Mitä suomi on vieraana kielenä?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä suomi on vieraana kielenä?"

Juha-Pekka Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä suomi on vieraana kielenä? Leena Silfverberg kevät Leena Silfverberg 1

2 Suomi Äänteellisiä ominaispiirteitä - Äännettä vastaa aina sama kirjainmerkki. - Kirjainmerkit reaalistuvat puheessa aina samalla tavalla. - Sanan ja tavun alussa ei ole konsonanttiyhtymiä. - Kaikki sananloppuiset konsonantit ovat dentaaleja. - Vokaaliharmonia Leena Silfverberg 2

3 Suomi on vokaalikieli a o u ä ö y e i varat te sinä huonon tuli sä hölmön kylä vaarat tee siinä huonoon tuuli sää hölmöön kyylä Leena Silfverberg 3

4 Kesto-oppositio on merkitystä muuttava piirre suomen kielessä Valitan vain. Valitaan vain! Onko teillä vaateita? Onko teillä vaatteita? On vaikea erota. On vaikea erottaa. Lattialla on matoja. Lattialla on mattoja. Tapan Mirjan huomenna. Tapaan Mirjan huomenna. Mitä sika maksaa kilo? Mitä siika maksaa kilo? Leena Silfverberg 4

5 Vokaaliharmonia Yhdistämättömässä sanassa voi olla vain joko etu- tai takavokaaleja ä ö y i e a o u kuu suu tuo maa hullu tuhma suoda pelata kyy syy työ mää hylly tyhmä syödä pelätä Leena Silfverberg 5

6 Painotukseen, sävelkulkuun ja äänteiden pituuteen liittyvät kielen piirteet (Prosodiset piirteet) Paino - aina ensimmäisellä tavulla - appelsiini, matemaattinen Sävelkulku eli intonaatio laskeva vai onko aina? Kesto tule tulee tuulee tullee tuullee Leena Silfverberg 6

7 Leena Silfverberg 7

8 Muoto-oppi ja sanasto Sanat kuulostavat oudoilta: yötyö, täytyykö Rikas johto-oppi: ystävä ystävyys, ystävällinen ystävällisyys; suunnitella suunnittelematon suunnittelemattomuus Paljon pitkiä yhdyssanoja: maahanmuuttajakoulutus, ympäristöystävällinen, turvapaikanhakija, työelämäkurssi, kirpputorimyyjä, aikuiskoulutuskeskus Leena Silfverberg 8

9 Johtimilla tehdään kantasanasta uusia sanoja. Tämä voi auttaa kasvattamaan valmis valmistaa valmistaja valmistus valmiste valmistaminen valmistettu valmistamaton sanavarastoa Leena Silfverberg 9

10 kalaisa järvi 'en sjö med mycket fisk' 'a lake with a lot of fish' 'озеро богатое рыбой' lukaista 'läsa snabbt igenom' 'read fast through' прочитать быстро' perheellisyys 'det faktum, att man har familj' 'the fact that the person has family' 'тот факт, что у человека есть семья' Leena Silfverberg 10

11 Suomen kielen rakenne on johdonmukainen ja selkeä tosin säännöt ovat melko monimutkaiset kaikki rakentuu päinvastoin kuin indoeurooppalaisissa kielissä Leena Silfverberg 11

12 Vertaa rakenteita! in the car i bilen в машине nella macchina in my car i min bil в моей машине nella mia macchina auto+ssa auto+ssa+ni Leena Silfverberg 12

13 Lisää elementtejä in my cars i mina bilar в моих машинах nelle mie macchine auto+i+ssa+ni also in my cars också i mina bilar тожев моих машинах anche nelle mie macchine auto+i+ssa+ni+kin Leena Silfverberg 13

14 Ja vielä vähän also in my cars? också i mina bilar? тоже в моих машинах? anche nelle mie macchine? auto+i+ssa+ni+kin+ko Leena Silfverberg 14

15 Vartalomuutokset käsi käteni kädessäni käsissäni paeta pakenen pakenevat joki jokea joessa tehdä teen tekevät Leena Silfverberg 15

