän pitkää tulevaisuusperspektiiviä. TYPPI-järjestelmää ei enää jatkokehitetä, koska sen käytöstä tullaan luopumaan (ilmeisesti vuoden 2020 tienoilla). Pääperuste olla vaatimatta järjestelmän käyttöä oli kuitenkin siihen liittyvä juridiikka. TYPPI-järjestelmän avulla pyrittiin alun perin ratkaisemaan osaltaan tietosuoja-asioita. Kuntakokeilun myötä päättyi asiaa koskeva lainsäädäntö, jolloin tiedonsiirtolomakkeet vanhenivat. Tietosuojan vuoksi rekisteriseloste ja suostumuslomakkeet olisi päivitettävä (kuntakokeilun käyttämät ei sellaisenaan sovellu käytettäväksi). Asiaa on selvitetty vastuuministeriöistä ja tietosuojavaltuutetulta. Valtionvarainministeriön viimeinen näkemys oli, että järjestelmä ja kirjaaminen ei saa olla pelkästään pääasia, vaan oleellista on nuorten ohjauksen hyvä toteutuminen kohti opintoja/työelämää. Kohtaamo-hanke selvitti vaihtoehtoista järjestelmää (esim. Enter, joka on maksuton) ja tiedusteli Ohjaamo Keski-Uusimaalta halukkuutta olla pilotoimassa tai ottamassa käyttöön vaihtoehtoista järjestelmää. Hankeessa päätettiin, että Keski-Uudenmaan Ohjaamot ottavat Kohtaamon suosittaman järjestelmän, jos se tulee valtakunnallisesti kaikkien Ohjaamojen käyttöön, mutta ei lähde pilotoimaan. Halukkuutta ei ilmaantunut riittävästi muualtakaan, joten vaihtoehtoisenkin järjestelmän käyttöönotto jää odottamaan maakuntauudistuksen jälkeistä aikaa. Näin ollen Ohjaamot kirjaavat asiakaskäynnit niihin järjestelmiin, joita Ohjaamoissa päivystävillä toimijoilla ja Ohjaamoissa työskentelevillä on käytössään kuntakohtaisesti, kunnes jokin valtakunnallinen ratkaisu saadaan. Näistä järjestelmistä tarvittava tieto haetaan ja kootaan tarvittaessa manuaalisesti mm. erilaisiin seurantatilastoihin tai asiakaspolkujen tueksi tietosuoja huomioiden. 15

19 d) Ohjaamon viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu Markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden toteuttaminen oli suunniteltu vuosille 2016 ja 2017, mutta osa määritellyistä toimenpiteistä otettiin työn alle jo syksyllä 2015: erityisesti tiedottamisen ja markkinoinnin suunnittelu koskien paikallisten ja alueellisen toiminnan pilottien käynnistämisen vauhdittamista. Lisäksi aloitettiin työstäminen, jotta voidaan parantaa palveluiden saavutettavuutta ja näkyvyyttä. Lisäksi otettiin käyttöön sosiaalisen median sovelluksia ja kannustettiin kaikkia toimijoita sosiaalisen median käyttöön. Varhaisessa vaiheessa jaettiin myös Kohtaamo-hankkeen luomaa graafisesti yhteistä ilmettä toimijoiden hyödynnettäväksi. Lisäksi kohdennettua esitemateriaalia luotiin eri asiayhteyksiä varten. Verkkosivusto keski-uusimaaohjaamo.fi otettiin systemaattiseen käyttöön alkuvuodesta Sivustolla oli keskiuusmaalaisten Ohjaamojen yhteystiedot ja sinne kirjattiin Ohjaamoissa järjestettävät tapahtumat sekä perustietoa Ohjaamosta. Viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmallisempi edistäminen aloitettiin vuonna 2016, hankesuunnitelman mukaisesti. Tätä työtä varten kuultiin ohjaamolaisia. Keväällä 