Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma OSA 1 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN

2 Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma Sisältö Taustaa strateginen lähtökohta 3 Opetuspalvelujen visio, missio ja toimintaa ohjaavat arvot 5 OSA 1- LAADULLINEN KEHITTÄMINEN 6 A OPPIMINEN 6 Nykytilan kuvaus 6 1 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet OPS Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon 10 2 Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen 13 B HENKILÖSTÖN OSAAMINEN 14 Nykytilan kuvaus 14 3 Osaaminen Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen Osaamisen jatkuva kehittäminen 17 C KESTÄVÄ HYVINVOINTI 18 Nykytilan kuvaus 18 4 Sosiaalinen hyvinvointi Turvallinen toimintakulttuuri Kouluviihtyvyys Oppilaiden osallisuus Oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointi 21 D JOHTAMINEN 22 Nykytilan kuvaus 22 5 Prosessien, talouden ja toiminnan johtaminen Ydin- ja palveluprosessien johtaminen Jaettu ja osallistava johtaminen 24 1

3 OSA 2 - RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN (erillinen raportti) E. OPETUSPALVELUJEN PALVELURAKENNE Nykytilan kuvaus 6 Palvelurakenteen ylläpitämisen periaatteet 6.1 Palvelurakenteen ja talouden sopeuttaminen 6.2 Esiopetuksen palvelurakenteen periaatteet 6.3 Perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet 6.4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteen periaatteet 6.5 Taiteen perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet 2

4 Taustaa strateginen lähtökohta Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelmalla on strateginen lähtökohta. Opetushallitus on suositellut kuntia laatimaan osana kunnan strategiatyötä paikalliset opetustoimen kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet asetettaisiin valtuustokaudelle. Paikallisten tavoitteiden tulisi olla linjassa valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Kokkolan opetus- ja päätti paikallisen kehittämissuunnitelman laatimisesta ( 26). Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma perustuu valtuustokauden kaupungin strategiaan (kaupunginvaltuusto ) ja sivistystoimen kehittämissuunnitelmaan Sen valmistelu etenee samanaikaisesti opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman kanssa. Kehittämissuunnitelma toimeenpanee ylempien strategisten asiakirjojen tavoitteita yksilöiden ja aikatauluttaen niitä. Kokkolan opetuspalvelujen kehittämisryhmään nimettiin opetus- ja kasvatuslautakunnan edustajat, ammattijärjestön edustajat, opetuspalveluiden johtavat viranhaltijat, sekä kattavasti esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen edustajia. Kehittämisryhmä on toiminut kehittämissuunnitelman valmisteluelimenä ja kokoontunut 10 kertaa toukokuun 2013 ja toukokuun 2014 välisenä aikana. Kehittämissuunnitelman viimeinen käsittely on tehty lausuntokierroksen pohjalta. Opetushallituksen ehdottama kehitystyö vastaa hyvin pitkälle sitä työtä, jota Kokkolan kaksi kehittämisryhmää ovat valmistelleet edellisellä valtuustokaudella. Siksi on perusteltua, että kehittämissuunnitelma laaditaan tämän mukaan koko opetustoimen vastuualueelle, esi- ja perusopetukseen ja lukiokoulutukseen, yhtenä kokonaisuutena. Se valmistellaan yhteisenä suomen- ja ruotsinkielisille opetuspalveluille, kuten aiemminkin. Opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä suomenja ruotsinkielisten opetuspalvelujen kesken kuten lautakunta päätti Kehittämistoimenpiteiden käynnistämisvaiheessa lautakunnan päätöksenteon lisäksi myös suomen- ja ruotsinkieliset jaostot päättävät toimenpiteistä niiden toimivallan mukaisesti. Myös kehittämisen eteneminen ja seurantatiedot saatetaan jaostojen tietoon. kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisältää monia kehittämistavoitteita, joita toimeenpannaan tämän suunnitelman avulla paikallisesti. Näistä suurimpia ovat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistukset 2016, oppilashuollon uudistukset 2014 ja monet laadulliset uudistukset. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman asemaa koulutuksen valtakunnallisessa koulutuksen ohjausjärjestelmässä: 3

5 Kokkolan kaupungin opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma Kuvio 1. Opetuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma osana koulutuksen ohjausjärjestelmää. Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma on laadittu pääosin Opetushallituksen antamien suuntaviivojen pohjalta ja se perustuu kaupungin strategisiin linjauksiin. Suunnitelma jakautuu kahteen osaan: opetuspalvelujen laadulliseen kehittämiseen ja opetuspalvelujen palvelurakenteen kehittämiseen. Kokkolan kaupungin strategian mukaisesti kehittämistä ohjaa kaupungin palvelusuunnitelma ja vaikuttavien palveluketjujen ja prosessien kehittäminen. Palvelurakennetarkastelu on tärkeä ja ajankohtainen, koska Kokkolassa on vastaavana aikana käynnissä kaupungin talouden sopeuttamisohjelma /17. Lukuvuoden alussa Kokkolassa on 32 perusopetuksen koulua, jotka tarjoavat myös kolmiportaisen oppimisen tuen mukaisia erityispalveluja joko lähikoulussa tai keskitettyinä palveluina. Syyskuussa 2013 peruskoululaisia oli kaupungissa yhteensä 5070 mukaan lukien myös lisäopetuksen eli 10-luokan oppilaat. Esioppilaita oli 631. Lukuvuoden alussa Kokkolan opetuspalveluihin kuuluu kolme suomenkielistä päivälukiota, suomenkielinen aikuislukio ja ruotsinkielinen päivälukio. Kokkolan lukiot ovat yleislukioita, mutta koulukohtaisissa opetussuunnitelmissaan ne painottavat lukion eri oppiaineita. Aikuislukio vastaa yhdistelmäopintojen ja ammattilukion lukio-opinnoista sekä etälukiotoiminnasta. Yhteensä päätoimisia lukioopiskelijoita oli lukuvuoden alussa 829. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nettomenot ovat vuoden 2014 talousarviossa yhteensä 47,0 miljoonaa euroa. 4

6 Opetuspalvelujen visio, missio ja toimintaa ohjaavat arvot VISIO Luomme kannustavissa kasvuyhteisöissämme kestävän pohjan oppijalähtöisille elinikäisen oppimisen poluille. MISSIO Palvelumme edistävät yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, inhimillistä kasvua ja hyvinvointia. Luomme pohjaa hyvälle elämälle ja kestävälle kehitykselle sekä vahvistamme kaupungin vetovoimaisuutta. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Oppijalähtöisyys ja yhteisöllisyys Toimintamme perustuu osallistavaan oppijalähtöisyyteen. Oppijat saavat laaja-alaisen sivistyksen ja tarvittavat perustiedot ja -taidot. Edistämme hyvän itsetunnon kehittymistä ja kasvua vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tuemme oppijoita yksilöllisesti heidän oppimispoluillaan ja luomme edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kehittymiselle. Kasvu- ja työyhteisömme ovat vastuullisia, avoimia ja luotettavia. Arvostamme moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Johtajuuden perustana on yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus. Hyvinvointi ja turvallisuus Edistämme oppijoiden ja henkilöstömme hyvinvointia takaamalla turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat perustekijöitä, joilla luomme oppimisen ja opettamisen voimavarat. Kestävä kehitys Tuemme kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä. Kestävän elämäntavan edistäminen on keskeistä opetus- ja kasvatustyössä ja yhteisen tulevaisuuden kannalta. Luovuus ja uudistuminen Opetuspalvelut edistävät luovuutta ja innovatiivisuutta. Jatkuvaan arviointiin perustuva kehittäminen uudistaa palvelujamme, ylläpitää toimintamme laatua ja oppivien yhteisöjen kehitystä. 5

7 LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Kaupungin ja sen opetuspalvelujen kehittäminen perustuu laadittuun strategiaan sekä, visioon, missioon ja yhteisiin toimintaa ohjaaviin arvioihin. Laadun kehittäminen tapahtuu systemaattisen arvioinnin ja arviointiin perustuvan vaiheittaisen kehittämisprosessin avulla. Siinä suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen syklit muodostavat laatutyön kehän. Toiminnan laadun kehittäminen nähdään osana jatkuvan kehityksen filosofiaa. Siirtyminen ylläpidon kulttuurista kehittävään kulttuuriin edellyttää jokaiselta työntekijältä, toimijalta tai palvelun saajalta osallistumista laadun kehittämiseen. Yhteiskunnan vaatimusten kasvaessa odotukset opetuksen järjestäjän ja koulun laadulle kasvavat vuosi vuodelta. Koulutuksen tavoitteita ja keskeistä sisältöä ohjataan laeilla, asetuksilla ja opetussuunnitelman perusteilla. kulttuuriministeriö antoi vuonna 2009 perusopetuksen laatukriteerit, joilla tuetaan opetuksen järjestäjien ja koulujen laadun kehittämistyötä. Laatukriteerien (OKM 2012, 13-15) ja paikallisen arviointitoiminnan tuloksilla on suuri merkitys myös tämän kehittämissuunnitelman valmistelussa. Kaksikielisenä kaupunkina Kokkolan suomen- ja ruotsinkielisillä opetuspalveluilla on keskenään hieman erilaiset kehittämishaasteet ja -näkymät. Ruotsinkielisten opetuspalvelujen laadullisen ja rakenteellisen kehittämisen erityiskysymykset sisältyvät kehittämissuunnitelmaan. A OPPIMINEN Nykytilan kuvaus Oppimisen nykytilaa Kokkolassa voidaan kuvata opetussuunnitelman mukaisilla tavoitteilla ja arviointitiedoilla siitä miten tavoitteisiin on päästy. Tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kokkolan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat perustuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka avulla syntyy kulttuurinen osallisuus. Kokkolan opetuspalvelujen toiminnan arvioinnista lukuvuonna saatujen tulosten perusteella opetussuunnitelma nähdään vahvasti koulun vuosisuunnitelman, itsearvioinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen perustana. Opetussuunnitelman myös koetaan tarjoavan tarpeelliset perustiedot koteihin ja yhteistyökumppaneille. Opetussuunnitelma arvioidaan keskeiseksi osaksi 6

8 opetustyötä, sitä seurataan ja käytetään aktiivisesti opetuksen suunnittelussa. Haasteeksi koetaan opetussuunnitelman runsaat sisällöt. Opetussuunnitelman tavoitteet arvioidaan kohtuullisesti saavutetuksi. Paikallisen arviointitiedon mukaan opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään tietotekniikan ja verkkopedagogiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Opetusmenetelmien ja työtapojen arvioidaan tukevan oppilaiden itseluottamuksen vahvistumista, ajattelun kehittymistä ja oppilaiden yhdessä työskentelyn taitoja. Arvioinnin koetaan perustuvan opetussuunnitelmaan, mutta siihen kaivataan selkeämpiä perusteita. Nykytilanteessa opetusryhmien koot ja koulujen tilat ja varusteet koetaan suurimpina haasteina. Opetusvälineistö ja opetusteknologia arvioidaan osittain puutteelliseksi ja vanhanaikaiseksi. Tukimuodot koetaan osittain kankeiksi. Oppilaiden välisten erojen ja yksilöllisten kehitys- ja taustaerojen huomioimisessa on jonkin verran haasteita. Arviointikyselyjen (2013) perusteella uuden opetussuunnitelman toivotaan olevan selkä, yhtenäinen ja konkreettinen. Uuden opetussuunnitelman toivotaan huomioivan erityisesti erilainen oppilasaines, erilaiset oppimistyylit, aihekokonaisuudet, sosiaaliset taidot, kansainvälinen osaaminen ja tvt-taidot. Oppimispolun nivelvaiheissa (esi- ja alkuopetus, perusopetus 6-7 luokka ja perusopetus lukiokoulutus) on paikallisesti käytössä erilaisia toimintakäytäntöjä. Nivelvaiheita on voitu vahvistaa sellaisissa oppimisympäristöissä, joissa fyysiset olosuhteet ovat tukeneet yhteistoimintaa. Kokonaisuutta arvioitaessa voidaan todeta, että nivelvaiheiden vahvistaminen ja perusopetuksen yhtenäisyyden kehittäminen vaatii paljon panostamista. Peruskouluissa otettiin käyttöön oppimisen kolmiportainen oppilaan tuki vuodesta 2011 alkaen. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioonottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Painopiste on varhaisessa, ennaltaehkäisevässä ja suunnitelmallisessa lähikoulussa annettavassa oppimisen tuessa. Oppilaat saavat tukea välittömästi tuen tarpeen ilmettyä ensisijaisesti omassa koulussaan tai omalla perusopetusalueella lähikouluperiaatteen mukaisesti. Opettajien taitoa tunnistaa, kohdata ja arvioida oppilaiden erityisiä oppimisen tarpeita edistetty erityisesti vuoden portaisen tuen käyttöönotossa. Joustavat pedagogiset opetusjärjestelyt tarjoavat opettajille uusia välineitä eriyttämisen, tukiopetuksen ja samanaikaisopetuksen toteuttamiseen. Kollegiaalinen ja moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö kotien kanssa ovat keskeisessä asemassa kun opetusta yksilöllistetään. Vuoden 2004 käyttöönotettu perusopetuksen opetussuunnitelma on yksipuolistanut ja vähentänyt suomenkielisten peruskoulujen oppilaiden kielenopiskelua. Sen rinnalla mielenkiinto kielien opiskeluun on heikentynyt. 7

