OIKEUSMINISTERIÖ Osastopäällikkö OM 9/252/2018 Arto Kujala PERUSTELUMUISTIO HÄMEENLINNAN NAISVANKILAN UUDISRAKENNUSHANK- KEESTA

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Osastopäällikkö OM 9/252/2018 Arto Kujala PERUSTELUMUISTIO HÄMEENLINNAN NAISVANKILAN UUDISRAKENNUSHANK- KEESTA 1 Hankkeen kuvaus ja perustelu Hämeenlinnan uudisrakennushankkeessa on suunniteltu moderni 100-paikkainen suljettu naisvankila Hämeenlinnan vankilan nykyiselle tontille. Uusi naisvankila on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Hankeen investointikustannukset ovat 34,1 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen hallitus on hyväksynyt hankkeen toteuttamisesta ehdollisen investointiesityksen Rikosseuraamuslaitos on vuokralaisena allekirjoittanut Senaatti-kiinteistöjen kanssa uudisrakennushanketta koskevan ehdollisen vuokrasopimuksen. Uuden vankilan toiminta rakentuu naisvankien tarpeisiin. Naisvankien kuntouttaminen ja valmentaminen rikoksettomaan elämään onnistuu paremmin yksikössä, jonne ei sijoiteta lainkaan miesvankeja. Tämä parantaa myös arjen sujuvuutta ja vankilaturvallisuutta. Uudessa vankilassa tavoitteena on, että kaikki vangit saataisiin aktivoitua toimintaan, joka pitää sisällään mm. opiskelua, siviiliin valmentavaa työtä sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. Uuden tekniikan mahdollisuudet mm. opiskelussa, arjen toiminnassa ja yhteydenpidossa omaisiin pyritään hyödyntämään nykyistä paremmin. Hämeenlinna on sijaintinsa puolesta erinomainen paikka naisvankilalle, sillä se palvelee Suomen väestöllisenä keskipisteenä hyvin naisvankien sijoittelua. Väestörakenteen kehitys tulee muuttamaan vankirakennetta tulevaisuudessa siten, että yhä useampi vanki on kotoisin Etelä- ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueelta. Hämeenlinnan suljetun vankilan toimintaa tukee alueella jo sijaitseva Vanajan avovankila naisille. Hämeenlinnan suljetusta vankilasta naisvankeja sijoitetaan ennen vapautumistaan Vanajalle avolaitokseen. Samalle tontille jää edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa toimiva vankisairaala. Vankisairaala tukeutuu valvonnallisesti ja logistisesti Hämeenlinnan vankilaan, mutta on tarvittaessa irrotettavissa oleva kokonaisuus tulevaisuudessa. Hämeenlinnan vankilan uudisrakennushankkeen myötä Rikosseuraamuslaitoksessa poistuu ilman wc-tilaa olevien sellien (ns. paljusellit) käyttö kokonaan. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen CPT -komitea sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat toistuvasti tekemiensä tarkastuskäyntien yhteydessä huomauttaneet Suomea paljusellien käytöstä. Hämeenlinnan vankilan hankkeen toteuttamisesta on tehty ensimmäinen kehyspäätös jo vuonna Kehyspäätöksen taustalla oli suunnitelma v rakennetun vankilan peruskorjauksesta lähes nykyiseen laajuuteensa, jolloin olisi päästy eroon ns. paljuselleistä. Peruskorjauksella ei kyettäisi poistamaan rakenteellisia epäkohtia tai vas-

2 taamaan lainkaan uusiin toiminnallisiin tarpeisiin. Peruskorjauksen jälkeenkin henkilökunnan työaikaa olisi kohdistunut liikaa rakenteisiin, vankien tosiasiallinen aktivointimahdollisuus ei olisi parantunut ja tilankäyttö olisi ollut edelleen tehotonta. Lisäksi vankilan peruskorjauksen arvioitiin muodostuvan kohtuuttoman kalliiksi toteuttaa (noin 60 milj. ). Rikosseuraamuslaitos laati syksyllä 2014 toimitilavision, jossa esitettiin useiden vankiloiden lakkauttamista vastauksena aleneviin kehyksiin. Myös Hämeenlinnan peruskorjauksen osalta päätettiin etsiä vaihtoehtoista, kokonaistaloudellisesti järkevämpää toteutustapaa. Vuonna 2015 valmistui Rikosseuraamuslaitoksen vankilakonsepti, jossa asetettiin toimitilojen käytölle tilatehokkuutta ja taloudellisuutta koskevia tavoitteita valtion toimitilastrategian mukaisesti. Edellä mainittujen toimintaympäristön muutosten vuoksi Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt käynnistivät helmikuussa 2015 Hämeenlinnan vankilaa koskevan uuden tarveselvityksen. Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt Oy tekivät joulukuussa 2015 asiantuntijapalvelusopimuksen suunnittelun käynnistämisestä uudelleen uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Uudisrakennuksen lopullinen hankesuunnitelma valmistui tammikuussa Hankesuunnitelmassa tutkittiin huolellisesti erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, joilla vastattaisiin parhaiten vankilakonseptin tavoitteisiin uudessa naisvankilassa. Rikosseuraamuslaitoksessa tehtiin hankkeen rinnalla toiminnan kehittämistyötä naisvankien vaikuttavien palvelujen sisältöjen määrittelemiseksi uuteen naisvankilaan. Hankesuunnittelun tukena käytettiin ensimmäistä kertaa ns. toiminnallista simulaatiota, jolla varmistettiin toiminnallisen suunnittelun onnistuminen ja mallinnettiin tilojen ja resurssien tarvetta. Hämeenlinnan naisvankilahanke toimii uuden vankilakonseptin keskeisenä pilottihankkeena. Hankkeen rahoitus (2,5 milj. euroa) sisältyy momentin (Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot) kehyksiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty hankkeen aiheuttamat lisäykset Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin. Miesvankien sijoittaminen Rikosseuraamuslaitoksen muihin vankiloihin on siirtänyt ja tulee edelleen siirtämään henkilöstö- ja muita kuluja muille yksiköille. Hanke ei mahdollista henkilöstövähennyksiä koko Rikosseuraamuslaitoksen tasolla, mutta aiheuttaa henkilökunnan uudelleen sijoittamista Rikosseuraamuslaitoksen sisällä. Hämeenlinnan vankilassa on tällä hetkellä 112 vankipaikkaa. Jatkossa Hämeenlinnan vankilassa tulee olemaan 100 vankipaikkaa. 2

3 3 Taulukko. Uudisrakennushankkeen toimitilamenovaikutukset Muutos Uuden naisvankilan pääomavuokra Porttirakennuksen pääomavuokra Vankisairaalan pääomavuokra Vanhan vankilan pääomavuokra Asuintilojen ja saunan pääomavuokra Pääomavuokrakulut yhteensä Uuden naisvankilan ylläpitovuokra Porttirakennuksen ylläpitovuokra Vankisairaalan ylläpitovuokra Ylläpitovuokrakulut yhteensä Ylläpitomenojen vähentyminen Sähkö, vesi Suunnittelukauden menot Turvatekniikka Kalustaminen ja prosessijätehuolto Ulkopuoliset asiantuntijapalvelut ICT-hankinnat Muut menot yhteensä Toimitilakulut yhteensä Perustiedot vanhasta ja uudesta toimitilasta Hämeenlinnan vankila sijaitsee osoitteessa Pikku-Parolantie 7, Hämeenlinna. Nykyinen vankilarakennus on tarkoitus poistaa vankilakäytöstä uudisrakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Hämeenlinnan nykyisen vankilan (kiinteistötunnus ) maapinta-ala on 22,05 ha. Alueen aidatun alueen sisällä on 1972 rakennettu vankilaosa, vankisairaala ja aidan ulkopuolella henkilökunnan palvelussuhdeasuntoina toimineet rivitalot. Vankilaosa on noin m2, vankisairaala noin 5700m2 ja palvelussuhdeasunnot noin 1000 m2. Vankilarakennuksessa on 112 vankipaikkaa ja erillisessä vankisairaalarakennuksessa on 34 potilaspaikkaa ja 20 vankipaikkaa. Hämeenlinnan vankilaan on nykyisin sijoitettu sekä nais- että miesvankeja ja äiti- ja lapsiosasto. Lisäksi Hämeenlinnan vankila on hoitanut valtakunnallisesti Rikosseuraamuslaitoksen tekstiilihuollon ja pesulatoiminnan. Vankila-alueella sijaitsee vanginkuljetuksen vaihtopiste ja lääkehuollon keskusvarasto ja lääkejakelu. Nykyinen vankila on liian iso ja sen tilankäytöllinen tehokkuus on sen sokkeloisuudesta johtuen huono. Vankilasta ei saada korjaamalla sellaista toiminnallista kokonaisuutta, joka palvelisi naisten vankeinhoidon tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Tilojen huonosta toiminnallisuudesta johtuen henkilökunnan työ kohdistuu tällä hetkellä liikaa rakenteisiin. Henkilökunnan työpanosta voidaan siirtää nykyistä

4 enemmän vaikuttavaan ja valmentavaan lähityöhön, eikä työaikaa tarvitse enää käyttää vankien siirtelyyn tai peruspalvelujen tuottamiseen. Uudisrakennushankkeessa rakennetaan vankilakonseptin mukainen 100 naisvangin S1 ja S2 valvontatasoluokituksen mukainen uudisrakennus. Peruskorjauksen tarpeessa olevista henkilökunnan asunnoista luovutaan. Rikosseuraamuslaitos tulee irtisanomaan vanhan vankilarakennuksen, ml. pesulan. Pesulatoiminta lakkautetaan viimeistään Hämeenlinnan uuden vankilan valmistuttua ja vaatehuoltoon liittyvää yhteistoimintaa laajennetaan Puolustusvoimien kanssa. Vankilakokonaisuuteen liittyy lisäksi vuonna 2003 rakennettu porttirakennus, jossa on porttivalvomo sekä vankilan keskusvalvomo. Porttivalvomo liitetään uuden vankilan yhteyteen, ja sen kautta kulkee myös vankisairaalan liikenne. Uudessa naisvankilassa toimintakulttuurin muutos aikaisempaan verrattuna tulee olemaan suuri, ja sitä pyritään tukemaan tilaratkaisuilla. Uutta on mm. se, että ulkoilu tulee tapahtumaan suoraan osastolta, tilojen muunneltavuus paranee, vankien omatoimisuutta ja henkilökunnan ja vankien välisen vuorovaikutuksen lisäämistä tuetaan tilaratkaisuilla (esim. osa perushuollosta muuttuu toimintakykyä parantavaksi ohjatuksi toiminnaksi), nykyaikaista tekniikkaa hyödynnetään arjen apuna (mm. vankipäätteet) ja entistä suuremman osan toiminnasta tulee järjestämään vankilan ulkopuolinen yhteistyökumppani. Kun henkilökunnan työpanos kohdentuu aikaisempaa enemmän rakentavaan lähityöhön, lisää se myös henkilökunnan työhyvinvointia. Uuden ja vanhan vankilan keskeiset tunnuslukuvertailut on osoitettu seuraavassa taulukossa: nykytilanne uusi naisvankila vankipaikkamäärä huoneistoala, htm htm²/vankipaikka Hämeenlinnan vankilasta on tarkoitus solmia toistaiseksi voimassa oleva kokonaisvuokrasopimus lukien. Sopimuksen irtisanomisaika on 12 kk. Vuokran määrä on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokra-ajan alkaminen, uudisrakennusten vuokra, vuokrantarkistuksen perusindeksi ja jäännösarvo ovat arvioituja. Lopullinen vuokra, vuokrantarkistuksen perusindeksi ja jäännösarvo määräytyvät hankkeen taloudellisen loppuselvityksen jälkeen hankkeen toteutuneiden kustannusten ja valmistumisajankohdan perusteella. 3 Vaihtoehtoiset ratkaisut ja niiden arviointi Vaihtoehto, jossa Hämeenlinnan vankilan koko rakennuskanta peruskorjattaisiin, ei ole Rikosseuraamuslaitoksen eikä valtion kokonaisedun mukaista. Hankeen korjausaste ylittäisi yli 70 % ja hanke muodostuisi liian kalliiksi. Peruskorjauksen hintaarvio on noin 60 milj. euroa. Peruskorjauksesta huolimatta vanhan vankilakokonaisuuden toiminnallisuus pysyisi heikkona eikä toiminta olisi tilatehokasta. Vanhaa vankilaa korjaamalla ei siitä saada sellaista toiminnallista kokonaisuutta, joka palvelisi naisten vankeinhoidon tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Myös henkilökun-

5 nan työ kohdistuisi edelleen liikaa vankien siirtelyyn tai peruspalvelujen tuottamiseen. Hämeenlinnan vankilan toiminnan siirtäminen minkään muun vankilan yhteyteen ei ole mahdollista. Kokemusten perusteella miesvankien ja naisvankien sijoittaminen samalle vankila-alueelle on haasteellista arjen toiminnan ja turvallisuuden kannalta. Samalla menetettäisiin Hämeenlinnan valtakunnalliset sijaintiedut naisvankilan toiminnalle ja tukeutumismahdollisuus Vanajan vankilan naisten avolaitosvankilaan. Hämeenlinna on Suomen väestöllisessä keskipisteessä kyeten palvelemaan kasvavia täytäntöönpanon tarpeita eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Naisvangeille tarkoitettu uudisrakennus Hämeenlinnan vankilan nykyisellä tontilla tukee parhaiten Rikosseuraamuslaitoksen strategian ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttamista. Hämeenlinnan vankilan tilatehokkuus paranee hankkeen myötä, kun vankilan kokonaisneliöt pienenevät oleellisesti vankilakonseptin linjauksien ja tavoitteiden mukaisesti. Yhtenä vaihtoehtona arvioitiin myös nykyisen vankisairaalarakennuksen käyttöä ja sen yhteyteen tehtävää laajennusosaa. Tämä olisi kuitenkin tehnyt mahdottomaksi sen, että vankisairaalan tilat voitaisiin lähivuosina irrottaa vankilan yhteydestä, mikäli sille tulisi tarve. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut, että vankisairaalan toiminta jatkuu ainakin toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Vankilan ja vankisairaalan on toiminnallisesti ja potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä tarkoituksenmukaisempaa toimia erillisissä rakennuksissa, vaikka vankisairaala tukeutuukin logistisesti vankilan toimintaan (mm. yhteinen porttivalvomo ja turvatekniikka). Senaatti-kiinteistöt selvitti uudisrakennuksen eri sijoitusvaihtoehtoja Hämeenlinnan vankilan tontilla ja päätyi siihen, että paras sijoituspaikka on nykyisten rivitalojen paikalla. 5 4 Valtion ja oikeusministeriön hallinnonalan toimitilastrategian linjausten mukaisuus Valtion toimitilastrategia edellyttää kokonaistaloudellisuutta sekä tilankäytön tehokkuutta, mikä on huomioitu hankkeen tavoitteissa ja suunnittelussa. Uudisrakennuksen yhteydessä toimintaa kehitetään ekotehokas vankila -periaatteiden mukaisesti, jossa energiansäästöasioilla ja jätehuollon järjestämisellä on keskeinen asema. 5 Toimitilahankkeen kiireellisyys Hämeenlinnan hanke täyttää Senaatti-kiinteistöjen hallituksen hankkeiden priorisoinnin tueksi määritellyt ensimmäisen prioriteetin hankkeen edellytykset. Hanke on valtioneuvoston erikseen päättämä. Hankkeelle on lain tuomaan yksiselitteiseen velvoitteeseen rinnastettava pakko. Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean (CPT) Suomeen tekemien tarkastuskäyntien yhteydessä on toistuvasti todettu, että Hämeenlinnan vankilassa on edelleen useita sellejä, joissa ei ole erillistä wc-tilaa ja nämä tulisi pikimmiten poistaa käytöstä. Erityisen moitittavaa on se, että vessat-

6 tomia sellejä on naisvankien käytössä. Myös eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti huomauttanut asiasta. Hämeenlinnan hankkeen myötä Suomesta poistuvat kaikki ns. paljusellit. Hämeenlinnan vuonna 1972 rakennetun vankilan huonon kunnon ja energiatehottomuuden takia uudisrakentamishanke on tarpeen toteuttaa kiireellisenä. Päivittäiset sähkö-, vesi-, viemäröinti- ja ilmanvaihto-ongelmat ovat riski ja haittaavat oleellisesti päivittäistä vankilan toimintaa. Rikosseuraamuslaitos joutuu käyttämään ydintoimintaan tarkoitettuja toimintamenoja pitäessään vankilaa toimintakunnossa. Nykyinen rakennus soveltuu huonosti nykyaikaisen vankeinhoidon vaatimuksiin. 6