2016 Ohjaamoilta kerätyssä palautteessa viestintä ja markkinointi näyttäytyvät selkeänä kehittämiskohteena. Palautteen pohjalta on kesä- ja elokuussa 2016 käyty tarkentavia keskusteluja, jotta viestintä ja markkinointi suunnitellaan tarkoituksenmukaiseksi. Esitemateriaalin, jakotavaran ja näkyvyyden lisäämisen tarve nousivat palautteessa ja keskusteluissa esiin. Samoin viestinnän kohdentaminen eri segmenteille. Koska viestintään ja markkinointiin liittyvät toiveet olivat perusteltuja ja paljastivat tarpeen osaamisen kehittämiseen osa-alueella, päätettiin tehdä viestintäopas ja järjestää ohjaamolaisille koulutusta markkinoinnin edistämiseen mm. SOME:a ja videoita hyödyntäen. Loppuvuoden 2016 aikana perustettiin osaamistyöryhmä ja viestintätyöryhmä. Viestintätyöryhmä on tuottanut sisältöä viestintäoppaaseen, johon koottiin valtakunnalliset ja alueelliset asiakaslupaukset ja ydinviestit. Oppaaseen kirjattiin Ohjaamo-toimintaan liittyviä viestintä- ja markkinointiohjeistuksia ja vinkkejä. Oppaassa otetaan kantaa viestintään eri kohderyhmille, viestintäkanaviin, media-yhteistyöhön, tapahtumiin osallistumiseen, SOME-viestintään ja hankintoihin. Opas noudattaa valtakunnallisesti sovittuja periaatteita ja siihen liittyy myös viestinnän vuosikello. Suunnittelun edetessä osallistettiin Ohjaamojen vetäjät ja kuultiin nuoria markkinoinnin toteuttamiseksi. Hankebudjetissa viestintä on huomioitu ostopalveluissa, joten kokonaisviestinnän suunnittelussa käytettiin myös ulkopuolista fasilitaattoria suunnitteluryhmän tueksi (Some-viestintä, videot, yhteinen näkyvyys). Markkinointia ja yhtenäistä ilmettä varten on suunnitelman mukaisesti hankittu vaatteistoa, reppuja ja tapahtumissa näkyvyyttä lisäävää rekvisiittaa. Jakotavaraksi on hankittu mm. makeisia ja kyniä, joihin on laitettu tietoa Ohjaamosta ja/tai yhteystiedot. Materiaalihankinnat ajoitettiin siten, että ohjaamot.fi-sivusto toimii ja sitä voidaan markkinoida samalla kuin muuta Ohjaamo-toimintaa. 16

20 Ohjaamot.fi sivusto otettiin käyttöön asteittain loppuvuodesta Samassa yhteydessä päätettiin luopua keski-uusimaaohjaamo.fi sivustosta, koska samat tiedot löytyvät uusilta sivuilta. Osoitteessa toimineet sivut valjastettiin toiseen käyttöön, ja sieltä löytyy hankkeen aikana tuotettua materiaalia. Sivusto toimii nykyään hankkeen julkisena arkistona ja hyvien käytänteiden jakopaikkana. Sivuilta löytyy myös Ohjaamojen videot ja ohjaus sivuille ohjaamot.fi. Ohjaamo Keski-Uusimaan päämarkkinointi -tapahtuma oli suunniteltu pidettäväksi vuonna 2018 hankkeen päättyessä. Loppuseminaarin sijaan päädyttiin pitämään iso tapahtuma jäähallilla, jotta paikalle saadaan myös keskeisintä kohderyhmää, nuoria. Tapahtumassa nähtiin Ohjaamoiden esittelyvideot, kuultiin kuntapäättäjien terveiset Ohjaamoiden roolista kunnassa, havainnollistettiin Ohjaamopalveluja nuorille ja kannustettiin heitä uskomaan unelmiinsa ja haaveilemaan urapolustaan. Tapahtuman yhteydessä sidosryhmien oli mahdollista tutustua hankkeen tuloksiin Ohjaamo-näyttelyssä, jossa oli esillä hankeen taustalla olevat koulutuksenjärjestäjät, yhteistyöhankkeet ja hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja tulostietoja. 17