9 Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kieliohjelmat poikkeavat toisistaan opetuskielestä johtuvan erilaisuuden takia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu oppilaiden vapaaehtoisten kielten ryhmien oppilasmääriä A2 (1.vapaaehtoinen kieli) ja B2 (2.vapaaehtoinen kieli) osalta vuosina Suomenkielinen perusopetus: 4. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli Vuosi A2-kieli / 4. A2-kieltä opiskelevien A2-kielet ja oppilasmäärät lk. oppilasta osuus / 4. lk. oppilasmäärästä ,6 % Ruotsi 221, Englanti ,0 % Ruotsi 183, Englanti ,5 % Ruotsi 207, Englanti 18 Keskim. 220,7 43,4 % Vapaaehtoinen B2-kieli 8. ja 9. luokalla Vuosi B2-kieli/ 8. ja 9. lk. oppilasta B2-kieltä opiskelevien osuus / 8. ja 9. lk. oppilasmäärästä B2-kielet ja oppilasmäärät ,3 % Saksa 112, Ranska ,5 % Saksa 131, Ranska ,8 % Saksa 121, Ranska 50, Venäjä 13, Ruotsi 1 Keskim. 166,3 18,7 % Ruotsinkielinen perusopetus: Ruotsinkielisen perusopetuksen kieliohjelma poikkeaa suomenkielisestä: 3. luokalta alkava A1-kieli: Suomi (100 % oppilaista), 4. luokalta alkava A2-kieli: Englanti (100 % oppilaista) Vapaaehtoinen B2-kieli 8. ja 9. luokalla Vuosi B2-kieli/ 8. ja 9. lk. oppilasta B2-kieltä opiskelevien osuus / 8. ja 9. lk. oppilasmäärästä B2-kielet ja oppilasmäärät ,2 % Espanja 63, Saksa 33, Ranska ,1 % Espanja 76, Saksa ,0 % Espanja 60, Saksa 34 Keskim. 105,0 52,1 % Näihin tilastotitoihin perustuen tulee opetussuunnitelman uudistamisessa paneutua kielenopiskelun monipuolistamiseen. Tämä on myös valtakunnallinen kehittämistavoite. 1 Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet OPS Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus Nykyinen (2004-) Kokkolan perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu kaupungin yhteisestä, perusopetusalueiden ja koulujen opetussuunnitelmaosioista. Nykyisellään opetussuunnitelma on hajanainen ja siihen on myös 8

10 liitetty laaja oheisaineisto oppimisen ja opettamisen tueksi. Kun kaikki osaalueet kootaan yhteen, ops-aineistosta muodostuu niin laaja, että sitä on vaikea hallita opetuksen järjestäjän, koulun tai opettajan näkökulmasta. Opetussuunnitelmauudistuksessa 2016 tulee esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman rakennetta yksinkertaistaa ja sisältöä yhtenäistää. Myös opetussuunnitelmallisten linjausten tulee olla johdonmukaisesti nähtävissä. Suomen- ja ruotsinkieliset opetussuunnitelmat poikkeavat toisistaan kieliohjelman osalta ja suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön kannalta. Myös lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyössä 2016 tulee nämä seikat ottaa huomioon valmistelussa. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on vielä kesken, koska lukion tuntijakopäätös on valmistelussa keväällä Opetussuunnitelman mukaan esi- ja perusopetuksessa tarjottava oppimisen kolmiportainen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Tämän seikan kehittämisessä tulee myös resurssien siirtyä keskitetystä palvelusta lähikouluihin. Joissakin oppilaskohtaisissa erityisen tuen ratkaisuissa on kuitenkin edelleen perusteet keskitettyjen palvelujen tarjoamiselle oppilaslähtöisesti. Opetussuunnitelmien kehittämisen johdonmukaisena periaatteena tulee olla oppimisen motivaation vahvistaminen ja sen ylläpitäminen koko oppimispolun ajan. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä oppimisen ilo luovat pohjan myös elinikäiselle oppimiselle. Koulukulttuurin ja opetustyön tulee tukea myönteistä oppimisilmapiiriä. Motivaation vahvistamisen tarve korostui myös Suomen PISA 2012 tulosten analysoinnissa. 1.1 Opetussuunnitelmien rakenteellinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus 1. Opetussuunnitelmien 2016 laadinnassa varmistetaan sen rakenteen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus 2. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2016 on lähtökohtana kolmiportaisen oppimisen tuen tarjoaminen ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa 3. Oppimismotivaation tukeminen koulun kulttuurissa ja opetusryhmien toiminnassa (kannustava arviointi, oppilailta kerättävän palautteen hyväksikäyttö opetuksessa) *) (Opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä) (Ops hyväksytty 2016) (Ops hyväksytty 2016) *) llä tarkoitetaan opetuspalvelujen kehittämistiimiä ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä vastaavia henkilöitä siltä osin jos toimenpide kohdistuu myös esiopetukseen 9

11 1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo Oppimisen metataidoilla tarkoitetaan oppimaan oppimisen taitoja, tiedon rakentamista, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä projektityötaitoja. Näitä metataitoja voidaan vielä laajentaa käsittämään myös kriittiseen suhtautumiseen eri tietolähteisiin, medialukutaitoa, tunneälyä ja elämänhallintataitoja. Perusopetuksen ylimmillä luokilla viime vuosina toteutetut opetushallituksen eri oppiaineiden arvioinnit antavat kuvat, että oppilaiden oppimistulokset ovat Kokkolassa yleensä lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Siksi vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena tulee olla keskeisesti myös oppimistulosten parantaminen paikallisesti ja oppimismotivaation vahvistaminen. Aktivoivien opetusmenetelmien (kuten tiimioppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelma- tai ilmiölähtöinen oppiminen) käytön lisääminen korostavat oppijan roolia oman tietorakenteensa aktiivisena rakentajana. Aktivoivien menetelmien käyttö parantaa myös oppijan motivaatiota ja vahvistaa oppilaiden välistä positiivista riippuvuutta ja vuorovaikutusta. Aktiivisten työtapojen käyttö tulee jatkua ja laajentua oppilaan edetessä oppimispolkua perusopetuksen aikana ja edelleen lukiokoulutuksessa. Niiden tueksi tulee ottaa käyttöön yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikan välineitä. 1.2 Oppimaan oppimisen metataidot ja pedagoginen jatkumo 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa vahvistetaan oppimaan oppimisen metataitoja, aktivoivia opetusmenetelmiä ja opetuksen pedagogista jatkumoa 2. Yhteistoiminnallisen oppimisen, aktivoivien työtapojen ja johtamisen käytäntöjen arviointi 3. Opettajien täydennyskoulutuksen sisällöissä painotetaan metataitoja, aktivoivia opetusmenetelmiä ja pedagogista jatkumoa (Ops hyväksytty 2016) 12/2013 Laadullinen ja määrällinen arviointi Laadullinen ja määrällinen arviointi 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon Edellä kuvatun vieraiden kielien opiskelun nykytilan perusteella kieliohjelma kaipaa uudistamista. Uuden opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen tavoitteena on, että Kokkolan peruskouluissa ja lukioissa aikaisempaa useampi oppilas valitsee valinnaisia kieliopintoja. Myös valittavien kielten 10

12 määrän tulee lisääntyä. Kieliohjelman monipuolistaminen edellyttää oppilaslähtöistä mielenkiinnon ja motivaation selvittämistä. Ruotsinkielisen kielikylvyn ja englanninkielisen CLIL- opetuksen osalta tulee varmistaa oppilaiden motivaatio 9-vuotisen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja oppilasvalinnassa 1. luokalle tulee käyttää jatkossa haastattelumenetelmää muiden kriteerien lisäksi. Erityisten opetussuunnitelmien takia tarvitaan arviointitietoa nykytilanteesta ja oppilaille kertyneiden kokemusten kartoittamista, joita käytetään pohjana opetussuunnitelmatyössä vuoden 2016 muutosta ajatellen. Ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen ja englanninkielisten CLIL-opintojen tulee muodostaa nykyistä parempi kieliopintojen jatkumo. 1.3 Kieliohjelman monipuolistaminen ja jatkuvuus peruskoulusta lukioon 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa monipuolistetaan oppilaiden toteutuvia kielivalintoja ja varmistetaan kieliohjelman jatkuvuus peruskoulusta lukioon 2. Kysely oppilaille, vanhemmille ja opettajille kieliohjelman uudistamisesta 3. Toteutuvien oppilaiden kielivalintojen määrä ja uuden kieliohjelman toimivuus 4. Kielikylpy- ja CLIL -opetuksen arviointi ja opetussuunnitelman kehittäminen / 2014 (Toteutettu 2014) Määrällinen arviointi 3-4/ Määrällinen ja laadullinen arviointi (Toteutettu 2014) (Ops hyväksytty 2016) 2 Oppimisympäristöjen kehittäminen 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen Oppimispolun nivelvaiheita on vahvistettu Kokkolassa kouluntason kehittämisen tuloksena syntyneillä ratkaisuilla. Toimintakäytäntöjä ei ole kuitenkaan jaettu kaikilla perusopetuksen alueilla samalla tavoin. Parhaiten kehittyneitä käytäntöjä on esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä ja joustavassa koulunaloituksessa. Perusopetuksen sisällä on luotu käytäntöjä, joiden avulla 6. luokan oppilaita tutustutetaan 7-9 luokkien opetukseen tulevassa kouluympäristössä järjestettävillä pajatunneilla tai tutustumiskäyntien avulla. Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus järjestävät peruskoulun päättövaiheessa oppilaille informaatio- ja tutustumistilaisuuksia osana oppilaanohjausta. 11

13 Sekä oppilasnäkökulmasta että myös opetuksen järjestämisen ja oppilastuntemuksen näkökulmasta on syytä vahvistaa oppimispolun nivelvaiheiden toimintakäytäntöjä. Vahvistaminen tulee näkyä sekä opetussuunnitelmassa että käytännössä koulujen toiminnassa mm niin, että moniammatillista yhteistyötä lisätään nivelvaiheessa ja kartoitetaan kolmiportaisen tuen tarvetta ennen siirtymistä. Hyvien käytäntöjen leviämistä voidaan edistää täydennyskoulutuksen, koulutusiltapäivien ja keskinäisten kouluvierailujen avulla. 2.1 Oppimisen nivelvaiheiden yhteistyön vahvistaminen 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa vahvistetaan nivelvaiheiden yhteistyötä (nivelvaiheresurssien vahvistaminen) 2. Hyvien käytäntöjen jakaminen vertaisryhmätoiminnan, täydennyskoulutuksen ja keskinäisten kouluvierailujen avulla 3. Koulujen ja päiväkotien kehittämissuunnitelmiin sisällytetään nivelvaiheiden kehittämisen toimenpiteet iimit Päiväkodin johtajien tiimit Johtokunnat (Ops hyväksytty 2016) (Toteutettu 2014) 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt Koulurakennushankkeiden yhteydessä laadittavissa pedagogisissa suunnitelmissa keskitytään oppimisympäristöjen suunnitteluun siten, että ne mahdollistavat yhtenäisten oppimisympäristöjen luomisen esiopetuksesta aina peruskoulun päättövaiheeseen saakka. Mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevista oppimisympäristöistä luodaan yhtenäisiä oppimisympäristöjä monipuolisella ja joustavalla yhteiskäytöllä. 2.2 Yhtenäisen perusopetuksen oppimisympäristöt 1. Isokylän, Torkinmäen ja Lucina Hagmanin koulujen (/ mtt) pedagoginen suunnittelu ja valmennus 2. Hyvien käytäntöjen jakaminen vertaisryhmätoiminnan, täydennyskoulutuksen ja keskinäisten kouluvierailujen avulla (Toteutettu 2017) (Toteutettu 2017) 12

14 2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt Oppimisprosessin keskeisenä tekijänä tulee myös tulevaisuudessa jatkumaan oppijan ja opettajan välinen yhteisöllinen ja inhimillinen vuorovaikutus. Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt otetaan laajemmin käyttöön siten kuin toimintaedellytykset, talouden mahdollisuudet ja osaaminen luovat siihen pohjan. Tavoitteena on, että erityisesti opetussuunnitelmauudistuksen 2016 jälkeen, on oppilaiden käytössä sähköisiä oppikirjoja ja oppimisalustoja ratkaisevasti nykyistä enemmän. Lähitavoitteena on päästä kokeilemaan digitaalisia oppikirjoja hankkimalla jokaisen koulun käyttöön puolelle opetusryhmälle tablettitietokoneet työkaluiksi. Samaan aikaan digitaalisten oppimistyökalujen kanssa tulee koulujen pedagogiikkaa kehittää monipuolisesti mm. pilvipalvelujen avulla. Ruotsinkielisissä opetuspalveluissa digitaalisen oppimateriaalin ja oppimisalustojen käyttö etenee kielestä johtuen omaa tahtiaan ja on myös kustannuksiltaan eri tasolla kuin suomenkielisissä opetuspalveluissa. 2.3 Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt 1. Arvioidaan käytössä olevia verkkopohjaisia oppimisympäristöjä ja linjataan tulevia ratkaisuja 2. Digitaalisten oppimateriaalien käyttöönotto korvaa vaiheittain painettujen oppikirjojen hankintaa Tietotekniikkaryhmä 2014 (Toteutettu 2014) Laadullinen ja määrällinen arviointi (Käyttö tai laite/oppilas suhdeluku) 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen Koulujen oppimisympäristöjen kehittäminen ja päiväkotien kalustaminen etenee ajanmukaisten ja pedagogisesti toimivien ratkaisujen mukaisesti. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeet huomioidaan koulujen peruskorjausten yhteydessä ja myös vuosittaisen määrärahan sekä kehittämishankerahoituksen turvin voidaan pienin askelin kehittää oppimisympäristöjä. Oppimisympäristön kehittäminen tulee perustua tutkimustuloksille ja käytännössä kokeiltuihin toimiviin ratkaisuihin. Uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa opetushenkilöstön osaaminen ja se, että myös työtavat uudistuvat oppimisympäristön myötä. Oppimisien laajentuvina ympäristöinä tulee nähdä myös koulurakennuksien ulkopuoliset tilat, resurssit ja alueet, joissa kokemuksellinen oppiminen korostuu. Näitä resursseja tarjoavat opetuspalveluiden kanssa yhteistyötä 13

15 tekevät sivistystoimen muut vastuualueet kuten esimerkiksi K. H. Renlundin museon museopedagogiikka, Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi, nuorisopalvelujen Estraditaiteen koulu, kirjastopalvelujen erilaiset muodot, Villa Elban Luontokoulu ja liikuntapalvelujen liikuntapaikat. Erilaisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö luo samankaltaisia pitkäaikaisia kumppanuuksia oppimisympäristöjen laajentumisen suhteen. Suunnitelmallinen yhteistoiminta tuo tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kaupunkikeskustan ulkopuolisille kouluille tulee luoda yhteistoimintamahdollisuuksia kuljetusten järjestämisellä tai niin, että kouluille tehdään asiantuntijavierailuja. 2.4 Oppimisen uudet tilat ja oppimisympäristön laajentuminen 1. Oppimisympäristöjen uudistaminen ja laajeneminen etenee suunnitelmallisesti liittyen päiväkotien, peruskoulujen ja lukion kehittämissuunnitelmiin ja uudistuvaan opetussuunnitelmaan 2. Koulurakennusten ulkopuolisten oppimisympäristöjen käytöstä ja yhteistoiminnasta laaditaan yhteinen suunnitelma ja koulukohtaiset suunnitelmat koulujen ja päiväkotien kehittämissuunnitelmissa. Päiväkodin johtajat iimit Päiväkodin johtajat (Ops hyväksytty 2016) (Sisältyy koulujen kesuihin) (Sisältyy koulujen kesuihin) B HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Nykytilan kuvaus Kokkolan opetushenkilöstön osaamiskartoituksen (v. 2012) mukaan opetushenkilöstön osaamisen vahvuuksiksi koetaan yksilöiden laaja ja erilainen osaaminen, pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen, yhteisöllisyys ja yhteistyötaidot, oppilashuoltotyö, oppilaan kohtaaminen ja osallisuus sekä samanaikaisopetus ja tiimiopetus. Osaamiskartoituksen 2012 mukaan opetushenkilöstön osaamista tulisi kehittää erityisesti seuraavilla osa-alueilla: TVT- taidot, ryhmän hallinta ja työrauha, erityispedagoginen osaaminen (aineenopettajilla), oppilaan kohtaaminen/ohjaus/osallisuus, kodin ja koulun yhteistyö, kolmiportainen tuki, johtamistaidot ja juridiikka. Tämän lisäksi uusia osaamistarpeita luovat opetuslainsäädännön ja opetussuunnitelmien muutokset sekä muutokset koulujen toimintaympäristössä. Kouluilla on erilaiset toimintaympäristöt ja joillakin 14

16 alueilla painottuu eri kieli- ja kulttuuriryhmien suurempi osuus oppilasmäärästä, joka luo haasteita sekä kulttuurisensitiivisyyden että koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Osaamiskartoituksen mukaan oppilaitosjohdon osaamisen vahvuuksiksi koetaan kokemus, työyhteisötaidot, henkilöstöjohtaminen ja taloushallinto. Oppilaitosjohdon osaamista tulisi kehittää erityisesti seuraavilla osa-alueilla: TVT ja muuttuvat oppimisympäristöt, muutoksen hallinta ja tulevaisuusosaaminen, juridinen osaaminen, laatutyö, pedagoginen osaaminen ja opetussuunnitelma työn osaaminen (OPS 2016). 3 Osaaminen 3.1 Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen Opetuksen kehittämisessä korostuvat käytettävät opetusmenetelmät ja niiden käytön laaja-alainen osaaminen. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, motivaatiotekijät ja opetusryhmien heterogeenisyys sekä korkeatasoiset oppimistulokset edellyttävät paljon opetusmenetelmäosaamista. Oppilaan näkökulmasta tulisi koko oppimispolun ajan aina esiopetuksesta lukiokoulutukseen saakka taata se, että oppimismenetelmien käytöstä muodostuu jatkumo. Oppilaan kasvu ja kehityksen myötä myös käytetyt opetusmenetelmät moninaistuvat ja yhä enemmän vastuu oppimisesta siirtyy oppijalle itselleen ja oppivalle yhteisölle. Pedagogisen ja opetusmenetelmällisen jatkumon toteutuminen käytännössä edellyttää koulujen johdon ja opettajien keskinäistä yhteistoimintaa, keskinäistä pedagogista keskustelua ja arviointitiedon keräämistä. Pedagogisen jatkumon tulee toteutua myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa sekä erityisen tuen alueella. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävän hankkeen avulla luodaan edellytyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle nykyistä paremmin. Tämä edellyttää myös uusien käytäntöjen luomista ja niihin liittyvien taitojen ja osaamisen kehittymistä opetushenkilöstölle. 3.1 Pedagogisen jatkumon edellyttämä oppimismenetelmien osaaminen 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa varmistetaan oppimismenetelmien jatkumon toteutuminen 2. Opetushenkilöstön täydennyskoulutusta kohdennetaan oppimismenetelmien osaamisen ja Koulutussuunnittelija (Ops hyväksytty 2016)

17 jatkumon vahvistamiseen sekä luodaan uusia toimintamuotoja jatkumon aikaan saamiseksi käytännössä (koulukohtaisia valmennuksia, ohjausta ja koulutuksia) 3. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen sisällöissä huomioidaan tiimitoiminnan ja yhteistoiminnallisuuden osaamisvalmiudet, täsmäkoulutustarpeet tietyille opettajaryhmille sekä pedagoisten iltapäivien kehittäminen. Koulutussuunnittelija Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Kokkolan opetuspalvelujen tieto- ja viestintästrategian (TVT, ) mukaan opetuksessa käytetään joustavasti, vastuullisesti ja vuorovaikutteisesti oppimisen tukena tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia kaikissa oppiaineissa. Opetuspalvelujen TVT-strategian ( ) mukaan tieto- ja viestintäteknologian tulee tarjota oppilaille ja opettajille tasavertaiset mahdollisuudet luoda erilaisia ajanmukaisia oppimisympäristöjä ja toimia niissä koulujen koosta, sijainnista tai opetuskielestä huolimatta. Digitaaliset oppimateriaalit ja ympäristöt otetaan laajemmin käyttöön siten kuin toimintaedellytykset, talouden mahdollisuudet ja osaaminen luovat siihen pohjan. Tavoitteena on, että erityisesti opetussuunnitelmauudistuksen 2016 jälkeen on oppilaiden käytössä sähköisiä oppikirjoja ja oppimisalustoja ratkaisevasti enemmän kuin nykyisin. Lähitavoitteena on päästä kokeilemaan digitaalisia oppikirjoja hankkimalla jokaisen koulun käyttöön puolelle opetusryhmälle tablettitietokoneet. TVT-strategian mukaisesti opettajille suunnatun kyselyn avulla kartoitetaan koulutustarpeet. Sen perusteella laaditaan pedagogiapainotteinen koulutusmoduleihin perustuva TVT-täydennyskoulutusohjelma. Se suoritetaan kaikissa peruskouluissa ja lukioissa vuoden 2016 loppuun mennessä. Samaan aikaan digitaalisten oppimisympäristöjen kanssa tulee koulujen pedagogiikkaa kehittää monipuolisesti mm. pilvipalvelujen avulla. 3.2 Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 1. Opetussuunnitelman 2016 laadinnassa edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja sen pedagogisia sovelluksia (Ops hyväksytty 2016) 2. Kouluyhteisökohtaisesti etenevä Määrällinen ja 16

