Rauhalan päiväkoti Rymysten vasu sisällysluettelo

Transkriptio

1 1

2 Rauhalan päiväkoti Rymysten vasu sisällysluettelo 1. Rymysten ryhmän kuvailu 2 Perushoito 2 2. Rymysten arvot ja tavoitteet 3 3. Rymysten varhaiskasvatusympäristö 4 4. Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 5 5. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen 5 Liikkuminen 6 Tutkiminen 6 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu 7 6. Orientaatiot Matemaattinen ja looginen ajattelu 7 Esteettinen orientaatio 8 Etiikka 8 Luonnontieteellinen orientaatio 9 Yhteiskunnallinen orientaatio 9 7. Kasvatuskumppanuus 9 8. Kasvun ja oppimisen tuki Monikulttuurinen varhaiskasvatus 11 2

3 1. Rymysten ryhmän kuvailu Rymyset on 3-5-vuotiaiden kokopäiväryhmä, jossa hoidetaan myös osapäivälapsia. Osapäivälasten hoitoaika on 4 tuntia. Henkilökuntana on lastentarhanopettaja ja 2 päivähoitajaa. Lastentarhanopettaja suunnittelee ja on pedagogisesti vastuussa ryhmän toiminnasta. Päiväkotiin siirtyminen tutusta kotiympäristöstä on suuri muutos lapsen elämässä. Jokainen lapsi kokee päiväkotiin siirtymisen yksilöllisesti. Järjestämme mielellämme tutustumishetkiä ennen päivähoidon aloittamista. Sovimme jokaisen lapsen kohdalla vanhempien kanssa heille sopivasta tavasta tutustuttaa lapsi päiväkotiin. Laadukkaan päivähoidon suunnittelussa, alusta alkaen, tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsestaan sekä henkilökunnan kokemus ja osaaminen. Perushoito Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päiväkotiin tuotaessa ja sieltä hakiessa. Vanhemmat huolehtivat lastensa käsienpesusta ja auttavat lastensa vaatteiden riisumisessa. Tarvittaessa Rymysten aikuiset auttavat aamupuuhissa ja erotilanteessa lasta pääsemään mielipahansa yli. Ruoka-apulainen valitaan halukkaista ja hän saa autella ruoan ja ruokailuvälineiden jaossa halutessaan koko viikon. Ruoka-apulaisen kuva on esiliinanaulakon vieressä. Ruokailemme kolmessa pöydässä ja jokaisessa pöydässä istuu myös aikuinen. Opetamme lapsille kauniita pöytätapoja ja kannustamme myös maistamaan oudompiakin ruokia.pienikin pala riittää! Lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi, mutta siihen pyrimme ja muistamme myös siitä kehua! Ruokailun päätteeksi lapset osallistuvat astioiden korjaamiseen ruokakärryyn ja vievät hedelmien kuoret yms. biojäteastiaan. Meillä on neljä WC:tä ja porrastamme vessassa käynnit siten, että tilanne 3

4 on rauhallinen ja jokainen saa oman vessarauhan. Autamme tarvittaessa pyyhkimisessä. Harjoittelemme käsienpesua, nenän niistämistä, suun pyyhkimistä sekä muita siisteyteen liittyviä taitoja. Lapset harjoittelevat tunnistamaan omia vaatteitaan ja huolehtimaan niistä, esim. omaan naulakkoon laittamalla. Pukemistilanne pyritään pitämään kiireettömänä, muutama lapsi kerrallaan aikuisen opastamana pukemassa. Päivittäinen lepohetki on tärkeä lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen kannalta. Ryhmässä oleminen ja päiväkodin äänimaailma rasittavat lasta. Lepohetkellä lapsella on hyvä hetki hiljaisuuteen ja rentoutumiseen sekä rauhoittumiseen. Näin lapsella on aikaa omille ajatuksille ja mielikuvitukselle. Oman unilelun voi ottaa joka päivä mukaan päiväkotiin. Mietimme yhdessä vanhempien kanssa lapsen yksilöllisen levon tarpeen ja pyrimme huomioimaan sen mahdollisuuksiemme mukaan. Ulkoilemme aamulla ja iltapäivällä. Pihalla on tarvittava määrä aikuisia valvomassa leikkien sujumista. Huolehdimme lasten säänmukaisesta pukeutumisesta ja kesäaikana riittävästä juomisesta ja suojautumisesta auringolta (päähine ja lapsen oma kotoa tuotu aurinkorasva). Talvella harkitsemme päivittäin pakkasen ja tuulen voimakkuuden yhteisvaikutuksen ja päätämme sitten ulkoilusta tai sisälle jäämisestä välttääksemme paleltumat. Vajaus henkilökunnan määrässä, tai joku muu aiheelliseksi arvioimamme syy, saattaa aiheuttaa muutoksia ulkoilun ja muun toiminnan suhteen. 2.Rymysten arvot ja tavoitteet Yhdessä sovitut arvot ohjaavat ryhmämme toimintaa. Jokainen lasten kasvatukseen ja hoitoon osallistuva ryhmämme aikuinen toimii samojen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti, vanhempien toiveet huomioiden. Rymysissä kunnioitamme jokaista lasta omana yksilönään. Toimintamme perustana on lapsilähtöisyys. Lapsia kuuntelemalla ja havainnoimalla tulemme tietoisiksi lasten mieltymyksistä, tarpeista, ajatuksista ja toiveista, 4

5 joiden perusteella suunnittelemme toimintaa heille mieluisaksi. Rymysten toiminta koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Suunnitellussa ja tavoitteellisessa yhteistoiminnassa lasten leikillä on keskeinen merkitys. Turvallisessa, lämpöisessä ja suvaitsevaisessa ilmapiirissä lapsilla on suotuisat mahdollisuudet kehittyä ja oppia. Harjoittelemme yhdessä toimimista, arkipäivän taitoja, kauniita käytöstapoja ja lasten vuorovaikutustilanteissa ohjaamme reiluun peliin. Olemme tukena ristiriitatilanteiden selvittämisessä ja opetamme lapsia kuuntelemaan toisia ja odottamaan omaa vuoroa. Yhdessä lasten kanssa sovimme ryhmän turvallisuusäännöt ja keskustelemme niistä, ja mitä se käytännössä tarkoittaa. 3. Rymysten varhaiskasvatusympäristö Rymysten tilat koostuvat kahdesta huoneesta, joissa lapset askartelevat, ruokailevat ja nukkuvat. Lisäksi pienryhmätoimintaan on käytössä iso sali, jota kutsumme monskariksi. Eteisessä on vesileikkiallas ja tilaa pöydän ääressä pelailuun tai muovailuun jne. Toimimme pienryhmissä, mikä takaa lapsille rauhallisen työskentelyaskartelu- tai leikkihetken. Toiminnassa otamme huomioon lasten omat yksilölliset tarpeet ja kehitystason ja puuhailemme niiden mukaan. Jokaisessa ryhmässä on aikuinen mukana. Pienryhmien toimintatuokiot antavat lapsille paremmin aikaa keskittyä omaan toimintaansa ja vuorovaikutussuhteisiin toisten lasten ja aikuisen kanssa. Annamme lapsille myös aikaa olla kahden kesken aikuisen kanssa esimerkiksi sylitellen, kirjaa lukien, pelaten tai leikkien. Aikuisten aito läsnäolo ja lasten kuunteleminen on erittäin tärkeää! Kirjoitamme muistiin lasten hauskoja juttuja, jotka laitamme lasten Kasvun kansioihin. Haluamme värittää lasten tiloja lasten omilla taideteoksilla, jolloin lasten kasvu- ja oppimisympäristö on heidän näköisensä. Jokainen työ on arvokas ja tasa-arvoinen! 5

