S U O M E N PA N K I N V U O S I K E R T O M U S Suomen Pankin vuosikertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S U O M E N PA N K I N V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 7. Suomen Pankin vuosikertomus 2007"

Transkriptio

1 S U O M E N PA N K I N V U O S I K E R T O M U S Suomen Pankin vuosikertomus 2007

2 Suomen Pankin vuosikertomus 2007

3 Suomen Pankki Perustettu 1811 Käyntiosoite Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite PL 160, Helsinki Puhelinnumero kansallinen kansainvälinen Faksi (09) SWIFT SPFB FI HH Sähköposti Suomen Pankin internetsivusto Aluekonttorit Vantaa Turvalaaksontie 1, Vantaa, PL 160, Helsinki, puh Kuopio Puutarhakatu 4, PL 123, Kuopio, puh Oulu Kajaaninkatu 8, PL 103, Oulu, puh Tampere Koskikatu 9 C, PL 325, Tampere, puh Tämä vuosikertomus on Suomen Pankista annetun lain 19 :n mukainen toimintakertomus. Vuosikertomuksen luvut perustuvat helmikuussa 2008 käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN (painettu jul kai su) ISSN (verkkojulkaisu) Multiprint Oy Helsinki Suomen Pankin vuosikertomus 2007

4 Sisällys Suomen Pankki...5 Esipuhe...6 Suomen Pankin strategia...9 Toiminta vuonna Raha- ja talouspolitiikka...11 Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa...11 EKP:n rahapolitiikka vuonna EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan...14 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa...15 Tutkimus...17 Operatiivinen pankkitoiminta...20 Rahapolitiikan toteutus euroalueella ja Suomessa...20 Maksuliike...26 Suomen Pankin sijoitustoiminta...28 Sijoitustoiminnan riskit ja niiden hallinta...30 Rahoitusmarkkinat ja tilastot...33 Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tehokkuus...33 Tilastot...37 Rahahuolto...39 Setelimäärän kasvu jatkuu yhä...39 Korttien käyttö maksamisessa jo suositumpaa kuin käteisrahalla maksaminen...40 Turun konttori lopetettiin...40 Väärennöstilanne Suomessa edelleen vakaa...41 Muu toiminta...42 Viestintä...42 Kansainvälinen toiminta...43 Johtaminen ja organisaatio...50 Suomen Pankin organisaatio...50 Johtamisjärjestelmä...52 Henkilöstö...54 Budjetti ja operatiiviset kustannukset...57 Suomen Pankin vuosikertomus

5 Tilinpäätös...61 Tase...62 Tuloslaskelma...64 Tilinpäätöksen liitteet...65 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...67 Taseen liitetiedot...70 Tuloslaskelman liitetiedot...76 Tilintarkastuskertomus...82 Lausunto Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön artiklan 27 tarkoittamasta Suomen Pankin tilintarkastuksesta...83 Liitteet...84 Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet vuonna Rahoitusmarkkinoita koskevat keskeiset viranomaistoimenpiteet vuonna Suomen Pankin vuonna 2007 antamia lausuntoja...89 Suomen Pankin julkaisuja vuonna Liitetaulukot Suomen Pankin vuosikertomus 2007

6 Suomen Pankki SSuomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja eurojärjestelmän jäsen. Sen toimintaa säätelevät Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussääntö ja laki Suomen Pankista. Pankin tavoitteena on edistää hintavakautta, maksu- ja rahoitusjärjestelmän vakautta ja tehokkuutta sekä rahoitusmarkkinoiden eurooppalaista yhdentymistä. Nämä kaikki luovat edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle. Rahapolitiikan valmistelun ja rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnan lisäksi Suomen Pankin ydintoimintoihin kuuluvat operatiiviset keskuspankkitehtävät rahapolitiikan toteutuksessa ja maksuliikkeessä sekä rahahuolto. Suomen Pankin johtokunnan muodostivat vuonna 2007 puheenjohtaja Erkki Liikanen, varapuheenjohtaja Matti Louekoski sekä jäsenet Sinikka Salo ja Pentti Hakkarainen. Johtokunnan varapuheenjohtaja Matti Louekoski siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteessa, ja tasavallan presidentti nimitti uudeksi johtokunnan jäseneksi valtiotieteiden tohtori Seppo Honkapohjan alkaen. Eduskunnan valitsemat yhdeksän pankkivaltuutettua valvovat pankin toimintaa. Pääkonttorin 6 osastolla ja 5 aluekonttorissa työskenteli kaikkiaan noin 500 henkeä. Turun konttorin toiminta päättyi vuoden 2007 lopussa. Suomen Pankin yhteydessä toimii itsenäisenä viranomaisena Rahoitustarkastus. Sen palveluksessa työskentelee noin 140 henkeä. Rahoitustarkastus julkaisee oman vuosikertomuksensa. Suomen Pankin johtokunta. Vasemmalta lukien Pentti Hakkarainen, Erkki Liikanen, Matti Louekoski ja Sinikka Salo. Suomen Pankin vuosikertomus