21 e) Ohjaustoiminnan vakinaistaminen Ohjaustoimintaa on lähestytty kahdesta suunnasta, puitteista ja sisällöstä sekä kohtaamisen näkökulmasta. Ohjaustoiminnan puitteet ja palvelujen sisällöt on ratkaistu kuntakohtaisesti. Kohtaamiseen ja ohjausprosessien läpiviemiseen liittyen on järjestetty yhteisiä koulutuksia, osa hankkeen rahoittamana, osa hankeyhteistyössä muiden hankkeiden kautta. Ohjaamoiden kanssa keväällä 2016 käytyjen kehittämiskeskustelujen kautta nousi esiin kaikille Ohjaamoille tarpeellisia ja heidän toiveidensa mukaisia koulutussisältöjä. Ohjaamolaisista koottiin työryhmä suunnittelemaan koulutusten toteuttamista. Tämä osaamistyöryhmä on valmistellut koulutusohjelman nimeltä POKERI yhteisen Ohjaamo-identiteetin ja yhdenmukaisemman palvelun tuottamiseksi. POKERI:n oli tarkoitus edistää yhteisten toimintatapojen ja ohjaustoiminnan omaksumista. POKERI keskittyy palveluihin, ohjaukseen, kohtaamiseen, ennakointiin, (Ohjaamo)rekvisiittaan ja tiloihin ja identiteetin vahvistamiseen. Ohjelman sisällöt painottuivat Ohjaus ja vuorovaikutusosaamiseen (kohtaaminen, identiteetti), monialaisuuteen (palvelu, ohjaus, identiteetti), TE-osaamiseen (palvelu, ohjaus), Koulutussektori-osaamiseen (palvelu, ohjaus) ja Viestintä- ja markkinointi osaamiseen (rekvisiitta ja tilat). Kouluttajina toimivat TESSU-hanke, muut yhteistyö-hankkeet, TE-asiantuntijat, OPO:t ja ostopalveluina hankittavat fasilitaattorit. P K E R I Uskallusta ja katu-uskottavuutta tekemiseen! Neuvonta ja ohjaaminen Ilmapiiri, puitteet, ja aktiviteetit Verkostot ja yhteistyö Asiakaskokemuksen Asiakaskokemuksen tuottaminen Asiakaskokemuksen rakentaminen Asiakaskokemuksen mittaaminen mahdollistaminen Palvelutuote -lajitelma Strategia Resurssit Palvelutuote -valikoima Palautteet Sopimukset Hyvät käytänteet Ennakointi Ohjausväen koulutus Seurantatiedot Kyselyt Ohjausväen perehdyttäminen Kustannusseuranta Medianäkyvyys Prosessien ajantasaisuus Toiminnan kehittäminen Asiakaskokemuksen Asiakaskokemuksen tuottaminen Asiakaskokemuksen rakentaminen Asiakaskokemuksen mittaaminen mahdollistaminen Palvelutuote -lajitelma Strategia Resurssit Palvelutuote -valikoima Palautteet Sopimukset Hyvät käytänteet Ennakointi Ohjausväen koulutus Seurantatiedot Kyselyt Ohjausväen perehdyttäminen Kustannusseuranta Viestintä Medianäkyvyys Markkinointi Prosessien ajantasaisuus Toiminnan kehittäminen Ohjaus-osaamista ja ohjaukseen liittyviä, erityisesti vuorovaikutuksellisia, teemoja on työstetty POKERIkoulutusohjelmassa. Ohjaustoimintaan liittyen on tehty yhteistyötä Huippu, Tykki, Look ja Fokushankkeiden kanssa. Yhdessä valmistellaan nuorten työllisyyteen ja osaamiseen liittyviä palvelukokonaisuuksia ja verkostoja. Huippu, Tykki ja Look hankkeiden kanssa rakennetaan pilotti oppilaitosrajapintaan: yhden luukun palvelupiste työllistettävyyden vahvistamiseen, uravalmiuksien kehittämiseen, työnhakuun ja työpaikojen tarjoamiseen. Fokus-hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön painopisteenä on osatyökykyisten työllistettävyyden ja työllisyyden edistäminen. Yhteistyössä Fokuksen kanssa on mahdollistettu Ohjaamo-verkostolaisille maksuton työkykykoordinaattori-koulutus. Myös maahanmuuttajakysymyksiin on tartuttu. Kyseinen erityisryhmä on huomioitu potentiaalisesti kasvavana asiakasryhmänä ja ohjaamolaisille on tarjottu koulutusta aiheesta yhteistyössä OSMOhankkeen kanssa. 18

22 Tärkein vaikutus saavutetuilla tuloksilla on ollut hankkeen edetessä kasvanut asiakasvirta ja monipuolistunut palvelutarjonta. Yhä useampi nuori on löytänyt tiensä Ohjaamoon ja Ohjaamojen keräämisen palautteiden perusteella kokee saavansa apua tilanteeseensa. Erityisen tyytyväisiä ollaan oltu työllistymiseen ja toimeentuloon liittyviin palveluihin. Myös moni opintonsa keskeyttänyt on löytänyt tiensä takaisin opintojen pariin. Koulutukseen siirtyminen on yksi tyypillisimmistä jatko-poluista. Keski- Uudenmaan alueella nuorten työllisyys on kehittynyt muun maan ja myös Uudenmaan keskiarvoa paremmin hankekaudella. Ohjaamo-toiminnan käynnistymisellä on merkitystä lukujen parantumisessa, joka on saanut lisäpontta suotuisasta taloustilanteesta. NUTItilastoituja kävijöitä oli yli

23 Välitön tulos on Ohjaamojen olemassaolo ja niiden ympärille rakentuneet verkostot. Kuntatasolla nuorisotakuu-keskustelun ja Ohjaamoiden myötä nuorten hyvinvointi, työllistyminen ja tulevaisuus on noussut paremmin poliittiseen keskusteluun. Nuorten asiat huomioituvat nyt paremmin kuntien päätöksenteossa ja Ohjaamo on huomioitu talous- ja toimintasuunnitelmia tehtäessä ja nuorten työllistämiseen on kiinnitetty huomiota (kesätyöt, työllistämishankkeet). Ohjaamojen ja verkostojen tasolla vaikutuksena on ollut usein (uusien) verkostojen löytyminen, parempi ymmärrys muiden toimijoiden mahdollisuuksista ja edellytyksistä toimia osana Ohjaamon palvelumaisemaa. Ohjaamotoiminnan myötä käynnistyneet keskustelut ovat auttaneet kehittämään yhteistyötä, tiivistäneet vuorovaikutusta ja auttanut havaitsemaan päällekkäisyyksiä ja kehittämiskohteita. Alueellisesti katsoen kuntarajojen yli tapahtunut verkostoyhteistyö on tuonut osalle pienten kuntien ohjaamolaisista kollegoita, joiden kanssa keskustella omasta työstä ja sen kehittämisestä vertaismentoroinnin näkökulmasta. Ohjaamo-hankkeen myötä useammassa kunnassa Keski-Uudenmaan alueella on uusia säännönmukaisia nuorille suunnattuja työnantaja-treffejä ja työvoimatoimiston palvelut saatavilla omassa kunnassa. 20

24 Ohjaamot jatkavat toimintaansa taustaorganisaatioidensa mahdollistamissa puitteissa ja kunnassa käytettävissä olevan palveluverkoston pohjalla samaan tapaan kuin Ohjaamo-hankkeen aikana. Ohjaamoiden operatiiviset vastuuhenkilöt osallistuvat jatkossa useammin Kohtaamon tapahtumiin, kuten Ohjaamopäiville, väistyvän hankehenkilöstön sijaan. Alueellisen hankekoordinaation korvaa Uudenmaan TE-palvelujen alaisuuteen hallituksen Ohjaamo-määrärahalla palkattu henkilöstö. Hankehenkilöstön koordinaatiotehtävää jatkaa Uudenmaan TE-hallintoon palkatut koordinaattorit (2 kpl) ja heidän tehtävänään on mm. kutsua koolle ohjaamolaiset ja keskeiset työryhmät. Lisäksi koordinaattorit suunnittelevat alueellisten tapahtumien aikataulutusta ja Ohjaamoihin resursoidun TEhenkilöstön jalkautumista Ohjaamoihin (psykologi, OPO ja asiantuntijat). 21

25 Hanke toteutui maantieteellisesti aiotulla alueella, eikä siinä tapahtunut muutoksia. Kohderyhmään liittyen ei edetty täysin suunnitellusti, vaikka asiakastavoitteena ollut kokonaismäärä saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Ikäryhmistä alle 25-vuotiaat tavoitettiin ennakoidusti ja heidän osuutensa kaikista oli n. 60%. Tästä ikäryhmästä tavoitettiin hieman enemmän työttömiä kuin suunniteltu ja huomattavasti arvioitua enemmän koulutuksessa olevia. Koulutuksessa olevilla on ollut joko riski keskeyttää, ja heille on etsitty muita vaihtoehtoja (alan vaihto, uusi oppilaitos, oppisopimus tms) sekä tuettu arjen sujuvuutta (asuminen, talous, hyvinvointi), tai heillä on ollut valmistuminen lähellä, eikä tiedossa työpaikkaa, jolloin he ovat osallistunet työnhakua tai työllistettävyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Ikäryhmässä olevia on tavoitettu lievästi arvioitua enemmän ja nimenomaan työttömien kategoriassa. Muissa kategoriassa tämä ikäryhmä ei juuri ollut edustettuna yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Yli kolmekymmenvuotiaita tavoitettiin joitakin prosenttiyksikköjä arvoitua vähemmän. Heistä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki olivat ennakoidusti työssä tai yrittäjiä. Hankkeessa tavoitettiin parinkymmenen prosenttiyksikön verran enemmän työttömiä nuoria kuin hankesuunnitelmassa oli arvioitu. Myös koulutuksessa olevien ryhmä muodostui yli kymmenen prosenttiyksikköä ennakoitua suuremmaksi. Suurin poikkeama oli kuitenkin työelämän ulkopuolella olevista, eroa on n. 25 prosenttiyksikköä. Hankehakemusta täytettäessä Keski-Uudellamaalla oli tilastollisesti paljon kyseiseen kategoriaan kuuluvia nuoria, ja heitä toivottiin tavoitettavan enemmän. Vaikka Ohjaamoihin kehitettiin palveluja erityisryhmiä varten (mm. vanhempainvapaalla olevat, neuvolayhteistyö), ei näiden kohderyhmien edustajia saapunut Ohjaamoihin riittävästi. Ohjaamo on kuitenkin matalan kynnyksen palvelu, jonka asiakkuus on vapaaehtoista, joten työelämän ulkopuolella olevia ei ole voitu pakottaa saapumaan paikalle, elleivät he itse ole saapuneet kutsuista tai markkinoinnista huolimatta. Nuti-tilastoista voi tosin päätellä, että Ohjaamoissa on käynyt mm. ryhmien 22

26 mukana työelämän ulkopuolella olevia, mutta vierailut eivät ole johtaneet sellaisiin toimenpiteisiin tai prosessiin, josta olisi voinut kirjata ESR-lomakkeet. Joku työelämän ulkopuolella voi mahdollisesti olla ilmoittanut itsensä myös työttömäksi. Tällaisten vastausten määrää on vaikea arvioida, ja asiakkaan todellinen status saattaa valjeta vasta prosessin edettyä. Työelämän ulkopuolella oleville suunniteltiin ja toteutettiin palveluja, mutta ne eivät riittäneet ko. kohderyhmän tavoittamiseen, joten kyseisen asiakasryhmän kohdalla hanke ei ole onnistunut toivotusti. Henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivien osalta sen sijaan on tehty loistava tulos. Tavoite saavutettiin kolminkertaisesti, ja yhteensä kertyi 915,5 henkilötyöpäivää. Hankkeessa oli 84 puolenpäivän ja 9 koko päivän mittaista työpajaa, koulutusta tai konsultaatiota sekä yksi kaksipäiväinen tapahtuma. Ohjaus-ja konsultaatiopäiväksi laskettavista päivistä 6 oli kokonaisia ja 20 puolikkaita, ja niissä kertyi yhteensä 393 henkilötyöpäivää. Muista työpäivistä (työpajat ja työryhmät, Alueelliset Ohjaamo-päivät yms) kokonaisia oli 3, yksi kaksipäiväinen ja 63 puolikasta päivää. Niistä kertyi yhteensä 522,5 työpäivää. Työpäivien määrälle syntyi tarve Ohjaamoissa tehtyjen itsearviointien ja palautteiden perusteella, joissa toivottiin paikallisten Ohjaamoiden keskinäisen konsultaation ja hyvien käytänteiden vaihtamista, ohjausosaamisen yhtenäistämistä ja viestintäosaamisen vahvistamisesta. Näiden tavoitteiden edistämiseen järjestettiin koulutusta (mm. POKERI-koulutusohjelman puitteissa) ja verkoston yhteen hitsaamiskesi toteutettiin erilaisia työpajoja. Muiksi toteutukseen liittyviksi muutoksiksi voidaan katsoa hankehenkilöstön vaihtuminen vuoden 2016 aikana ja hanketoimiston muutto Järvenpäästä Keravalle vuoden 2017 alusta. Näillä muutoksilla ei sinänsä ole ollut vaikutusta hankkeen tavoitteiden edistämiseen tai saavuttamiseen, vaan on edetty hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen arvioitiin ennakolta liittyvän kuntauudistukseen liittyvä riski, joka lankesi suunnitellun lainsäädännön rauettua. Ohjaamoa oli ajateltu suunniteltavan Keski-Uudellemaalle kuntaliitosten myötä syntyvään isoon kaupunkiin, jolloin alueellinen yhteistyö olisi rakennettu eri tavalla. Silloin alueelle olisi syntynyt yksi Ohjaamo, jolla olisi ollut toimipisteitä tai päivystyksiä eri puolilla kuntaa. Yhteistyömallin muotoa arvioitiin koko hankkeen ajan riskiarvion mukaisesti, ja malli päätettiin toteuttaa täysin kuntavetoisten Ohjaamojen varaan, joiden keskinäistä yhteistyötä varten valitaan koordinoiva taho. Alun perin koordinaatiotahoksi kokonaisuudessaan suunniteltiin Keudaa, mutta Ohjaamojen valtakunnalliseen vakinaistamiseen ja maakuntauudistukseen liittyen koordinaatio sijoitettiin Uudenmaan TE-palvelujen alle, kun taas pajatoiminnot ja muu alueellinen yhteistyö hajautettiin Keudan koordinoitavaksi. 23

27 Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja ollut aktiivinen Ohjaamo-asian edistämisessä omissa organisaatioissaan. Sovitut asiat on hoidettu puolin ja toisin asianmukaisesti ja aikataulussa. Ohjausryhmä antoi hankkeesta palautetta kirjallisesti joulukuussa Vastauksia tuli rajallisesti, mutta vastaukset olivat varsin yhdenmukaisia. Vastausten perusteella väki on tuntenut hankkeen tavoitteet ja toiminnan hyvin, ja hankkeen katsottiin etenevän tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen katsottiin tuoneen lisäarvoa toimintaan, näkyvyyttä nuorten palveluihin, uutta asiantuntijuutta ja uusia verkostoja ja jossain määrin sysäyksen oman organisaation palvelutarjontaan. Arvio oli astetta positiivisempi kuin vastaavassa kyselyssä vuonna Myös Ohjaamot saivat Ohjausryhmältä myönteistä palautetta, eli niiden koetaan tukevan hyvinvointia, avanneen uusia työllistymismahdollisuuksia, tehostaneen koulutukseen ohjausta alueella, saattanut yhteen nuoria ja työnantajatahoja, tehostanut julkisten palvelujen yhteistyötä ja järjestöyhteistyötä. Ohjaamot osallistavat palautteen mukaan nuoria mukavasti, ovat paljastaneet aukkoja palveluissa, eivätkä tee päällekkäistä työtä, mutta näihin osa-alueisiin voisi kiinnittää vielä lisähuomiota. Vaikka Ohjaamoissa katsotaan olevan riittävästi asiantuntemusta ja siellä koetaan tunnettavan nuorten palvelut, koetaan Ohjaamoissa toimittavan ehkä hieman viranomaiskeskeisesti. Palautteet nuorilta: 24

28 Hankkeen tiedottamien tapahtui hankkeen kotisivujen kautta ( hankkeen Facebook-sivuilla ja Instagramissa. Ohjaamo Keski-Uusimaan Facebook-sivulla on ollut hankkeen aikana 216 tykkäystä ja 218 seuraajaa. Asiakasvastuukoordinaattorilla on ollut 75 kaveria ja hän on tykännyt 105 muusta sivusta. Asiakasvastuukoordinaattori on ollut mukana Ohjaamot puhuvatryhmässä. Palvelupäälliköllä on ollut 307 FB-kaveria ja hän on tykännyt 91 muusta sivusta. Ohjaamo Keski-Uusimaalla on ollut Instagramissa 124 julkaisua, 239 seurajaa ja Ohjaamo Keski-Uusimaa on seurannut 110:tä. Palvelupäällikkö on postannut 149 julkaisua, hänellä oli 142 seuraajaa ja hän seurasi 101. Hankkeella oli myös Twitter-tili, mutta sen käyttö oli vähäisempää. Hankehenkilöstö on käynyt kertomassa hankkeesta ja toiminnasta lukuisissa seminaareissa ja kokouksissa sekä osallistunut Ohjaamo-toimintaa koskeviin paneelikeskusteluihin. Lisäksi hanke julkaisi hanke-tiedotteen neljä kertaa vuodessa. Hanketiedote on lähetetty laajalla jakelulla sidosryhmille. Hanke kirjoitti myös muutaman blogin hanketta hallinnoivan organisaation intraan. Hanke on myös tehnyt lehdistötiedotteita, joista osa on johtanut uutisointiin paikallisissa lehdissä. Uutisointia on ollut joka vuosi alueen lehdissä, myös ruotsinkielisellä Itä-Uudella maalla. 25

29 Myös julkisuuden henkilöiden kautta on saatu näkyvyyttä. Ohjaamo Järvenpää näkyi Maria Veitolan Yökylässä -ohjelmassa, jossa Veitola vieraili Saara Aallon kotona Järvenpäässä. Jaksossa Aalto käy coachaamassa järvenpääläisiä nuoria. Keravan ja Tuusulan Ohjaamot saivat näkyvyyttä videolla, joka kuvattiin Kreisit Rekryttapahtumassa Keravalla. Videolla Janne Kataja haastattelee ohjaamolaisia Ohjaamo-toiminnasta. Lisäksi päämarkkinointitapahtumassa Ohjaamo on Ice juontajana toimi Jarno Leppänen (Duudson Jarppi) ja esiintyjänä Marko Vuoriheimo (Signmark), jotka molemmat ovat reagoineet hankkeen SOMEviestintään. 26

30 27