6 Päiväkotirakennuksen ja oman pihan lisäksi käymme lähiympäristössä kävelyllä ja leikkipuistoissa / Rauhalan kentällä liikkumassa. 4. Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli on tärkeä ystävyyssuhteiden luomisessa ja leikkien toteuttamisessa. Myös kulttuurisen identiteetin rakentumisessa kielellä on merkityksellinen osa. Toimintamenetelmiämme kielen kehittämisessä ovat: sadut, lorut, riimittely, kertomukset, sanaleikit ja oikean puhemallin antaminen. Harjoittelemme kuuntelemista, kuullun ymmärtämistä, uusia sanoja ja niiden merkityksiä ja erilaisia ilmaisutapoja samalle asialle. Harjoittelemme yhdessä keskustelemista, oman puheenvuoron odottamista, toisen kuuntelemista, kuvailemista ja kuvista kertomista. Saduttaminen on myös hauska tapa kannustaa lasta kertomiseen. Siinä lapsi kertoo omaa tarinaansa tai satua ja aikuinen kirjoittaa sen tarkasti muistiin lapsen sanelun mukaan. Kielen kehityksen tueksi pidämme myös muutaman lapsen Kieliryhmiä, joissa harjoittelemme ja laajennamme sanavarastoa pelien ja leikkien avulla. Ki-Li pienryhmässä kielen kehityksen tukena on liikunta. Kumpikin ryhmä kokoontuu kerran viikossa n. 30min. kerrallaan. Aamupiirissä käytämme kuvia puheen ja kertomisen tukena. 5. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Leikillä on tärkeä merkitys lapsuuden kehitysvaiheissa. Se on lapsen paras oppimismenetelmä, kun hän tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan. Leikkiessään lapsi käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan, sekä harjaantuu samalla hallitsemaan oppimiaan asioita. Yhteisleikeissä myös sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. Rymysissä on sopivat tilat erilaisiin ja monipuolisiin leikkeihin: 6

7 autoleikit, rakenteluleikit, eläinleikit, kotileikki, vesileikki, hiekkaleikki, majan rakennus (pöydät, huovat ja patjat apuna), tunneli, roolivaatteet jne. Välillä lapset haluavat leikkiä jännitysleikkiä, jolloin pimennämme leikkihuoneen ja sinne tulee ihan hämärää. Joskus leikimme taskulamppujen valossa. Haluamme antaa lapsille erilaisia kokemuksia! Kerran viikossa lapset saavat tuoda oman lelun päiväkotiin. Lapset esittelevät aamupiirissä oman lelunsa toisille ja kertovat siitä tärkeitä tietoja. Lelupäivä on keskiviikkoisin. Liikkuminen Rymysissä harjoittelemme liikunnan avulla oman kehon hallintaa ja tuntemusta. Haluamme, että lapset oppivat nauttimaan erilaisista liikuntakokemuksista ja samalla onnistumisien kautta positiivinen minäkuva vahvistuu. Viikoittain meillä on jumppatuokio, jossa harjoittelemme tasapainoilua, ryömimistä, kierimistä, kuperkeikkaa, kävelyä, hiipimistä, juoksua, hyppäämistä, kääntymistä, vetämistä, työntämistä, roikkumista, kiinni ottamista, kiipeämistä Meillä on mahdollisuus tutustua samalla erilaisiin liikuntavälineisiin. Ulkona lapset juoksevat, hyppivät, pelaavat palloa, kiipeilevät kiipeilytelineessä, keinuvat ja käymme kävelyretkillä. Joka päivä pistämme vauhtivarpaat liikkeelle erilaisin tavoin aamu- ja päiväpiirissä. Liikumme laululeikkien tai musiikin tahtiin tai yhteisleikeissä. Liikunta on erinomainen keino purkaa energiaa, jota Rymysten ikäisten lasten ryhmässä on runsaasti. Tutkiminen Lapset ovat tiedonhaluisia luonnostaan. He kyselevät, ihmettelevät, oivaltavat, kokeilevat ja erehtyvät. Kaikesta kokemastaan he oppivat. Aikuinen auttaa lasta parhaansa mukaan saamaan vastauksen haluamaansa ja mieltä vaivaavaan asiaan. Aikuinen antaa myös lapselle aikaa harjoitella ja kokeilla uusia asioita. 7

8 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Tarjoamme lapsille erilaisia kokemuksia musiikin, kädentaitojen, kirjallisuuden ja kuvataiteen alueella. Tutustumme erilaisiin oppimisvälineisiin, työskentelytapoihin, materiaaleihin, pintoihin ja väreihin. Kuuntelemme erilaista musiikkia, myös klassista musiikkia, vaikkapa lepohetkellä tai rentoutusmusiikkina liikuntatuokion jälkeen. Harjoittelemme rytmisoittimien käyttöä, säestäen lastenlauluja. Laulamme yhdessä ja tanssimme laululeikkien tahdissa. Piirrämme, väritämme, maalaamme (myös musiikin tahdissa), muovailemme, rypistelemme, pujottelemme, leikkaamme, liimaamme Luemme satukirjoja, kuvakirjoja, loruja. Kuuntelemme cd:itä, joille on tallennettu satuja ja kertomuksia. Kirjastosta saamme joka kuukausi laatikollisen kirjoja ja joitakin cd:itä lasten käyttöön. Maalaamme vesiväreillä ja sormiväreillä, välillä pelkästään sormia apuna käyttäen. Muovailemme myös massasta ja maalaamme työt niiden kuivuttua. Ohjatun askartelun lisäksi on mahdollisuus vapaaseen askarteluun. Tärkeintä on, että lapsi innostuu ja nauttii tekemästään ja kokemastaan! Arvostamme kaikkien töitä! 6. Orientaatiot Matemaattinen ja looginen ajattelu Lorujen, rytmien, laulujen ja leikkien avulla luomme pohjaa matemaattiselle ajattelulle. Arjen toimissa hahmotamme omaa kehoamme ja tilaa. Aikuiset käyvät lasten kanssa yhdessä läpi aikaa ja paikkaa ym.määrittäviä käsitteitä (aamu-ilta, pieni-suuri jne). Harjoittelemme lukukäsitteitä omaan kehoon tutustuen (nimeämme ja laskemme sormet, varpaat, silmät, korvat) sekä 8

9 lorujen, laulujen ja pelien avulla. Ongelmanratkaisukykyä harjoittelemme rakenteluleikeissä, palapeleissä ja noppapeleissä sekä sanallisten tehtävien muodossa. Tutustumme erilaisiin muotoihin piirtäen, värittäen, rakentelu- ja liikuntaleikkien sekä muotopelien avulla. Harjoittelemme viikonpäivien nimeämistä, vertailua ja luokittelua käytännön tilanteissa. Rymysten avaruudellinen hahmottaminen harjaantuu piiloleikeissä sekä käsitteiden nimeämisessä (yläpuolella-alapuolella, edessä-takana). Esteettinen orientaatio Tarjoamalla lapsille erilaisia ja monipuolisia kokemuksia taiteen aloilta, mahdollistamme lasten esteettisen kehityksen. Etiikka Lapsen eettisen kehityksen perustan muodostavat myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittyminen. Hyvän ja pahan, oikean ja väärän eron ymmärtäminen kehittyy lapsella vähitellen toiminnan kautta. Leikkimällä ja apulaistehtäviä tehden kehittyvät rehellisyys, oikeudenmukaisuus, ja toisen ihmisen kunnioittaminen sekä yhdessätekemisen ilo. Opetamme Rymysille yhteisten sopimusten ja sääntöjen, sekä niiden noudattamisen merkitystä. Kannustamme lapsia rehellisyyteen ja selvittämään ristiriitatilanteita itsekin. Me aikuiset olemme tilanteessa läsnä ja autamme tarvittaessa löytämään kaikkia tyydyttävän ratkaisun. Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen on tärkeä taito. Myös me aikuiset pyydämme lapsilta anteeksi tarvittaessa! Keskusteluin pyrimme herättämään lapsessa kyvyn oivaltaa myös toisen tunteet, asettumaan toisen lapsen asemaan 9

10 Luonnontieteellinen orientaatio Vuoden kiertokulku ja vuodenajat ohjaavat paljon toimintaamme. Teemme havaintoja luonnon muutoksista eri vuodenaikoina ja keskustelemme niistä. Monet askartelut ja työt saavat ideansa vuodenaikojen ominaispiirteistä. Luonnossa liikkuminen ja toimiminen kasvattavat vastuullisuutta. Keräämme roskamme pois, kunnioitamme luontoa ja eläimiä pitämällä niistä hyvää huolta. Emme katko ja revi puiden oksia tai kuorta turhaan. Tutkimme leppäkerttuja ja muita löytämiämme ötököitä, hoidamme niitä ja päästämme sitten vapauteen. Elämän kunnioittaminen ja luonnon ja eläinten suojelu kasvattavat lapsia tulevaisuuteen. Yhteiskunnallinen orientaatio Lapsille välitetään juhlapyhiin liittyviä tapoja ja annetaan myönteisiä ja turvallisia kokemuksia. Suomalaisen seurakunnan pyhäkouluopettaja käy muutaman kerran vuodessa (Jouluna ja Pääsiäisenä) pitämässä lapsille pyhäkouluhetken. Uskontokasvatuksen Rymyset saavat omassa kodissaan. Uskonnollisessa / katsomuksellisessa kasvatuksessa kunnioitamme perheen toiveita ja vakaumusta. Opetamme Rymysille erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta erilaisia tapoja, kulttuureita ja uskontoja kohtaan. 7. Kasvatuskumppanuus Päiväkodin ja kodin välinen yhteistyö on tärkeää lasten viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita ja siksi keskustelut vanhempien kanssa ovat meille erittäin tarpeellisia. Haluamme myös kertoa lapsen arjesta ja päivän tapahtumista päiväkodissa..ne saattavat vaikuttaa leikkeihin ja puheisiin vielä illalla kotonakin. 10

11 Syksyllä ja keväällä pidämme jokaisen lapsen vanhempien/vanhemman kanssa kasvatuskeskustelun, jolloin teemme yhdessä lapselle oman Varhaiskasvatussuunnitelman. Sovimme siinä yhteisistä käytännöistä ja tavoitteista, jotka kirjataan muistiin. Vasua arvioidaan säännöllisesti ja siihen kirjataan tarvittavat muutokset. Rymysten ilmoitustaulu INFO on eteisessä, heti sisälle tultaessa oikealla. Siinä on viikko-ohjelmat, ruokalistat ja muutakin ajankohtaista tietoa vanhemmille. Tarvittaessa kodin ja päiväkodin välillä kulkee reissuvihko asioiden kulkua helpottamassa. Lasten kanssa kokoamme jokaiselle omaa Kasvun kansiota. Kokoamme siihen lasten omia töitä ja valokuvia ja kirjoitamme muistiin tapahtumia. Jotkut tehtävät ovat kotona vanhempien kanssa tehtäviä. Kansion tarkoitus on tallentaa päiväkotimuistoja sekä toimia välineenä lapsen kasvun ja kehityksen seuraamisessa. Kansiot ovat eteisen hyllyssä, joten vanhemmatkin voivat tutustua niihin helposti. Lapset esittelevät kansioitaan mielellään, kansio on lapselle tärkeä oma juttu. 8. Kasvun ja oppimisen tuki Lapset kasvavat ja kehittyvät jokainen omaan tahtiinsa. Joskus voi olla, että lapsi tarvitsee tukea ja lisäharjoitusta jollakin kehityksensä osaalueella. Keskustelemme siitä ensin vanhempien kanssa, ja tarvittaessa suunnittelemme yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) kanssa lapsen tarpeisiin sopivat tukitoimet, harjoitukset, pelit ja tehtävät. Teemme tarvittaessa yhteistyötä myös moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. Siihen kuuluu KELTO:n lisäksi psykologi ja terveydenhoitaja. Muita yhteistyötahoja ovat: Esikoulu Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Loviisan seudun seurakunnat Lastensuojelu, perhetyö Loviisan psykiatrinen poliklinikka lasten ja nuorten vastaanotto Lastenneuvola, lasten ja nuorten psykiatrinen 11

12 sairaanhoitaja, perheneuvola Puheterapeutti Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Lastenlinna Eteva 9. Monikulttuurinen varhaiskasvatus Tuemme monikulttuurisesta perheestä tulevaa lasta ja hänen perhettään kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi. Samalla vahvistamme kaikkien lasten kasvamista erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsen identiteetin vahvistumisen kannalta on tärkeää, että hänen kieltään ja kulttuuriaan arvostetaan. Kaikille on tärkeää tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on! Vanhempia tuemme keskustelemalla, tarvittaessa yritämme saada tulkkausapua! Rymysissä opetamme lapsia keskustelemalla erilaisuudesta, lukemalla kirjoja ja katselemalla kuvia eri maiden lapsista, sekä miettimällä ja pohtimalla erilaisia elämäntapoja. Harjoittelemme helppoja lastenlauluja jollakin muulla kielellä, laskemaan 1-10 ja myöskin kiittämään ja tervehtimään osaamillamme muilla kielillä. Otamme mielellämme avun vastaan lapsilta, jos he haluavat auttaa meitä oman äidinkielensä opettamisessa muille ryhmän lapsille!. 12