7 Esipuhe Vuosi 2007 oli maailmantaloudessa edelleen voimakkaan kasvun aikaa, vaikka vuoden lopulla kasvu alkoikin hidastua. Hidastuminen näkyi etenkin Yhdysvalloissa, Japanissa ja myös euroalueella. Kiina, Venäjä ja muut kehittyvät taloudet sen sijaan jatkoivat globaalin kasvun vetureina. Myös kehitysmaiden kasvu Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa oli voimakasta, ja näiden maiden elintasokuilu suhteessa teollisuusvaltioihin supistui. Rahoitusmarkkinoilla vallinnut ja yhä jatkuva epänormaali tilanne osaltaan ruokki epävarmuutta talouden näkymistä varsinkin Yhdysvalloissa, mutta asteittain myös muualla maailmantaloudessa. Elokuusta alkaen rahamarkkinoilla koettiin poikkeuksellisen suuria häiriöitä. Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta alkanut ja ns. strukturoitujen lainatuotteiden kautta laajalle levinnyt luottamuspula, subprime-kriisi, johti poikkeukselliseen epävarmuuteen rahamarkkinoilla. Kiinteistövakuudellisten arvopaperien kauppa pysähtyi yritystodistusmarkkinoiden kuivuessa. Useat pankit joutuivat hakemaan lisää rahoitusta keskuspankeista ja myöhemmin kirjaamaan subprime-kriisin aiheuttamia tappioita. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt johtivat riskilisien kasvuun ja antolainauksen ehtojen kiristymiseen. Häiriöt jatkuvat yli vuodenvaihteen. Samaan aikaan kun kasvuennusteita tarkistettiin aiemmin arvioitua hitaamman kehityksen suuntaan, inflaatioriskit kasvoivat. Näkyvimpänä merkkinä tästä oli erityisesti öljytuotteiden ja elintarvikkeiden hintojen kehitys. Elintarvikkeiden hintojen äkillinen nousu oli uusi ilmiö, joka johtui kehittyvien talouksien kysynnän voimakkaasta kasvusta, maataloustuotannon siirtämisestä bioenergian tuottamiseen ja myös siitä, että eräillä alueilla sadot jäivät vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi huonoiksi. Euroalueella talouden kasvuvauhti hidastui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuoden lopulla ja jatkui hintavakaustavoitteeseen nähden nopeana myös vuoden 2008 alussa. Eurojärjestelmän ohjauskorko nostettiin kesäkuussa 4 prosenttiin. Vuodenvaihteessa EKP:n neuvosto korosti inflaatiopaineiden olevan kasvussa. Samalla neuvosto korosti, että inflaatio-odotukset on pidettävä ankkuroituna hintavakaustavoitteen mukaisesti. Suomen talous kasvoi edelleen suotuisasti. Suomen vienti hyötyi vientimarkkinoiden vahvasta kasvusta ja kuluttajien luottamus pysyi hyvänä. Syksyn aikana käytiin palkkaneuvottelut liittotasolla. Sopimuskorotukset muodostuivat suuremmiksi kuin aikaisempina vuosina. Riskinä on, että Suomi kohtaa mahdollisen kansainvälisen taantuman kustannustasolla, joka on aikaisempaa korkeampi. Hyvin tärkeää onkin, että tuottavuuden kasvu koko taloudessa olisi suuri yksikkötyökustannusten kurissapitämiseksi ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Vuoden 2007 aikana eurojärjestelmällä on ollut kaksi suurta järjestelmähanketta. Uusi maksujärjestelmä TARGET2 otettiin käyttöön osassa euro- 6 Suomen Pankin vuosikertomus 2007

8 maita. Suomen Pankki siirtyi järjestelmään helmikuussa TARGET2:n päälle on päätetty rakentaa myös yhteinen arvopaperimarkkinainfrastruktuuri, TARGET2-Securities. Se tulee olemaan suuri ja tärkeä hanke koko eurojärjestelmälle. Suomen Pankki on omalta osaltaan tehnyt tärkeitä strategisia aloitteita. Olemme käynnistäneet ennustejärjestelmään ja maksujärjestelmäsimulaattoriin liittyvät yhteistyö- eli ns. poolaushankkeet. Ne ovat uusi strateginen avaus Suomen Pankin toiminnassa. Emme halua vain osallistua muiden käynnistämiin hankkeisiin, vaan myös isännöidä palveluita sellaisia alueilla, joissa pankissa on korkeatasoista osaamista. Toivottavasti käynnistetyt poolaushankkeet osoittautuvat menestyksiksi ja lähtevät hyvään kasvuun. Uskon myös, että uusia kilpailukykyisiä palvelukonsepteja onnistutaan Suomen Pankissa paikallistamaan ja kehittämään. Suomen Pankki esitti keväällä 2007 pankki- ja vakuutusvalvonnan yhdistymistä. Vanhasen II hallitus otti yhdistämisen hallitusohjelmaansa ja ratkaisi myöhemmin senkin, että uusi finanssivalvonta sijoitetaan Suomen Pankin yhteyteen. Asian valmistelu työryhmässä käynnistettiin ripeästi, ja ehdotukset valmistuivat helmikuussa Johtokunta on tehnyt rahahuollon linjaukset tuleviksi vuosiksi. Suomen Pankki on liittynyt myös yhteiseen Cash- SSP-järjestelmään Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin keskuspankkien kanssa. Maksuvälinekenttä ja turvallisuus olivat suuren huomion kohteena alkuvuodesta 2007, kun uutisia hallitsi monen päivän ajan Turun konttorin pihalla tapahtunut ryöstö. Syksyllä saimme kuulla, että poliisi oli erinomaisella työllä selvittämässä rikoksen. Rahahuollon uudelleenjärjestelyihin liittyi aluekonttoreistamme pienimmän, Turun konttorin, sulkeminen vuoden 2007 lopussa. Alueen rahahuoltopalvelut järjestetään mm. setelien säilytysjärjestelmää laajentamalla. Turun konttorilla on ollut erityinen merkitys senkin vuoksi, että Suomen Pankin toiminta alkoi Turussa. Konttorin sulkemiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt on voitu hoitaa hyvässä hengessä. Lausun konttorin henkilökunnalle lämpimät kiitokset heidän työstään pankin palveluksessa. Vuoden 2007 aikana pankin kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen vilkasta. Suomi on ollut koordinaatiovastuussa vaalipiirimme osalta Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja onnistunut vaikuttamaan valuuttarahaston käynnissä olevan hallintouudistuksen valmisteluihin. Kesällä Suomen Pankki osallistui näkyvästi SuomiAreenaan Porissa. EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet n vierailu tässä tapahtumassa toi keskuspankkia tutuksi suomalaisille uusissa puitteissa. Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajien kokous järjestettiin Suomessa kesäkuussa. Lisäksi mm. Venäjän ja Kiinan keskuspankkien pääjohtajat vierailivat Suomen Pankissa vuoden aikana. Olemme toimintavuoden aikana vahvistaneet ja tiivistäneet pankin strategian toimeenpanoa. Henkilöstöpolitiikassa on hyväksytty uudet linjaukset, joiden Suomen Pankin vuosikertomus

