S U O M E N PA N K I N V U O S I K E R T O M U S Suomen Pankin vuosikertomus 2007

Transkriptio

1 S U O M E N PA N K I N V U O S I K E R T O M U S Suomen Pankin vuosikertomus 2007

2 Suomen Pankin vuosikertomus 2007

3 Suomen Pankki Perustettu 1811 Käyntiosoite Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite PL 160, Helsinki Puhelinnumero kansallinen kansainvälinen Faksi (09) SWIFT SPFB FI HH Sähköposti Suomen Pankin internetsivusto Aluekonttorit Vantaa Turvalaaksontie 1, Vantaa, PL 160, Helsinki, puh Kuopio Puutarhakatu 4, PL 123, Kuopio, puh Oulu Kajaaninkatu 8, PL 103, Oulu, puh Tampere Koskikatu 9 C, PL 325, Tampere, puh Tämä vuosikertomus on Suomen Pankista annetun lain 19 :n mukainen toimintakertomus. Vuosikertomuksen luvut perustuvat helmikuussa 2008 käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN (painettu jul kai su) ISSN (verkkojulkaisu) Multiprint Oy Helsinki Suomen Pankin vuosikertomus 2007

4 Sisällys Suomen Pankki...5 Esipuhe...6 Suomen Pankin strategia...9 Toiminta vuonna Raha- ja talouspolitiikka...11 Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa...11 EKP:n rahapolitiikka vuonna EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan...14 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa...15 Tutkimus...17 Operatiivinen pankkitoiminta...20 Rahapolitiikan toteutus euroalueella ja Suomessa...20 Maksuliike...26 Suomen Pankin sijoitustoiminta...28 Sijoitustoiminnan riskit ja niiden hallinta...30 Rahoitusmarkkinat ja tilastot...33 Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tehokkuus...33 Tilastot...37 Rahahuolto...39 Setelimäärän kasvu jatkuu yhä...39 Korttien käyttö maksamisessa jo suositumpaa kuin käteisrahalla maksaminen...40 Turun konttori lopetettiin...40 Väärennöstilanne Suomessa edelleen vakaa...41 Muu toiminta...42 Viestintä...42 Kansainvälinen toiminta...43 Johtaminen ja organisaatio...50 Suomen Pankin organisaatio...50 Johtamisjärjestelmä...52 Henkilöstö...54 Budjetti ja operatiiviset kustannukset...57 Suomen Pankin vuosikertomus

5 Tilinpäätös...61 Tase...62 Tuloslaskelma...64 Tilinpäätöksen liitteet...65 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...67 Taseen liitetiedot...70 Tuloslaskelman liitetiedot...76 Tilintarkastuskertomus...82 Lausunto Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön artiklan 27 tarkoittamasta Suomen Pankin tilintarkastuksesta...83 Liitteet...84 Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet vuonna Rahoitusmarkkinoita koskevat keskeiset viranomaistoimenpiteet vuonna Suomen Pankin vuonna 2007 antamia lausuntoja...89 Suomen Pankin julkaisuja vuonna Liitetaulukot Suomen Pankin vuosikertomus 2007

6 Suomen Pankki SSuomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja eurojärjestelmän jäsen. Sen toimintaa säätelevät Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussääntö ja laki Suomen Pankista. Pankin tavoitteena on edistää hintavakautta, maksu- ja rahoitusjärjestelmän vakautta ja tehokkuutta sekä rahoitusmarkkinoiden eurooppalaista yhdentymistä. Nämä kaikki luovat edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle. Rahapolitiikan valmistelun ja rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnan lisäksi Suomen Pankin ydintoimintoihin kuuluvat operatiiviset keskuspankkitehtävät rahapolitiikan toteutuksessa ja maksuliikkeessä sekä rahahuolto. Suomen Pankin johtokunnan muodostivat vuonna 2007 puheenjohtaja Erkki Liikanen, varapuheenjohtaja Matti Louekoski sekä jäsenet Sinikka Salo ja Pentti Hakkarainen. Johtokunnan varapuheenjohtaja Matti Louekoski siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteessa, ja tasavallan presidentti nimitti uudeksi johtokunnan jäseneksi valtiotieteiden tohtori Seppo Honkapohjan alkaen. Eduskunnan valitsemat yhdeksän pankkivaltuutettua valvovat pankin toimintaa. Pääkonttorin 6 osastolla ja 5 aluekonttorissa työskenteli kaikkiaan noin 500 henkeä. Turun konttorin toiminta päättyi vuoden 2007 lopussa. Suomen Pankin yhteydessä toimii itsenäisenä viranomaisena Rahoitustarkastus. Sen palveluksessa työskentelee noin 140 henkeä. Rahoitustarkastus julkaisee oman vuosikertomuksensa. Suomen Pankin johtokunta. Vasemmalta lukien Pentti Hakkarainen, Erkki Liikanen, Matti Louekoski ja Sinikka Salo. Suomen Pankin vuosikertomus

7 Esipuhe Vuosi 2007 oli maailmantaloudessa edelleen voimakkaan kasvun aikaa, vaikka vuoden lopulla kasvu alkoikin hidastua. Hidastuminen näkyi etenkin Yhdysvalloissa, Japanissa ja myös euroalueella. Kiina, Venäjä ja muut kehittyvät taloudet sen sijaan jatkoivat globaalin kasvun vetureina. Myös kehitysmaiden kasvu Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa oli voimakasta, ja näiden maiden elintasokuilu suhteessa teollisuusvaltioihin supistui. Rahoitusmarkkinoilla vallinnut ja yhä jatkuva epänormaali tilanne osaltaan ruokki epävarmuutta talouden näkymistä varsinkin Yhdysvalloissa, mutta asteittain myös muualla maailmantaloudessa. Elokuusta alkaen rahamarkkinoilla koettiin poikkeuksellisen suuria häiriöitä. Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta alkanut ja ns. strukturoitujen lainatuotteiden kautta laajalle levinnyt luottamuspula, subprime-kriisi, johti poikkeukselliseen epävarmuuteen rahamarkkinoilla. Kiinteistövakuudellisten arvopaperien kauppa pysähtyi yritystodistusmarkkinoiden kuivuessa. Useat pankit joutuivat hakemaan lisää rahoitusta keskuspankeista ja myöhemmin kirjaamaan subprime-kriisin aiheuttamia tappioita. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt johtivat riskilisien kasvuun ja antolainauksen ehtojen kiristymiseen. Häiriöt jatkuvat yli vuodenvaihteen. Samaan aikaan kun kasvuennusteita tarkistettiin aiemmin arvioitua hitaamman kehityksen suuntaan, inflaatioriskit kasvoivat. Näkyvimpänä merkkinä tästä oli erityisesti öljytuotteiden ja elintarvikkeiden hintojen kehitys. Elintarvikkeiden hintojen äkillinen nousu oli uusi ilmiö, joka johtui kehittyvien talouksien kysynnän voimakkaasta kasvusta, maataloustuotannon siirtämisestä bioenergian tuottamiseen ja myös siitä, että eräillä alueilla sadot jäivät vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi huonoiksi. Euroalueella talouden kasvuvauhti hidastui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuoden lopulla ja jatkui hintavakaustavoitteeseen nähden nopeana myös vuoden 2008 alussa. Eurojärjestelmän ohjauskorko nostettiin kesäkuussa 4 prosenttiin. Vuodenvaihteessa EKP:n neuvosto korosti inflaatiopaineiden olevan kasvussa. Samalla neuvosto korosti, että inflaatio-odotukset on pidettävä ankkuroituna hintavakaustavoitteen mukaisesti. Suomen talous kasvoi edelleen suotuisasti. Suomen vienti hyötyi vientimarkkinoiden vahvasta kasvusta ja kuluttajien luottamus pysyi hyvänä. Syksyn aikana käytiin palkkaneuvottelut liittotasolla. Sopimuskorotukset muodostuivat suuremmiksi kuin aikaisempina vuosina. Riskinä on, että Suomi kohtaa mahdollisen kansainvälisen taantuman kustannustasolla, joka on aikaisempaa korkeampi. Hyvin tärkeää onkin, että tuottavuuden kasvu koko taloudessa olisi suuri yksikkötyökustannusten kurissapitämiseksi ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Vuoden 2007 aikana eurojärjestelmällä on ollut kaksi suurta järjestelmähanketta. Uusi maksujärjestelmä TARGET2 otettiin käyttöön osassa euro- 6 Suomen Pankin vuosikertomus 2007

8 maita. Suomen Pankki siirtyi järjestelmään helmikuussa TARGET2:n päälle on päätetty rakentaa myös yhteinen arvopaperimarkkinainfrastruktuuri, TARGET2-Securities. Se tulee olemaan suuri ja tärkeä hanke koko eurojärjestelmälle. Suomen Pankki on omalta osaltaan tehnyt tärkeitä strategisia aloitteita. Olemme käynnistäneet ennustejärjestelmään ja maksujärjestelmäsimulaattoriin liittyvät yhteistyö- eli ns. poolaushankkeet. Ne ovat uusi strateginen avaus Suomen Pankin toiminnassa. Emme halua vain osallistua muiden käynnistämiin hankkeisiin, vaan myös isännöidä palveluita sellaisia alueilla, joissa pankissa on korkeatasoista osaamista. Toivottavasti käynnistetyt poolaushankkeet osoittautuvat menestyksiksi ja lähtevät hyvään kasvuun. Uskon myös, että uusia kilpailukykyisiä palvelukonsepteja onnistutaan Suomen Pankissa paikallistamaan ja kehittämään. Suomen Pankki esitti keväällä 2007 pankki- ja vakuutusvalvonnan yhdistymistä. Vanhasen II hallitus otti yhdistämisen hallitusohjelmaansa ja ratkaisi myöhemmin senkin, että uusi finanssivalvonta sijoitetaan Suomen Pankin yhteyteen. Asian valmistelu työryhmässä käynnistettiin ripeästi, ja ehdotukset valmistuivat helmikuussa Johtokunta on tehnyt rahahuollon linjaukset tuleviksi vuosiksi. Suomen Pankki on liittynyt myös yhteiseen Cash- SSP-järjestelmään Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin keskuspankkien kanssa. Maksuvälinekenttä ja turvallisuus olivat suuren huomion kohteena alkuvuodesta 2007, kun uutisia hallitsi monen päivän ajan Turun konttorin pihalla tapahtunut ryöstö. Syksyllä saimme kuulla, että poliisi oli erinomaisella työllä selvittämässä rikoksen. Rahahuollon uudelleenjärjestelyihin liittyi aluekonttoreistamme pienimmän, Turun konttorin, sulkeminen vuoden 2007 lopussa. Alueen rahahuoltopalvelut järjestetään mm. setelien säilytysjärjestelmää laajentamalla. Turun konttorilla on ollut erityinen merkitys senkin vuoksi, että Suomen Pankin toiminta alkoi Turussa. Konttorin sulkemiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt on voitu hoitaa hyvässä hengessä. Lausun konttorin henkilökunnalle lämpimät kiitokset heidän työstään pankin palveluksessa. Vuoden 2007 aikana pankin kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen vilkasta. Suomi on ollut koordinaatiovastuussa vaalipiirimme osalta Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja onnistunut vaikuttamaan valuuttarahaston käynnissä olevan hallintouudistuksen valmisteluihin. Kesällä Suomen Pankki osallistui näkyvästi SuomiAreenaan Porissa. EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet n vierailu tässä tapahtumassa toi keskuspankkia tutuksi suomalaisille uusissa puitteissa. Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajien kokous järjestettiin Suomessa kesäkuussa. Lisäksi mm. Venäjän ja Kiinan keskuspankkien pääjohtajat vierailivat Suomen Pankissa vuoden aikana. Olemme toimintavuoden aikana vahvistaneet ja tiivistäneet pankin strategian toimeenpanoa. Henkilöstöpolitiikassa on hyväksytty uudet linjaukset, joiden Suomen Pankin vuosikertomus

9 toteuttaminen käynnistyy vuonna Painopisteitä ovat esimiestyö, henkilöstön kehittäminen, työnantajakuva ja tasa-arvo Suomen Pankissa ja Rahoitustarkastuksessa. Elokuussa alkaneet rahamarkkinoiden myllerrykset ovat korostaneet pankkitoiminnasta, rahapolitiikasta ja rahoitusmarkkinoista vastaavien yksiköiden yhteistyön merkitystä. Horisontaalinen, yli osastorajojen menevä yhteistyö on pankin elinvoimaisuuden ja reaktiokyvyn kannalta avainasemassa. 22. helmikuuta Suomen Pankin vuosikertomus 2007

10 Suomen Pankin strategia Suomen Pankki on strategiatyössään asettanut itselleen seuraavat tavoitteet. Suomen Pankki on eurojärjestelmän aktiivinen ja rakentava jäsen. Suomen Pankin toiminta on laadukasta, avointa ja kustannustehokasta. Se edistää tehokkuutta ja avoimuutta myös koko eurojärjestelmän toiminnassa. Pankin asiantuntemus tekee siitä tavoitellun ja luotetun yhteistyökumppanin sekä euroalueen rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelussa että myös kotimaisessa talouspolitiikassa. Asiantuntemus perustuu keskuspankkien kärkitasoa olevaan tutkimukseen, laadukkaaseen tilastointiin, toimiviin kansainvälisiin yhteyksiin sekä henkilöstön osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Suomen Pankin vakausanalyysi on luotettavaa, ajantasaista ja kattaa rahoitusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Se on integroitu hyvin pankin kokonaistaloudelliseen analyysiin ja toimintavalmiuden kehittämiseen rahoituskriisien varalta. Pankki toteuttaa vakaustehtäväänsä tiiviissä yhteistyössä koti- ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Suomen Pankki huolehtii, että Suomessa toimiville luottolaitoksille ja muille markkinaosapuolille on tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut. Rahahuollossa Suomen Pankki korostaa valvovan ja kehittävän viranomaisen tehtäviään huolehtien, että Suomen rahahuoltojärjestelmä palvelee suomalaista elinkeinoelämää ja kuluttajia hyvin ja kustannustehokkaasti osana maksujärjestelmän perusrakennetta. Valuutta- ja sijoitustoiminnan riskit mitoitetaan kriisinhallintavalmiuden ja kansainvälisten velvoitteiden euroalueen keskuspankilta edellyttämälle tasolle. Pankin varoille saadaan valittu riskitaso huomioon ottaen kilpailukykyinen tuotto. Riskien hallinta ja kustannustehokkuus mahdollistavat vakaan ja omaan pääomaan nähden kohtuullisen voitonjaon. Strategiatyön pääteemat vuonna 2007 Vuonna 2007 Suomen Pankin strategiatyön tavoitteena olivat entistä laadukkaampi ja kustannustehokkaampi toiminta sekä palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantaminen. Strategiatyön kaksi pääteemaa olivat henkilöstömäärän mitoitus keskipitkällä aikavälillä ja pankin ns. poolaustavoitteet eurojärjestelmässä. Poolauksella tarkoitetaan keskuspankkien välistä työnjakoa, jossa pankit sekä tarjoavat palveluja toisilleen että hankkivat niitä toisiltaan. Suomen Pankin henkilöstötavoite vuodeksi 2011 on 440 henkeä. Strategiatyön tulokset osoittavat, että tämä voidaan saavuttaa kehittämällä toimintatapoja ja -prosesseja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen ja koulutukseen panostaen sekä osallistumalla aktiivisesti eurojärjestelmän sisäisen työnjaon kehittämiseen. Lisäksi pankin resurssit keskitetään tehtäviin, jotka ovat sen osaamisen ydinaluetta. Suomen Pankki osallistuu keskuspankkien väliseen työnjakoon sekä palveluja tarjoavana että niitä hankkivana osapuolena. Työnjaon avulla on tarkoitus tarjota eri maiden keskuspankkien huipputason osaamista muiden keskuspankkien käyttöön ja tulevaisuudessa myös jakaa näiden järjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia yhteistyökumppanien kanssa. Strategiatyön perusteella Suomen Pankki on päättänyt panostaa ennustejärjestelmän (Foris) ja maksujärjestelmäsimulaattorin (BoF- PSS2) tuotteistamiseen ja kehittämiseen ja tarjota näitä palveluja muille eurojärjestelmän keskuspankeille. Hankkivana osapuolena Suomen Pankki osallistuu keskuspankkien työnjakoon Belgian keskuspankin kehittämän rahahuollon tietojärjestelmän käyttöönotolla. Suomen Pankin vuosikertomus

11 Tiivistelmä Suomen Pankin strategiasta Palvelukyky ja vaikuttavuus Resurssikäytön taloudellisuus Sisäisten prosessien toimivuus Uudistuminen ja työkyky Eurojärjestelmässä pankin vaikuttavuus perustetaan korkeatasoiseksi tunnustettuun tutkimus- ja analyysitoimintaan. Valuuttavaranto mitoitetaan kriisinhallintavalmiuden ylläpidon ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Keskeisten prosessien nopeutta ja laatua arvioidaan ja parannetaan systemaattisesti. Henkilökunnan koulutusastetta nostetaan rekrytointipolitiikan avulla ja monipuolista koulutuspanostusta lisäämällä. Tutkimusta lisätään pankin vaikuttavuustavoitteiden kannalta keskeisillä alueilla ja sen laatua korotetaan. Kotimaisessa talouspolitiikassa pankin vaikuttavuutta kehitetään perustuen sen kykyyn yhdistää kokonaistaloudellinen ja rahoitusmarkkinanäkökulma ennusteissaan ja riskiarvioissaan. Rahoituslaitosten ja markkinoiden tilan arviointimenetelmiä ja kriisinhallintavalmiutta kehitetään. Tavoitteena on vakaan voitonjaon tekeminen mahdolliseksi pankin vakavaraisuutta vaarantamatta. Tieto- ja viestintätekninen ympäristö kehitetään vastaamaan asiantuntijapainot teiseksi muuttuvan organisaation tarpeita. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään. Suomessa toimivia rahoitusmarkkinaosapuolia pankki palvelee huolehtien, että niille on tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut. Keskittyminen strategian mukaisiin toimintoihin sekä toimintatapojen ja prosessien tehostaminen vähentävät henkilökunnan tarvetta. Suhteessa rahahuoltojärjestelmään ja sen asiakkaisiin pankki määrittelee Suomen rahahuoltojärjestelmän palvelutasotavoitteet ja luo rahahuollon toimivuuden valvontajärjestelmän. Toimintakulujen reaaliarvo vähenee nykytasoltaan. Tavoitteena on, että Suomen Pankki on EU-maiden tehokkaimpien keskuspankkien joukossa. 10 Suomen Pankin vuosikertomus 2007

12 Toiminta vuonna 2007 Raha- ja talouspolitiikka Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu EKP:n neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon, ja pankin asiantuntijat ovat mukana rahapolitiikan päätösten valmistelussa ja muussa taustatyössä, erityisesti rahapolitiikan komiteassa ja sen alaisissa työryhmissä. Keskeisiin tehtäviin kuuluu Suomen talouden ennusteen laadinta osana euroalueen yhteistä ennustetta. Suomen Pankki toimii Suomen talouden asiantuntijana eurojärjestelmässä ja euroalueen asiantuntijana Suomessa. Suomen ja kansainvälisen talouden seurantaa ja ennustamista painotettiin vuonna 2007 tavallista enemmän kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vuoksi. Vuoden aikana laadittiin useita talouskehitykseen sekä rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin liittyviä selvityksiä. Suomen talouden ennusteita esittelevien artikkeleiden analyysin tasosta tilattiin ulkopuolinen arvio, joka julkaistiin Suomen Pankin internetsivuilla. Suomen taloutta koskevat ennusteet ilmestyivät Euro & talous -lehdessä maalis- ja lokakuussa. EKP:n rahapolitiikka vuonna 2007 Euroalueen kasvu jatkui lähihistoriaan nähden vahvana vuonna Työllisyyden koheneminen ja sitä seurannut kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu tukivat yksityistä kulutusta. EU:n uusiin jäsenmaihin ja Aasiaan suuntautuvan viennin kasvu jatkui vahvana samalla, kun Yhdysvaltain kasvun hidastuminen ja euron vahvistuminen suhteessa dollariin koettelivat vientiä Yhdysvaltoi- hin. Rahoitusmarkkinoilla loppukesästä alkaneet häiriöt, niitä seuranneet euroalueen rahoitusolojen kiristyminen ja yleisen epävarmuuden lisääntyminen hidastivat kuitenkin yksityisten investointien kasvua loppuvuonna. Samaan aikaan öljyn ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu kiihdytti euroalueen kuluttajahintainflaation vajaasta 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin (kuvio 1) huolimatta siitä, että euron vahvistuminen (kuvio 2) hillit- Kuvio 1. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähde: Eurostat. Kuvio 2. Euron dollarikurssi ja valuuttaindeksi USD/EUR Indeksi, tammi-maaliskuu 1999 = 100 1,50 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 1, Euron arvo Yhdysv altain dollareina (vasen asteikko) 2. Euron suppea nimellinen valuuttaindeksi (oikea asteikko) Lähteet: Reuters ja Euroopan keskuspankki Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

13 Kuvio 3. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko ja 12 kk:n euriborkorko % 5,5 5,0 4,5 4,0 2 3,5 3,0 1 2,5 2,0 1, Perusrahoitusoperr raatioiden minimitarjouskorko kk:n euriborkorko Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters. si maailmanmarkkinahintojen nousun välittymistä euro alueen kuluttajahintoihin. Rahan määrän ja luotonannon kasvu jatkui vahvana koko vuoden. Rahoitusmarkkinoiden ja kuluttajien inflaatioodotukset lisään tyivät jonkin verran toisella vuosipuoliskolla. Strategiansa mukaisesti EKP:n neuvosto tähtäsi vuoden 2007 aikana rahapolitiikallaan siihen, että euro-alueen inflaatiovauhti säilyy yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattuna keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta kuitenkin lähellä sitä. EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa kaksi kertaa ¼ prosenttiyksikköä vuoden aikana. Nostojen jälkeen ohjauskorko oli 4 %. Ohjauskoron nostoilla vähennettiin rahataloudellista keveyttä ja pyrittiin estämään hintavakautta uhkaavien inflaatioodotusten kasvu. Euroalueen kasvu jatkui vahvana vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuussa julkistetussa kokonaistaloudellisessa ennusteessa EKP:n asiantuntijat korjasivat arvioitaan vuosien 2007 ja 2008 BKT:n kasvusta ja vuoden 2008 kuluttajahintojen noususta aiemmin ennustamaansa suuremmiksi. Myös rahan määrän ja luottojen kasvu oli edelleen vahvaa. Niinpä EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa ¼ prosenttiyksikköä eli 3,75 prosenttiin maaliskuun alun kokouksessaan (kuvio 3). Neuvosto korosti, että noston jälkeenkin EKP:n rahapolitiikka oli yhä kasvua tukevalla puolella. Samalla se ilmoitti seuraavansa taloutta edelleen hyvin tarkkaan varmistaakseen, että hintavakauteen keskipitkällä aikavälillä kohdistuvat riskit eivät toteudu. Kevään aikana indikaattoritiedot viittasivat siihen, että euroalueen kasvu hidastui toisella neljänneksellä, mutta vain väliaikaisesti. EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoa ¼ prosenttiyksikköä eli 4 prosenttiin kesäkuussa. Se painotti, että hintavakausnäkymiin kohdistuvat riskit liittyvät voittopuolisesti euroalueen sisäisiin tekijöihin ja erityisesti odotettua vahvempaan palkkakehitykseen tilanteessa, jossa kapasiteetin käyttöasteet nousevat ja työmarkkinoiden tila kohentuu. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun ennusteessa arvioita euroalueen vuoden 2007 kasvusta muutettiin nopeamman kasvun suuntaan, mutta vuoden 2008 kasvun arvioitiin jäävän öljyn hinnan nousun vuoksi aiemmin ennustettua pienemmäksi. Samalla arvioita vuoden 2007 inflaatiovauhdista muutettiin aiemmin ennustettua nopeamman inflaation suuntaan. Kesän aikana hintavakausnäkymiin nähtiin liittyvän edelleen inflaation kiih- 12 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

14 tymisen riskejä. Samaan aikaan Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt tapahtumien ketju johti maailmanlaajuisten rahamarkkinoiden toiminnan vakavaan häiriytymiseen, mikä vaikeutti rahatalouden tilan arviointia. Elokuun alun kokousta seuranneessa viestinnässä neuvosto korosti erityistä valppauttaan sen takaamiseksi, etteivät hintavakausnäkymiin kohdistuvat riskit toteudu. Samalla neuvosto myös painotti, että se tekee rahapolitiikkaa koskevat päätöksensä kokouksissaan riippumattomasti kulloinkin käytettävissä olevien tietojen ja niistä tekemänsä arvion perusteella. Erityisesti rahamarkkinoiden tilanteesta oli sen mukaan syytä kerätä lisää tietoa ennen kuin rahapolitiikasta tehdään jatkopäätelmiä. EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa julkistetussa arviossa euroalueen kasvun ennustettiin jäävän hieman aiemmin arvioitua vaimeammaksi vuonna Sen sijaan vuotuisen inflaation ennustettiin pysyvän kesäkuussa julkaistun asiantuntija-arvion mukaisena vuosina 2007 ja Neuvosto totesi syyskuun kokousta seuranneessa viestinnässään välillisten verojen odotettua suurempien korotusten, öljyn ja elintarvikkeiden hinnannousun ja palkankorotuspaineiden lisäävän riskiä inflaation kiihtymisestä hintavakauden määritelmän mukaista inflaatiovauhtia nopeammaksi. Neuvosto korosti, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten ankkuroiminen hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin on entistäkin tärkeämpää tilanteessa, jossa rahamarkkinoilla on levottomuutta ja epävarmuus on lisääntynyt. Ennen rahapolitiikkaa koskevia jatkopäätelmiä tarvittiin kuitenkin lisää tietoa rahamarkkinoiden häiriötilan mahdollisista vaikutuksista reaalitalouden kehitykseen. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi huomattavasti vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Inflaatiota kiihdytti erityisesti raakaöljyn ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Joulukuussa eurojärjestelmän asiantuntijat korjasivat arviotaan vuoden 2008 talouskasvusta aiemmin ennustettua vähäisemmän kasvun suuntaan. Kasvun ennakoitiin kuitenkin jatkuvan jokseenkin arvioidun potentiaalisen tuotannon kasvun mukaisena. Samalla arviota vuosien 2007 ja 2008 inflaatiovauhdista muutettiin aiempaa nopeamman inflaation suuntaan. Inflaation odotettiin pysyvän huomattavasti yli 2 prosentissa alkuvuonna 2008, mutta hidastuvan vähitellen vuoden 2008 aikana ja edelleen vuonna Loppuvuoden kokouksia seuranneessa viestinnässään EKP:n neuvosto totesi hintakehitysnäkymiin kohdistuvien riskien painottuneen edelleen inflaation kiihtymisen suuntaan. Tästä syystä neuvosto korosti olevansa valmis torjumaan hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavat riskit päättäväisesti. Se painotti varmistavansa, ettei inflaatiovauhdin kiihtymisestä aiheutuisi kerrannaisvaikutuksia palkka- ja hintapäätöksiin. Riskien uudelleenarvioinnin jatkuessa rahamarkkinoilla neuvosto seurasi hyvin tarkkaan talouden kehitystä ja kiinnitti erityistä huomiota rahamarkkinoiden kehitykseen. Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

15 Vuoden kuluessa tehdyt korkoratkaisut ennakoitiin rahoitusmarkkinoilla yleisesti varsin hyvin EKP:n viestinnän perusteella. Rahoitusmarkkinoilla syksyn aikana koetut häiriöt nostivat huomattavasti pankkien välisten vakuudettomien luottojen korkoja, joita ovat esimerkiksi euriborkorot. Sen sijaan pankkien välisten vakuudellisten luottojen korot eivät nousseet vaan osin jopa laskivat. Vuoden 2007 päättyessä euriborkorot olivat edelleen huomattavasti ohjauskorkoa korkeammat, esimerkiksi yhden vuoden korko noin 4,7 % (kuvio 4). Samaan aikaan markkinoilla kuitenkin odotettiin neuvoston pitävän ohjauskoron ennallaan seuraavien 12 kuukauden ajan. Slovenia liittyi euroalueeseen vuoden 2007 alussa. Slovenian otettua euron käyttöön maan keskuspankista tuli eurojärjestelmän täysivaltainen jäsen. ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuneiden maiden valuuttakurssei- Kuvio 4. Euroalueen markkinakorkoja % 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 1 3,0 2,5 2,0 1, Saksan 10 vuoden obligaatiok orko kk:n euriborkorko 3. 3 kk:n euriborkorko Lähde: Reuters. hin ei kohdistunut merkittäviä paineita vuonna 2007, ja valuutat pysyivät vaihtelualueittensa rajoissa ilman ongelmia. Slovakian korunan ERM II -keskuskurssi revalvoitiin 8,5 % maaliskuussa. ERM II -mekanismiin kuuluivat koko vuoden ajan Tanskan, Viron, Liettuan, Kyproksen, Latvian, Maltan ja Slovakian valuutat. Heinäkuussa 2007 EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet sekä valtiovarainministerit katsoivat Kyproksen ja Maltan täyttävän euron käyttöönoton edellyttämät taloudelliset ja lainsäädännölliset kriteerit, ja maat liittyivät euroalueeseen vuoden 2008 alussa. Kiinnityskursseiksi hyväksyttiin Kyproksen punnan ja Maltan liiran ERM II -keskuskurssit. EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan EKP:n neuvosto kiinnitti vuoden mittaan säännöllisesti huomiota euroalueen maiden finanssipolitiikkaan ja rakenteellisten uudistusten tarpeeseen. Talouden suotuisan kehityksen an siosta julkisen talouden rahoitusasema jäsenmaissa vahvistui huomattavasti vuonna 2006 ja edelleen vuonna Neuvosto korosti, että jäsenmaiden tulisi hyödyntää vallitsevia hyviä aikoja vahvistaakseen julkisen talouden rahoitusasemaansa edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten ja määräysten mukaisesti. Maiden tulisi kiinnittää huomiota menojen kasvun hillintään ja ohjata mahdolliset odottamattomat lisätulot kokonaisuudessaan alijäämien ja velan supistamiseen. Kaikkien jäsenmaiden tulisi välttää harjoittamasta suhdanteita 14 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

16 myötäilevää finanssipolitiikkaa. Hyödyntämällä suotuisaa suhdannetilannetta useimmat euroalueen jäsenmaat voisivat saavuttaa keskipitkän aikavälin rahoitusasemaa koskevat tavoitteensa vuonna 2008 tai Neuvosto painotti, että kaikkien jäsenmaiden tulisi kuitenkin saavuttaa tavoitteensa viimeistään 2010, kuten euroalueen valtiovarainministerit ovat sopineet. Julkisen talouden vakaan rahoitusaseman saavuttaminen mahdollisimman pian on tärkeää valmistauduttaessa haasteisiin, joita julkiseen talouteen kohdistuu väestön ikääntymisen vuoksi. Neuvosto ilmaisi myös tukensa Eurostatin pyrkimyksille parantaa julkisen talouden tilastotietoja ja Ecofin-neuvoston päätökselle tehostaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota sekä halulle painottaa julkisen talouden laadun ja hallinnon tehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimia. EKP:n neuvosto korosti lausunnoissaan useaan otteeseen, että työvoimakustannusten kasvun maltillisuus ja aiemmat työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseen tähdänneet toimet ovat auttaneet lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä euroalueella viime vuosina. Toimia työ-, hyödyke- ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi tulee kuitenkin jatkaa Lissabonin strategian mukaisesti. Neuvosto painotti toistuvasti, että toimivien yhteismarkkinoiden toteutuminen on ensisijaisen tärkeää jäsenmaille. Onnistuneet uudistukset lisäävät talouden kasvupotentiaalia ja auttavat jäsenmaita sopeutumaan lisääntyvän kansainvälisen kilpailun, väestön ikääntymisen ja kiihtyvän teknisen kehityksen tuomiin haasteisiin. Samalla ne edistävät hintavakauden säilymistä euroalueella. Keskeistä on etenkin rahoitusmarkkinoiden integraation eteneminen, tehokkaan kilpailun luominen energiamarkkinoille ja palveludirektiivin täytäntöönpano. Syksyllä neuvosto kiinnitti huomiota tarpeeseen parantaa maailmankaupan ja etenkin maatalousmarkkinoiden toimivuutta ja korosti erityisesti Dohan kauppaneuvottelukierroksen onnistumisen merkitystä. Lisäksi neuvoston mielestä vero- ja etuusjärjestelmiä uudistamalla voitaisiin edelleen kannustaa luomaan työpaikkoja ja tekemään työtä. Myös toimet koulutuksen ja teknisten innovaatioiden käyttöönoton parantamiseksi ovat tärkeitä, kun pyritään lisäämään euroalueen tuottavuuden kasvua. Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa Suomen talouden kasvu jatkui vahvana vuonna Suomen Pankki arvioi syksyn ennusteessaan vuoden 2007 bruttokansantuotteen kasvuksi 4½ %. Talouskasvun nopein vaihe on kuitenkin jo ohitettu, ja kasvun ennakoidaan vaimenevan edelleen seuraavina vuosina. Kasvun taustalla on ollut useita tekijöitä. Maailmantalouden kehitys on ollut hyvin suotuisaa, mikä on lisännyt mm. suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteiden sekä metallijalosteiden kysyntää. Suomen BKT:n kasvua ovat tukeneet myös kotimaiset investoinnit ja kulutus. Suomen vaihtotaseen ylijäämä kasvoi vuoden 2007 aikana. Suurin osa vaihtotaseen ylijäämästä tulee kauppata- Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

17 seesta: viennin määrä on kasvanut edelleen tuontia nopeammin. Samalla kuitenkin tuontihintojen vientihintoja nopeampi nousu eli vaihtosuhteen heikkeneminen on vaimentanut vaihtotaseen ylijäämän kasvua. Se on myös jarruttanut suomalaisten kotitalouksien ja yritysten ostovoiman kehitystä. Työllisyyden positiivinen kehitys jatkui vuoden 2007 aikana. Osa työllisyyden lisäyksestä heijasti työttömien määrän pienenemistä. Työttömyysaste laskikin alle 7 prosentin. Osa työllisyyden kasvusta tuli osallistumisasteen noususta. Erityisesti ikääntyneiden osallistuminen työmarkkinoille lisääntyi. Ammattitaitoisen työvoiman puute on muodostunut jo ongelmaksi erityisesti rakentamisessa, mutta osin myös palveluissa ja teollisuudessa. Suomen Pankki kiinnitti huomiota työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien selvään lisääntymiseen. Vaikka Suomessa on runsaasti sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä, ammatillisten, maantieteellisten tai muiden syiden vuoksi nämä eivät kohtaa. Suomen Pankki korosti, että väestön ikääntyminen alkaa jo aivan lähivuosina tiukentaa edelleen työmarkkinoita. Väestörakenteen muutos myös kiristää julkisen sektorin liikkumavaraa pienentämällä verokertymiä ja kasvattamalla eläkeja sosiaaliturvamenoja. Suomen Pankin näkemyksen mukaan on siksi tärkeää, että valtiontaloudessa jatketaan menokehysjärjestelmän soveltamista. Vuoden 2007 aikana neuvoteltiin useilla aloilla uudet tulosopimukset. Sopimukset olivat tyypillisesti runsaan kahden vuoden pituisia, ja palkankorotukset olivat selkeästi suurempia kuin aiempina vuosina. Palkkasopimukset sisältävät joillakin aloilla myös paikallisesti sovittavan osuuden. Tällaiset joustot voivat toteutuessaan parantaa tuottavuutta, vähentää palkkaliukumia sekä edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Suomen Pankki esitti kuitenkin huolensa siitä, että aiempaa tuntuvammat palkankorotukset voivat rapauttaa suomalaisen tuotannon hintakilpailukykyä, ellei työn tuottavuus parane riittävässä määrin. Inflaatio on ollut Suomessa pitkään selvästi euroalueen keskiarvoa hitaampi. Vertailuissa käytettävän yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) nousuvauhti kuitenkin nopeutui selvästi vuoden 2007 aikana. Kuluttajahinnat nousivat edellisvuotisesta Suomessa keskimäärin 1,6 %. Hintojen nousua on kiihdyttänyt erityisesti palveluiden hintojen kohoaminen. Vuoden 2007 lopulla myös energian hinta nousi voimakkaasti öljyn maailmanmarkkinahinnan myötä. Sen sijaan teollisuustuotteiden hintojen lasku on edelleen jatkunut. Kansallinen kuluttajahintaindeksi on noussut YKHIä nopeammin asuntojen hintojen ja korkokulujen nousun vuoksi. Ansiotason nousuvauhdin kiihtyminen yhdessä inflaation jo nähdyn nopeutumisen kanssa voi johtaa inflaatio-odotusten lisääntymiseen ja lopulta kotimaiseen kustannuskierteeseen. Toteutuessaan se heikentäisi merkittävästi työllisyyden parantamisen ja talouskasvun edellytyksiä Suomessa. Suomen Pankki korostikin, että kustannuskierteen synnyn ehkäiseminen on talouspolitiikan keskeisiä haasteita. 16 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

18 Tutkimus Suomen Pankissa tehtävä taloudellinen tutkimus palvelee pankin politiikkavalmistelua, oman toiminnan kehittämistä ja pankin ulkoista vaikuttavuutta. Suomen Pankin tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen huipputaso pankin kannalta keskeisillä tutkimusalueilla. Näin pankki voi antaa vahvan panoksen rahapolitiikasta ja rahoitusmarkkinoiden kehittämisestä käytävään keskusteluun sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Rahataloudellinen tutkimus Suomen Pankin tutkimusyksikön tutkimusprojektit on organisoitu kahteen tutkimusohjelmaan. Näistä ensimmäinen keskittyy rahapolitiikan mallintamiseen ja toinen rahoituspalvelusektorin tulevaisuuteen. Tutkimusohjelmista syntyy ensi vaiheen raportteina vuosittain noin kolmekymmentä keskustelualoitetta. Rahapolitiikan mallintamisessa tutkimustoiminnan tämänhetkisiä painopisteitä ovat rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien ja odotustenmuodostuksen vaikutukset talouden suhdannedynamiikkaan. Ohjelman mukaisissa projekteissa suuntauduttiin mm. avotalouden inflaatiodynamiikan mallintamiseen mitattujen ja harhattomien odotusten tapauksessa sekä rahoituslaitosten pääomapuskureiden merkitykseen rahapolitiikan ohjaustehon kannalta. Saadut tutkimustulokset tukevat yhtäältä käsitystä, että kotitalouksien ja yritysten odotustenmuodostuksen mekanismeilla on havaittavia vaikutuksia talouden inflaatiodynamiikkaan, ja toisaalta käsitystä, että pääomapuskurien vaikutus rahapolitiikan ohjaustehoon on määrällisesti suhteellisen vähäinen. Lisäksi makro-ohjelman projekteissa tarkasteltiin luottorajoitteiden vaikutuksia asuntojen hintadynamiikkaan sekä rahapolitiikan, ennakoidun inflaation ja inflaatioriskien vuorovaikutusta modernissa rahapolitiikan makromallissa. Yksi tutkimushanke liittyi pankin ennuste- ja simulointimallin uudistukseen, jonka tavoitteena on rakentaa talouden suhdannevaihteluihin ja talouteen kohdistuvien häiriöiden identifiointiin hyvin soveltuva moderni makromalli. Mallia voitaisiin lisäksi käyttää analysoitaessa rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien ja vaihtoehtoisten odotustenmuodostumisen mekanismien kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pankki osallistui myös eurojärjestelmän keskuspankkien yhteiseen laajaan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena oli selvittää palkanmuodostuksen ja yritysten hinnoittelun välistä riippuvuutta. Projekti käyttää laajoja mikro- ja koko talouden aineistoja selvittääkseen, vaikuttaako palkkojen suhteellisen suuri osuus yritysten tuotantokustannuksista siihen, kuinka usein yritykset haluavat muuttaa tuottamiensa hyödykkeiden hintoja. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää mm. pyrittäessä parantamaan pankin kokonaistaloudellisen mallin ominaisuuksia arvioimalla sen työmarkkinalohkoa. Rahoitussektorin tulevaisuutta koskevan tutkimusohjelman tämänhetkisiä painopisteitä ovat rahoitusmarkkinoiden rakenteet, innovaatiot sekä rahoitusmarkkinoiden tehokkuus ja kilpailullisuus, lainsäädännön ja muun säätelyn Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus

19 rahoitusmarkkinavaikutusten analyysi sekä rahoitusjärjestelmän ja pankkisektorin riskiensietokyvyn kvantitatiivinen analyysi. Ohjelman mukaisissa tutkimusprojekteissa selvitettiin pankkien tehokkuutta sekä hinnoitteluvoiman määräytymistä Suomen vähittäispankkisektorilla. Työssä sovellettiin uutta lähestymistapaa markkinavoiman mittaamisessa ja sen todettiin antavan uutta ja aiempaa luotettavampaa tietoa Suomen vähittäispankkitoiminnan markkinarakenteesta. Ohjelmassa tarkasteltiin lisäksi rahoituspalvelusektorin valvontajärjestelmien yhdistämistä, rahoituksenvälittäjien seurantaa ja valvontaviranomaisten yhteistyötä monikansallisen rahoituslaitoksen vararikkotilanteessa. Rahoitussektorin riskiensietokykyyn liittyviä teemoja selvitettiin erityisesti kolmessa projektissa: pankkien luotto- ja likviditeettiriskien määräytyminen, uuden, riskiperusteisen vakavaraisuussääntelyn vaikutukset pankkien pääomapuskureiden suhdannedynamiikkaan sekä tartuntariskien syntyminen suomalaisilla rahoitusmarkkinoilla. Vakavaraisuussääntelyn vaikutuksia tutkivassa työssä osoitetaan, että uudet vakavaraisuusvaatimukset eivät välttämättä vahvista talouden suhdanteita, vaikka moni on tätä pelännyt. Siirtymätalouksien tutkimus Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimus on luonteeltaan ensisijaisesti soveltavaa makrotaloudellista tutkimusta, jossa korostuvat erityisesti rahaja valuuttapoliittiset kysymykset. Kohdemaina ovat Venäjä ja Kiina, vaikka laajemmankin ns. siirtymätalousmaita koskevan aineiston käyttäminen on joissakin tutkimusasetelmissa välttämätöntä. Yksikön toiminnassa tutkimus muodostaa perustan seurannalle ja asiantuntijatoiminnalle, jotka puolestaan tukevat tutkimusta. Tutkimukset julkaistaan ensi vaiheessa yksikön omina keskustelualoitteina. Vuonna 2007 ilmestyi 21 keskustelualoitetta. Omien tutkijoiden tuotosten lisäksi sarjassa julkaistaan vierailevien tutkijoiden artikkeleita sekä harkinnan mukaan yksikön seminaareissa ja työpajoissa esiteltyjä tutkimuksia. Vuonna 2007 yksikön ja sen yhteistyötutkijoiden työtä koottiin yhteen hankkeessa, jossa tarkasteltiin Venäjän ja Kiinan integroitumista maailmantalouteen. Venäjän tapauksessa oleellisin kysymys koskee maan riippuvuutta raakaaineiden, ennen muuta energian, viennistä. Tämä, muun muassa ns. luonnonvarakirousta arvioiva tutkimus jatkuu. Kiinan tapauksessa taas keskityttiin valuuttakysymyksiin. Saadut tulokset maan valuutan kurssin ja kauppataseen ylijäämän yhteydestä herättivät kansainvälistä julkista huomiota. Tällainen koordinoitu lähestymistapa, jossa tutkimushanke aloitetaan yhteisellä työpajalla ja lopetetaan seminaariin, osoittautui hyödylliseksi. Sitä jatketaan vuonna 2008 hankkeella, jossa arvioidaan maiden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Niin ikään julkista huomiota herättänyttä Suomen ja Venäjän välisen kaupan tutkimusta jatkettiin. Yksikkö sai käyttöönsä ainutlaatuisen viranomaistyönä kootun kauppaa monipuolisesti valottavan aineiston, joka mahdollistaa uuden 18 Suomen Pankin vuosikertomus 2007 Toiminta vuonna 2007

20 tiedon tuottamisen. Tästä tutkimuksesta raportoidaan vuoden 2008 puolella. Sama koskee Venäjän pankkisektorin tutkimusta, jonka perustana oleva mikrotason aineisto saatiin käyttöön kansainvälisen yhteistyön kautta. Tieteelliset kokoukset Aiempaan tapaan Suomen Pankki järjesti kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia tutkimustoimintaansa liittyvistä asioista. Kesäkuussa pidettiin yhteistyössä Iftekhar Hasanin (Rennselaer Polytechnic Institute) ja Journal of Financial Stability -aikakauslehden kanssa kansainvälinen konferenssi, jonka aiheena olivat rahoitusmarkkinoiden epävakaus, keskuspankkitoiminta ja rahoitusvalvonta. Syyskuussa puolestaan järjestettiin SUERF:n (Société Universitaire Européenne de Recherches Financières) kanssa rahoitusmarkkinoita, innovaatioita ja talouskasvua käsittelevä konferenssi. Marraskuussa pidettiin yhdessä CEPR:n (Centre for European Policy Research) kanssa kahdeksas vuotuinen tutkijakokous, jonka aiheena olivat odotukset ja talouden suhdannedynamiikka. Joulukuussa siirtymätalouksien tutkimuslaitos järjesti tutkimushankkeensa päätteeksi kansainvälisen seminaarin, joka koski Venäjän ja Kiinan integroitumista maailmantalouteen. Toiminta vuonna 2007 Suomen Pankin vuosikertomus