Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Luonnos 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017. OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Luonnos 10"

Transkriptio

1 Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Luonnos 10

2 Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma Sisältö Taustaa strateginen lähtökohta 3 Opetuspalvelujen visio, missio ja toimintaa ohjaavat arvot 5 OSA 1- LAADULLINEN KEHITTÄMINEN 6 A OPPIMINEN 6 Nykytilan kuvaus 6 1 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet OPS Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon 10 2 Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen 13 B HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 14 Nykytilan kuvaus 14 3 Osaaminen Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen Osaamisen jatkuva kehittäminen 17 C KESTÄVÄ HYVINVOINTI 18 Nykytilan kuvaus 18 4 Sosiaalinen hyvinvointi Turvallinen toimintakulttuuri Kouluviihtyvyys Oppilaiden osallisuus Oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointi 21 D JOHTAMINEN 22 Nykytilan kuvaus 22 5 Prosessien, talouden ja toiminnan johtaminen Ydin- ja palveluprosessien johtaminen Jaettu ja osallistava johtaminen 23 1

3 OSA 2 - RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN (erillinen raportti) F. OPETUSPALVELUJEN PALVELURAKENNE Nykytilan kuvaus 6 Palvelurakenteen ylläpitämisen periaatteet 6.1 Palvelurakenteen ja talouden sopeuttaminen 6.2 Esiopetuksen palvelurakenteen periaatteet 6.3 Perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet 6.4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteen periaatteet 2

4 Taustaa strateginen lähtökohta Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelmalla on strateginen lähtökohta. Opetushallitus on suositellut kuntia laatimaan osana kunnan strategiatyötä paikalliset opetustoimen kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet asetettaisiin valtuustokaudelle. Paikallisten tavoitteiden tulisi olla linjassa valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Kokkolan opetus- ja päätti paikallisen kehittämissuunnitelman laatimisesta ( 26). Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma perustuu valtuustokauden kaupungin strategiaan (kaupunginvaltuusto ) ja sivistystoimen kehittämissuunnitelmaan Sen valmistelu etenee samanaikaisesti opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman kanssa. Kehittämissuunnitelma toimeenpanee ylempien strategisten asiakirjojen tavoitteita yksilöiden ja aikatauluttaen niitä. Edellisellä valtuustokaudella lautakunta nimesi lukiokoulutuksen kehittämisryhmän ja perusopetuksen kehittämisryhmän Ryhmiin nimettiin lautakunnan edustajia, opetustoimen johtavat viranhaltijat, sekä kutsuttiin alueellisesti kattavasti koulujen edustajia ja opettajien ammattiyhdistyksen edustaja. Ryhmät toimivat valmistelueliminä ja ne antoivat kehittämisraportit erikseen lukiokoulutuksesta ja perusopetuksesta lautakunnalle, josta ne etenivät kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Ryhmien tehtävänä oli myös seurata kehittämistavoitteiden toteutumista. Vaikka kehittämisryhmien työ ei ollut helppoa, ne kuitenkin edistivät opetustoimen kehittämistyötä, kehittämistavoitteet tulivat asetettua ja yhteiselle kehittämiskeskustelulle luotiin foorumi. Opetushallituksen ehdottama kehitystyö vastaa hyvin pitkälle sitä työtä, jota Kokkolan kaksi kehittämisryhmää ovat valmistelleet edellisellä valtuustokaudella. Siksi on perusteltua, että kehittämissuunnitelma laaditaan tämän mukaan koko opetustoimen vastuualueelle, esi- ja perusopetukseen ja lukiokoulutukseen, yhtenä kokonaisuutena. Se valmistellaan yhteisenä suomen- ja ruotsinkielisille opetuspalveluille, kuten aiemminkin. kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisältää monia kehittämistavoitteita, joita toimeenpannaan tämän suunnitelman avulla paikallisesti. Näistä suurimpia ovat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistukset 2016, oppilashuollon uudistukset 2014 ja monet laadulliset uudistukset. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman asemaa koulutuksen valtakunnallisessa koulutuksen ohjausjärjestelmässä: 3

5 Kokkolan kaupungin opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma Kuvio 1. Opetuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma osana koulutuksen ohjausjärjestelmää. Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma on laadittu pääosin Opetushallituksen antamien suuntaviivojen pohjalta ja se perustuu kaupungin strategisiin linjauksiin. Suunnitelma jakautuu kahteen osaa: opetuspalvelujen laadulliseen kehittämiseen ja opetuspalvelujen palvelurakenteen kehittämiseen. Palvelurakennetarkastelu on tärkeä ja ajankohtainen, koska Kokkolassa on vastaavana aikana käynnissä kaupungin talouden sopeuttamisohjelma /17. Lukuvuoden alussa Kokkolassa on 32 perusopetuksen koulua, jotka tarjoavat myös kolmiportaisen oppimisen tuen mukaisia erityispalveluja joko lähikoulussa tai keskitettyinä palveluina. Syyskuussa 2013 peruskoululaisia oli kaupungissa yhteensä mukaan lukien myös lisäopetuksen eli 10-luokan oppilaat. Esioppilaita oli 631. Lukuvuoden alussa Kokkolan opetuspalveluihin kuuluu kolme suomenkielistä päivälukiota, suomenkielinen aikuislukio ja ruotsinkielinen päivälukio. Kokkolan lukiot ovat yleislukioita, mutta koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan ne painottavat lukion eri oppiaineita. Aikuislukio vastaa yhdistelmäopintojen ja ammattilukion lukio-opinnoista sekä etälukiotoiminnasta. Yhteensä päätoimisia lukio-opiskelijoita oli lukuvuoden alussa 829. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nettomenot ovat vuoden 2014 talousarviossa yhteensä 47,0 miljoonaa euroa. 4

6 Opetuspalvelujen visio, missio ja toimintaa ohjaavat arvot VISIO Luomme kannustavissa kasvuyhteisöissämme kestävän pohjan oppijalähtöisille elinikäisen oppimisen poluille. MISSIO Palvelumme edistävät yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, inhimillistä kasvua ja hyvinvointia. Luomme pohjaa hyvälle elämälle ja kestävälle kehitykselle ja vahvistamme kaupungin vetovoimaisuutta. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Oppijalähtöisyys ja yhteisöllisyys Toimintamme perustuu osallistavaan oppijalähtöisyyteen. Oppijat saavat laaja-alaisen sivistyksen ja tarvittavat perustiedot ja -taidot. Edistämme hyvän itsetunnon kehittymistä ja kasvua vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tuemme oppijoita yksilöllisesti heidän oppimispoluillaan ja luomme edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kehittymiselle. Kasvu- ja työyhteisömme ovat vastuullisia, avoimia ja luotettavia. Arvostamme moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Johtajuuden perustana on yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus. Hyvinvointi ja turvallisuus Edistämme oppijoiden ja henkilöstömme hyvinvointia takaamalla turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat perustekijöitä, joilla luomme oppimisen ja opettamisen voimavarat. Kestävä kehitys Tuemme kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä. Kestävän elämäntavan edistäminen on keskeistä sekä opetuksen ja kasvatuksen tulosten että yhteisen tulevaisuuden kannalta. Luovuus ja uudistuminen Opetuspalvelut edistävät luovuutta ja innovatiivisuutta. Jatkuvaan arviointiin perustuva kehittäminen uudistaa palvelujamme, ylläpitää toimintamme laatua ja oppivien yhteisöjen kehitystä. 5

7 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Kaupungin ja sen opetuspalvelujen kehittäminen perustuu laadittuun strategiaan sekä, visioon, missioon ja yhteisiin toimintaa ohjaaviin arvioihin. Laadun kehittäminen tapahtuu systemaattisen arvioinnin ja arviointiin perustuvan vaiheittaisen kehittämisprosessin avulla. Siinä suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen syklit muodostavat laatutyön kehän. Toiminnan laadun kehittäminen nähdään osana jatkuvan kehityksen filosofiaa. Siirtyminen ylläpidon kulttuurista kehittävään kulttuuriin edellyttää jokaiselta työntekijältä, toimijalta tai palvelun saajalta osallistumista laadun kehittämiseen. Yhteiskunnan vaatimusten kasvaessa odotukset opetuksen järjestäjän ja koulun laadulle kasvavat vuosi vuodelta. Koulutuksen tavoitteita ja keskeistä sisältöä ohjataan laeilla, asetuksilla ja opetussuunnitelman perusteilla. kulttuuriministeriö antoi vuonna 2009 perusopetuksen laatukriteerit, joilla tuetaan opetuksen järjestäjien ja koulujen laadun kehittämistyötä. Laatukriteerien (OKM 2012, 13-15) ja paikallisen arviointitoiminnan tuloksilla on suuri merkitys myös tämän kehittämissuunnitelman valmistelussa. A OPPIMINEN Nykytilan kuvaus Oppimisen nykytilaa Kokkolassa voidaan kuvata opetussuunnitelman mukaisilla tavoitteilla ja arviointitiedoilla siitä miten tavoitteisiin on päästy. Tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kokkolan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat perustuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka avulla syntyy kulttuurinen osallisuus. Kokkolan opetuspalvelujen toiminnan arvioinnista lukuvuonna saatujen tulosten perusteella opetussuunnitelma nähdään vahvasti koulun vuosisuunnitelman, itsearvioinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen perustana. Opetussuunnitelman myös koetaan tarjoavan tarpeelliset perustiedot koteihin ja yhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelma arvioidaan keskeiseksi osaksi opetustyötä, sitä seurataan ja käytetään aktiivisesti opetuksen suunnittelussa. Haasteeksi koetaan opetussuunnitelman runsaat sisällöt. Opetussuunnitelman tavoitteet arvioidaan kohtuullisesti saavutetuksi. 6