18 täydennyskoulutus, valmennus ja pedagoginen täydennyskoulutus sekä vertaistuki Koulutussuunnittelija laadullinen arviointi (Lukuvuosiarvioinnin 3.3. Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen Arviointitoimikunta linjaa omaa koulutuksen järjestäjän arviointityötä, joka pohjautuu perusopetuksessa laatukriteereihin. Sen pohjalta toimitaan maakunnallisessa arviointiverkostossa. Saatavan arviointitiedon pohjalta käynnistetään uusia kehittämistoimia tai suunnataan uudelleen jo käynnissä olevia kehittämisprosesseja. Siihen saakka kunnes saadaan esiopetukseen ja lukiokoulutukseen valtakunnalliset laatukriteerit, laatutyö pohjautuu perusopetuksen laatukriteerien periaatteille. Koulukohtaiset laatuvastaavat toimivat koulujen tasoilla yhdessä rehtorin kanssa yksikkökohtaista laatutyötä linjaten ja edistäen Kehittävän arvioinnin ja laadunkehittämisen osaaminen 1. Maakunnallinen, paikallinen ja koulukohtainen laatutyö, joka pohjautuu omaan paikalliseen arviointitoimintaan 2. Kouluyhteisökohtaisesti tehtävä arviointi ja kehittäminen Arviointivastaavat (Lukuvuosiarvioinnin 3.4 Osaamisen jatkuva kehittäminen Opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen jatkumoajattelu edellyttää täydennys- ja peruskoulutuksen nykyistä parempaa keskinäistä yhteyttä. Yhteyden parantamiseksi Kokkolassa on luotu uusien opettajien mentorointikäytäntö. Työuran vaiheisiin liittyvä ja osaamistarpeista lähtevä täydennyskoulutus, valmennus ja työnohjaus ovat keskeisiä tekijöitä henkilökohtaisen osaamisen jatkuvan kehittymisen kannalta. Osaamisensa suunnitelmallisesta kehittämisestä ja sen kokonaisvaltaisella johtamisella voidaan luoda osaamispääoman jatkuva kasvu, jonka avulla voidaan vastata työelämän moninaistuviin haasteisiin. Tässä on keskeistä myös se, että täydennyskoulutusta ja valmennusta järjestetään työyhteisöittäin, jolloin kehittyminen on samaan aikaan yksilöllistä ja yhteisöllistä. 17

19 3.4 Osaamisen jatkuva kehittäminen 1. Täydennyskoulutuksen muotojen ja sisältöjen kehittäminen jatkumoksi 2. Opettajayhteisöjen ryhmätyönohjauksen mallin Hyvän mielen tiimikeskustelut kehittäminen Ohjausryhmä (Käynnistyminen 2014) C KESTÄVÄ HYVINVOINTI Nykytilan kuvaus Kokkolan opetuspalvelujen toiminnan arvioinnin ( ) perusteella koulujen opetushenkilöstö kokee työhyvinvoinnin erittäin tärkeäksi ja siitä ollaan kiinnostuneita. Työilmapiirillä koetaan olevan positiivinen vaikutus työssäjaksamiseen. Useimmat kokevat tuntevansa yhteenkuuluvuutta työyhteisössään ja he kokevat saavansa vertaistukea työkavereilta. Koulujen henkilökunta myös kokee, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvaan, toisaalta haasteellisena koetaan mahdollisuus vaikuttaa työoloja koskeviin asioihin. Työoloihin liittyvät huolenaiheiden ilmaisut ovat vain jossain määrin johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Opetushenkilökunta kokee kiireen haittaavan suuresti työntekoa ja vaikuttavan työhyvinvointiin. Toiminnan arvioinnista ( ) saatujen tulosten mukaan kouluviihtyvyys on alakoulun oppilaiden keskuudessa melko hyvällä tasolla. Oppilaat kokevat koulun mukavaksi ja turvalliseksi. 1-6 luokkien oppilaiden mielestä koulussa kuitenkin esiintyy kiusaamista. 7-9 luokkien oppilaiden oppilaiden keskuudessa kouluviihtyvyyden kokemus laskee. Kiusaamista koetaan esiintyvän yläluokillakin. Lukioissa kouluviihtyvyys koetaan hyväksi ja yhteistyö sujuvaksi. Eri kouluasteilla oppilaat kokevat olevansa melko tasavertaisia ja arvostettuja koulussa. Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokeminen vaihtelee. Taidot työskennellä ja toimia erilaisten oppilaiden kanssa koetaan hyviksi. Arviointitiedon (toiminnan arviointi ja ) mukaan opettajat pitävät erittäin tärkeinä oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä ja he valitsevat usein työtapoja, jotka edistävät oppilaiden/opiskelijoiden osallistamista. Oppilaiden / opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin koetaan haasteelliseksi tai puutteelliseksi. Koulun toimintakulttuurin ei koeta riittävästi kannustavan oppilaita/opiskelijoita osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. 18