9 toteuttaminen käynnistyy vuonna Painopisteitä ovat esimiestyö, henkilöstön kehittäminen, työnantajakuva ja tasa-arvo Suomen Pankissa ja Rahoitustarkastuksessa. Elokuussa alkaneet rahamarkkinoiden myllerrykset ovat korostaneet pankkitoiminnasta, rahapolitiikasta ja rahoitusmarkkinoista vastaavien yksiköiden yhteistyön merkitystä. Horisontaalinen, yli osastorajojen menevä yhteistyö on pankin elinvoimaisuuden ja reaktiokyvyn kannalta avainasemassa. 22. helmikuuta Suomen Pankin vuosikertomus 2007

10 Suomen Pankin strategia Suomen Pankki on strategiatyössään asettanut itselleen seuraavat tavoitteet. Suomen Pankki on eurojärjestelmän aktiivinen ja rakentava jäsen. Suomen Pankin toiminta on laadukasta, avointa ja kustannustehokasta. Se edistää tehokkuutta ja avoimuutta myös koko eurojärjestelmän toiminnassa. Pankin asiantuntemus tekee siitä tavoitellun ja luotetun yhteistyökumppanin sekä euroalueen rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelussa että myös kotimaisessa talouspolitiikassa. Asiantuntemus perustuu keskuspankkien kärkitasoa olevaan tutkimukseen, laadukkaaseen tilastointiin, toimiviin kansainvälisiin yhteyksiin sekä henkilöstön osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Suomen Pankin vakausanalyysi on luotettavaa, ajantasaista ja kattaa rahoitusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Se on integroitu hyvin pankin kokonaistaloudelliseen analyysiin ja toimintavalmiuden kehittämiseen rahoituskriisien varalta. Pankki toteuttaa vakaustehtäväänsä tiiviissä yhteistyössä koti- ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Suomen Pankki huolehtii, että Suomessa toimiville luottolaitoksille ja muille markkinaosapuolille on tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut. Rahahuollossa Suomen Pankki korostaa valvovan ja kehittävän viranomaisen tehtäviään huolehtien, että Suomen rahahuoltojärjestelmä palvelee suomalaista elinkeinoelämää ja kuluttajia hyvin ja kustannustehokkaasti osana maksujärjestelmän perusrakennetta. Valuutta- ja sijoitustoiminnan riskit mitoitetaan kriisinhallintavalmiuden ja kansainvälisten velvoitteiden euroalueen keskuspankilta edellyttämälle tasolle. Pankin varoille saadaan valittu riskitaso huomioon ottaen kilpailukykyinen tuotto. Riskien hallinta ja kustannustehokkuus mahdollistavat vakaan ja omaan pääomaan nähden kohtuullisen voitonjaon. Strategiatyön pääteemat vuonna 2007 Vuonna 2007 Suomen Pankin strategiatyön tavoitteena olivat entistä laadukkaampi ja kustannustehokkaampi toiminta sekä palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantaminen. Strategiatyön kaksi pääteemaa olivat henkilöstömäärän mitoitus keskipitkällä aikavälillä ja pankin ns. poolaustavoitteet eurojärjestelmässä. Poolauksella tarkoitetaan keskuspankkien välistä työnjakoa, jossa pankit sekä tarjoavat palveluja toisilleen että hankkivat niitä toisiltaan. Suomen Pankin henkilöstötavoite vuodeksi 2011 on 440 henkeä. Strategiatyön tulokset osoittavat, että tämä voidaan saavuttaa kehittämällä toimintatapoja ja -prosesseja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen ja koulutukseen panostaen sekä osallistumalla aktiivisesti eurojärjestelmän sisäisen työnjaon kehittämiseen. Lisäksi pankin resurssit keskitetään tehtäviin, jotka ovat sen osaamisen ydinaluetta. Suomen Pankki osallistuu keskuspankkien väliseen työnjakoon sekä palveluja tarjoavana että niitä hankkivana osapuolena. Työnjaon avulla on tarkoitus tarjota eri maiden keskuspankkien huipputason osaamista muiden keskuspankkien käyttöön ja tulevaisuudessa myös jakaa näiden järjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia yhteistyökumppanien kanssa. Strategiatyön perusteella Suomen Pankki on päättänyt panostaa ennustejärjestelmän (Foris) ja maksujärjestelmäsimulaattorin (BoF- PSS2) tuotteistamiseen ja kehittämiseen ja tarjota näitä palveluja muille eurojärjestelmän keskuspankeille. Hankkivana osapuolena Suomen Pankki osallistuu keskuspankkien työnjakoon Belgian keskuspankin kehittämän rahahuollon tietojärjestelmän käyttöönotolla. Suomen Pankin vuosikertomus

11 Tiivistelmä Suomen Pankin strategiasta Palvelukyky ja vaikuttavuus Resurssikäytön taloudellisuus Sisäisten prosessien toimivuus Uudistuminen ja työkyky Eurojärjestelmässä pankin vaikuttavuus perustetaan korkeatasoiseksi tunnustettuun tutkimus- ja analyysitoimintaan. Valuuttavaranto mitoitetaan kriisinhallintavalmiuden ylläpidon ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Keskeisten prosessien nopeutta ja laatua arvioidaan ja parannetaan systemaattisesti. Henkilökunnan koulutusastetta nostetaan rekrytointipolitiikan avulla ja monipuolista koulutuspanostusta lisäämällä. Tutkimusta lisätään pankin vaikuttavuustavoitteiden kannalta keskeisillä alueilla ja sen laatua korotetaan. Kotimaisessa talouspolitiikassa pankin vaikuttavuutta kehitetään perustuen sen kykyyn yhdistää kokonaistaloudellinen ja rahoitusmarkkinanäkökulma ennusteissaan ja riskiarvioissaan. Rahoituslaitosten ja markkinoiden tilan arviointimenetelmiä ja kriisinhallintavalmiutta kehitetään. Tavoitteena on vakaan voitonjaon tekeminen mahdolliseksi pankin vakavaraisuutta vaarantamatta. Tieto- ja viestintätekninen ympäristö kehitetään vastaamaan asiantuntijapainot teiseksi muuttuvan organisaation tarpeita. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään. Suomessa toimivia rahoitusmarkkinaosapuolia pankki palvelee huolehtien, että niille on tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut. Keskittyminen strategian mukaisiin toimintoihin sekä toimintatapojen ja prosessien tehostaminen vähentävät henkilökunnan tarvetta. Suhteessa rahahuoltojärjestelmään ja sen asiakkaisiin pankki määrittelee Suomen rahahuoltojärjestelmän palvelutasotavoitteet ja luo rahahuollon toimivuuden valvontajärjestelmän. Toimintakulujen reaaliarvo vähenee nykytasoltaan. Tavoitteena on, että Suomen Pankki on EU-maiden tehokkaimpien keskuspankkien joukossa. 10 Suomen Pankin vuosikertomus 2007

12 Toiminta vuonna 2007 Raha- ja talouspolitiikka Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu EKP:n neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon, ja pankin asiantuntijat ovat mukana rahapolitiikan päätösten valmistelussa ja muussa taustatyössä, erityisesti rahapolitiikan komiteassa ja sen alaisissa työryhmissä. Keskeisiin tehtäviin kuuluu Suomen talouden ennusteen laadinta osana euroalueen yhteistä ennustetta. Suomen Pankki toimii Suomen talouden asiantuntijana eurojärjestelmässä ja euroalueen asiantuntijana Suomessa. Suomen ja kansainvälisen talouden seurantaa ja ennustamista painotettiin vuonna 2007 tavallista enemmän kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vuoksi. Vuoden aikana laadittiin useita talouskehitykseen sekä rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin liittyviä selvityksiä. Suomen talouden ennusteita esittelevien artikkeleiden analyysin tasosta tilattiin ulkopuolinen arvio, joka julkaistiin Suomen Pankin internetsivuilla. Suomen taloutta koskevat ennusteet ilmestyivät Euro & talous -lehdessä maalis- ja lokakuussa. EKP:n rahapolitiikka vuonna 2007 Euroalueen kasvu jatkui lähihistoriaan nähden vahvana vuonna Työllisyyden koheneminen ja sitä seurannut kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu tukivat yksityistä kulutusta. EU:n uusiin jäsenmaihin ja Aasiaan suuntautuvan viennin kasvu jatkui vahvana samalla, kun Yhdysvaltain kasvun hidastuminen ja euron vahvistuminen suhteessa dollariin koettelivat vientiä Yhdysvaltoi- hin. Rahoitusmarkkinoilla loppukesästä alkaneet häiriöt, niitä seuranneet euroalueen rahoitusolojen kiristyminen ja yleisen epävarmuuden lisääntyminen hidastivat kuitenkin yksityisten investointien kasvua loppuvuonna. Samaan aikaan öljyn ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu kiihdytti euroalueen kuluttajahintainflaation vajaasta 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin (kuvio 1) huolimatta siitä, että euron vahvistuminen (kuvio 2) hillit- Kuvio 1. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähde: Eurostat. Kuvio 2. Euron dollarikurssi ja valuuttaindeksi USD/EUR Indeksi, tammi-maaliskuu 1999 = 100 1,50 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 1, Euron arvo Yhdysv altain dollareina (vasen asteikko) 2. Euron suppea nimellinen valuuttaindeksi (oikea asteikko) Lähteet: Reuters ja Euroopan keskuspankki Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

13 Kuvio 3. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko ja 12 kk:n euriborkorko % 5,5 5,0 4,5 4,0 2 3,5 3,0 1 2,5 2,0 1, Perusrahoitusoperr raatioiden minimitarjouskorko kk:n euriborkorko Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters. si maailmanmarkkinahintojen nousun välittymistä euro alueen kuluttajahintoihin. Rahan määrän ja luotonannon kasvu jatkui vahvana koko vuoden. Rahoitusmarkkinoiden ja kuluttajien inflaatioodotukset lisään tyivät jonkin verran toisella vuosipuoliskolla. Strategiansa mukaisesti EKP:n neuvosto tähtäsi vuoden 2007 aikana rahapolitiikallaan siihen, että euro-alueen inflaatiovauhti säilyy yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattuna keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta kuitenkin lähellä sitä. EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa kaksi kertaa ¼ prosenttiyksikköä vuoden aikana. Nostojen jälkeen ohjauskorko oli 4 %. Ohjauskoron nostoilla vähennettiin rahataloudellista keveyttä ja pyrittiin estämään hintavakautta uhkaavien inflaatioodotusten kasvu. Euroalueen kasvu jatkui vahvana vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuussa julkistetussa kokonaistaloudellisessa ennusteessa EKP:n asiantuntijat korjasivat arvioitaan vuosien 2007 ja 2008 BKT:n kasvusta ja vuoden 2008 kuluttajahintojen noususta aiemmin ennustamaansa suuremmiksi. Myös rahan määrän ja luottojen kasvu oli edelleen vahvaa. Niinpä EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa ¼ prosenttiyksikköä eli 3,75 prosenttiin maaliskuun alun kokouksessaan (kuvio 3). Neuvosto korosti, että noston jälkeenkin EKP:n rahapolitiikka oli yhä kasvua tukevalla puolella. Samalla se ilmoitti seuraavansa taloutta edelleen hyvin tarkkaan varmistaakseen, että hintavakauteen keskipitkällä aikavälillä kohdistuvat riskit eivät toteudu. Kevään aikana indikaattoritiedot viittasivat siihen, että euroalueen kasvu hidastui toisella neljänneksellä, mutta vain väliaikaisesti. EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa ¼ prosenttiyksikköä eli 4 prosenttiin kesäkuussa. Se painotti, että hintavakausnäkymiin kohdistuvat riskit liittyvät voittopuolisesti euroalueen sisäisiin tekijöihin ja erityisesti odotettua vahvempaan palkkakehitykseen tilanteessa, jossa kapasiteetin käyttöasteet nousevat ja työmarkkinoiden tila kohentuu. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun ennusteessa arvioita euroalueen vuoden 2007 kasvusta muutettiin nopeamman kasvun suuntaan, mutta vuoden 2008 kasvun arvioitiin jäävän öljyn hinnan nousun vuoksi aiemmin ennustettua pienemmäksi. Samalla arvioita vuoden 2007 inflaatiovauhdista muutettiin aiemmin ennustettua nopeamman inflaation suuntaan. Kesän aikana hintavakausnäkymiin nähtiin liittyvän edelleen inflaation kiih- 12 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

14 tymisen riskejä. Samaan aikaan Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt tapahtumien ketju johti maailmanlaajuisten rahamarkkinoiden toiminnan vakavaan häiriytymiseen, mikä vaikeutti rahatalouden tilan arviointia. Elokuun alun kokousta seuranneessa viestinnässä neuvosto korosti erityistä valppauttaan sen takaamiseksi, etteivät hintavakausnäkymiin kohdistuvat riskit toteudu. Samalla neuvosto myös painotti, että se tekee rahapolitiikkaa koskevat päätöksensä kokouksissaan riippumattomasti kulloinkin käytettävissä olevien tietojen ja niistä tekemänsä arvion perusteella. Erityisesti rahamarkkinoiden tilanteesta oli sen mukaan syytä kerätä lisää tietoa ennen kuin rahapolitiikasta tehdään jatkopäätelmiä. EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa julkistetussa arviossa euroalueen kasvun ennustettiin jäävän hieman aiemmin arvioitua vaimeammaksi vuonna Sen sijaan vuotuisen inflaation ennustettiin pysyvän kesäkuussa julkaistun asiantuntija-arvion mukaisena vuosina 2007 ja Neuvosto totesi syyskuun kokousta seuranneessa viestinnässään välillisten verojen odotettua suurempien korotusten, öljyn ja elintarvikkeiden hinnannousun ja palkankorotuspaineiden lisäävän riskiä inflaation kiihtymisestä hintavakauden määritelmän mukaista inflaatiovauhtia nopeammaksi. Neuvosto korosti, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten ankkuroiminen hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin on entistäkin tärkeämpää tilanteessa, jossa rahamarkkinoilla on levottomuutta ja epävarmuus on lisääntynyt. Ennen rahapolitiikkaa koskevia jatkopäätelmiä tarvittiin kuitenkin lisää tietoa rahamarkkinoiden häiriötilan mahdollisista vaikutuksista reaalitalouden kehitykseen. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi huomattavasti vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Inflaatiota kiihdytti erityisesti raakaöljyn ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Joulukuussa eurojärjestelmän asiantuntijat korjasivat arviotaan vuoden 2008 talouskasvusta aiemmin ennustettua vähäisemmän kasvun suuntaan. Kasvun ennakoitiin kuitenkin jatkuvan jokseenkin arvioidun potentiaalisen tuotannon kasvun mukaisena. Samalla arviota vuosien 2007 ja 2008 inflaatiovauhdista muutettiin aiempaa nopeamman inflaation suuntaan. Inflaation odotettiin pysyvän huomattavasti yli 2 prosentissa alkuvuonna 2008, mutta hidastuvan vähitellen vuoden 2008 aikana ja edelleen vuonna Loppuvuoden kokouksia seuranneessa viestinnässään EKP:n neuvosto totesi hintakehitysnäkymiin kohdistuvien riskien painottuneen edelleen inflaation kiihtymisen suuntaan. Tästä syystä neuvosto korosti olevansa valmis torjumaan hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavat riskit päättäväisesti. Se painotti varmistavansa, ettei inflaatiovauhdin kiihtymisestä aiheutuisi kerrannaisvaikutuksia palkka- ja hintapäätöksiin. Riskien uudelleenarvioinnin jatkuessa rahamarkkinoilla neuvosto seurasi hyvin tarkkaan talouden kehitystä ja kiinnitti erityistä huomiota rahamarkkinoiden kehitykseen. Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

15 Vuoden kuluessa tehdyt korkoratkaisut ennakoitiin rahoitusmarkkinoilla yleisesti varsin hyvin EKP:n viestinnän perusteella. Rahoitusmarkkinoilla syksyn aikana koetut häiriöt nostivat huomattavasti pankkien välisten vakuudettomien luottojen korkoja, joita ovat esimerkiksi euriborkorot. Sen sijaan pankkien välisten vakuudellisten luottojen korot eivät nousseet vaan osin jopa laskivat. Vuoden 2007 päättyessä euriborkorot olivat edelleen huomattavasti ohjauskorkoa korkeammat, esimerkiksi yhden vuoden korko noin 4,7 % (kuvio 4). Samaan aikaan markkinoilla kuitenkin odotettiin neuvoston pitävän ohjauskoron ennallaan seuraavien 12 kuukauden ajan. Slovenia liittyi euroalueeseen vuoden 2007 alussa. Slovenian otettua euron käyttöön maan keskuspankista tuli eurojärjestelmän täysivaltainen jäsen. ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuneiden maiden valuuttakurssei- Kuvio 4. Euroalueen markkinakorkoja % 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 1 3,0 2,5 2,0 1, Saksan 10 vuoden obligaatiok orko kk:n euriborkorko 3. 3 kk:n euriborkorko Lähde: Reuters. hin ei kohdistunut merkittäviä paineita vuonna 2007, ja valuutat pysyivät vaihtelualueittensa rajoissa ilman ongelmia. Slovakian korunan ERM II -keskuskurssi revalvoitiin 8,5 % maaliskuussa. ERM II -mekanismiin kuuluivat koko vuoden ajan Tanskan, Viron, Liettuan, Kyproksen, Latvian, Maltan ja Slovakian valuutat. Heinäkuussa 2007 EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet sekä valtiovarainministerit katsoivat Kyproksen ja Maltan täyttävän euron käyttöönoton edellyttämät taloudelliset ja lainsäädännölliset kriteerit, ja maat liittyivät euroalueeseen vuoden 2008 alussa. Kiinnityskursseiksi hyväksyttiin Kyproksen punnan ja Maltan liiran ERM II -keskuskurssit. EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan EKP:n neuvosto kiinnitti vuoden mittaan säännöllisesti huomiota euroalueen maiden finanssipolitiikkaan ja rakenteellisten uudistusten tarpeeseen. Talouden suotuisan kehityksen an siosta julkisen talouden rahoitusasema jäsenmaissa vahvistui huomattavasti vuonna 2006 ja edelleen vuonna Neuvosto korosti, että jäsenmaiden tulisi hyödyntää vallitsevia hyviä aikoja vahvistaakseen julkisen talouden rahoitusasemaansa edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten ja määräysten mukaisesti. Maiden tulisi kiinnittää huomiota menojen kasvun hillintään ja ohjata mahdolliset odottamattomat lisätulot kokonaisuudessaan alijäämien ja velan supistamiseen. Kaikkien jäsenmaiden tulisi välttää harjoittamasta suhdanteita 14 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