8 Paikallisen arviointitiedon mukaan opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään tietotekniikan ja verkkopedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Opetusmenetelmien ja työtapojen arvioidaan tukevan oppilaiden itseluottamuksen vahvistumista, ajattelun kehittymistä ja oppilaiden yhdessä työskentelyn taitoja. Arvioinnin koetaan perustuvan opetussuunnitelmaan, mutta siihen kaivataan selkeämpiä perusteita. Nykytilanteessa opetusryhmien koot ja koulujen tilat ja varusteet koetaan suurimpina haasteina. Opetusvälineistö ja opetusteknologia arvioidaan osittain puutteelliseksi ja vanhanaikaiseksi. Tukimuodot koetaan osittain kankeiksi. Oppilaiden välisten erojen ja yksilöllisten kehitys- ja taustaerojen huomioimisessa on jonkin verran haasteita. Arviointikyselyjen (2013) perusteella uuden opetussuunnitelman toivotaan olevan selkä, yhtenäinen ja konkreettinen. Uuden opetussuunnitelman toivotaan huomioivan erityisesti erilainen oppilasaines, erilaiset oppimistyylit, aihekokonaisuudet, sosiaaliset taidot, kansainvälinen osaaminen ja tvt-taidot. Oppimispolun nivelvaiheissa (esi- ja alkuopetus, perusopetus 6-7 luokka ja perusopetus lukiokoulutus) on paikallisesti käytössä erilaisia toimintakäytäntöjä. Nivelvaiheita on voitu vahvistaa sellaisissa oppimisympäristöissä, joissa fyysiset olosuhteet ovat tukeneet yhteistoimintaa. Kokonaisuutta arvioitaessa voidaan todeta, että nivelvaiheiden vahvistaminen ja perusopetuksen yhtenäisyyden kehittäminen vaatii paljon panostamista. Peruskouluissa otettiin käyttöön oppimisen kolmiportainen oppilaan tuki vuodesta 2011 alkaen. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioonottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Painopiste on varhaisessa, ennaltaehkäisevässä ja suunnitelmallisessa lähikoulussa annettavassa oppimisen tuessa. Oppilaat saavat tukea välittömästi tuen tarpeen ilmettyä ensisijaisesti omassa koulussaan tai omalla perusopetusalueella lähikouluperiaatteen mukaisesti. Opettajien taitoa tunnistaa, kohdata ja arvioida oppilaiden erityisiä oppimisen tarpeita edistetty erityisesti vuoden portaisen tuen käyttöönotossa. Joustavat pedagogiset opetusjärjestelyt tarjoavat opettajille uusia välineitä eriyttämisen, tukiopetuksen ja samanaikaisopetuksen toteuttamiseen. Kollegiaalinen ja moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö kotien kanssa ovat keskeisessä asemassa kun opetusta yksilöllistetään. Vuoden 2004 käyttöönotettu perusopetuksen opetussuunnitelma on yksipuolistanut ja vähentänyt suomenkielisten peruskoulujen oppilaiden kielenopiskelua. Sen rinnalla mielenkiinto kielien opiskeluun on heikentynyt. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kieliohjelmat poikkeavat toisistaan opetuskielestä johtuvan erilaisuuden takia. 7

9 Seuraavassa taulukossa on kuvattu oppilaiden vapaaehtoisten kielten ryhmien oppilasmääriä A2 (1.vapaaehtoinen kieli) ja B2 (2.vapaaehtoinen kieli) osalta vuosina Suomenkielinen perusopetus: 4. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli Vuosi A2-kieli / 4. A2-kieltä opiskelevien A2-kielet ja oppilasmäärät lk. oppilasta osuus / 4. lk. oppilasmäärästä ,6 % Ruotsi 221, Englanti ,0 % Ruotsi 183, Englanti ,5 % Ruotsi 207, Englanti 18 Keskim. 220,7 43,4 % Vapaaehtoinen B2-kieli 8. ja 9. luokalla Vuosi B2-kieli/ 8. ja 9. lk. oppilasta B2-kieltä opiskelevien osuus / 8. ja 9. lk. oppilasmäärästä B2-kielet ja oppilasmäärät ,3 % Saksa 112, Ranska ,5 % Saksa 131, Ranska ,8 % Saksa 121, Ranska 50, Venäjä 13, Ruotsi 1 Keskim. 166,3 18,7 % Ruotsinkielinen perusopetus: Ruotsinkielisen perusopetuksen kieliohjelma poikkeaa suomenkielisestä: 3. luokalta alkava A1-kieli: Suomi (100 % oppilaista), 4. luokalta alkava A2-kieli: Englanti (100 % oppilaista) Vapaaehtoinen B2-kieli 8. ja 9. luokalla Vuosi B2-kieli/ 8. ja 9. lk. oppilasta B2-kieltä opiskelevien osuus / 8. ja 9. lk. oppilasmäärästä B2-kielet ja oppilasmäärät ,2 % Espanja 63, Saksa 33, Ranska ,1 % Espanja 76, Saksa ,0 % Espanja 60, Saksa 34 Keskim. 105,0 52,1 % Näihin tilastotitoihin perustuen tulee opetussuunnitelman uudistamisessa paneutua kielenopiskelun monipuolistamiseen. Tämä on myös valtakunnallinen kehittämistavoite. 1 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet OPS Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus Nykyinen (2004-) Kokkolan perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu kaupungin yhteisestä, perusopetusalueiden ja koulujen opetussuunnitelmaosioista. Nykyisellään opetussuunnitelma on hajanainen ja siihen on myös liitetty laaja oheisaineisto oppimisen ja opettamisen tueksi. Kun kaikki osa- 8

10 alueet kootaan yhteen, ops-aineistosta muodostuu niin laaja, että sitä on vaikea hallita opetuksen järjestäjän, koulun tai opettajan näkökulmasta. Opetussuunnitelmauudistuksessa 2016 tulee esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman rakennetta yksinkertaistaa ja sisältöä yhtenäistää. Myös opetussuunnitelmallisten linjausten tulee olla johdonmukaisesti nähtävissä. Suomen- ja ruotsinkieliset opetussuunnitelmat poikkeavat toisistaan pääasiassa kieliohjelman osalta. Myös lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyössä 2016 tulee nämä seikat ottaa huomioon valmistelussa. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on vielä kesken, koska lukion tuntijakopäätös on valmistelussa keväällä Opetussuunnitelman mukaan esi- ja perusopetuksessa tarjottava oppimisen kolmiportainen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Tämän seikan kehittämisessä tulee myös resurssien siirtyä keskitetystä palvelusta lähikouluihin. Joissakin oppilaskohtaisissa erityisen tuen ratkaisuissa on kuitenkin edelleen perusteet keskitettyjen palvelujen tarjoamiselle oppilaslähtöisesti. Opetussuunnitelmien kehittämisen johdonmukaisena periaatteena tulee olla oppimisen motivaation vahvistaminen ja sen ylläpitäminen koko oppimispolun ajan. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä oppimisen ilo luovat pohjan myös elinikäiselle oppimiselle. Koulukulttuurin ja opetustyön tulee tukea myönteistä oppimisilmapiiriä. Motivaation vahvistamisen tarve korostui myös Suomen PISA 2012 tulosten analysoinnissa. 1.1 Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus 1. Opetussuunnitelmien 2016 laadinnassa varmistetaan sen rakenteen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus 2. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2016 on lähtökohtana kolmiportaisen oppimisen tuen tarjoaminen ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa 3. Oppimismotivaation tukeminen koulun kulttuurissa ja opetusryhmien toiminnassa *) (Opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä) (Ops hyväksytty 2016) (Ops hyväksytty 2016) *) llä tarkoitetaan opetuspalvelujen kehittämistiimiä ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä vastaavia henkilöitä siltä osin jos toimenpide kohdistuu myös esiopetukseen 9

11 1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo Oppimisen metataidoilla tarkoitetaan oppimaan oppimisen taitoja, tiedon rakentamista, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä projektityötaitoja. Näitä metataitoja voidaan vielä laajentaa käsittämään myös kriittiseen suhtautumiseen eri tietolähteisiin, medialukutaitoa, tunneälyä ja elämänhallintataitoja. Perusopetuksen ylimmillä luokilla viime vuosina toteutetut opetushallituksen eri oppiaineiden arvioinnit antavat kuvat, että oppilaiden oppimistulokset ovat Kokkolassa yleensä lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Siksi vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena tulee olla keskeisesti myös oppimistulosten parantaminen paikallisesti ja oppimismotivaation vahvistaminen. Aktivoivien opetusmenetelmien (kuten tiimioppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelma- tai ilmiölähtöinen oppiminen) käytön lisääminen korostavat oppijan roolia oman tietorakenteensa aktiivisena rakentajana. Aktivoivien menetelmien käyttö parantaa myös oppijan motivaatiota ja vahvistaa oppilaiden välistä positiivista riippuvuutta ja vuorovaikutusta. Aktiivisten työtapojen käyttö tulee jatkua ja laajentua oppilaan edetessä koulupolkua perusopetuksen aikana ja edelleen lukiokoulutuksessa. Niiden tueksi tulee ottaa käyttöön yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikan välineitä. 1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa vahvistetaan oppimaan oppimisen metataitoja, aktivoivia opetusmenetelmiä ja opetuksen pedagogista jatkumoa 2. Yhteistoiminnallisen oppimisen, aktivoivien työtapojen ja johtamisen käytäntöjen arviointi 3. Opettajien täydennyskoulutuksen sisällöissä painotetaan metataitoja, aktivoivia opetusmenetelmiä ja pedagogista jatkumoa (Ops hyväksytty 2016) 12/2013 Laadullinen ja määrällinen arviointi Laadullinen ja määrällinen arviointi 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon Edellä kuvatun vieraiden kielien opiskelun nykytilan perusteella kieliohjelma kaipaa uudistamista. Uuden opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen tavoitteena on, että Kokkolan peruskouluissa ja lukioissa aikaisempaa useampi oppilas valitsee valinnaisia kieliopintoja. Myös valittavien kielten 10

12 määrän tulee lisääntyä. Kieliohjelman monipuolistaminen edellyttää oppilaslähtöistä mielenkiinnon ja motivaation selvittämistä. Ruotsinkielisen kielikylvyn ja englanninkielisen CLIL- opetuksen osalta tulee varmistaa oppilaiden motivaatio 9-vuotisen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja oppilasvalinnassa 1. luokalle tulee käyttää jatkossa haastattelumenetelmää muiden kriteerien lisäksi. Erityisten opetussuunnitelmien takia tarvitaan arviointitietoa nykytilanteesta ja oppilaille kertyneiden kokemusten kartoittamista, joita käytetään pohjana opetussuunnitelmatyössä vuoden 2016 muutosta ajatellen. Ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen ja englanninkielisten CLIL-opintojen tulee muodostaa nykyistä parempi kieliopintojen jatkumo. 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa monipuolistetaan oppilaiden toteutuvia kielivalintoja ja varmistetaan kieliohjelman jatkuvuus peruskoulusta lukioon 2. Kysely oppilaille, vanhemmille ja opettajille kieliohjelman uudistamisesta 3. Toteutuvien oppilaiden kielivalintojen määrä ja uuden kieliohjelman toimivuus 4. Kielikylpy- ja CLIL -opetuksen arviointi ja opetussuunnitelman kehittäminen / 2014 (Toteutettu 2014) Määrällinen arviointi 3-4/ Määrällinen ja laadullinen arviointi (Toteutettu 2014) (Ops hyväksytty 2016) 2 Oppimisympäristöjen kehittäminen 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen Oppimispolun nivelvaiheita on vahvistettu Kokkolassa kouluntason kehittämisen tuloksena syntyneillä ratkaisuilla. Toimintakäytäntöjä ei ole kuitenkaan jaettu kaikilla perusopetuksen alueilla samalla tavoin. Parhaiten kehittyneitä käytäntöjä on esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä ja joustavassa koulunaloituksessa. Perusopetuksen sisällä on luotu käytäntöjä, joiden avulla 6. luokan oppilaita tutustutetaan 7-9 luokkien opetukseen tulevassa kouluympäristössä järjestettävillä pajatunneilla tai tutustumiskäyntien avulla. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus järjestävät peruskoulun päättövaiheessa oppilaille informaatio- ja tutustumistilaisuuksia osana oppilaanohjausta. 11

13 Sekä oppilasnäkökulmasta että myös opetuksen järjestämisen ja oppilastuntemuksen näkökulmasta on syytä vahvistaa oppimispolun nivelvaiheiden toimintakäytäntöjä. Vahvistaminen tulee näkyä sekä opetussuunnitelmassa että käytännössä koulujen toiminnassa mm niin, että moniammatillista yhteistyötä lisätään nivelvaiheessa ja kartoitetaan kolmiportaisen tuen tarvetta ennen siirtymistä. Hyvien käytäntöjen leviämistä voidaan edistää täydennyskoulutuksen, koulutusiltapäivien ja keskinäisten kouluvierailujen avulla. 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa vahvistetaan nivelvaiheiden yhteistyötä 2. Hyvien käytäntöjen jakaminen vertaisryhmätoiminnan, täydennyskoulutuksen ja keskinäisten kouluvierailujen avulla 3. Koulujen ja päiväkotien kehittämissuunnitelmiin sisällytetään nivelvaiheiden kehittämisen toimenpiteet iimit Päiväkodin johtajien tiimit Johtokunnat (Ops hyväksytty 2016) (Toteutettu 2014) 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt Koulurakennushankkeiden yhteydessä laadittavissa pedagogisissa suunnitelmissa keskitytään oppimisympäristöjen suunnitteluun siten, että ne mahdollistavat yhtenäisten oppimisympäristöjen luomisen esiopetuksesta aina peruskoulun päättövaiheeseen saakka. Mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevissa oppimisympäristöissä luodaan yhtenäisiä oppimisympäristöjä monipuolisella ja joustavalla yhteiskäytöllä. 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt 1. Isokylän, Torkinmäen ja Lucina Hagmanin koulujen (/ mtt) pedagoginen suunnittelu ja valmennus 2. Hyvin käytäntöjen jakaminen vertaisryhmätoiminnan, täydennyskoulutuksen ja keskinäisten kouluvierailujen avulla (Toteutettu 2017) (Toteutettu 2017) 12

14 2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt otetaan laajemmin käyttöön siten kuin toimintaedellytykset, talouden mahdollisuudet ja osaaminen luovat siihen pohjan. Tavoitteena on, että erityisesti opetussuunnitelmauudistuksen 2016 jälkeen, on oppilaiden käytössä sähköisiä oppikirjoja ja oppimisalustoja ratkaisevasti nykyistä enemmän. Lähitavoitteena on päästä kokeilemaan digitaalisia oppikirjoja hankkimalla jokaisen koulun käyttöön puolelle opetusryhmälle tablettitietokoneet työkaluiksi. Samaan aikaan digitaalisten oppimistyökalujen kanssa tulee koulujen pedagogiikkaa kehittää monipuolisesti mm. pilvipalvelujen avulla. 2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt 1. Arvoidaan käytössä oleva verkkopohjaisia oppimisympäristöjä ja linjataan tulevia ratkaisuja 2. Digitaalisten oppimateriaalien käyttöönotto korvaa painettujen oppikirjojen hankintaa Tietotekniikkaryhmä 2014 (Toteutettu 2014) Laadullinen ja määrällinen arviointi (Käyttö tai laite/oppilas suhdeluku) 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen Koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen ja päiväkotien kalustaminen etenee ajanmukaisten ja pedagogisesti toimivien ratkaisujen mukaisesti. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet huomioidaan koulujen peruskorjausten yhteydessä ja myös vuosittaisen määrärahan sekä kehittämishankerahoituksen turvin voidaan pienin askelin kehittää oppimisympäristöjä. Oppimisympäristön kehittäminen tulee perustua tutkimustuloksille ja käytännössä kokeiltuihin toimiviin ratkaisuihin. Uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa opetushenkilöstön osaaminen ja se, että myös työtavat uudistuvat oppimisympäristön myötä. Oppimisien laajentuvina ympäristöinä tulee nähdä myös koulurakennuksien ulkopuoliset tilat, resurssit ja alueet, joissa kokemuksellinen oppiminen korostuu. Näitä resursseja tarjoavat opetuspalveluiden kanssa yhteistyötä tekevät sivistystoimen muut vastuualueet kuten esimerkiksi K. H. Renlundin museon museopedagogiikka, Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi, nuorisopalvelujen Estraditaiteen koulu, kirjastopalvelujen erilaiset muodot, Villa Elban Luontokoulu ja liikuntapalvelujen liikuntapaikat. Erilaisten 13

15 yhteisöjen ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö luo samankaltaisia pitkäaikaisia kumppanuuksia oppimisen tilojenkin suhteen. Suunnitelmallinen yhteistoiminta tuo tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kaupunkikeskustan ulkopuolisille kouluille tulee luoda yhteistoimintamahdollisuuksia kuljetusten järjestämisellä tai niin, että kouluille tehdään asiantuntijavierailuja. 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen 1. Oppimisympäristöjen uudistaminen ja laajeneminen etenee suunnitelmallisesti liittyen päiväkotien, peruskoulujen ja lukion kehittämissuunnitelmiin ja uudistuvaan opetussuunnitelmaan 2. Koulurakennusten ulkopuolisten oppimisympäristöjen käytöstä ja yhteistoiminnasta laaditaan yhteinen suunnitelma ja koulukohtaiset suunnitelmat koulujen ja päiväkotien kehittämissuunnitelmissa. Päiväkodin johtajat iimit Päiväkodin johtajat (Ops hyväksytty 2016) ( Sisältyy koulujen kesuihin) ( Sisältyy koulujen kesuihin) B HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Nykytilan kuvaus Kokkolan opetushenkilöstön osaamiskartoituksen (v. 2012) mukaan opetushenkilöstön osaamisen vahvuuksiksi koetaan yksilöiden laaja ja erilainen osaaminen, pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen, yhteisöllisyys ja yhteistyötaidot, oppilashuoltotyö, oppilaan kohtaaminen ja osallisuus sekä samanaikaisopetus ja tiimiopetus. Osaamiskartoituksen 2012 mukaan opetushenkilöstön osaamista tulisi kehittää erityisesti seuraavilla osa-alueilla: TVT- taidot, ryhmän hallinta ja työrauha, erityispedagoginen osaaminen (aineenopettajilla), oppilaan kohtaaminen/ohjaus/osallisuus, kodin ja koulun yhteistyö, kolmiportainen tuki, johtamistaidot ja juridiikka. Tämän lisäksi uusia osaamistarpeita luovat opetuslainsäädännön ja opetussuunnitelmien muutokset sekä muutokset koulujen toimintaympäristössä. Kouluilla on erilaiset toimintaympäristöt ja joillakin alueilla painottuu eri kieli- ja kulttuuriryhmien suurempi osuus oppilasmäärästä, joka luo haasteita sekä kulttuurisensitiivisyyden että koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. 14

16 Osaamiskartoituksen mukaan oppilaitosjohdon osaamisen vahvuuksiksi koetaan kokemus, työyhteisötaidot, henkilöstöjohtaminen ja taloushallinto. Oppilaitosjohdon osaamista tulisi kehittää erityisesti seuraavilla osa-alueilla: TVT ja muuttuvat oppimisympäristöt, muutoksen hallinta ja tulevaisuusosaaminen, juridinen osaaminen, laatutyö, pedagoginen osaaminen ja opetussuunnitelma työn osaaminen (OPS 2016). 3 Osaaminen 3.1 Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen Opetuksen kehittämisessä korostuvat käytettävät opetusmenetelmät ja niiden käytön laaja-alainen osaaminen. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, motivaatiotekijät ja opetusryhmien heterogeenisyys sekä korkeatasoiset oppimistulokset edellyttävät paljon opetusmenetelmäosaamista. Oppilaan näkökulmasta tulisi koko oppimispolun ajan aina esiopetuksesta lukiokoulutukseen saakka taata se, että oppimismenetelmien käytöstä muodostuu jatkumo. Oppilaan kasvu ja kehityksen myötä myös käytetyt opetusmenetelmät moninaistuvat ja yhä enemmän vastuu oppimisesta siirtyy oppijalle itselleen ja oppivalle yhteisölle. Pedagogisen ja opetusmenetelmällisen jatkumon toteutuminen käytännössä edellyttää koulujen johdon ja opettajien keskinäistä yhteistoimintaa, keskinäistä pedagogista keskustelua ja arviointitiedon keräämistä. Pedagogisen jatkumon tulee toteutua myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa sekä erityisen tuen alueella. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävän hankkeen avulla luodaan edellytyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle nykyistä paremmin. Tämä edellyttää myös uusien käytäntöjen luomista ja niihin liittyvien taitojen ja osaamisen kehittymistä opetushenkilöstölle. 3.1 Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa varmistetaan oppimismenetelmien jatkumon toteutuminen 2. Opetushenkilöstön täydennyskoulutusta kohdennetaan oppimismenetelmien osaamisen ja jatkumon vahvistamiseen sekä luodaan uusia toimintamuotoja jatkumon aikaan saamiseksi käytännössä (koulukohtaisia Koulutussuunnittelija (Ops hyväksytty 2016)

17 valmennuksia, ohjausta ja koulutuksia) 3. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen sisällöissä huomioidaan tiimitoiminnan ja yhteistoiminnallisuuden osaamisvalmiudet, täsmäkoulutustarpeet tietyille opettajaryhmille sekä pedagoisten iltapäivien kehittäminen. Koulutussuunnittelija Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Kokkolan opetuspalvelujen tieto- ja viestintästrategian (TVT, ) mukaan opetuksessa käytetään joustavasti, vastuullisesti ja vuorovaikutteisesti oppimisen tukena tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia kaikissa oppiaineissa. Opetuspalvelujen TVT-strategian ( ) mukaan tieto- ja viestintäteknologian tulee tarjota oppilaille ja opettajille tasavertaiset mahdollisuudet luoda erilaisia ajanmukaisia oppimisympäristöjä ja toimia niissä koulujen koosta, sijainnista tai opetuskielestä huolimatta. Digitaaliset oppimateriaalit ja ympäristöt otetaan laajemmin käyttöön siten kuin toimintaedellytykset, talouden mahdollisuudet ja osaaminen luovat siihen pohjan. Tavoitteena on, että erityisesti opetussuunnitelmauudistuksen 2016 jälkeen on oppilaiden käytössä sähköisiä oppikirjoja ja oppimisalustoja ratkaisevasti enemmän kuin nykyisin. Lähitavoitteena on päästä kokeilemaan digitaalisia oppikirjoja hankkimalla jokaisen koulun käyttöön puolelle opetusryhmälle tablettitietokoneet. TVT-strategian mukaisesti opettajille suunnatun kyselyn avulla kartoitetaan koulutustarpeet. Sen perusteella laaditaan pedagogiapainotteinen koulutusmoduleihin perustuva TVT-täydennyskoulutusohjelma. Se suoritetaan kaikissa peruskouluissa ja lukioissa vuoden 2016 loppuun mennessä. Samaan aikaan digitaalisten oppimisympäristöjen kanssa tulee koulujen pedagogiikkaa kehittää monipuolisesti mm. pilvipalvelujen avulla. 3.2 Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 1.Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja sen pedagogisia sovelluksia 2.Kouluyhteisökohtaisesti etenevä täydennyskoulutus, valmennus ja pedagoginen täydennyskoulutus sekä vertaistuki Koulutussuunnittelija (Ops hyväksytty 2016) Määrällinen ja laadullinen arviointi (Lukuvuosiarvioinnin 16

18 3.3. Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen Arviointitoimikunta linjaa omaa koulutuksen järjestäjän arviointityötä, joka pohjautuu perusopetuksessa laatukriteereihin. Sen pohjalta toimitaan maakunnallisessa arviointiverkostossa. Saatavan arviointitiedon pohjalta käynnistetään uusia kehittämistoimia tai suunnataan uudelleen jo käynnissä olevia kehittämisprosesseja. Siihen saakka kunnes saadaan esiopetukseen ja lukiokoulutukseen valtakunnalliset laatukriteerit, laatutyö pohjautuu perusopetuksen laatukriteerien periaatteille. Koulukohtaiset laatuvastaavat toimivat koulujen tasoilla yhdessä rehtorin kanssa yksikkökohtaista laatutyötä linjaten ja edistäen Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen 1. Maakunnallinen, paikallinen ja koulukohtainen laatutyö, joka pohjautuu omaan paikalliseen arviointitoimintaan 2. Kouluyhteisökohtaisesti tehtävä arviointi ja kehittäminen Arviointivastaavat (Lukuvuosiarvioinnin 3.4 Osaamisen jatkuva kehittäminen Opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen jatkumoajattelu edellyttää täydennys- ja peruskoulutuksen nykyistä parempaa keskinäistä yhteyttä. Yhteyden parantamiseksi Kokkolassa on luotu uusien opettajien mentorointikäytäntö. Työuran vaiheisiin liittyvä ja osaamistarpeista lähtevä täydennyskoulutus, valmennus ja työnohjaus ovat keskeisiä tekijöitä henkilökohtaisen osaamisen jatkuvan kehittymisen kannalta. Osaamisensa suunnitelmallisesta kehittämisestä ja sen kokonaisvaltaisella johtamisella voidaan luoda osaamispääoman jatkuva kasvu, jonka avulla voidaan vastata työelämän moninaistuviin haasteisiin. Tässä on keskeistä myös se, että täydennyskoulutusta ja valmennusta järjestetään työyhteisöittäin, jolloin kehittyminen on samaan aikaan yksilöllistä ja yhteisöllistä. 3.4 Osaamisen jatkuva kehittäminen 1. Täydennyskoulutuksen muotojen

19 ja sisältöjen kehittäminen jatkumoksi 2. Opettajayhteisöjen ryhmätyönohjauksen mallin Hyvän mielen tiimikeskustelut kehittäminen Ohjausryhmä (Käynnistyminen 2014) C KESTÄVÄ HYVINVOINTI Nykytilan kuvaus Kokkolan opetuspalvelujen toiminnan arvioinnin ( ) perusteella koulujen opetushenkilöstö kokee työhyvinvoinnin erittäin tärkeäksi ja siitä ollaan kiinnostuneita. Työilmapiirillä koetaan olevan positiivinen vaikutus työssäjaksamiseen. Useimmat kokevat tuntevansa yhteenkuuluvuutta työyhteisössään ja he kokevat saavansa vertaistukea työkavereilta. Koulujen henkilökunta myös kokee, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvaan, toisaalta haasteellisena koetaan mahdollisuus vaikuttaa työoloja koskeviin asioihin. Työoloihin liittyvät huolenaiheiden ilmaisut ovat vain jossain määrin johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Opetushenkilökunta kokee kiireen haittaavan suuresti työntekoa ja vaikuttavan työhyvinvointiin. Toiminnan arvioinnista ( ) saatujen tulosten mukaan kouluviihtyvyys on alakoulun oppilaiden keskuudessa melko hyvällä tasolla. Oppilaat kokevat koulun mukavaksi ja turvalliseksi. 1-6 luokkien oppilaiden mielestä koulussa kuitenkin esiintyy kiusaamista. 7-9 luokkien oppilaiden oppilaiden keskuudessa kouluviihtyvyyden kokemus laskee. Kiusaamista koetaan esiintyvän yläluokillakin. Lukioissa kouluviihtyvyys koetaan hyväksi ja yhteistyö sujuvaksi. Eri kouluasteilla oppilaat kokevat olevansa melko tasavertaisia ja arvostettuja koulussa. Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokeminen vaihtelee. Taidot työskennellä ja toimia erilaisten oppilaiden kanssa koetaan hyviksi. Arviointitiedon (toiminnan arviointi ja ) mukaan opettajat pitävät erittäin tärkeinä oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä ja he valitsevat usein työtapoja, jotka edistävät oppilaiden/opiskelijoiden osallistamista. Oppilaiden / opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin koetaan haasteelliseksi tai puutteelliseksi. Koulun toimintakulttuurin ei koeta riittävästi kannustavan oppilaita/opiskelijoita osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. TyöSyke 2013 työhyvinvointikyselyn perusteella näyttää opetushenkilöstön työhyvinvointi parantuneen vuodesta Kokkolan Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan nuorten terveys- ja hyvinvointitilanne on monelta osin selvästi parantunut vuodesta 2011, joskin 18

20 kehittämistä riittää edelleen. Terveellisten elintapojen osalta myönteinen kehitys oli jatkunut. Kouluterveyskyselyn mukaan oppilaat viihtyvät koulussa paremmin. Kokkolassa lähes 80 % nuorista kokee, että he uskaltavat ilmaista oman mielipiteensä luokassa ja että opettajat rohkaisevat heitä siihen. Koulussa kuulluksi tuleminen on parantunut peruskoulussa, lukiossa heikentynyt edellisestä tutkimuksesta. Vaikka oppilaiden (peruskoulun 8. ja 9. luokka ja lukion 1. ja 2. vsk) elintavoissa on tapahtunut paranemista, perusasiat kuten ravinto, lepo, liikunta ja seksuaaliterveys on jatkossakin pidettävä puheenaiheina esillä sekä koulussa että kotona. 4 Sosiaalinen hyvinvointi 4.1 Turvallinen toimintakulttuuri Oppimisen ja tasapainoisen kasvun taustalla on koulun muodostama sosiaalinen kasvuyhteisö, joka luo pohjan sosiaaliselle hyvinvoinnille. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (2014) ja muut säädökset edellyttävät suunnitelmallisuutta niin opiskeluhuollon kuin muidenkin sosiaalisen hyvinvoinnin alueiden suhteen. Oppilaitoksella tulee olla mm. suunnitelma kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Lainsäädännön normien täyttämisen lisäksi tulee luoda toimintakulttuuria joka sinänsä jo ennalta ehkäisee kielteisten sosiaalisten ilmiöiden kehittymistä. Vuoden 2014 alussa voimaantullut koulurauhaa edistävä lakipaketti tulee panna toimeen ja sen estovaikutuksen lisäksi on luotava toimintakulttuuria, joka suuntaa huomion myönteisiin ratkaisuihin ja ratkaisukeskeiseen ajatteluja toimintatapaan. 4.1 Turvallinen toimintakulttuuri 1. Lainsäädännön muutokset 2014 (ns. koulurauhalaki-paketti) toimeenpannaan ja ohjeistetaan paikallisesti siten, että muutokset kehittävät toimintakulttuuria 2. Tarkistetaan koulujen suunnitelmat ja toimintamallit kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. (mm. Pro24 ohjelman käyttö) 3. Päivitetään opetuspalvelujen suunnitelma asiakasväkivallan ehkäisemiseksi vuoden 2014 lainsäädännön mukaiseksi

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017. OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN (Osa/ P Johnson)

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017. OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN (Osa/ P Johnson) Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN (Osa/ P Johnson) Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 Sisältö Taustaa strateginen lähtökohta

Lisätiedot

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 Sisältö Taustaa strateginen lähtökohta 3 Opetuspalvelujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelmatyön eteneminen Tuntijakoasetus (perusopetus)

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu OPS 2016 KuntaKesu Kehittämiskouluverkosto

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Päivän avaus: Kuuleminen, neuvottelu vai osallisuus

Päivän avaus: Kuuleminen, neuvottelu vai osallisuus Osallisuus koulussa ja opetuksessa 23.9.2015 Päivän avaus: Kuuleminen, neuvottelu vai osallisuus Sivistysjohtaja Peter Johnson Tulevaisuuskirja: kehityksen kuudes aalto Opetuksessa tulisi yhä enemmän hyödyntää

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta Tulevaisuuden peruskoulu työryhmien kokous 27.5.2014 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Askelmerkit hyvään kouluun

Askelmerkit hyvään kouluun Askelmerkit hyvään kouluun Kuva: Elli Jokitulppo Raahen peruskoulujen laatukäsikirja Op.ltk. 17.04.2013 47 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 1 2. OPETUSTYÖN LAATUTEKIJÄT 2 3. LAATUKORTIT 1-11 1. Johtaminen

Lisätiedot