Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Varhaiskasvatusta ja perusopetusta (sisältäen esiopetuksen) järjestetään ja kehitetään oppimisen, kasvamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Sivistystoimessa varaudutaan nykyistä suurempaan tehtävään ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen lisäämiseksi. Sivistystoimi on tulevan hyvinvointikunnan kulmakivi. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on euroa. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Sivistystoimen hallinnon ja johtamisjärjestelmän käytäntöön jalkauttaminen Tehtävänkuvien tarkennukset, sopivan resurssin määrittäminen Työajanseuranta, työtehtävien hoituminen Sivistystoimen johtamisjärjestelyt on saatu jalkautettua käytäntöön. Varhaiskasvatuksen esimiehen tehtävät on järjestelty uudelleen. Hyvinvointiroolin vahvistaminen Hyvinvointiluennot, hyvinvointipäällikön tehtävänkuvan luominen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Luentojen toteutuminen, kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön määrä, avustusten määrä Hyvinvointiluennot toteutuvat syksyn aikana. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty ja mm. hyvinvointiin liittyen on osallistuttu eri kyselyiden muodossa. - organisaatiomuutoksen myötä johtamisorganisaation haavoittuvuus esim. poissaolojen myötä, resurssin riittävyys VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön.

2 2 Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja 1-5 vuotiaille on 100. Esiopetus kirkonkylällä järjestetään päiväkoti Pyrrin toimintana Pikkukoululla. Kevätlukukaudella esioppilaita on 31 ja syyslukukaudella 27. Kuvansin esiopetus on siirtynyt koulun tiloihin elokuussa Esioppilaita Kuvansissa kevätlukukaudella 24 ja syyslukukaudella 15. Perhepäivähoitopaikkoja (ml. ryhmäperhepäivä-kodit) on 52. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Tarve yöhoidolle on lisääntynyt vuoden aikana. Yöhoitoa on järjestetty Kuvansin päiväkodilla 1.6. alkaen. Vuorohoidon lisääntyminen lisää Kuvansin päiväkodin kustannuksia. Joitakin hoitopaikkoja ostetaan Pieksämäeltä, Juvalta ja Varkaudesta ja myydään Pieksämäelle, Varkaudelle ja Rantasalmelle. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Varhaiskasvatukseen otetaan käyttöön Wilmaohjelma 1.8. Henkilöstön kouluttaminen ohjelman käyttöön Lasten varhaiskasvatussuunnitelm at laadittu Wilmaan mennessä Koko henkilöstö kirjautunut Wilmaan. Syksyn vanhempainilloissa pidetty tietoisku Wilmasta ja jaettu huoltajien tunnukset. Huoltajista kirjautunut Wilmaan noin 80%. Lomakkeisto saadaan Wilmaan lokakuun aikana, jonka jälkeen varhaiskasvatussuunnitelmat siirretään sinne on webinaariwilma varhaiskasvatuksessa, johon jokaisesta työyksiköstä osallistuu ainakin yksi työntekijä. Varhaiskasvatussuunnitelm an mukaisten uusien toimintatapojen mukainen toiminta Pedagogisen johtamisen suunnitelman mukaiset palaverit, kehityskeskustel ut ja koulutukset Arviointi: yksilö,tiimi, yksikkö, koko vaka-henkilöstö Arviointia on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Koko henkilöstön miniverso koulutuksella luotu yhteiset pelisäännöt ristiriitojen sovitteluun. Pedagogisen johtamisen suunnitelman mukaisen arvioinnin toteuttaminen ja lomakkeiden käyttö kaikissa yksiköissä Lomakkeisto laitetaan intranettiin, säännölliset koko henkilöstön vaka-illat Lomakkeet intranetissä mennessä. Vaka-ilta koko henkilöstölle huhtikuussa ja elokuussa. Lomakkeet ovat intranetissa. Vaka-illat pidetty Pyrrissä ja toinen pidetään

3 3 Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi Asiakaskysely toteutetaan keväällä sähköisessä muodossa. Kysely vanhemmille toteutettu mennessä. Asiakastyytyväisyyskysel y toteutettiin sähköisenä toukokuussa. Arvioitavana olivat osiot: Huoltajien ja lasten osallisuus, Arvot arjessa, ympäristö ja tiedonkulku. Ruusut ja risut osiossa oli vapaa sana. Huoltajat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Huolissaan he olivat varhaiskasvatuksen tiloista, tiedonkulusta, ravinnon terveellisyydestä ja henkilöstön jaksamisesta. henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä -muutos Varhaiskasvatus yht. Käyttö- % Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,9 Toimintakate/jäämä ,6 Poistot ja ,0 arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä ,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti Kuvansin päiväkoti Perhepäivähoito Ryhmis Kaitainen Ryhmis Kolma Ryhmis Opintie Avoin varhaiskasvatustoiminta Lasten kotihoidontuki Muu lastenpäivähoito PAOVA-hanke Yhteensä Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muuttuivat (alenivat) 1.3. ja valmisteilla on valtakunnallinen asiakasmaksujen tulorajojen nostaminen (= maksujen aleneminen) 1.1. alkaen. Asiakasmaksut alenevat arvion mukaan e/v. Vuoden aikana käyttöön otetut sähköiset palvelut taas lisäävät kustannuksia.

4 4 Tunnusluvut: Varhaiskasvatus 2016 tot 1-8 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä 110+ eo eo eo 49 Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset päiväkodeissa 16/9,58 % 16/9,8 % 29/19,59 21/12,9 Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset 4/6,45% 4/7,4 % 2/3,85% 0 perhepäivähoidossa Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset Varhaiskasvatus Netto tot 1-8 Tuotteet / Menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Pyrri / päivähoitotunti , , , Pyrri / esiopetustunti , , , Kuvansin päivähoitotunti , , , Kuvansin esiopetustunti , , , Perhepäivähoito , , , Kaitaisen ryhmis , Kolman ryhmis , , , Opintien ryhmis , , , PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin. Perusopetuksen tavoitteena on, että jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon. Perusopetus huomioi oppilaiden tarpeet yksilöinä. ERITYISOPETUS, OPPILASHUOLTO JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tuen kehittäminen Pedagoginen tuki: Kolmiportaisen tuen osaamisen kehittäminen Pedagogisten asiakirjojen kirjaamiskäytänteet ja vastuut opettajien tietoon yhdessä opiskellen ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijapalveluja avuksi käyttäen. Wilmassa näkyvät kirjaukset Opetushenkilöstön tietoisuus pedagogisten kirjausten tärkeydestä lisääntynyt. Opettajien oikeutta pedagogisten asioiden kirjaamiseen laajennettu.

5 5 Oppilashuollon tuki: Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen Yksilökohtaisen oppilashuollon käytänteiden kehittäminen Lisätään oppilaiden osallistamista kouluyhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin suunnitteluun. Oppilashuollon kirjaukset ja käytänteet selkeytetään. Oppilashuoltolakiin perustuvat käytänteet ja menetelmät. Yhteistyön syventäminen, palautteet sekä kotoa että kumppaneilta. Yksilölliset ratkaisut oppimisessa ja tuessa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon otettu mukaan lisää toimijoita ja kokoonnuttu 2 kertaa. Kokouskäytänteitä selkiytetty, kirjaamiskäytänteiden osalta kehittämistyö kesken. Sovitut asiat eivät realisoidu käytännössä yht. muutos Erityisopetus Käyttö- % Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Toimintakate/jäämä ,6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Ostettu erityisopetus Joroisten erityisopetus Yhteensä Erityisopetus on kirjattu omalle kustannuspaikalleen alkaen. Tunnusluvut: ERITYISOPETUS Opetustunti kpl / laskennallinen /opetustunti /oppilas ot 1-8 tot 1-8 tot 1-8 Erityisopetus koko kunta ,15 122,16 32, Erityisopetuksen tunnusluvut ovat tässä talousarviossa toista kertaa tarkastelun alla. On huomioitava, että erityisopetuksen oppilasmääriin on laskettu myös osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat (voi olla esim. 1 tunti/viikko) ja näin ollen heidät on jo huomioitu kunkin koulun oppilaskohtaisessa hinnassa. Yllä oleva taulukko on siis vain suuntaa antava. YLEISOPETUS Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelman päivitys ). Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta.

6 6 Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Kehittää perusopetuksen sekä lukio-opetuksen arviointia vastaamaan entistä paremmin uusien opetussuunnitelmien linjausta. OPS 2016 Keski-Savon yhteisten arviointikohteiden viimeisteleminen ja käyttöönotto Jokaisessa yksikössä arvioidaan arvioinnin onnistumista keväällä. Kehittää toimivat ja helposti käytettävät, mittarit tavoitteiden mittaamiseen. Hyödyntään näistä saatavia tuloksia toiminnan kehittämisessä. Opetussuunnitelman keskeisten periaatteiden jalkauttaminen koulun arkeen, erityisesti yläkoulussa. Opettajien, vanhempien, oppilaiden palaute Opettajien, vanhempien, oppilaiden palaute Omaa työskentelyä ja aikaansaannoksia siirretään aiempaa enemmän sähköiseen oppimisympäristöön. Tavoitteena on, että tietoisuus omasta osaamisesta lisääntyy. Otettu käyttöön ja harjoiteltu opettajan ja oppilaan formatiivisen arvioinnin wilmatyökalun käyttöä luokilla. Sisällön kehittämistyö jatkuu syksyllä. Vanhempien palautetta saatu vanhempainvarttien ja keskustelujen kautta. OPS2016 jalkautustyö yläkoulun arkeen on alkuvaiheessa, em. työkalun lisäksi gafeympäristön osaamista lisätty erityisesti digitutoreiden toimesta. Oppilaskunnan toimesta valmisteltu palautekyselyä oppilaille ja oppilaiden kuulemista lisätty esimerkiksi kalustamisasioissa. Digitaalisen materiaalin käyttöä lisätty. Tieto- ja viestintätekniikan digitutor-toiminnan jatkaminen, olemassa olevien hankkeiden laajentaminen askel kerrallaan myös yhtenäiskouluun. Hankehakemuksen tekeminen OKM:n hankehakuun Jatkorahoituksen saaminen OKM:stä Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen yläkoulussa. Positiivinen hankepäätös / toteutuneet koulutukset Digitutorkoulutustilaisuuksissa ollut mukana 3 edustajaa Joroisista. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisessa työ vasta alkamassa. Liikkuva-koulu toimintakulttuurin jalkauttaminen kaikkiin kouluihin Välituntiliikuttajat, pitkät välitunnit, opettajien sitoutuminen Oppilaan liikkuma aika koulupäivän aikana (kysely/tiedonkeruu) Liikkuva koulu-tiimi toiminut aktiivisesti ja järjestänyt erilaisia liikuntaan kannustavia tapahtumia. Välituntiliikuttajiksi koulutettu myös oppilaita.

7 7 - uuden opetussuunnitelman jalkautuminen ei onnistu tavoitteen mukaan - negatiivinen hankepäätös - käytännön opetusjärjestelyt pitkän välitunnin saavuttamiseksi -muutos Yleisopetus yht. Käyttö- % Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä ,9 Poistot ja ,8 arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä ,1 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu Kuvansin koulu Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk Perusopetuksen erityiskustannukset LSL:n sijoitett.opp.perusopetus Yhteensä Kaitaisten koulun lakkautuminen näkyy nettomenojen kustannusten laskuna n euron verran. Koulukuljetusten kustannukset ovat samasta syystä lisääntyneet n eurolla. Kuvansin koulun väistötilaratkaisun myötä kustannukset nousevat n eurolla. Johtamisjärjestelyiden myötä on varattu euron lisäresurssi toimistotyöntekijän palkkaamiseen perusopetuksen, lukio-opetuksen ja sivistystoimen hallinnon tarpeisiin. Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen 0-6 lk 24,5 23,5 21,5 Kuvansi 1-6 lk , , , Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk , ,5 322, ,5 310,5 Perusopetus yhteensä 499,5 481,5 472, ,5 424, ,5 384,5 YLEISOPETUS Opetustunti kpl / laskennallinen /opetustunti /oppilas tot 1-8 tot 1-8 tot 1-8 Kaitainen 0-6 lk , Kuvansi 1-6 lk ,57 147,93 162, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,55 122,99 138, APIP TOIMIN Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti

8 8 vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista (siv.yht.laut ). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/vastuuopettajat Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Päivittää APIP toimintasuunnitelma Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 % huoltajien vastauksista on toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Osallistuttiin valtakunnalliseen kyselyyn, mutta kuntakohtaisia tuloksia ei ole ollut saatavilla. Iltapäivätoimintaan järjestettiin haku kouluun ilmoittautumisen yhteydessä maaliskuussa. Toiminnassa syksyllä aloitti 23 lasta kirkonkylällä ja 14 Kuvansissa. -muutos yht. Käyttö- % APIPtoiminta Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,1 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta Kuvansin ip-toiminta Yhteensä Tunnusluvut: APIP-TOIMIN tot 1-8 lasten määrä nettokust /v/lapsi kokonaiskustannus valtionosuus nettokustannus Valtionosuus / rahoitussovellus => (36 131/12*8=24 087) PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan opetushallituksen ja opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: Kerhotoiminnan kehittämiseen lv - esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa

9 9 edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvien koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen ja ryhmäkoon pienentämiseen; liikkuva koulu hankkeeseen, innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa sekä kielen opetuksen varhentamiseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, hankevastaavat Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen - Opettajat ja oppilaat ovat aktiivisia ja sitoutuvat kerhoihin. Pidettyjen kerhojen määrä / kerholaisten määrä. Aktiivisia kerhoja useita, säännöllisimpiä teknisen työn ja salibandykerhot. Esi- ja perusopetuksen tasa-arvon, erityisopetuksen ja ryhmäkoon pienentäminen: Hankerahan kohdentuminen eniten tukea tarvitseville. Resurssin jakaminen sinne, jossa sitä eniten tarvitaan Hankeraha kohdentunut eniten tukea tarvitseville. Tukea kohdistettu erityisesti koulupolun alkupäähän varhaiseen kuntoutukseen. Liikkuva koulu hanke Liikkuva-koulu koordinaattorien jalkauttava toiminta, liikuntaa lisäävät välinehankinnat Koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen lisääntyminen (kysely/tiedonkeruu) Koululiikkareita koulutettu ja järjestetty lisää aktiivista toimintaa välitunneille, esim. välituntihiihto ja luistelu, hankittu lisää välineistöä. Liikuntatapahtumista esimerkkeinä hiihtokilpailut salibandyturnaus ja ulkoilutapahtuma olympialaiset. Frisbaa Luonnontieteitä ja tietotekniikkaa liikunnallisesti frisbeegolfin avulla Kielen opetuksen varhentaminen 3D-tulostuksen, eri oppianeiden sitominen ilmiöpohjaisesti frisbeegolfiin, lukion frisbeegolf-linjan hyödyntäminen Englannin opetus aloitetaan 1. luokalla ja englannin kieltä tehdään tutuksi varhaiskasvatuksessa 3D-tulostinten käyttö, lajiin kasvaminen koulussa ilmiöön käytetty resurssi Toteutuneet tunnit, hankesuunnitelman mukainen toiminta 3D-tulostimen käyttö ei ole vielä lähtenyt kasvuun, mutta tulossa on lisäkoulutusta. Frisbeegolf on liikuntamuotona levinnyt nuorison keskuudessa paljon ja sitä on käytetty aktiivisesti sekä liikuntatunneilla että markkinoinnissa hyväksi. Näkyvyyttä on saatu hyvin, esimerkiksi alueuutisissa ja muutamissa hankkeissa. Villages on move baltic yms. Kielen opetuksen varhentamishanketta on

10 10 toteutettu leikinomaisesti 1 vuosiviikkotunti alkuopetuksessa. Tunnit ovat toteutuneet hankesuunnitelman mukaisesti. - kerhot eivät toteudu suunnitellusti - hankeraha ei kohdennu optimaalisesti - liikuntaa ei pystytä lisäämään opetusjärjestelyistä johtuen - opettajien monipuolinen sitoutuminen hankkeeseen -muutos yht. Käyttö- % Perusopetuksen projektit Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,7 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kerhotoiminnan kehit. hanke Mobot-liikkeelle hanke Liikkuva koulu- Oottarit ja välkät Frisbaa-hanke Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvon edistäminen Kielten opetusta pienille Kerhotoiminnan kehit Buustia digiloikkaan Buustia digitutoreille Digiloikasta digiarkeen JOPOSAVO Kielten opetusta pienille - alk Tasa-arvon edistäminen Yhteensä SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja -muutos yht. Käyttö- % Sairaalaopetus Toimintakulut ,5 Toimintakate/jäämä ,5

11 11 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatusta ja siihen liittyviä kursseja vahvistetaan entisestään. Frisbeelinjan markkinointiin panostetaan ja näkyvyyttä vahvistetaan entisestään, lisäksi yhteistyötä kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.. Pyritään järjestämään koululiikuntaliiton frisbeegolf kilpailut Joroisissa ja siirretään lajiosaamista myös yhtenäiskoulun puolelle. Vastuuhenkilö: Yhtenäiskoulun rehtori, lukion vastuuopettaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tieto- ja viestintätekniik an tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautumin en sähköiseen ylioppilastutkint oon Opetuksessa jatketaan sähköisten materiaalien käyttöä. Opettajat kouluttautuvat digitaalisuuden tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Kaikilla lukiolaisilla käytössä henkilökohtaiset oppimiseen soveltuvat ja sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimukset täyttävät henkilökohtaiset tietokoneet. Opettajille ja opiskelijoille riittävää perehdyttämistä sähköisen ylioppilastutkinnon järjestelmiin. Kirjoitukset sujuivat hyvin ja kaikilla opiskelijoilla oli käytössään tietokone. Lukiossa on käytössä pitkälti sähköiset materiaalit ja niiden käyttö on arkipäiväistä Lukiokoulutuks en jatkumisen turvaaminen kunnassa. Yrittäjyyskasvat us painopisteenä Lukio aktiivisena toimijana eri verkostoissa ja hankkeissa varmistetaan Lisätään lukion vetovoima lähialueilla muun muassa markkinoimalla lukiota tehokkaammin. Opiskelijaosuuskunta EIHVEL lukion yrittäjyyskasvatusympäristönä Lukio verkostoituu lisää muiden toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö kehittyy Omasta yläkoulusta tulee n. 50% oppilasta, mutta sen lisäksi lähiseudulta saadaan muutama lisäopiskelija. EIHVEL tarjoaa opiskelijoille virikkeitä yrittäjyyteen lähtien opiskelijan omista ominaisuuksista ja vahvuuksista. EIHVEL-mahdollistaa erilaisia hanke yms rahoituksia Lukiolla yhteistyötä ainakin JJRS-lukioiden verkostossa ja Suomen lukioiden kehittämisverkostossa sekä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä Eurooppalaisten Omasta yläkoulusta ensisijaisia hakijoita oli 45-50% Ulkopuolisia hakijoita yhteensä kahdeksan. Uusia opiskelijoita aloitti 34, joten vuosikurssi saatiin täyteen. Näin on tapahtunut, EIHVELin kautta on saatu paljon töitä opiskelijoille. Yhteistyötä on aloiteltu XAMK:n kanssa, Oman Osuuskunnan sekä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa. Kaksi abiturienttiä lähti opiskelemaan Timiakatemiaan ja haluaa edelleen tehdä yhteistyö Eihvelin kanssa Suomalaisten lukioiden kanssa tehdään yhteistyötä, kansainvälinen yhteistyö toteutuu tällä hetkellä Unkariin Erasmusplus hankkeen myötä. Yhteistyötä kehitetään