16 myötäilevää finanssipolitiikkaa. Hyödyntämällä suotuisaa suhdannetilannetta useimmat euroalueen jäsenmaat voisivat saavuttaa keskipitkän aikavälin rahoitusasemaa koskevat tavoitteensa vuonna 2008 tai Neuvosto painotti, että kaikkien jäsenmaiden tulisi kuitenkin saavuttaa tavoitteensa viimeistään 2010, kuten euroalueen valtiovarainministerit ovat sopineet. Julkisen talouden vakaan rahoitusaseman saavuttaminen mahdollisimman pian on tärkeää valmistauduttaessa haasteisiin, joita julkiseen talouteen kohdistuu väestön ikääntymisen vuoksi. Neuvosto ilmaisi myös tukensa Eurostatin pyrkimyksille parantaa julkisen talouden tilastotietoja ja Ecofin-neuvoston päätökselle tehostaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota sekä halulle painottaa julkisen talouden laadun ja hallinnon tehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimia. EKP:n neuvosto korosti lausunnoissaan useaan otteeseen, että työvoimakustannusten kasvun maltillisuus ja aiemmat työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseen tähdänneet toimet ovat auttaneet lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä euroalueella viime vuosina. Toimia työ-, hyödyke- ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi tulee kuitenkin jatkaa Lissabonin strategian mukaisesti. Neuvosto painotti toistuvasti, että toimivien yhteismarkkinoiden toteutuminen on ensisijaisen tärkeää jäsenmaille. Onnistuneet uudistukset lisäävät talouden kasvupotentiaalia ja auttavat jäsenmaita sopeutumaan lisääntyvän kansainvälisen kilpailun, väestön ikääntymisen ja kiihtyvän teknisen kehityksen tuomiin haasteisiin. Samalla ne edistävät hintavakauden säilymistä euroalueella. Keskeistä on etenkin rahoitusmarkkinoiden integraation eteneminen, tehokkaan kilpailun luominen energiamarkkinoille ja palveludirektiivin täytäntöönpano. Syksyllä neuvosto kiinnitti huomiota tarpeeseen parantaa maailmankaupan ja etenkin maatalousmarkkinoiden toimivuutta ja korosti erityisesti Dohan kauppaneuvottelukierroksen onnistumisen merkitystä. Lisäksi neuvoston mielestä vero- ja etuusjärjestelmiä uudistamalla voitaisiin edelleen kannustaa luomaan työpaikkoja ja tekemään työtä. Myös toimet koulutuksen ja teknisten innovaatioiden käyttöönoton parantamiseksi ovat tärkeitä, kun pyritään lisäämään euroalueen tuottavuuden kasvua. Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa Suomen talouden kasvu jatkui vahvana vuonna Suomen Pankki arvioi syksyn ennusteessaan vuoden 2007 bruttokansantuotteen kasvuksi 4½ %. Talouskasvun nopein vaihe on kuitenkin jo ohitettu, ja kasvun ennakoidaan vaimenevan edelleen seuraavina vuosina. Kasvun taustalla on ollut useita tekijöitä. Maailmantalouden kehitys on ollut hyvin suotuisaa, mikä on lisännyt mm. suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteiden sekä metallijalosteiden kysyntää. Suomen BKT:n kasvua ovat tukeneet myös kotimaiset investoinnit ja kulutus. Suomen vaihtotaseen ylijäämä kasvoi vuoden 2007 aikana. Suurin osa vaihtotaseen ylijäämästä tulee kauppata- Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

17 seesta: viennin määrä on kasvanut edelleen tuontia nopeammin. Samalla kuitenkin tuontihintojen vientihintoja nopeampi nousu eli vaihtosuhteen heikkeneminen on vaimentanut vaihtotaseen ylijäämän kasvua. Se on myös jarruttanut suomalaisten kotitalouksien ja yritysten ostovoiman kehitystä. Työllisyyden positiivinen kehitys jatkui vuoden 2007 aikana. Osa työllisyyden lisäyksestä heijasti työttömien määrän pienenemistä. Työttömyysaste laskikin alle 7 prosentin. Osa työllisyyden kasvusta tuli osallistumisasteen noususta. Erityisesti ikääntyneiden osallistuminen työmarkkinoille lisääntyi. Ammattitaitoisen työvoiman puute on muodostunut jo ongelmaksi erityisesti rakentamisessa, mutta osin myös palveluissa ja teollisuudessa. Suomen Pankki kiinnitti huomiota työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien selvään lisääntymiseen. Vaikka Suomessa on runsaasti sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä, ammatillisten, maantieteellisten tai muiden syiden vuoksi nämä eivät kohtaa. Suomen Pankki korosti, että väestön ikääntyminen alkaa jo aivan lähivuosina tiukentaa edelleen työmarkkinoita. Väestörakenteen muutos myös kiristää julkisen sektorin liikkumavaraa pienentämällä verokertymiä ja kasvattamalla eläkeja sosiaaliturvamenoja. Suomen Pankin näkemyksen mukaan on siksi tärkeää, että valtiontaloudessa jatketaan menokehysjärjestelmän soveltamista. Vuoden 2007 aikana neuvoteltiin useilla aloilla uudet tulosopimukset. Sopimukset olivat tyypillisesti runsaan kahden vuoden pituisia, ja palkankorotukset olivat selkeästi suurempia kuin aiempina vuosina. Palkkasopimukset sisältävät joillakin aloilla myös paikallisesti sovittavan osuuden. Tällaiset joustot voivat toteutuessaan parantaa tuottavuutta, vähentää palkkaliukumia sekä edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Suomen Pankki esitti kuitenkin huolensa siitä, että aiempaa tuntuvammat palkankorotukset voivat rapauttaa suomalaisen tuotannon hintakilpailukykyä, ellei työn tuottavuus parane riittävässä määrin. Inflaatio on ollut Suomessa pitkään selvästi euroalueen keskiarvoa hitaampi. Vertailuissa käytettävän yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) nousuvauhti kuitenkin nopeutui selvästi vuoden 2007 aikana. Kuluttajahinnat nousivat edellisvuotisesta Suomessa keskimäärin 1,6 %. Hintojen nousua on kiihdyttänyt erityisesti palveluiden hintojen kohoaminen. Vuoden 2007 lopulla myös energian hinta nousi voimakkaasti öljyn maailmanmarkkinahinnan myötä. Sen sijaan teollisuustuotteiden hintojen lasku on edelleen jatkunut. Kansallinen kuluttajahintaindeksi on noussut YKHIä nopeammin asuntojen hintojen ja korkokulujen nousun vuoksi. Ansiotason nousuvauhdin kiihtyminen yhdessä inflaation jo nähdyn nopeutumisen kanssa voi johtaa inflaatio-odotusten lisääntymiseen ja lopulta kotimaiseen kustannuskierteeseen. Toteutuessaan se heikentäisi merkittävästi työllisyyden parantamisen ja talouskasvun edellytyksiä Suomessa. Suomen Pankki korostikin, että kustannuskierteen synnyn ehkäiseminen on talouspolitiikan keskeisiä haasteita. 16 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