20 TyöSyke 2013 työhyvinvointikyselyn perusteella näyttää opetushenkilöstön työhyvinvointi parantuneen vuodesta Kokkolan Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan nuorten terveys- ja hyvinvointitilanne on monelta osin selvästi parantunut vuodesta 2011, joskin kehittämistä riittää edelleen. Terveellisten elintapojen osalta myönteinen kehitys oli jatkunut. Kouluterveyskyselyn mukaan oppilaat viihtyvät koulussa paremmin. Kokkolassa lähes 80 % nuorista kokee, että he uskaltavat ilmaista oman mielipiteensä luokassa ja että opettajat rohkaisevat heitä siihen. Koulussa kuulluksi tuleminen on parantunut peruskoulussa, lukiossa heikentynyt edellisestä tutkimuksesta. Vaikka oppilaiden (peruskoulun 8. ja 9. luokka ja lukion 1. ja 2. vsk) elintavoissa on tapahtunut paranemista, perusasiat kuten ravinto, lepo, liikunta ja seksuaaliterveys on jatkossakin pidettävä puheenaiheina esillä sekä koulussa että kotona. 4 Sosiaalinen hyvinvointi 4.1 Turvallinen toimintakulttuuri Oppimisen ja tasapainoisen kasvun taustalla on koulun muodostama sosiaalinen kasvuyhteisö, joka luo pohjan sosiaaliselle hyvinvoinnille. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (2014) ja muut säädökset edellyttävät suunnitelmallisuutta niin opiskeluhuollon kuin muidenkin sosiaalisen hyvinvoinnin alueiden suhteen. Oppilaitoksella tulee olla mm. suunnitelma kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Lainsäädännön normien täyttämisen lisäksi tulee luoda toimintakulttuuria joka sinänsä jo ennalta ehkäisee kielteisten sosiaalisten ilmiöiden kehittymistä. Vuoden 2014 alussa voimaantullut koulurauhaa edistävä lakipaketti tulee panna toimeen ja sen estovaikutuksen lisäksi on luotava toimintakulttuuria, joka suuntaa huomion myönteisiin ratkaisuihin ja ratkaisukeskeiseen ajatteluja toimintatapaan. 4.1 Turvallinen toimintakulttuuri 1. Lainsäädännön muutokset 2014 (ns. koulurauhalaki-paketti) toimeenpannaan ja ohjeistetaan paikallisesti siten, että muutokset kehittävät toimintakulttuuria 2. Tarkistetaan koulujen suunnitelmat ja toimintamallit kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. (mm. Pro24 ohjelman käyttö) 3. Päivitetään opetuspalvelujen suunnitelma asiakasväkivallan

21 ehkäisemiseksi vuoden 2014 lainsäädännön mukaiseksi. 4.2 Kouluviihtyvyys Suomalaisoppilaiden kokema kouluviihtyvyys on kansainvälisissä vertailuissa osoittautunut heikommaksi kuin muissa maissa. Toisaalta Kokkolan opetuspalveluiden toiminnan arvioinnin tulokset antavat hieman myönteisemmän kuvan. Lisäksi Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan oppilaat viihtyvät koulussa paremmin kuin vuonna Kouluviihtyvyyden parantamiseksi tarvitaan toimia. Keskeistä on vahvistaa samalla oppimisen iloa ja motivaatiota sekä onnistumisen kokemuksia. Kouluviihtyvyyden kokemus on myös yhteydessä siihen miten oppilaiden osallistamisessa on onnistuttu ja kuinka oppilaat kokevat voivansa vaikuttaa itseänsä koskeviin päätöksiin. Kouluviihtyvyyteen liittyy keskeisesti koulun kulttuuri ja hyvä ilmapiiri. Koulun järjestyssäännöt luovat pohjan asialliselle käyttäytymiselle ja käytössä oleville pelisäännöille. Opetuslainsäädännön muutoksista (2014 ns. koulurauhapaketti) johtuen koulujen järjestyssäännöt tulee päivittää vuonna laatii järjestyssääntöjen pohjaehdotuksen, jota täydennetään koulukohtaisesti. Käsittely etenee oppilas- tai opiskelijakunnasta koulun johtokuntaan. Samaan opetuslainsäädännön uudistukseen liittyy vuonna 2014 voimaan tullut säädös oppilaan tai opiskelijan kasvatuskeskustelusta, joka on ensisijainen ojentamistoimenpide. Vaikka käytäntöä on jo aiemmin sovellettu, se vaatii toimintaohjeen laatimisen. 4.2 Kouluviihtyvyys 1. Kouluviihtyvyyden parantamiseksi käydään oppilaiden kanssa yhteisiä keskusteluja, käsitellään asiaa oppilas- tai opiskelijakunnissa ja päätetään toimenpiteistä 2. Päivitetään peruskoulujen ja lukioiden järjestyssäännöt oppilaita ja opiskelijoita osallistamalla 3. Laaditaan toimintaohje kasvatuskeskustelujen käymistä varten 4. Lisätään yhteistoiminnallisten oppimismenetelmien käyttöä esiopetuksesta lähtien lukioon saakka pedagogisena ja toimintakulttuurin mallina Johtokunnat Johtokunnat Aikataulu Arviointi Määrällinen arviointi 2014 (Toteutuminen 2014) (Lukuvuosiarvioinnin Laadullinen ja määrällinen arviointi 20

22 5. Välituntitoiminnan aktivointi suunnitelmallisesti Johtokunnat Oppilaskunnat Laadullinen ja määrällinen arviointi 4.3 Oppilaiden osallisuus Vuodesta 2014 lähtien tulee jokaisessa peruskoulussa ja lukiossa olla jo lainsäädännönkin mukaan oppilas- tai opiskelijakunta. Oppilas- tai opiskelijakunnan toiminnassa tulee ottaa huomioon oppilaiden ikäkausi ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaa päätöksentekoon. Toiminta tulee suunnitella myös siten, että se vahvistaa kouluyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suurien palvelurakenteen muutosten tai investointihankkeiden yhteydessä tehdään lapsi- tai nuorisovaikutusten arvioinnit, jotka osallistavat lapsia, nuoria ja heidän huoltajia suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. 4.3 Oppilaiden osallisuus 1. Annetaan toimintaohjeet oppilaskuntatoiminnalle ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksille 2. Toteutetaan lapsi- tai nuorisovaikutusten arviointeja suurten palvelurakenneuudistusten tai hankkeiden yhteydessä 2014 Koulun toiminnan arvioinnin yhteydessä (Toteutuminen 2014) Laadullinen ja määrällinen (Jatkuva toteutuminen) 4.4 Oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointi Oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvoinnin välillä on vahva riippuvuus. Kaupungin hyvinvointikertomuksen osana arvioidaan lasten ja nuorten ikäryhmien hyvinvoinnin tilaa, joka perustuu pääosin kouluterveyskyselyjen tuloksiin. Kouluissa on osallistuttu myös Opetushallituksen hyvinvointiprofiilikyselyn. Sen avulla voidaan saada tietoa koulukohtaisesti hyvinvoinnista ja sitä voidaan verrata valtakunnalliseen aineistoon. Kokkolassa opetushenkilöstön työhyvinvointi näyttää kehittyneen parempaan suuntaan vuosien välillä (TyöSyke 2013). Hyvää kehityssuuntaa tulee vahvistaa edelleen, koska se johtaa opetushenkilöstön väheneviin poissaoloihin ja luo edelleen kestävää hyvinvointia. TyöSyke 2013 kyselyn tulosten pohjalta käynnistetään koulukohtaisia työhyvinvointipajoja, jotka suunnittelevat yksityiskohtaisia toimenpiteitä. 21

23 4.4 Oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointi 1. Koulujen hyvinvointiprofiilin (OPH) käytön laajentaminen 2. Henkilöstön TyöSyke-kyselyihin perustuvat hyvinvointipajat suunnittelevat yhteisökohtaiset toimenpiteet 3. Kouluterveyskyselyyn tulosten hyödyntäminen koulun hyvinvointityössä ja terveyskasvatuksessa 2014 Laadullinen 2014 Laadullinen D JOHTAMINEN Nykytilan kuvaus Kokkolan opetuspalveluiden toiminnan arvioinnin ( ) perusteella rehtorit kokevat, että he kannustavat alaisiaan vaikuttamaan ja että heidän johtamistapansa kannustaa avoimeen vuorovaikutukseen. Kehityskeskusteluja käydään, niillä koetaan olevan vaikuttavuutta ja ne johtavat toimenpiteisiin. kokevat myös saadun palautteen auttavan työyhteisön kehittämisessä. Haasteena on se, että johtajuudelle ja erityisesti pedagogiselle johtajuudelle ei koeta löytyvän riittävästi aikaa. pitävät hyvin tärkeänä kannustavaa, osallistavaa ja vuorovaikutteista toimintatapaa. He kokevat myös onnistuneensa hyvin osallistavan ilmapiirin luomisessa. pitävät kehityskeskustelujen käymistä tärkeänä. Jaettu johtajuus nähdään myös erittäin tärkeänä mutta sen toteuttamisessa on haasteita. Johtajuuden perustana on osallistava, yhteistoiminnallinen ja jaettu johtajuus. TyöSyke 2013 vastausten perusteella opetuspalveluissa kehityskeskustelut ovat toteutuneet joka vuosi niin, että keskimäärin 84,4 % työntekijöistä ovat niihin osallistuneet. Vaihteluväli eri vastaajaryhmien välillä oli %:iin. Koulunjohtamisessa keskeistä on rehtorin pedagogisen johtajuuden toteutuminen joko suorana pedagogisena johtamisena (esim. kehityskeskustelut) tai välillisenä pedagogisena johtamisena erilaisten suunnitelmien tai kehittämistoimien avulla. Eri kyselyissä on ilmennyt, että rehtorit eivät ole tyytyväisiä siihen, että pedagogiseen johtamiseen jää liian vähän aikaa. Koulun ja päiväkodin johtamisen kannalta on keskeistä miten johtamisrakenne on luotu ja millaisia käytäntöjä päätöksenteolle tai työn jakamiselle on olemassa. 22

24 5 Prosessien, talouden ja toiminnan johtaminen 5.1 Ydin- ja palveluprosessien johtaminen Koulun tasolla koulun tuloksellisuuden perustana ja ydinprosessina on oppimis- ja kasvuprosessi. Oppimisen tulokset ovat riippuvaisia opettamisen onnistumisesta ja jokaisen oppijan kyvystä sitoutua ja motivoitua tavoitteiden saavuttamisen ja yksilöllisten edellytyksien pohjalta saavuttaa optimaaliset oppimistulokset. Koulun kasvatuskäytäntöjen, ammattikasvattajien toiminnan ja yhteisön tuella saavutetaan puolestaan yksilöllisen ja yhteisöllisen henkisen kasvun tulokset. Opetushenkilöstön sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, jotka toisaalta on määritelty opetussuunnitelmassa ja toisaalta määritellään joka hetki erilaisissa koulutyön tilanteissa on keskeinen menestystekijä kun koulua arvioidaan oppimis- ja kasvuyhteisönä. Koulun johtamisen ja yhteisen oppimis- ja kasvatuskäsityksen luomiseksi on keskeistä määritellä oppimisen ja kasvun ydinprosessi, siihen vaikuttavat tekijät ja sen jatkuvan kehittämisen periaatteet. Koulun opetus- ja kasvatustyö kohdistuu suoranaisesti oppilaisiin, mutta tärkeä palveluprosessi kohdistuu myös oppilaiden vanhempiin tai muihin huoltajiin. Yhteistyö vanhempien kanssa on ratkaisevan tärkeää oppilaan koulutyön onnistumisen kannalta. Opetuspalvelun ydinprosesseja ovat opetus- ja kasvatusprosessi, joiden tavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa. Siten pedagogisen johtamisen kannalta on ratkaisevaa millainen opetussuunnitelma valmistellaan ja hyväksytään käyttöönotettavaksi. Ydinprosessin kannalta on tärkeää, että opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja opetussuunnitelmaprosessi on jatkuvasti elävä ja kehittyvä. Kaupunkiorganisaation kehittyminen palveluprosessiorganisaatioksi on yksi strateginen tavoite. Tavoitteen muuttuminen toiminnaksi edellyttää prosessien tunnistamista ja kehittämistä. 5.1 Ydin- ja palveluprosessien johtaminen 1. Ydin- ja palveluprosessien määrittely, jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin periaatteet 2. Pedagogisen johtamisen toimintakäytäntöjen vahvistaminen 3. Talousjohtamisen yhdistäminen ydin- ja palveluprosessien johtamiseen Talousyksikkö 2014 Laadullinen (Toteutuminen 2014) Laadullinen Laadullinen 23

25 5.2 Jaettu ja osallistava johtaminen Tavoitteena johtamistehtävien delegointi koulun tasolla (esim. arviointivastaavat), toimivan tiimiorganisaation luominen ja osallistaminen yhteistoiminnallisen johtamisen avulla. Kuten edellä nykytilanteen arvioinnin kohdalla todettiin, henkilöstön kehityskeskustelut eivät ole toteutuneet kattavasti. Saatuun arviointitulokseen saattaa vaikuttaa se, että opetushenkilöstössä työskentelee myös vaihtuvia ja lyhytaikaisia sijaisia, joiden osallistuminen kehityskeskusteluihin saattaa olla sattumanvaraista. Esimiehen ja alaisen välinen kehityskeskustelu on keskeinen työkalu osallistavan johtamisen, osaamisen kehittymisen ja työviihtyvyyden kannalta. Tärkeää on myös se, että keskustelussa käsitellään olennaisia asioita ja niistä luodaan pitkäkestoinen, kehittyvä keskustelujen sarja. Lisäksi tavoitteiden asettaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat keskeisiä elementtejä. 5.2 Jaettu ja osallistava johtaminen 1. Yhteistoiminnallisen johtamisen kyselyn toteuttaminen 2014 (Tuloksien tulkinta 2014) 2. Rehtorien koulutus yhteistoiminnalliseen johtamiseen ja laajaan osallistamiseen 3. Seurataan kehityskeskustelujen toteutumista vuosittain (laaditaan pohjalomake kehityskeskusteluille) 4. Laaditaan päivitetty toimintaohje kehityskeskustelujen käymiseen (Lukuvuosiarvioinnin 2014 (Toteutunut 2014) 24