12 12 Opiskelijahuoll on järjestäminen uuden opiskelijahuolto lain mukaisesti edelleen eri muodoissaan. Kehitetään lukion yhteisöllistä opiskelijahuoltoa ja yleisesti lukion toimintakulttuuria lukioiden kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Uuden oppilashuolto lain toteuttamien on osa lukion arkea. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Lukion yleinen toimintakulttuuri kehittyy yhä yhteisöllisemmäksi. Opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan kerätään säännöllisesti palautetta koulun toiminnasta. edelleen myös tulevana lukuvuonna Ülenurmen ja Gardascuolan kanssa. Tavoite on muilta osin täyttynyt, mutta huoltajien palaute kerätään syksyllä. - Digitalisoitumisen palveluprosessia ei saada toimivaksi. -muutos Lukio-opetus yht. Käyttö- % Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä ,7 Poistot ja ,0 arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä ,5 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Joroisten lukio Linux-pohjainen opiskeluymp Osuuskunnat yrittäjyyskasvatus Suomessa Pulssi-hanke Unkarin ja Suomen historia - hanke -701 Yhteensä Joroisten lukio on tällä hetkellä kokonaan yksisarjainen. Johtamista on uudistettu niin, että yhtenäiskoulun rehtorin kustannuksista ja työajasta 30% kohdistuu lukioon. Lukion päivittäisjohtamisesta vastaa vastuuopettaja. Tunnusluvut: LUKIO tot 1-8 Oppilaita 78 74,5 80 /opp kokonaiskustannus valtionosuus nettokustannus Valtionosuus / rahoitussovellus => ( /12*8= ) Valtionosuuksien maksuperusteet perustuvat aina kahden edellisen kalenterivuoden oppilastilastoon. Näin ollen valtionosuus ei ole realistinen nykytilaan verrattuna. Talousarviovaiheessa valtionosuus perustuu arvioon. valtionosuus on laskettu kertomalla viime vuoden oppilasmäärä tämän vuoden yksikköhinnalla.

13 13 Lukion projektit PULSSI: yhteistyössä Otavan Opiston/nettilukion, Pohjois-Tapiolan lukion, Seoppi:n ja Vaskivuoren lukion kanssa. Hankkeen tavoitteena on kohottaa opiskelijoiden motivaatioita olla arvioinnin aktiivinen osapuoli, jolloin palaute ja arviointi johtaa oman toiminnan muuttamiseen ja suuntaamiseen. Etsitään keinoja ottaa palaute- ja arviointitiedon avulla otetta oman opiskelun ohjaamiseen. Kiinnitetään tässä suhteessa huomiota nivelvaiheisiin, erityisesti lukioon siirtyvien vaihteleviin lähtökohtiin. Huomioidaan myös erot lukiokurssien ja yo-kokeen arvioinnissa ja mahdollinen yo-kokeen painoarvon nousu jatko-opintoihin hakeutumisessa. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka ERASMUS+ - hanke: Revisiting the Highlights in Finnish and Hungarian History. Hankkeessa tarkastellaan kummankin maan historian kohokohtia viime vuosituhansilla. Vastuuhenkilö: Lehtori Laura Suhonen KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti osallistumaan eteläsavolaisen ja keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toenperän toimintasuunnitelma tai Toenperän kirjaston lakkauttaminen Toimintasuunnitelman tekeminen tai yhteisen palvelutuotannon purkaminen Toimintasuunnitelma valmis tai palvelutuotanto purettu Toimintasuunnitelma käsitelty sivistyslautakunnassa, kuntalaiskuulemiset järjestetty elokuussa. Lumme-kirjastojen yhteisen palvelutuotannon selvittäminen yhdessä muiden Lummekirjastojen kanssa. Selvityksen tekemiseen osallistuminen Selvitys valmis Selvityksen tekemiseen ei ole löytynyt halukkuutta Lummekirjastoissa. Ei toteutunut. Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat Tapahtumia 219 Osallistujia 3597 Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla Kesätyön tarjoaminen nuorille Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä Ei vielä toteutunut

14 14 kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. - Lumme-kirjastojen yhteisen palvelutuotannon suunnitteluun ei löydy yhteistä tahto Joroisten kirjastoyksikkö yht. muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä , Juvan kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä Rantasalmen kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä , Kirjastoautotoiminta Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,5 Toimintakate/jäämä ,7 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö Juvan kirjastoyksikkö Rantasalmen kirjastoyksikkö Kirjastoautotoiminta Yhteensä Tunnusluvut KIRJASTOYKSIKKÖ Kävijämäärät Aukiolotunti / aukiolotunti tot 1-8 tot 1-8 tot 1-8 Joroisten kirjasto ,25 52,44 61,51 Juvan kirjasto ,55 149,93 158,48 Rantasalmen kirjasto ,14 108,64 108,10 KIRJASTOAUTOTOIMIN Kävijämäärät Osuus kirjastoauton reittitunnista / aukiolotunti tot 1-8 tot 1-8 tot 1-8 Joroisten kirjasto ,36 64,64 66,87 Juvan kirjasto ,81 64,64 66,96 Rantasalmen kirjasto ,74 64,64 66,96

15 15 KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. 1. Osallistava omatoimikirjasto kirjaston monitoimijat Vastuuhenkilö: Rantasalmen kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toiminnallisen ja kuntalaisia osallistavan omatoimikirjaston kehittäminen tilojen monikäyttöisyyttä painottaen. Omatoimikonseptin mahdollistaminen niin, että itsepalveluun pohjautuvien kirjastopalvelujen rinnalle nostetaan kirjastoasiakkaiden omatoiminen tapahtumatuotanto eli kirjastotilan hyödyntäminen palveluaikojen ulkopuolella. Kokeilujakson aikana kirjastotilassa järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa ilta- ja viikonloppuaikoihin sijoittuvia osin tai kokonaan omatoimisia toimintakokeiluja. Tarvittaessa ryhmille tarjotaan porrastetusti tuettuja kirjastopalveluja. Uusien ilta- ja viikonloppuaikaan sijoittuvien tapahtuminen synty: tapahtumien määrä, laatu ja jatkuvuus. Ennakoimattomien, innovatiivisten omatoimikonseptien kehittyminen. Kirjaston kävijämäärän kääntyminen nousuun. Kirjastoon on syntynyt useita uusia asiakkaiden järjestämiä tapahtumia. Asiakkaat järjestävät omatoimisesti iltaisin kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella mm. yhteislauluiltoja (2 krt/kk), karaokeiltoja (1-2 krt/kk) sekä kielikahviloita (2 krt/kk). Järjestöt, kuten mm. kirjoittajayhdistys, ovat alkaneet pitää kokouksia kirjastossa. Pienyrittäjät ovat järjestäneet kirjastossa tuote-esittelyjä. Kävijämäärä on kääntynyt nousuun hankeaikana. Hanke jatkuu. Aluehallintovirasto myöntänyt hankkeelle rahoitusta Tiloja ei saada muokattua omatoimiseen tapahtumatuotantoon soveltuviksi. 2. Kyläilevä kirjasto tärppejä, tekniikkaa, tarjouksia - Vastuuhenkilö: Rantasalmen kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Ikääntyvien asiakkaiden tavoittaminen ja ohjaaminen kirjaston asiakkaiksi. Uusien hakeutuvien kirjastopalvelujen tarjoaminen kirjastoauton reittiasiakkaille sekä vanhuspalveluyksikköihin. Kirjastoauton ja kotipalveluasiakkaiden asiakkuuksien lisääntyminen ja lainamäärien kasvu. Kirjastoautoreitin varrella asuvat rantasalmelaiset ikääntyvät on kontaktoitu. Kirjasto on saanut

16 16 Ikääntyvien kirjastoasioinnin tukeminen. Vähemmän tunnettujen kirjastoaineistotyyppien tunnettuuden ja lainausmäärien lisääminen. Hakeutuva tiedottaminen ikääntyvien yhteisö- ja yhdistystoiminnassa. Tapahtumien osallistujamäärän kasvu. Uusien hakeutuvien kirjastopalvelutoimintojen syntyminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. uusia kotipalveluasiakkaita erityisesti palveluasunnoista. Auto- ja kotipalveluasiakkaille on tarjottu kuljetuksia kirjaston tapahtumiin. Kirjasto on osallistunut kyläyhdistysten ja yrittäjien sekä kunnan muiden toimijoiden kesätapahtumiin. Hanke on vieraillut yhdistyksissä. Hanke jatkuu. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Määritellyn kohderyhmän terveydelliset rajoitteet eivät mahdollista hankkeessa määriteltyjen kirjastopalvelujen käyttöä. yht. muutos Käyttö- % Kirjastotoimen projektit Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,3 Toimintakate/jäämä ,2 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kuinka Gottlund kesytetään Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Ketunpentu - hanke Meiltä muualle - hanke Osallistuva omatoimikirjasto -hanke Kyläilevä kirjasto Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin- jatko hanke Ketunpentue -hanke Yhteensä SOISALO-OPISTO Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, taideleikkikoulu, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus,

17 17 ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä järjestetty 18 kurssia (Kuvansi 6, Kerisalo 6, Kaitainen 3, Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 50 joroislaista lasta Kolma 3) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 48 Joroislaista lasta. Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä. Käyttäjäkunta vähenee kunnan ikärakenteen ja väestötappion myötä kaikki kurssit eivät toteudu -muutos yht. Käyttö-% Kansalaisopisto Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,8 Soisalo-opiston vapaansivistystyön tuntihinta on noussut 19 eurosta 20,5 euroon. Tästä johtuen kustannukset kasvavat 6500 euroa. Tunnusluvut: Soisalo-opisto Vapaa sivistystyö oppilasmäärä tunnit tot 1-8 tunti- hinta tunnit tunti- hinta yhteensä yhteensä oppilasmäärä oppilasmäärä tunnit tunti- hinta yhteensä Kansalaisopisto , , Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä Kuvataidekoulu Tanssikoulu Puhallinkoulu kielinen kantele 0 Rumpuopetus Käsityökoulu Taideleikkikoulu Yksinlaulu Sanataidekoulu Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä Musiikkiopisto , , Tanssikoulu (laaja tpo) , ,

18 18 VAPAA-AIKATOIMI Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorisovaltuuston, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTOIMI Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Talousarvion investointiosassa on suunnittelumääräraha kirkonkylän ja Kuvansin urheilukenttien peruskorjauksiin. Peruskorjaukset on tarkoitus tehdä vuosina 2019 ja Kuvansiin esitetään hankittavaksi ulkoliikuntavälineitä ja Street Workout-suorituspaikka. Kotkatharjun ulkoilualuetta kehitetään edelleen. Kirkonkylään rakennetaan elinkaaripuisto (yhteistyössä Joroisten Oma osuuskunta ja kunta). Urheilutalo (kiinteistö ja siihen liittyvät asiat) on hallinnollisesti teknisessä toimessa, mutta toiminta talon sisällä on sivistystoimessa. Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö ja liikunnanohjaaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Liikuntapalvelut (osana hyvinvointipalveluja) tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisten liikkumista aktivoidaan. Matalan kynnyksen ohjattuja vuoroja tarjotaan kaiken ikäisille kuntalaisille. Liikunnallista toimintaa/neuvontaa tarjotaan yhdessä nuorisotoimen kanssa. Terveyttä koskevien asioiden helppoa saatavuutta edistetään ja maksuttomia Liikuntakysely Ohjattujen ryhmien määrä Kunnan internetsivuille terveysosio Kunnan facebooksivut tiedon jakajana Yhtenäiskoululle ja työpaikoille terveysseiniä Järjestettyjen tapahtumien määrä Kaksi liikuntakyselyä tehty koululaisille (yläkoulu ja lukio). Ohjattuja ryhmiä 14. Valmisteilla (kuntosaliopas on jo kunnan internetsivuilla). Kunnan facebooksivuilla tiedotettu aktiivisesti tapahtumista ja toiminnoista. Valmisteilla. Järjestetty laturetki, salibandypuulaaki,

19 19 liikuntatapahtumia järjestetään. Urheiluseurojen ja kunnan välistä yhteistyötä tiivistetään. Liikuntapaikkoja ja alueita kehitetään matalan kynnyksen periaatteella. Yhteiset tapaamiset ja yhteinen toiminta Urheiluseurojen esittelyt laitetaan kunnan internetsivuille Kirkonkylän ja Kuvansin urheilukenttien korjaamisen suunnittelu toteutetaan v. Kotkatharjun ulkoilualuetta kehitetään edelleen pyöräilytapahtuma ja uimakoulut. Opetusta on annettu beachvolleyssa (Lentopallolähettilään kautta) ja tenniksessä ja oltu mukana eri tapahtumissa, mm. Perhepuisto Hui-Maan avajaisissa. Urheiluseurojen tapaaminen järjestetty ja toinen järjestetään syksyllä. Laitettu. Sivuja kehitetään edelleen. Suunnitteluun varattu :n määräraha ja sivistystoimen hankkeiden rakennustoimikunnan kokouksia on pidetty neljä. Kotkanmaja otettu käyttöön alkuvuodesta. kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja -muutos Liikuntatoimi yht. Käyttö-% Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,5 Toimintakate/jäämä ,2 Liikunnanohjaajan työpanosta ohjautuu liikuntatoimen kustannuspaikalle. NUORISOTOIMI Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimi sisältää perusnuorisotyön, nuorisotilatoiminnan sekä etsivän nuorisotyön.

20 20 Työpaja on hallinnollisesti keskushallinnossa. Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö, nuoriso-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Nuorisopalvelut osana hyvinvointipalveluja tukevat ja lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille tuotetaan matalan kynnyksen palveluja ja tilatoimintaa: Nuorisotilatoimintaa järjestetään kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotiloilla. Te toja tai retkiä järjestetään nuorten toiveiden mukaan n. kerran kuukaudessa. Nuorisotilojen aukiolotunnit Järjestetty toiminta Nuorisotilatoimintaa on järjestetty suunnitelmien mukaan viikoittain kirkonkylän nuorisotiloilla, ja Kuvansin nuorisotiloilla kevääseen saakka. Te toja, retkiä ja kesäleiri on myöskin toteutettu suunnitelmien mukaan. Etsivä nuorisotyö tavoittaa jokaisen nuoren, joka on ilmoitettu etsivälle työntekijälle nuorisolain 7 : mukaisesti tai muiden tahojen toimesta. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden työelämätaitojen vahvistaminen. Tavoitetun nuoren tilanne kartoitetaan. Nuori ohjataan hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä kulkee rinnalla, auttaa ja motivoi nuorta. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden työelämään kiinnittymisen vahvistaminen yritysyhteistyön kautta. Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä käytetään valtakunnallista PARtilastointijärjestelmää. Yritysyhteistyöluettelon luominen Uusia ilmoituksia on tullut 16 ja asiakkuuksia kesä-elokuussa oli 25. Yli puolet tulleista ilmoituksista on ollut suoria yhteydenottoja nuorilta. Yritysyhteistyötä ei ole aloitettu, osittain johtuen alueen parantuneesta työllisyystilanteesta, joka on heijastunut työkokeilupaikkojen parempaan saatavuuteen. Etsivä nuorisotyöntekijä on aloittanut elokuussa Etelä-Savon alueen etsivien aluekoordinaattorina (työajasta 30 %). riittämättömät henkilöstöresurssit etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen (nuoren ei ole pakko sitoutua palveluun) ja nuoren motivaation puute (etsivä nuorisotyö)

21 21 muutos Nuorisotoimi yht. Käyttö-% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,0 Toimintakate/jäämä ,7 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi 208 tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten nuorisopalvelu Kirkonkylän nuorisotilat Kuvansin nuorisotilat Joroisten nuorisovaltuusto Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Yhteensä Tunnusluvut: NUORISOTILAT Kävijämäärät Aukiolotunti / aukiolotunti tot 1-8 tot 1-8 tot 1-8 Kk nuorisotila ,99 59,41 74,05 Kuvansin nuorisotila ,44 374,93 850,38 KULTTUURITOIMI Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo. Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa. Verso on Varkauden kaupungin ja Soisalo-opiston alaisuudessa toimiva, kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston jäsenyys. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Kulttuuripalvelut osana hyvinvointipalveluja tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kulttuuritoimintaa ja tapahtumia järjestetään kunnan omana toimintana ja yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa. Toteutunut toiminta ja toteutuneet tapahtumat Useita tapahtumia on järjestetty kunnan omana toimintana ja myös yhteistyötä on tehty muiden toimijoiden kanssa.

22 22 Karhulahden kotiseutumuseon toiminnan kehittäminen. Järjestetään varhaiskasvatuksen museopäivät ja riihi avataan yleisölle. Museon ympäristöä elävöitetään. Kävijämäärä Vekara-Varkausfestivaaliviikon Joroisten tapahtuma järjestettiin 14.6., museon perhesunnuntait 1.7., ja 5.8. ja virsilaulutilaisuus Varhaiskasvatuksen museopäivät järjestetään syyskuussa. Museon ympäristöä on elävöitetty eläimillä. Riiheä ei avattu vielä tänä kesänä yleisölle, koska se oli eläinten ruokien ja muiden tavaroiden säilytyspaikkana. - tapahtumia ja toimintaa ei järjestetä odotetusti Kulttuuritoimi muutos yht. Toimintatuotot Käyttö- % Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,9 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli- /alijäämä , ,3 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kulttuuritoimi tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten yleinen kulttuuritoimi Joroisten museo Yhteensä Tunnusluvut: MUSEO Kävijämäärät Aukiolotunti / aukiolotunti Määrärahat tot 1-8 tot 1-8 tot 1-8 Museon aukiolotunti ,02 91,56 37,16

23 23 VAPAA-AIKATOIMI YHTEENSÄ Vapaa-aikatoimi muutos yht. Käyttö-% Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,0 Toimintakate/jäämä ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,6 Tilikauden yli-/alijäämä ,5 SIVISTYSTOIMEN HANKKEET JA LASKUTETVAT Siv. ja vapaa-aikatoim. hankkeet ja lask Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,2 Toimintakate/jäämä ,0 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Siv.ja vapaa-aikatoimen hankkeet tot 1-8 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Lasten ja nuorten harr.ryhmä Kastanja Varhaiskasvatuksen toimistohenkilöstö Yhteensä Varhaiskasvatuksen toimistohenkilön työpanosta myydään Varkauden kaupungille 20 %, loppu jakautuu sivistystoimen ja keskushallinnon kesken siten, että sivistystoimen osuutta on 50 % ja keskushallinnon osuutta 30 % työpanoksesta. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA YHTEENSÄ muutos SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA yht. Käyttö-% Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Tilikauden yli-/alijäämä ,0 Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimialan kustannukset ovat toteutuneet 1-8kk:n osalta suunnitellusti. Talousarvion nettosumma on vähemmän kuin vuonna. Tähän vaikuttaa eniten Kaitaisten koulun lakkauttaminen. Muita syitä talousarviomuutoksiin on eritelty eri kustannuspaikkojen alla. Toimintatuotot putoavat euroa vuodesta. Tähän suurimpana syynä on varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen putoaminen. Henkilöstökulut sivistystoimessa laskevat vuodesta euroa. Tähän suurimpana syynä ovat Kaitaisten koulun lakkautuminen sekä johtamisjärjestelmän uudistaminen.