18 Tutkimus Suomen Pankissa tehtävä taloudellinen tutkimus palvelee pankin politiikkavalmistelua, oman toiminnan kehittämistä ja pankin ulkoista vaikuttavuutta. Suomen Pankin tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen huipputaso pankin kannalta keskeisillä tutkimusalueilla. Näin pankki voi antaa vahvan panoksen rahapolitiikasta ja rahoitusmarkkinoiden kehittämisestä käytävään keskusteluun sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Rahataloudellinen tutkimus Suomen Pankin tutkimusyksikön tutkimusprojektit on organisoitu kahteen tutkimusohjelmaan. Näistä ensimmäinen keskittyy rahapolitiikan mallintamiseen ja toinen rahoituspalvelusektorin tulevaisuuteen. Tutkimusohjelmista syntyy ensi vaiheen raportteina vuosittain noin kolmekymmentä keskustelualoitetta. Rahapolitiikan mallintamisessa tutkimustoiminnan tämänhetkisiä painopisteitä ovat rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien ja odotustenmuodostuksen vaikutukset talouden suhdannedynamiikkaan. Ohjelman mukaisissa projekteissa suuntauduttiin mm. avotalouden inflaatiodynamiikan mallintamiseen mitattujen ja harhattomien odotusten tapauksessa sekä rahoituslaitosten pääomapuskureiden merkitykseen rahapolitiikan ohjaustehon kannalta. Saadut tutkimustulokset tukevat yhtäältä käsitystä, että kotitalouksien ja yritysten odotustenmuodostuksen mekanismeilla on havaittavia vaikutuksia talouden inflaatiodynamiikkaan, ja toisaalta käsitystä, että pääomapuskurien vaikutus rahapolitiikan ohjaustehoon on määrällisesti suhteellisen vähäinen. Lisäksi makro-ohjelman projekteissa tarkasteltiin luottorajoitteiden vaikutuksia asuntojen hintadynamiikkaan sekä rahapolitiikan, ennakoidun inflaation ja inflaatioriskien vuorovaikutusta modernissa rahapolitiikan makromallissa. Yksi tutkimushanke liittyi pankin ennuste- ja simulointimallin uudistukseen, jonka tavoitteena on rakentaa talouden suhdannevaihteluihin ja talouteen kohdistuvien häiriöiden identifiointiin hyvin soveltuva moderni makromalli. Mallia voitaisiin lisäksi käyttää analysoitaessa rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien ja vaihtoehtoisten odotustenmuodostumisen mekanismien kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pankki osallistui myös eurojärjestelmän keskuspankkien yhteiseen laajaan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena oli selvittää palkanmuodostuksen ja yritysten hinnoittelun välistä riippuvuutta. Projekti käyttää laajoja mikro- ja koko talouden aineistoja selvittääkseen, vaikuttaako palkkojen suhteellisen suuri osuus yritysten tuotantokustannuksista siihen, kuinka usein yritykset haluavat muuttaa tuottamiensa hyödykkeiden hintoja. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää mm. pyrittäessä parantamaan pankin kokonaistaloudellisen mallin ominaisuuksia arvioimalla sen työmarkkinalohkoa. Rahoitussektorin tulevaisuutta koskevan tutkimusohjelman tämänhetkisiä painopisteitä ovat rahoitusmarkkinoiden rakenteet, innovaatiot sekä rahoitusmarkkinoiden tehokkuus ja kilpailullisuus, lainsäädännön ja muun säätelyn Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

19 rahoitusmarkkinavaikutusten analyysi sekä rahoitusjärjestelmän ja pankkisektorin riskiensietokyvyn kvantitatiivinen analyysi. Ohjelman mukaisissa tutkimusprojekteissa selvitettiin pankkien tehokkuutta sekä hinnoitteluvoiman määräytymistä Suomen vähittäispankkisektorilla. Työssä sovellettiin uutta lähestymistapaa markkinavoiman mittaamisessa ja sen todettiin antavan uutta ja aiempaa luotettavampaa tietoa Suomen vähittäispankkitoiminnan markkinarakenteesta. Ohjelmassa tarkasteltiin lisäksi rahoituspalvelusektorin valvontajärjestelmien yhdistämistä, rahoituksenvälittäjien seurantaa ja valvontaviranomaisten yhteistyötä monikansallisen rahoituslaitoksen vararikkotilanteessa. Rahoitussektorin riskiensietokykyyn liittyviä teemoja selvitettiin erityisesti kolmessa projektissa: pankkien luotto- ja likviditeettiriskien määräytyminen, uuden, riskiperusteisen vakavaraisuussääntelyn vaikutukset pankkien pääomapuskureiden suhdannedynamiikkaan sekä tartuntariskien syntyminen suomalaisilla rahoitusmarkkinoilla. Vakavaraisuussääntelyn vaikutuksia tutkivassa työssä osoitetaan, että uudet vakavaraisuusvaatimukset eivät välttämättä vahvista talouden suhdanteita, vaikka moni on tätä pelännyt. Siirtymätalouksien tutkimus Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimus on luonteeltaan ensisijaisesti soveltavaa makrotaloudellista tutkimusta, jossa korostuvat erityisesti rahaja valuuttapoliittiset kysymykset. Kohdemaina ovat Venäjä ja Kiina, vaikka laajemmankin ns. siirtymätalousmaita koskevan aineiston käyttäminen on joissakin tutkimusasetelmissa välttämätöntä. Yksikön toiminnassa tutkimus muodostaa perustan seurannalle ja asiantuntijatoiminnalle, jotka puolestaan tukevat tutkimusta. Tutkimukset julkaistaan ensi vaiheessa yksikön omina keskustelualoitteina. Vuonna 2007 ilmestyi 21 keskustelualoitetta. Omien tutkijoiden tuotosten lisäksi sarjassa julkaistaan vierailevien tutkijoiden artikkeleita sekä harkinnan mukaan yksikön seminaareissa ja työpajoissa esiteltyjä tutkimuksia. Vuonna 2007 yksikön ja sen yhteistyötutkijoiden työtä koottiin yhteen hankkeessa, jossa tarkasteltiin Venäjän ja Kiinan integroitumista maailmantalouteen. Venäjän tapauksessa oleellisin kysymys koskee maan riippuvuutta raakaaineiden, ennen muuta energian, viennistä. Tämä, muun muassa ns. luonnonvarakirousta arvioiva tutkimus jatkuu. Kiinan tapauksessa taas keskityttiin valuuttakysymyksiin. Saadut tulokset maan valuutan kurssin ja kauppataseen ylijäämän yhteydestä herättivät kansainvälistä julkista huomiota. Tällainen koordinoitu lähestymistapa, jossa tutkimushanke aloitetaan yhteisellä työpajalla ja lopetetaan seminaariin, osoittautui hyödylliseksi. Sitä jatketaan vuonna 2008 hankkeella, jossa arvioidaan maiden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Niin ikään julkista huomiota herättänyttä Suomen ja Venäjän välisen kaupan tutkimusta jatkettiin. Yksikkö sai käyttöönsä ainutlaatuisen viranomaistyönä kootun kauppaa monipuolisesti valottavan aineiston, joka mahdollistaa uuden 18 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

20 tiedon tuottamisen. Tästä tutkimuksesta raportoidaan vuoden 2008 puolella. Sama koskee Venäjän pankkisektorin tutkimusta, jonka perustana oleva mikrotason aineisto saatiin käyttöön kansainvälisen yhteistyön kautta. Tieteelliset kokoukset Aiempaan tapaan Suomen Pankki järjesti kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia tutkimustoimintaansa liittyvistä asioista. Kesäkuussa pidettiin yhteistyössä Iftekhar Hasanin (Rennselaer Polytechnic Institute) ja Journal of Financial Stability -aikakauslehden kanssa kansainvälinen konferenssi, jonka aiheena olivat rahoitusmarkkinoiden epävakaus, keskuspankkitoiminta ja rahoitusvalvonta. Syyskuussa puolestaan järjestettiin SUERF:n (Société Universitaire Européenne de Recherches Financières) kanssa rahoitusmarkkinoita, innovaatioita ja talouskasvua käsittelevä konferenssi. Marraskuussa pidettiin yhdessä CEPR:n (Centre for European Policy Research) kanssa kahdeksas vuotuinen tutkijakokous, jonka aiheena olivat odotukset ja talouden suhdannedynamiikka. Joulukuussa siirtymätalouksien tutkimuslaitos järjesti tutkimushankkeensa päätteeksi kansainvälisen seminaarin, joka koski Venäjän ja Kiinan integroitumista maailmantalouteen. Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Suomen Pankin strategia

Suomen Pankin strategia Suomen Pankin strategia Suomen Pankin strategia Suomen Pankki vakauden rakentaja Maksu- ja rahoitusjärjestelmän vakaus ja tehokkuus Hintavakaus Rahoitusmarkkinoiden eurooppalainen yhdentyminen Tavoiteltu

Lisätiedot

Suomen Pankin strategia

Suomen Pankin strategia Suomen Pankin strategia Suomen Pankin pankkitoimintaosasto vastaa EKP:n rahamarkkinaoperaatioiden toteuttamisesta Suomessa. Suomen Pankki edistää hintavakautta sekä rahoitusjärjestelmän vakautta, tehokkuutta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen Jyväskylä 18.4.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kansainvälinen talouskasvu Maailma EU15 Yhdysvallat

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 2008. Suomen Pankin vuosikertomus 2008

SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 2008. Suomen Pankin vuosikertomus 2008 SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Suomen Pankin vuosikertomus 2008 Suomen Pankki Perustettu 1811 Käyntiosoite Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite PL 160, 00101 Helsinki

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

ECB Monthly Bulletin August 2006

ECB Monthly Bulletin August 2006 PÄÄKIRJOITUS EKP:n neuvosto päätti 3.8.2006 pitämässään kokouksessa nostaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alarajaa eli minimitarjouskorkoa 25 peruspisteellä 3,0 prosenttiin.

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

EKP Kuukausikatsaus lokakuu 2005

EKP Kuukausikatsaus lokakuu 2005 PÄÄKIRJOITUS :n neuvosto päätti 6.10.2005 pitämässään kokouksessa, että eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korkotarjousten alaraja eli minimitarjouskorko on edelleen 2,0 %. Myös maksuvalmiusluoton

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT

EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet toukokuun 20. päivään 2005 mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella kokonaistaloudellisen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Tuottavuuden kasvu ja ICT

Tuottavuuden kasvu ja ICT Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot