Rauhalan päiväkodin vasu sisällysluettelo

Transkriptio

1 1

2 Rauhalan päiväkodin vasu sisällysluettelo Rauhalan päiväkodin kuvailu 2 Varhaiskasvatuksen arvot ja tavoitteet 3 Varhaiskasvatusympäristö 3 Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen 5 Liikkuminen 5 Tutkiminen 6 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu 6 Orientaatiot 6 Matemaattinen ja looginen ajattelu 6 Esteettinen orientaatio 7 Etiikka 7 Luonnontieteellinen orientaatio 7 Yhteiskunnallinen orientaatio 8 Kasvatuskumppanuus 8 Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa 8 Monikulttuurinen varhaiskasvatus 9 2

3 Rauhalan päiväkodin kuvailu Vuonna 1975 valmistunut suomenkielinen päiväkotimme sijaitsee Loviisassa Rauhalan kaupunginosassa.yksikerroksinen lautaverhoiltu rakennus sai joitakin vuosia sitten uuden sinisen verhoilun. Pihan kiinteitä leikkivälineitä on viime vuosien aikana uusittu ja aita uudistettiin v Piha on suurimmaksi osaksi hiekka/nurmikenttänä, mutta siihen kuuluu myös lasten metsäksi kutsuma alue luonnonmukaisine kivineen ja puineen. Aidattu piha-alue jatkuu kaupungin puistoalueina sekä maisemametsänä, mikä mahdollistaa leikit ja liikkumisen myös lähialueella. Päiväkodissa tarjoamme koko- ja osapäivähoitoa 1-5-vuotiaille ja esiopetusta sekä päivähoitoa esikouluikäisille. Hoito- ja kasvatusvastuussa olevaa henkilöstöä on 8 ja lisäksi siistijä ja keittiöapulainen. Hoidossa olevien lasten lukumäärä on n.40. Monenlaista lasta täällä nähdä saa: keltaista ja mustaa taikka ruskeaa. Olkoon punanahka taikka valkoinen samanlainen aina on sydän lapsien (suom.sanat Sauvo Puhtila) 3

4 Varhaiskasvatuksen arvot ja tavoitteet Lähtökohtana on tarjota lapsille ja perheille yksilöllistä, lasten tarpeita vastaavaa, laadukasta varhaiskasvatusta sekä esiopetusta. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö antaa parhaat lähtökohdat päiväkodin kasvatustyölle. Huomioimme toiminnassamme vanhemmuuden tukemisen sekä kasvatuskumppanuuden. Tutut, turvalliset aikuiset ovat pienen päiväkotimme vahvuuksia. Työyhteisömme kaikki aikuiset kantavat vastuuta lapsista ja toiminnasta. Pyrimme edistämään lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä kohtaamaan hänet sekä fyysisesti että henkisesti omana persoonanaan niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä. Luomme turvallisen kasvuympäristön, sekä lasta arvostavan, myönteisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus iloita lapsuuden leikeistä. Varhaiskasvatusympäristö Pyrimme luomaan lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisen varhaiskasvatusympäristön, jossa vallitsee lämmin, kiireetön ja turvallinen ilmapiiri. Kuunteleminen, kannustaminen ja kiittäminen tukevat lapsen myönteistä minäkuvaa ja terveen itseluottamuksen kehittymistä. Ne ovat myös asioita, joita me aikuiset tarvitsemme toinen toisiltamme työssämme. 4

5 Tunteiden ilmaisun avoimuus, empaattinen suhtautuminen kanssaihmisiin sekä ripaus huumoria luovat läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta; annamme lapsille mallin myönteisestä vuorovaikutuksesta. Pyrimme siihen, että aikuisia on riittävästi, mikä mahdollistaa toiminnan pienryhmissä ja lapsen yksilöllisen huomioimisen. Päiväkotirakennuksen ja oman pihan lisäksi fyysistä varhaiskasvatusympäristöämme ovat lähipuistot, Rauhalan urheilupuisto jäähalleineen, Harjun ulkoilualue sekä Harmaakallion pururata. Kielellinen kehitys ja kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieltä käytetään kaikissa päiväkodin sisältöalueissa ja kielen hallinta on perusta kaikelle oppimiselle. Pieni lapsi ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Hän tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla kehittyy lapsen myönteinen minäkuva. Kieli toimii oleellisena osana ystävyyssuhteiden luomisessa ja leikkien toteuttamisessa. Myös kulttuurisen identiteetin rakentumisessa kielellä on merkityksellinen osa. Toimintamenetelmiämme kielen kehittämisessä ovat: sadut, lorut, riimittely, kertomukset, saduttaminen (lasten omien tarinoiden ja kertomusten kirjaaminen), roolileikit, keskusteleminen ja oikean puhemallin antaminen. Kirjaston säännöllisesti toimittamat kirjalaatikot ovat tärkeässä asemassa tutustuttaessa kirjojen ja satujen monipuoliseen maailmaan. 5

6 Kieli on median väline ja ohjaamme lapsia suhtautumaan siihen kriittisesti, joskin vanhempien vastuu tässä on suuri. Viestintävälineiden välittämät tiedot maailman tapahtumista herättävät lapsissa pelkoa ja ihmetystä. Käsittelemme asioita tilanteen niin vaatiessa lapsentajuisesti ja turvallisuuden tunnetta vahvistaen. Havaitessamme lapsella kielellisiä kehityksen häiriöitä tai viivästymiä, ohjaamme vanhemmat viemään lapsen tarvittaviin tutkimuksiin. Lapselle ominainen tapa toimia *Leikkiminen Leikki on lapsen työtä ja tärkein oppimisen väline. Lapsi leikkii, koska leikki on hauskaa. Lapset oppivat leikkiessään. He käyttävät kaiken näkemänsä, kuulemansa ja kokemansa leikkinsä aineksina. Leikkiessään lapsi myös luo uusia toimintatapoja. Kaikki mikä näkyy lapsen leikeissä, on lapselle merkityksellistä. Leikki toimii myös tunteiden purkamisen väylänä. Aikuisten tuleekin osata havainnoida lapsen leikkiä, ohjata ja rikastaa sitä. Leikkitaitojen kehittyessä myös sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. Ohjattu yhteisleikki ja vapaa leikki ovat kumpikin tärkeitä lapsen kehitykselle. *Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on tärkeää lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. 6

7 Huomioimme lasten eri ikäkaudet suunnitellessamme monipuolisia liikuntatuokioita kaikkina vuodenaikoina, sisällä ja ulkona *Tutkiminen Tutkiminen, ihmetteleminen, erehtyminen ja oivaltaminen ovat lapsen oppimisprosesssissa keskeistä. Tuemme tätä luomalla monipuolisen varhaiskasvatusympäristön, jossa lapsi saa erilaisia kokemuksia. *Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Keskeistä on, että lasta autetaan ja ohjataan innostumaan, nauttimaan ja tuntemaan mielihyvää näkemästään, kuulemastaan ja kokemastaan. Tähän lapsella on mahdollisuus mm. musiikin, tanssin ja draaman alueella, kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja käden taidoissa. Orientaatiot *Matemaattinen ja looginen ajattelu Lapsi löytää ympäristöstään ja arkisista tilanteista virikkeitä laskemiseen, vertailuun, luokitteluun, muotojen havainnointiin ja avaruudellisten käsitteiden pohtimiseen. 7

8 *Esteettinen orientaatio Monipuolinen taiteellinen kokeminen ja ilmaisu mahdollistaa omakohtaisen esteettisen kehittymisen. *Etiikka Eettisen kasvatuksen tavoitteena on, että lapsi ymmärtää oman vastuunsa itsestään ja toiminnastaan. Aikuisen tehtävä on tukea lapsen oikeudentajua ja harkintakykyä: lapsi harjoittelee aikuisen kanssa ristiriitatilanteissa neuvottelua, oikean ja väärän ymmärtämistä, anteeksipyynnön ja anteeksiantamisen merkitystä. Päivittäisten tapahtumien yhteydessä on luontevaa käsitellä oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa sekä luonnon ja eläinten oikeaa kohtelua. *Luonnontieteellinen orientaatio Opettelemme kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa mm. havainnoimalla vuoden kiertokulkua ja luonnonilmiöitä, hoitamalla piha-aluetta ja tekemällä retkiä lähiluontoon. Opettelemme arvostaman luonnon kauneutta, monimuotoisuutta ja ainutkertaisuutta. Lelujen ja välineiden hankinnassa panostamme kestävyyteen ja monikäyttöisyyteen. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ohjaa lasta ekologiseen ajatteluun. 8

9 *Yhteiskunnallinen orientaatio Lapset saavat tutustua omaan lähiympäristöön ja sen palveluihin. Laulujen ja leikkien kautta he tutustuvat myös entisajan elämään. Lapselle opetetaan myös suvaitsevaisuutta erilaisia tapoja, kulttuureita ja uskontoja kohtaan. Lasten uskonnollisen tai katsomuksellisen kasvatuksen sisällöstä sovitaan tarvittaessa vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on tietoista vanhempien ja henkilöstön sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Se on luonteva osa lapsen varhaiskasvatusta. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välisissä keskusteluissa sovitaan yhteisistä käytännöistä ja tavoitteista, jotka kirjataan lapsen omaan Vasuun. Vasua arvioidaan säännöllisesti ja siihen kirjataan muutokset. Vanhemmilla on mahdollisuus kuulumisten vaihtoon päivittäin, sekä kasvatuskeskusteluihin ennalta sovittuna aikana. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi voi tarvita tukea jollakin/joillakin kehityksensä osa-alueella. Tuen järjestäminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muutokset varhaiskasvatusympäristössä sekä päivittäisessä kasvatustoiminnassa suunnitellaan ja toteutetaan vastaamaan lapsen tarpeita. 9

10 Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii henkilöstön tukena laadittaessa lapsen erityisen tuen suunnitelmaa. Edellä mainittujen tukitoimien lisäksi voidaan tarvittaessa pienentää ryhmäkokoa tai mahdollisesti palkata erityispäivähoidon avustaja ryhmään. Erityislastentarhanopettajan lisäksi teemme, lapsen tarpeesta riippuen, yhteistyötä erilaisten varhaiskasvatuksen yhteistyötahojen kanssa. Monikulttuurinen varhaiskasvatus Tuemme monikulttuurisesta perheestä tulevaa lasta ja hänen perhettään kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi. Samalla vahvistamme kaikkien lasten kasvamista erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsen identiteetin vahvistumisen kannalta on tärkeää, että hänen kieltään ja kulttuuriaan arvostetaan. 1 0