Alexandra Rodionova Aunuksenkarjalan postpositioiden semantiikkaa ja suffiksoituneet postpositiot
|
|
- Aino Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alexandra Rodionova Aunuksenkarjalan postpositioiden semantiikkaa ja suffiksoituneet postpositiot Suomalais-ugrilaisissa kielissä sijojen ohessa käytetään myös postpositioita, jotka täydentävät sijajärjestelmää, sekä ilmaisevat paikallisia tai kieliopillisia suhteita. Postpositiot ovat hyvin tavanomaisia kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, jopa sellaisissa kielissä, joissa on hyvin laaja sijajärjestelmä. Tässä esityksessä kerron lyhyesti tutkimuksestani - eräiden karjalan kielen livvin päämurteen postpositioiden alkuperästä ja semantiikasta, sekä haluaisin kiinnittää huomiota suffiksoituneihin postpositioihin. Minun aineistoistani löytyy yli 100 postpositiota, jotka olen kerännyt sekä julkaistuista lähteistä (esim. Näytteitä karjalan kielestä, Karjalan kielen sanakirja) että käsikirjoituksista (esim. V. Rjagoevin nauhoitetuista lähteistä sekä keräämistäni lähteistä). Postpositiot, kuten kaikki partikkelit, ovat sanaluokista myöhäissyntyisimpiä. Primaareimmat postpositiot osoittavat edessä, takana, päällä, alla, vieressä suhteita ja ne ovat luonteeltaan lokaalisia. Toisen käsityksen mukaan primaareimmat postpositiot olivat abstraktiset ja osoittivat alaa, tilaa, esim. sellaiset kuin ala <*alak aluinen, taka < *taγak(-) takainen jne. (Saarinen: 2005, 162). Suomalais-ugrilaisissa kielissä postpositiot ovat muodostuneet useimmiten nomineista, harvemmin verbeistä. Oletetaan, että eräät postpositiot ovat muodostuneet ihmisen ruumiinjäseniä ilmaisevista nomineista, esim. piäl < piä pää, rinnal < rindu rinta, korval < korvu korva jne. 1
2 Jotkut postpositiot voivat taipua, mikä todistaa nominista alkuperää. Postpositiot, jotka merkitsevät paikkaa, useimmiten taipuvat paikallissijoissa, esim. karjalankieliset al, alpäi, alle, alači; iel, ies; mutta täydellistä sijajärjestelmää niillä ei ole. K. Majtinskaja teoksessaan Служебные слова в финно-угорских языках luokittelee alkuperän mukaan kaikki postpositiot kahdeksi pääjoukoksi 1) postpositiot, jotka ovat muodostuneet omassa kielessä olevista sanoista, 2) postpositiot, jotka ovat lainattu eri kielistä. Tutkimuksessani olen luokitellut livvin murteen postpositiot alkuperän mukaan seuraavasti: 1) postpositiot, jotka ovat muodostuneet omassa kielessä olevista sanoista. Tämä on suurin luokka, jolla on myös omat alaluokat: a) kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä alaa, tilaa ilmaisevista nomineista muodostuneet primaareimmat postpositiot, esim. al (ual), alači, alle, alpäi < *ala- (SSA, I: 1992, 66); edeh, iel, ies < *esi- (SSA, I: 1992, 108); tagah, tagale, tagan, tagua, tuakse, tuan < *taka- (SSA III: 2000, 257); b) kielessä olevista sanoista muodostuneet myöhäissyntyneet postpositiot esim. aigua, aigah, aijakse < aigu; keskeh, keskel, keskes < keski; kohtal, kohtas, kohti < kohtu; pieles, pieleh < pieli; pitkin < pitkü + -in jne; c) ihmisen ruumiinosia ilmaisevista nomineista muodostuneet postpositiot, esim. niškoi < nišku; piäh, piäl, piäle, piäliči, piälpäi, piäs < piä; rinnal, rinnale < rindu; südämeh, südämes < süväin; 2) postpositiot, jotka ovat lainasanoja eri kielistä, esim. bokači, bokas < ven. бок; ruadi < ven. ради; Postpositioiden semantiikkaa Kieliopeissa sekä oppikirjoissa postpositiot luokitellaan useimmiten sen mukaan, minkä sijamuodon kanssa niitä käytetään. Toisaalta on hyvin tärkeää luokitella postpositioita semantiikan puolesta. Nimenomaan semantiikasta näkyy postposition merkitys. Semantiikan puolesta livvin postpositiot voidaan luokitella seuraavalla tavalla. Olen luokitellut postpositioita niiden päämerkityksen puolesta: 1) postpositiot, jotka ilmoittavat paikkaa ja sijaintia. Tämä postpositiojoukko on suurin. Se voi osoittaa sitä, että paikkaa merkitsevät postpositiot ilmestyivät kieleen aikaisemmin kuin muut postpositiot. Oletetaan, että eräät näistä postpositioista ovat syntyneet suomalais- 2
3 ugrilaisen kielen aikana (esim. Основы: 1974, 215). Tähän joukkoon kuuluvat seuraavat postpositiot kuten al, alle, alpäi esim. Nijjien kuurien oal om pandu kuuru nengoine (NKK: 1994, 295); Kahten huavan alle meniin (ОКР: 1969, 54); Vejäldi vanhu Väinämöine kirvestapparin vüön alpäi (KRR: 1993, 16); ies, iel, esim. Vazaa vähän on žeäli lehmän iel (KKS I: 422); Nügöi plitoil keitetäh, enne päčin ies keitettih (NKK: 1994, 280); piäl, piäle esim. Minuu külüh otti, lavvoil istutti, lapsem pani polvem piäl (NKK: 1994, 273); Emmo voi tulla ni sinun kawnehien kalmažian piäl e (ОКР: 1969, 90); rinnal, rinnale esim. Meijän rinnal, el midjärves, elmind ärviläin oli (ОКР: 1969, 245); Vedovansuon rinnal on Südämüssuohut (NKK: 1994, 335); Häi minun rinnale kävyy häi tahtoo olla samalla tasolla kuin minä (KKS V: 106); 2) postpositiot, jotka ilmoittavat aikaa, esim. aigah, aigua, aijakse esim. Minun aigah jo taisuittih (NKK: 1994, 318); Kudžoi mättähäh muilu pannah viendön aijakse (Majaiselgü); Kohvi kiehuu kaiken aigua, vieras vuottaa viikon aigua (KKS I: 13); aloh, esim. Ajjan aloh ruan sen (KKS I: 44); Üön aloh tulou taki, žiidu, kodih (Brendojev: 1990, 7); 3) postpositiot, jotka ilmoittavat sekä syytä että seurausta, esim. periä, esim. Koldovstsvan periä kuoltih (Maijanselgü, 718); Nu vot sem periä što sih ülen al päiväine pastoi (Riipuškala, NKK: 1994, 316); täh (tähte) esim. Minä hänen spasin lapsien täh (Veškelüs, ОКР: 1969, 208); Mittuod doskad ollah meijjen kres t anskoin venehen täh? (Veljärvi, NKK: 1994, 291). Joskus postposition semantiikka on epäselvä. Niiden päämerkitys joskus tuntuu (esim. alle, yliči, ümbäri jne), mutta niiden polysemia näkyy hyvin vain postpositiorakenteessa, johon kuuluu nomini + postpositio. Joskus postpositiorakenteiden semantiikassa tuntuu venäjän kielen vaikutus (Tikka: 1988, 82-84). Haluan mainita, etta osa postpositioita ei kuulu nimitettyihin ryhmiin ja voivat perustaa omia alaryhmiä. Suffiksoituneet postpositiot (postpositiosijat) Karjalan kielen livvin ja lyydin päämurteet kuuluvat sellaisiin, joissa käytetään ns. suffiksoituneita postpositioita. Näitä suffiksoituneita postpositioita livvin päämurteessa ovat elatiivi, ablatiivi ja komitatiivi, jotka mainitaan karjalan kieliopeissa (Markianova L: 2002). Kuitenkin livvissä suffiksoituneita postpositioita ovat myös approksimatiivi ja terminatiivi. Viime aikoina itämerensuomalaisessa kielitieteessä kiinnitetään yhä suurempaa huomiota suffiksoitunei- 3
4 hin postpositioihin (ks. Дубровина З.: 1956, Oinas F.: 1961, Зайцева Н.: 1981, Tikka T.: 1992, Grünthal R.: 2003), joiden perusteella erotetaan suffiksoituneet postpositiot sanaliitoista. Näitä kriteerejä ovat: 1) foneettiset: a) täydellinen painon katoaminen (sijapääteillä ei ole painoa, postpositioilla päinvastoin paino on olemassa); b) täydellinen tauon katoaminen (sanan vartalon ja sijapäätteen välissä ei ole taukoa), c) assimilaatio (pääsanan loppuvokaali ja sijapäätteen alkuvokaali ovat assimiloituneet); d) vokaalisointu (sijapääte harmonisoi sanan vartalon kanssa); e) postposition reduktio (postpositio sulautuu nominiin ja muuttuu morfemiksi); 2) morfologiset: uudet sijapäätteet kuuluvat jokaisen nominin muotosarjaan; 3) lauseopilliset: on mahdotonta käyttää uutta sijapäätettä adverbin asemesta; tulee esille osittainen tai täydellinen kongruenssi attribuutin ja nominin välissä; ainainen käyttäminen uutta formanttia tasa-aineisilla lauseen jäsenillä, jne. Monet näistä kyseisistä kriteeereistä sopivat myös karjalan kielelle. Niiden pohjalta karjalan kielessä voidaan osoittaa olevan suffiksoituneiden postpositioiden rivi. Karjalan kielen opetusvälineissä ja oppikirjoissa (livvin murteella) pääasiallisesti on erotettu kolme suffiksoitunutta postpositiota: elatiivi, ablatiivi ja komitatiivi, jotka ovat muodostuneet vanhoista sijapäätteistä (-s-, -l-, -n-) ja redusointuneesta postpositioista. Näin ollen, nykyaikaisessa karjalan livvin kirjakielessä yksimielisesti erotetaan vain kolme uutta sijaa: elatiivi, ablatiivi ja komitatiivi. Kuitenkin livvistä niitä löytyy enemmän (esim. terminatiivi: Tulin minä hänellüö Tulin minä hänen luokseen (Рягоев: 1969, 150); astuw mučoilluo menee vaimon luokse ; approksimatiivi: Toizeh vuodessah sorrettu meččü kuivi (Рягоев: 1969, 142) Toiseen vuoteen saakka sorrettu metsä kuivuu ; Kondii se ajoi jäl l es händü pellon perillessäh (Рягоев: 1969, 142) Karhu ajoi takaa häntä peltoon saakka ). Näitä suffiksoituneita postpositioita vielä pitää tutkia. Tutkimukseni pääkohteina ovat näiden sijojen ilmestymisen historialliset syyt. On mielenkiintoista jäljempänä seurata, onko olemas- 4
5 sa eroja näiden sijojen käytössä karjalan kielen eri murteissa ja mikä on sijojen historiallinen kehitys. Siksihän tämän ongelman ratkaisu on hyvin tärkeä ja ajankohtainen. Lähteet Ahtia, E.V.1936: Karjalan kielioppi. Suojärvi. Boiko T. Oma sana. Petroskoi, Karjala, Brendojev, V. 1999: Jättie hüvä jälgi muale. Petroskoi. Genets, A. 1885: Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. Suomi II: 17. Helsinki: SKS. Grünthal R. Finnic adpositions and cases in change. Societe finno-ougrienne. Helsinki Dubinina Z. Valgei koivikko. Petroskoi; Periodika ; Hakulinen, L. 1979: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki. Itkonen T. Aloja ja aiheita. Helsinki. SUS KKS = Karjalan kielen sanakirja : Karjalan kielen sanakirja I-V. Suomalaisugrilainen seura. Helsinki. KRR = Karjalan rahvahan runoutta 1993: Petroskoi. NKK = Näytteitä karjalan kielestä I (Образцы карельской речи) 1994: Joensuu- Петрозаводск. Markianova, L. 2002: Karjalan kielioppi. Petroskoi. Markianova L. Kirjuniekku. Petroskoi; Karjala, Markianova L. Livvin murdehen morfolougii (nominat da abusanat). Petroskoi, Mišina O. Marin kukku. Petroskoi: Oinas, F. 1961: The Development of some postpositional cases in Balto-Finnic languages. SUST 123. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura. Saarinen, S. 2005: Die Nominalkategorie und das Postpositionssystem der Wolgasprachen // Congessus Decimus Internationalis Fenno-Ugristarum, Pars I. Joshkar-Ola. Sem onov P. Ruadajat. Petroskoi SSA = Suomen sanojen alkuperä. SKS. Helsinki, I 1992; II , III Tikka, T. 1988: Itämerensuomalaisia paikallissijoen synkresiatapauksia // Kielikontakteja I. Tutkimuksia venäjän ja itämerensuomalaisten kielten alalta. Joensuu. Tikka, T. 1992: Vepsän suffiksoituneet postpositiot. Studia Uralica Upsaliensia 22. Uppsala. Tunkelo E.A. Vepsän kielen äänehistoria.- SKST, 1946, osa 228. Virtaranta, P. 1967: Lähisukukielten lukemisto. SKS. Helsinki. Бубрих Д.В. Сравнительная грамматика финно-угорских языков в СССР// Уч. зап. ЛГУ, серия востоковедческих наук, вып. 2, Бубрих Д.В. Историческая морфология финского языка. М.- Л., Дубровина З.М. Об образовании вторичных падежей из послеложных конструкций в прибалтийско-финских языках.- Вестник ЛГУ, 1956, 14. Зайцева Н.Г. Именное словоизменение в вепсском языке. Издательство Карелия, Петрозаводск Майтинская К.Е. Служебные слова в финно-угорских языках. Москва. Наука ОКР = Образцы карельской речи (Сост. Г.Н. Макаров В.Д. Рягоев). Ленинград. Основы = Основы финно-угорского языкознания (вопросы происхождения и развития финно-угорских языков) 1994: Москва. Рягоев В.Д., Макаров Г.Н. Образцы карельской речи (говоры ливвиковского диалекта карельского языка). Издательство Наука. Ленинград.,
6 Серебрянников Б. А.. Основные линии развития падежной и глагольной системы в уральских языках. М., Хакулинен Л. Развитие и структура финского языка. Издательство иностранной литературы. Москва Хямяляйнен М.М. Об агглютинатах в вепсском языке и в южнокарельских говорах карельского языка. ТКФ, вып.12,
7 Postpositioiden luettelo aigua во время aigah во время aijakse во время al (ual) под (чем-то) alači под, рядом alle (uale) под (куда) alembi под, ниже alpäi под aloh в течение bokači вдоль, по bokas за, в стороне däh, dähte = täh, tähte ради, из-за edeh перед eziči перед iel перед ies перед iäl = iel перед enne (ennem) до jälgeh после, за jälles после, за jäl l el после, через, из-под jäl l el e после jütüi, jüttüöh подобно kanzu с kauti через kel с, со, вместе keskeh в середине, между, среди keskel в середине, между, среди keskes в середине, между, среди kohtal, kohtas на месте, вместо kohti по направлению к konah по konas с korvah к korvas (korvažis) около, у, от kulmas около, возле labias рядом, около lappies рядом, около luo, luokse к läbi через lähembi (lähembä) ближе к lähil близ mail приблизительно mugah по müö, müöte по, вдоль müödäh вдоль, около, по niškoi для, к näh, nähte о, об, для očači перед, под periä из-за peräh следом, через peräs через, спустя pieles в, около pieleh у, в, около pitkin вдоль piäh в течение, на piäl на (чем-то) piäle на (что-то) piäliči на (через что-то) piälpäi с (чего-то) piäs на, над, за poikki через puoleh на сторону, в сторону puoles за, на стороне в сторону päi, päin в направлении к, из, с, от, на rajači по границе rewnači краем чего-либо rewnas рядом, с, у rinnai рядом rinnal рядом rinnale рядом ruadi ради, для кого-то, для чего-то, из-за чего-либо sah, suate до, по segah в siiriči мимо sijah, sijas вместо südämeči, südämiči südämeh в середину südämes в середине tagači за tagah за tagale за tagan за tagua за tuakse за tuan за tuači вместо, за, из-за tazal на уровне tazale на уровень tilah вместо tilas вместо tokkua из-за, ради tüveh к tüves у, под täh, tähte из-за,ради uadžoi (uadu), vuadžoi valdua из-за varah на случай чего-то varal на случай чего-либо, для чего-либо varoin для чего-то vastah против чего-либо, навстречу чему-либо 7
8 vaste к, о, у, около чего-либо viereh рядом vieres рядом, около vieriči вдоль välih, välis между üli через üliči вдоль, по ümbäri вокруг, окол 8
Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin
Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin luoda ja kehittää nuoria kieliä, joihin karjalankin kuuluu.
LisätiedotSUOMEN JA KARJALAN ADPOSITIOIDEN VERTAILUA
SUOMEN JA KARJALAN ADPOSITIOIDEN VERTAILUA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 5.12.2018 Anna Ovchinnikova SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimusaiheen valinta 1 1.2. Tutkimuksen tavoite ja
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotPekka Zaikov Petroskoi KARJALAN KIELEN AKTIIVIN II PARTISIIPPI
NNNNNNNNNNNN Pekka Zaikov Petroskoi KARJALAN KIELEN AKTIIVIN II PARTISIIPPI Suomalais-ugrilaisissa kielissä partisiipeiksi sanotaan sellaisia verbin nominaalimuotoja, joilla on verbin ja nominin yhteisiä
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
LisätiedotJa nyt, kapteenit, ottakaa minulta reittipaperit!
ИГРА ПО СТАНЦИЯМ ДЛЯ 6-ых КЛАССОВ Цель. Повышение и поддержание мотивации к изучению финского языка у учащихся. ИНСТРУКТАЖ ПЕРЕД ИГРОЙ (учитель инструктирует участников до начала игры) Päivää, rakkaat
LisätiedotВыкройка туники для девочки. Размеры: 74/80-146/152
Выкройка туники для девочки Размеры: /80-16/12 Таблица размеров Размер 62/68 /80 86/92 98/10 110/116 122/128 13/10 A/ См 62-68 -80 86-92 98-10 110-116 122-128 13-10 В / см 6 -, 9-0, 2-6 -8 60-62 6 66 68-0
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotLiitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
LisätiedotTUTKIELMIA VÄHEMMISTÖKIELISTÄ JÄÄMERELTÄ LIIVINRANTAAN
Studia humaniora ouluensia 2 TUTKIELMIA VÄHEMMISTÖKIELISTÄ JÄÄMERELTÄ LIIVINRANTAAN Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti VI Toimittaneet Hannakaisa Holmi & Helena Sulkala GUMMERUS
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotMARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja
LisätiedotRAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE
Suomen Pipliaseura 2013 RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE * Venäjällä asuu n. 2,7 miljoonaa kielisukulaistamme. * Raamattua käännetään 12 sukukielelle. * Uusi testamentti julkaistu 7 kielellä. * Ensimmäinen
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) Perusopinnot Pakollinen kaikille Opintojakson Tunniste Kurssin Laajuus Opintojakson
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotSuomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista
LisätiedotSUOMEN KIELEN KURSSIT
SUOMEN KIELEN KURSSIT 2017 2018 Ilmoittautuminen ensi vuoden kursseille alkaa ma 12.6. Löydät silloin lukuvuoden 2017-2018 opinto-ohjelman netistä www.ekko.fi. INFO Suomen opettaja on tavattavissa opistolla
LisätiedotPia Päiviö on onnistunut valitsemaan
tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotSanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?
Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Tverinkarjalaisten ystävät ry:n vuosikokous 19.3.2017 Susanna Tavi, nuorempi tutkija Susanna Tavi 19.3.2017 1 Kartta: tverinkarjala.fi? Hingalo
LisätiedotRaja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään. Tapani Salminen
Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään Tapani Salminen kantasuomen murteet ja tytärkielet muinaiskarjalan jakaantuminen livvin puhuma-alueen asukasmäärä Raja-Karjalassa 1930-luvulla
LisätiedotKOMITATIIVI NYKYSUOMESSA. Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa
KOMITATIIVI NYKYSUOMESSA Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa Maija Sirola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen
LisätiedotPost- ja prepositioiden rektiosijoista
OsMo IKOLA Post- ja prepositioiden rektiosijoista E. N. Setälän tuttu määritelmä kuuluu: "Postpositiot ja prepositiot muodostavat jonkin substantiivin sijan yhteydessä lauseessa adverbiaalin (harvoin attribuutin)."
LisätiedotVerbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )
Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten
LisätiedotSUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?
SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotSaamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana
Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana Jussi Ylikoski 7.8.2018 Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Oulussa 7. 9.8.2018 Taustaa 2 Saamelaiskielet kymmenisen
LisätiedotMinkä takia pellava on pellava
VILJA OJA Minkä takia pellava on pellava inum usitatissimum -kasvin nimitys on itämerensuomen itä- ja pohjoisalueella pellava-kantainen: suomen murteissa pellav(a) gen. pellavan (tav.), pellavas gen. pellava
LisätiedotSijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotMIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA?
RIHO GRÜNTHAL MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA? un ensimmäiset vertailevat havainnot suomalais-ugrilaisista kielistä ja niiden sukulaisuudesta tehtiin, kiinnitettiin kuvauksissa huomiota siihen,
LisätiedotLisää iloa kieliopin opettamiseen
Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla
LisätiedotKarjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa
Karjalan kansallisuus- ja kielitilanteen heijastumat Vuokkiniemen kyselytutkimuksessa Itämerensuomalaisten kielten praktikum Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos Juha Kuokkala Marraskuu 2004
LisätiedotJeesus puhuu myös vepsää
Suomen Pipliaseura 2017 Raamattu Suomen Suvulle -hankkeessa mukana olevat SUOMENSUKUISET KANSAT VEPSÄLÄISET * Vepsäläisiä on noin 5 936, joista kielenpuhujia noin 3 613. Asuvat Karjalan, Leningradin ja
LisätiedotSuomen kielen asti ja saakka:
lektiot Suomen kielen asti ja saakka: Terminatiivisten partikkelien synonymia, merkitys, käyttö, ja kehitys sekä asema kieliopissa PIA PÄIVIÖ Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 28. huhtikuuta
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
LisätiedotДанное мероприятие проводилось в нашей школе 17.04.2013 во 2В классе, учитель Баркова С.Н.
Lähetän myös avotuntini suunnitelman. Avotunti oli 17.04.2013 koulussa 582, 2. luokalla. Vieraina oli lasten vanhemmat ja opettajat eri kouluista. Suunnitelma on osittain venäjän kielellä. Oppitunnista
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotПроверка качества предметной обученности обучающихся образовательных учреждений Санкт-Петербурга
Контрольно-измерительные материалы для учащихся IX классов общеобразовательных учреждений в 2008-09 учебном году (в новой форме) по ФИНСКОМУ ЯЗЫКУ Демонстрационный вариант 2008-09 учебного года Пояснения
Lisätiedot19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013. Kävy omamua.ru
K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 19 (1159) Oraskuun 22. päivy 2013 ÔÔ Kuadunuzii vezii stauččah et keriä s. 3 Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh.
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotS U M E R I N SIJAMUODOT
S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotVerbittömät tapahtumanilmaukset
lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotSuomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotRahikainen, Kalevi. EKÄlogia. Eka-m&rket Kannelmäen tavaratalo Oy Helsinki"
Rahikainen, Kalevi EKÄlogia Eka-m&rket Kannelmäen tavaratalo Oy Helsinki"1973 26. Rapola, Martti Kieli elää pakinoita ja tutkielmia Werner Söderström Osakeyhtiö Forssa 1947 234» Рассказы советских писателей
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotMitä suomi on vieraana kielenä?
Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät 2016 24.5.2016 Leena Silfverberg 1 Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa
LisätiedotVirolainen näkökulma itämerensuomalaisten kielten kieliopillisiin sijoihin
2005: Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin. Kielikello 2 s. 4 9. Paunonen, Heikki 1996: Suomen kielen ohjailun myytit ja stereotypiat. Virittäjä 100 s. 544 555. Urbaani Sanakirja. https://www.urbaanisanakirja.com
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotPetroskoin suomalais-ugrilainen koulu
Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotSumeri Aleksi Sahala
Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotSumeri. Aleksi Sahala
Sumeri Aleksi Sahala 16.4.2013 Nominit Yleistä Nomineita ovat substantiivit, adjektiivit ja pronominit Käsittävät opposition inhimillinen ei-inhimillinen Taipuvat luvussa (yksikkö-monikko--distributiivi)
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 1
Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat
LisätiedotNiina Kunnas (née Määttä)
List of publications 3.6.16 Niina Kunnas (née Määttä) A. REFEREED PAPERS A1 Refereed papers in journals 1) Kunnas, Niina (2014): Suomenkarjalan kielen nykytila ja tulevaisuus [The future and the current
Lisätiedot11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään
13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotItämerensuomen seuraava etymologinen sanakirja
Santeri Junttila Itämerensuomen seuraava etymologinen sanakirja 1. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana on suomalaisia hemmoteltu kolmella suurella etymologisella hakuteoksella. Niitten valmistumiseen
LisätiedotUralilaisen sukupuun kehitys (Jaakko Häkkinen )
Uralilaisen sukupuun kehitys (Jaakko Häkkinen 20.9.2009) Seuraava katsaus perustuu Kaisa Häkkisen kirjaan Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa (1996) sekä Ulla-Maija Kulosen artikkeliin Kielitiede
LisätiedotMonikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä
Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä Marke Virkkala Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma
LisätiedotKalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti
Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Lönnrotin Kalevala (1849) Suomen Kansan Vanhat Runot SKVR (1908-1997) SKVR-korpus (2007) Lönnrotin Kalevala ja osa Suomen Kansan Vanhojen Runojen xml-korpuksesta
LisätiedotLuentosarjan alustava ohjelma. Kreikan kielen historia. Historiallinen kielitiede ja kreikka. Kielimuotoja. 1. luento: Johdanto, lineaari-b -kreikka
Luentosarjan alustava ohjelma 31.10 Mitä on kreikan kielihistorian tutkimus? Lineaari-B-kreikka Kreikan kielen historia 7.11. Fonologiaa ja morfologiaa "indoeuroopasta" aakkoskreikan murteiksi 14.11. Epiikan
LisätiedotSuomen kieli ja suomalaisugrilaiset. Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.
Suomen kieli ja suomalaisugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Ohjeita Vastaa tehtäviin ytimekkäästi ja koekirjallisuuden
LisätiedotMiten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
LisätiedotСоставитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 1
NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 1 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 2-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование
LisätiedotSuomen kieli / Finnish language, Финский язык
KUOPION KANSALAISOPISTO KEVÄT 2016 Suomen kieli / Finnish language, Финский язык UUDET RYHMÄT Suomi aloittelijoille UUSI, Finnish for beginners NEW Puistokartano, C128 Valokuvaus, Puistokatu 20, Elina
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
Lisätiedot