16 in soitin puhelin vedin avain e kone luonne säilyke tunne soittimepuhelimevetimeavaime- koneeluonteesäilykkeetuntee Leena Silfverberg 16

17 Konsonanttivaihtelu Vahva aste Heikko aste kk pankki k pankissa pp lippu p lipulla tt tyttö t tytöt k ruoka -- ruoassa p papu v pavut t katu d kadulla Leena Silfverberg 17

18 Lisää konsonanttivaihtelua Vahva aste Heikko aste nk Helsinki ng Helsingissä nt Englanti nn Englannissa lt ilta ll illalla rt kerta rr kerran mp hampaat mm hammas lkpolkimet lj poljin Leena Silfverberg 18

19 Mikä on sanakirjamuoto? Matti kävelee hitaasti lammen rannalle. Matilla on uudet kengät ja siniset sukat. Linnut laulavat ja aurinko paistaa. Matti ajattelee: Haen ongen ja lähden kalaan. Tunnin kuluttua Matti tulee taas rantaan saappaat jalassa. jne. > lammas, ranne, sukellusvene, haavoittunut/hahmo, lähde, tunnistaa, jalas Leena Silfverberg 19

20 Partitiivi suomalainen erikoisuus Eniten käytetty monia eri tehtäviä puhtaasti kieliopillinen sija Ilmaisee toiminnan aspektia ja määrän laatua Leena Silfverberg 20

21 Vertaa! Onko toiminta päättynyt vai päättymätön? Luin eilen kirjaa. Luin eilen kirjan. (päättymätön) (päättynyt) Onko määrä rajattu vai rajaamaton? Pöydällä oli kirjoja. Ostan kukkia. (rajaamaton) Lokit ovat lintuja. (rajaamaton) Kirjat olivat pöydällä. Ostan kukat. (rajattu) Lapsen silmät ovat siniset. (rajattu) Leena Silfverberg 21

22 Yksiköllinen luku 300 ihmistä (ei: ihmisiä tai ihmiset) Vain kolme parasta saa palkinnon. Lapset oppivat kielen kahdessa vuodessa Leena Silfverberg 22

23 Plurale tantum Lukusana kongruoi monikollisten sanojen kanssa: Minulla on kahdet silmälasit. Olimme viime kesänä kolmissa häissä Leena Silfverberg 23

24 Possessiivisuffiksi Matti istui paikallaan. Matti satt på sin plats. Matti sedeva al suo posto. Матти сидел на своем месте. Matti istui hänen paikallansa. Matti satt på hans plats. Matti sedeva al posto di un altro. Матти сидел на его месте Leena Silfverberg 24

25 Ja juu, kyllä sitä käytetään. Me paikalles. (Mene paikallesi.) Mä olin nukkuvinani. Tunsin itteni ihan hölmöks. Ne on niin rakastuneita toisiinsa Leena Silfverberg 25

26 Runsaasti postpositioita Järjestyvät yleensä genetiivillä Paikan postpositiot taipuvat Mihin? Missä? Mistä? luo, luokse luona luota lähelle lähellä läheltä eteen edessä edestä edelle edellä edeltä taakse takana takaa jälkeen jäljessä jäljestä perään perässä perästä viereen vieressä vierestä vierelle vierellä viereltä ääreen ääressä äärestä äärelle äärellä ääreltä väliin välissä välistä välille välillä väliltä laitaan laidassa laidasta laidalle laidalla laidalta Leena Silfverberg 26

27 Ja lisää postpositioita reunaan reunassa reunasta reunalle reunalla reunalta varteen varressa varresta varrelle varrella varrelta kohdalle kohdalla kohdalta keskelle keskellä keskeltä alle alla alta ylle yllä yltä päälle päällä päältä sisään sisällä sisältä joukkoon joukossa joukosta päähän päässä päästä puolelle puolella puolelta ympärille ympärillä ympäriltä tilalle tilalla tilalta Leena Silfverberg 27

28 Negatiivinen verbi taipuu persoonissa En ymmärrä, et ymmärrä... I do not understand, you do not understand... Jag förstår inte, du förstår inte... Non capisco, non capisci... не понимаю, не понимаешь Leena Silfverberg 28

29 Verbimuotoon voi liittää lukemaan lukemassa lukemasta lukemalla lukematta sijapäätteen Leena Silfverberg 29

30 Dynaamisuus ja tila Sisä- ja ulkopaikallissijat Illatiivi Inessiivi Elatiivi Allatiivi Adessiivi Ablatiivi Subjektit ja objektit ovat suomalaisen ajattelussa dynaamisessa liikkeessä kohtia toisiaan tai pois päin toisistaan. Lisäksi on tärkeää ilmaista, onko tila, jossa liikutaan kolmiulotteinen vai ei Leena Silfverberg 30

31 Sisäpaikansijat ilmaisevat yleensä kolmiulotteiseen tilaan siirtymistä, siinä olemista tai siitä poistumista: Mennään kirjastoon. Tavataan sisällä kirjastossa. Tulen kirjastosta. kiinteää kosketusta:löin naulan seinään. Naula on seinässä. Otin naulan seinästä. Otin avaimen ovesta. Otin sormuksen pois sormesta. Pane saappaat jalkaan. konkreettisuutta ja fyysisyyttä:sirkka meni istumaan Kaisan ja Leenan väliin. Maiden välissä on pitkä raja Leena Silfverberg 31

32 Ulkopaikansijat ilmaisevat yleensä avoimelle paikalle siirtymistä, siellä olemista tai sieltä poistumista: Astuin kadulle. Kävin torilla. Nostin tuolit parvekkeelta. löyhää kosketusta tai läheisyyttä: Ripustin taulun seinälle. Tavataan kirjastolla. ('kirjaston luona') Tulen kirjastolta. Löysin avaimen ovelta. Menetkö tänään Kaisalle? ('Kaisan luokse') abstraktiutta:kaisan ja Leenan välille muodostui ystävyys. Maiden välillä on taloussopimus Leena Silfverberg 32

33 SANAJÄRJESTYKSESTÄ Nominin määritteet nominin edessä. Mihailin kirja il libro di Mihail книга Михаила silmien väri colour of eyes colore dei occhi цвет глаз Ruoan valmistaminen on helppoa Leena Silfverberg 33

34 Verbin määritteet verbin jäljessä Hän käveli nopeasti. Tiedän sen hyvin. On helppo valmistaa ruokaa. * Aamulla Kaisa hitaasti nousi sängystä. * Kirjan luin Leena Silfverberg 34

35 Aspekti Ilmaistaan muissa kielissä verbillä suomessa objektin sijavaihtelulla. Luitko kirjan? = Ты прочитал книгу? (protšital) = Hai letto il libro? Luitko kirjaa? = Ты читал книгу? (tšital) = Leggevi il libro? Leena Silfverberg 35

36 Suomessa ei sukukategoriaa poika tyttö un ragazzo una ragazza koška - kot Leena Silfverberg 36

37 Ei artikkelia kukka a flower / the flower un fiore / il fiore tyttö a girl / the girl una ragazza / la ragazza poika a boy / the boy un figlio / il figlio talo a house / the house una casa / la casa Leena Silfverberg 37

38 "En tiedä. Niin vain sanotaan." Fred Karlsson: "On tärkeää, että opettajilla on selkeä ja hyvin perusteltu kielenkäsitys." Miksi kirja-sanan yksikössä on a mutta monikossa kirjoissa on o? tai: sana sanoissa, kissa kissoilla Miksi sitten kuitenkin kuva mutta kuvissa a:ta ei ole ollenkaan monikossa? tai: mukava mukavissa Leena Silfverberg 38

39 Uusi näkökulma äidinkieleen yksinkertaistetaan (nomineilla on vain yksi vartalo) hidastetaan (harjoitellaan ja kerrataan) karsitaan (ei opeteta harvinaisia muotoja: ei opeteta heti kaikkia monikon genetiivimuotoja: omenien, omenoiden, omenoitten, omenain) annostellaan tietoa (objektin sijamuodon kaikkia käyttötapauksia ei opeteta heti) muutetaanannettua tietoa suomen kielestä (partitiivilla kolme päätettä: a/ä, ta/tä, tta/ttä) Leena Silfverberg 39

Samankaltaiset tiedostot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä