Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma

Transkriptio

1 Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin keskusta

2 Vuonna 2013 uudistuneet TE-palvelut Kolmen palvelulinjan mukaiset peruspalvelut myös nuorille Suurimmilla paikkakunnilla nuorille kohdistettuja palveluluita Työnvälitys, psykologipalvelut, valmennukset, työkokeilut ensisijaisia henkilökohtaisia palveluja Verkostoyhteistyö korostuu entistä enemmän, hyviä paikkakuntakohtaisia kokeiluja, Oulussa Byströmin talo, Mikkelin Olkkari, Vantaan Petra, Pohjois- Karjalan ja Pohjois- Savon Ohjaamot Sähköiset palvelut korostuvat, koko ajan kehittämisen ja laajentamisen kohteena 2

3 Purevatko TE-hallinon palvelut? Mitä tuloksia tilastojen mukaan? - Nuorisotakuun aikana nuorten työttömyys lisääntynyt, alueellisia eroja. Keskuksissa nuorisotyöttömyys lisääntynyt eniten, toisaalta siellä mahdollisuuksia eniten yhä enemmän tulevaisuudessa - Keskimääriin työhallinnon aktiivitoimenpiteissä nuorta/kk. Missä olisivat ilman Nuorisotakuuta? -laadullisia tutkimuksia vähemmän 3

4 Esimerkkejä Nuorisotakuun/ nuorten palvelujen nykytilanteesta Vahvistetaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea Kehitetään tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja palveluohjausta Parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua panostetaan henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin alkavalla ESRkaudella poikkihallinnollinen, nuorisotakuuta tukeva kokonaisuus (ns. Ohjaamo-malli valmistelussa) madalletaan hallinnonalojen, kuntien ja muiden toimijoiden välisiä raja-aitoja yksittäisten erillisten palvelujen tilalle moniammatillinen työtapa ja nuorelle palvelukokonaisuus kehitetään tiedonkulkua ja yhteistyökäytäntöjä mm kuntakokeilun ja ohjaamo-mallin avulla tietojen siirto ja vaihto saatava vähintään niin tiiviiksi kuin nykyinen tietosuoja sallii 4

5 Nuorisotakuun jatkotoimia tutkimuksen näkökulmasta Kehitetään tuettua oppisopimuskoulutusta ja työpajojen käyttöä oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa nuorisotakuun kohderyhmän koulutuspalveluihin lisää joustavuutta ja tukea polkuihin Tehostetaan nuorille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tavoitetaan ja tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palveluja Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyn kriteerien lievennys v alusta lukien Tehostetaan tiedonvaihtoa ja seurantaa hyvät käytännöt eteenpäin uudet avainindikaattorit tukemaan nuorisotakuun toteutusta Indikaattorit liitetään osaksi Nuorisoasiain neuvottelukunan ylläpitämää - sivustoa 5

6 Nuoret luukulla (Aaltonen, Berg, Ikäheimo) - nuorilla halu päästä eteenpäin elämässään - työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikkoina ja nykyiset mittarit suuntaavat työtä tavoilla, jotka eivät aina vaikuta tarkoituksenmukaisilta - nuoret kaipaavat päivystysluontoisia ja henkilökohtaisia palveluja ja työntekijöiden näkemyksen mukaan olisi tarvetta yhdelle henkilölle, joka koordinoisi asiakkuutta palvelujärjestelmässä - syrjäytyneet nuoret ovat muita sairaampia eivätkä palvelut kohtaa niitä nuoria, joiden työkyky on alentunut. Syrjäytyminen on yhteydessä erityisesti mielenterveysongelmiin 6

7 Helsingin kaupungin Nuorten hyvinvointikertomus 2014 Nuorten terveystapatottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. 80 % nuorista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi Ammatillisella koulutuksella menee hyvin; suosio on kasvanut ja keskeyttäminen on vähentynyt Nuoret eivät tiedä riittävästi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Viidesosa peruskoululaisista ei pidä koulunkäynnistään Nuorten tulokehitys on polarisoivaa. Ulkomaalaisena on vaikea päästä töihin Seksuaalista väkivaltaa kokenut yli viidesosa tytöistä, ammattiin opiskelevista tytöistä jopa kolmannes Yhteisasuminen on kasvanut nuorten asumismuotona Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi ystävä, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat olivat yleisemmin vailla ystävää Kaikilla nuorilla ei ole varaa taloudellisista syistä harrastaa tai liikkua 7

8 Mikä on Ohjaamo? Kohderyhmänä alle 30-vuotiaat nuoret Matalan kynnyksen palvelu Tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea monialaisesti peruspalveluiden ja laajan yhteistyöverkoston kumppanuuksia hyödyntäen Lähtökohtana nuoren moninaiset ja muuntuvat palvelutarpeet Tavoitteena nuoren oman koulutukseen ja työllistymiseen johtavan polun löytyminen Nuoren osallisuuden tukeminen - Nuoren osallistuminen oman polun suunnitteluun - Nuoret Ohjaamo-toiminnan suunnittelijoina, kehittäjinä ja aktiivisina toimijoina Sopimukseen perustuva toimintamalli: - Yhteinen konsepti niin kasvokkain kuin sähköisissäkin palveluissa - Yhteiset tilat ja tavoitteena yhteinen asiakkuusjärjestelmä - Yhteinen jatkuvasti kehittyvä orientaatio ja osaaminen - Yhteinen koordinaatio - Eri toimijoiden hyvät, toimivat ja kehittyvät peruspalvelut 8

9 Ohjaamon arvot Avoimuus Ohjaamot ovat läpinäkyviä Ohjaamoissa nuoret keskipisteenä, mukana olevat tahot jakavat avoimesti asiantuntemustaan Suunnitelma on, mutta kaikki on koko ajan keskeneräistä, valmius muutokseen 9

10 Mitä tulevaisuudessa? Onko niin, että Nuorisotakuu on jatkossa Nuorten Tulevaisuustakuu = kaikilla on työ, koulutus, kuntoutus tai muu aktiivivaihtoehto toteutunut? Onko niin, että nuorten taloudellinen tuki on jatkossa aktiivisuutta ja eteenpäin menoa tukeva = nuorten tulevaisuusturva? 10

11 Kiitos kuuntelemisesta! Raimo Hokkanen Kehittämispäällikkö Uudenmaan TE-toimisto Puh: