Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä.

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma: Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen asiantuntijuutta. Sivistyslautakunnan ja sivistysjohtajan kulujen lisäksi sivistystoimen sihteerin palkkakustannuksista 50 % sisällytetään toimialan yleiskuluun. Toimialan yleiskuluprosentti on 1, 264 % vuonna Koulutoimiston muut menot jaetaan kolmannesvuosittain tuotteille. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Tavoitteena on, että yhteistyötä naapurikuntien sivistystoimien kanssa lisätään osaamista ja työtä jakamalla kaikkia osapuolia hyödyttävästi. Vuoden lopussa Joroisten sivistystoimella on neljä yhteistä tehokkuutta lisäävää toiminta-aluetta naapurikuntien kanssa. Sivistystoimen yhteisten toimintojen suunnittelu naapurikuntien sivistysjohtajien ja rehtoreiden kanssa. 100 % tavoitteesta toteutuu mennessä. - Perusopetuksen alueellinen opetussuunnitelmatyö - Uusien oppilashuoltolakien edellyttämien muutosten valmistelu - Lukioyhteistyötä Etelä- Savon lukioiden välillä (yrittäjyyskasvatus, lukuvuosisuunnittelu ja lukionjärjestämislupa). - Koulukuljetusten kilpailutus (+optio 1vuosi) tehty. -Osallistuttu kuntaliitosselvityksen sivistysryhmän toimintaan Sivistystoimen hallinto TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,81 106,2 Toimintakulut , ,92 104,9 Toimintakate/jäämä , ,89 78,9

2 Joroisissa aloitettiin paikallisen opetussuunnitelman laatiminen yhdessä muiden Keski-Savon kuntien kanssa. Opetussuunnitelma prosessista syntyy vuosittain kustannuksia vuoteen 2016 asti. Vuonna 2014 arvioitu kustannus on 5 920, joka on nettomenona hallinnon määrärahataulukossa. 2 VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on keväällä 94 (ml. esioppilaat) ja syksyllä 106. Perhepäivähoitopaikkoja on keväällä 102 (ml. ryhmäperhepäiväkodit) ja syksyllä Kuvansin ryhmäperhepäiväkoti toimii vuorohoitopaikkana asti (ryhmiksen toiminta päättyy). Elokuun alusta vuorohoito siirtyy Kuvansin päiväkodin peruskorjattuun siniseen taloon. Elokuusta alkaen Kuvansin päiväkodin tiilirakennuksessa aloitetaan peruskorjaus. Väistötila koulun vieressä toimii päiväkotia korvaavana tilana kesään 2015 asti. Kirkonkylän vuorohoito (iltahoito arkipäivisin) järjestetään kirkonkylän päiväkodissa. Kerisalon ryhmäperhepäivähoito lakkaa Muutamalle lapselle ostetaan päivähoitoa naapurikunnista. Yöhoito ostetaan Varkaudesta. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Laadukas, Joroisten kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien mukainen varhaiskasvatus 1.Vanhempien näkökulma. Tavoitteena asiakastyytyväisyys 3,5 (asteikolla 1-5) Pedagoginen johtaminen: perustehtävän selkiyttäminen, yhtenäiset lomakkeet ja käytännöt kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Asiakastyytyväisyyskysely 3,5 asteikolla 1-5 mitattuna (TAK). Kevät Perustehtävää selkiytetty koko henkilöstön koulutuspäivässä 5.4 sekä tiimipalavereissa ja kehityskeskusteluissa jatkuvasti. 1.Asiakastyytyväisyyskysely toteutettu toukokuussa. Asiakastyytyväisyys vaihtelee yksiköittäin välillä Vanhempien kyselyn yhteydessä pyydettiin kirjaamaan lapsen kuvaus päivähoitopäivästä. Palautteet huomioidaan toiminnan kehittämisessä. 2. Lasten näkökulma 3. Henkilökunnan näkökulma. Tavoitteena 3,5 (asteikolla 1-5) -Haastattelut, videointi, piirtäminen, (hymiöt) - Työtyytyväisyyskysely. 3,5 asteikolla 1-5 (TAK). 3.Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely toteutettu syyskuussa kunnan yhteisellä kyselyllä FCG. Syksy 2014.

3 3 Henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot. Laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä Varhaiskasvatus TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,97 93,0 Toimintakulut , ,95 95,2 Toimintakate/jäämä , ,98 95,6 Poistot ja arvonalentumiset , ,52 112,8 Tilikauden yli-/alijäämä , ,46 95,7 Tuotemäärä- ja hintaluettelo: TP 2013 TP 2014 Tuotteet / Menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Pyrri / päivähoitotunti , , , Pyrri / esiopetustunti , , , Kuvansin päivähoitotunti , , , Kuvansin esiopetustunti , , , Perhepäivähoito , , , Kaitaisen ryhmis , , , Kerisalon ryhmis , , , Kolman ryhmis , , , Sinikukan ryhmis , , , Opintien ryhmis , , , Avoin varh.kasvatus-toimintapäivä , , , Yhteensä , , , Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot ,94. Tuotekuvaukset: Avoimen varhaiskasvatuksen toimintapäivä: Ensisijaisesti kotona lapsiaan hoitaville perheille suunnattu kotikasvatusta tukeva tavoitteellinen ja suunnitelmallinen ryhmätoiminta 2-5 h/päivä 0-7 -vuotiaille lapsille. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut, lapsiperheiden kotipalvelun sekä perheohjaajan toiminnan. Esiopetustunti: Kunnan esiopetussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen opetus päiväkodissa sekä tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Opetuksen aikana lapsi saa vähintään yhden lämpimän aterian sekä tarvittaessa välipalan. Perhepäivähoitotunti: Hoitajan tai lapsen kotona tapahtuva lapsen hoito, kasvatus ja opetus (ryhmässä enintään 4 alle kouluikäistä kokopäivähoitolasta ja 1 osapäivähoidossa oleva esioppilas) sekä tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Hoitopäivän aikana lapsi saa hoitoajasta riippuen vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan. Päiväkotihoitotunti: Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukainen kasvatus ja hoito. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Hoitopäivän aikana lapsi saa hoitoajasta riippuen vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan. Ryhmäperhepäivähoitotunti: 8 tai 12 lapsen ryhmässä tapahtuva hoito, kasvatus ja opetus kunnan toimintaan osoittamassa tilassa 0-7 -vuotiaille

4 4 lapsille. Hoitoajasta riippuen lapsi saa vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu- väli- ja iltapalan hoitopäivän aikana. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatus-palvelut. Vuoropäivähoitotunti: Lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva 0-7 -vuotiaiden hoito, kasvatus ja opetus päivä- tai ryhmäperhepäiväkodissa. Hoitoon sisältyy hoitoajan mukaan määräytyvät ateriat. Toiminta sisältää myös erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Tuotteistamaton toiminta: TP 2013 TP 2014 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Lapsiperheiden kotipalvelu 215, ,95 Lasten kotihoidontuki Muu lasten päivähoito (ostot kunnilta) Yhteensä Tunnusluvut: Tunnusluvut: TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa / % 17 /16,6% 13/ 13,5% 13/ 13,7% 13/ 13,5% 13/ 13,3% 26 /25% 21 /19,6% 15 /11,9 Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten 6 /5,6% 6 /5,4% 2/1,89% 3 /3,3% 4 /4% 12/10,8% 5/4,4% 5/6,4% lukumäärä perhepäivähoidossa /% Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet. Perusopetus huomioi erilaiset oppijat. ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta. Erityisopetusta ostetaan valtion tai kuntayhtymien erityiskouluilta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Erityisopetus pyritään pääsääntöisesti järjestämään omassa lähikoulussa. Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt 80 % pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista on omassa lähikoulussaan % pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista on omassa lähikoulussaan.

5 Erityisopetus TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintakulut , ,71 106,7 Toimintakate/jäämä , ,71 106,7 YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelma ). Oppilaiden tehostetun ja erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit ja johtajat oman yksikkönsä osalta. Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä Keski- Savon kuntien kanssa Opetushallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti. Osallistutaan Keski-Savon kuntien yhteisen OPStyöryhmän toimintaan. 100 % tavoitteesta toteutuu mennessä. Joroinen osallistunut aktiivisesti Keski-Savon kuntien yhteisen OPStyöryhmän työskentelyyn tulevan OPS 2016 valmisteluun sekä nykyisen OPS:n oppilashuoltolain muutoksiin tuomiin päivitysten työskentelyyn. Tavoite ylitetty (reht., Wilma-ohjelman käyttäminen ensisijaisesti koulun viestinnässä kodin ja koulun välillä. Opettajien kannustaminen Wilma-ohjelman aktiiviseen käyttämiseen. Tehostettua oppilaanohjausta jatketaan huomioiden moniammatillinen yhteistyö (nuorisotoimi ja toiset oppilaitokset). Kaikkien opettajien ensisijainen viestimisväline kodin ja koulun välillä on 100 prosenttisesti Wilmaohjelma mennessä. 100 % peruskoulun päättäneistä on opiskelupaikassaan siv.joht.) Kaikkien kunnan koulujen 1-6 lk:n huoltajat 97,9 % ja 7-9 luokkien oppilaiden huoltajat 95 % Toteutunut, 100% perusopetuksen päättäneistä opiskelijoista on opiskelupaikassa Riskinä voi olla huoltajien haluttomuus Wilma-ohjelman käyttämiseen Yleisopetus TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,17 124,0 Toimintakulut , ,20 91,3 Toimintakate/jäämä , ,37 90,1 Poistot ja arvonalentumiset ,04-0,04 100,5 Tilikauden yli-/alijäämä , ,33 90,1

6 6 Tuotemäärä- ja hintataulukko: TP 2013 TP 2014 Tuotteet/menoarviot Opetustunti kpl á Yhteensä Opetustunti kpl á Yhteensä Opetustunti kpl á Yhteensä Kaitaisten , , , koulu/perusopetus Kerisalon , , , koulu/perusopetus Kirkonkylän koulu , , , Kolman , , , koulu/perusopetus Kuvansin koulu , , , Yläaste/perusopetus , , , Perusopetus yhteensä , , , Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot Tuotekuvaus: Lv on keväällä 98 työpäivää ja syksyllä 89 työpäivää, yhteensä 187 työpäivää. Tuotemäärä on koulun annettu lähiopetus tunteina x koulupäivät. Tunteihin lasketaan yleisopetuksen, erityisopetuksen joko pienryhmässä annetun tai integroidun ja tukiopetuksen tunnit. Muut oppilashuollon palvelut sisältyvät tuntihintaan. Tuotteistamaton toiminta: TP 2013 TP 2014 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Perusopetus / erityiskustannukset Yleisopetuksen kotikuntakorvaus LSL:n Per. sijoitetut opp Yhteensä Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen / perusopetus 37 36,5 29, ,5 24,5 22, Kerisalo / perusopetus , ,5 17, ,5 Kolma / perusopetus 40, ,5 37,5 44, ,5 57 Kyläkoulujen perusop. yhteensä , ,5 87,5 87,5 Kirkonkylä 137,5 130,5 129, , ,5 136,5 136,5 Kuvansi 118,5 124,5 130, , ,5 Yhteensä 0-6 luokat , ,5 7-9 luokat 208,5 195, ,5 178,5 Perusopetus yhteensä 588,5 564, , ,5 493 Yksikkö perusopetus/esiopetus Opetustunti kpl h/oppilas/vko /oppilas TP 2013 TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 TP 2014 Kaitaisten koulu/perusopetus ,72 2,13 2, Kerisalon koulu/perusopetus ,40 1,42 1, Kirkonkylän koulu ,78 1,90 1, Kolman koulu/perusopetus ,08 2,06 1, Kuvansin koulu ,59 1,81 1, Yläaste/perusopetus ,98 1,92 1,

7 7 APIP -TOIMINTA Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut ). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Tavoitteena on lisätä toiminnan monipuolisuutta ja suunnitelmallisuutta. Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa. Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 % huoltajien vastauksista on tavoitteen mukaisia. Toteutettu seurantakysely Vastauksista 70% on tavoitteen mukaisia. Lasten arvioinnissa pääosin tyytyväisiä. Vastaava ohjaaja on suorittanut ohjauksen erikoisammattitutkinnon ja siten tavoitteellisuus toiminnassa edistynyt. E-S ja P-Savon ap-iptoiminnan kehittämisverkoston toimintaan ohjaajia osallistunut aktiivisesti. Vuoden 2014 ja 2015 teemoina toiminnallisuus ja luovuus, mikä on edistänyt yhteisen toimintakulttuurin ja tavoitteiden saavuttamisessa eri yksiköissä. Opetushallituksen valtakunnalliseen seurantakyselyyn osallistuttu joulukuussa Riskinä voi olla toiminnan kehittämiseen käytettävän ajan riittämättömyys, jos iltapäivätoimintaan hakeutuu paljon lapsia APIP-toiminta TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,01 92,1 Toimintakulut , ,86 91,1 Toimintakate/jäämä , ,85 90,8

8 8 Tuotemäärä- ja hintataulukko: TP 2013 TP 2014 APIPtoiminta Ohjaustunti kpl á Yhteensä Ohjaustunti kpl á Yhteensä Ohjaustunti kpl á Yhteensä Kirkonkylä , , , Kuvansi , , , Kolma , , , Yhteensä , , , Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot 88,00. Tuotekuvaus: Ohjaustuntiin sisältyy lapsen saama ohjaus, johon lapsesta riippuen saattaa sisältyä myös erityisen tuen tarvetta, lisäksi toiminnassa käytetyt materiaalit, välineet, aamupala, välipala, vakuutukset ja hallintokulut. Tunnusluvut: TP 2012 TP 2013 TP 2014 lasten määrä nettokust /v/lapsi 290,09 230,98 457,57 373, 90 valtionosuus Bruttomenot ,14 - (maksutulot vos 2014, ) = ,14 Nettokustannukset / vuosi/lapsi ( OKM Valtionosuus / rahoitussovellus ). PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma Perusopetuksen projektien avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen ja koulutuksen tasa-arvon lisäämiseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Ryhmäkokojen pienentäminen niin, että vähintään kolme opetusryhmää jaetaan resurssiopettajien avulla niin pitkään, kun valtion avustusta riittää. Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään resurssiopettajien ja jakotuntien avulla. 100 % tavoitteesta toteutunut vuoden 2014 loppuun mennessä. Perusopetuksessa kaksi päätoimista resurssiopettajaa ja kaksi opettajaa, joiden työpanoksesta puolet resurssiopetusta. Vuosille saatu lisää rahoitusta perusopetuksen ryhmien pienentämiseen ja resurssiopettajien käyttöä voidaan jatkaa aikaisemmassa laajuudessa. Saadusta valtionavustuksesta vuosille käytetty vuoden 2014 loppuun mennessä 44 %.

9 9 Monipuolisen kerhotoiminnan ylläpitäminen A2-kielen opetuksen tarjoaminen tasapuolisesti kaikille. Vuonna 2013 toteutuneiden kerhojen toiminnan jatkaminen. Erityisavustuksen käyttäminen A2-kielen opettajan palkkaamiseen. Nykyiset kerhot jatkavat toimintaansa koko 2014 vuoden 100 prosenttisesti. Nykyinen toiminta jatkuu myös vuonna Kerhot jatkaneet. Musiikkiin muodostunut lisää kerhoja. Vuosilla saatu lisärahoitusta kerhotoiminnan kehittämiseen. Saadusta valtionavustuksesta käytettiin vuoden 2014 loppuun mennessä 25 %. A2-saksaa tarjottu tasapuolisesti ja valinneita : 5. lk 34 % (21 opp.) 6. lk 30,5 % (18 opp.) 7.-9.lk 30 % (50 opp.) Valtionavustuksesta vuosille käytettiin A2-kielen opetukseen vuoden 2014 loppuun mennessä 95 %. Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen lakkaaminen Perusopetuksen projektit TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,19 172,4 Toimintakulut , ,06 173,2 Toimintakate/jäämä , ,87 201,1 SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Sairaalaopetusta ostetaan tarpeen mukaan oppilaiden sairaalajaksojen aikana Sairaalaopetus TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintakulut , ,81 64,0 Toimintakate/jäämä , ,81 64,0 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma: Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

10 10 Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Opiskelijoiden mielenkiinnon herättäminen yrittäjyyteen (sisäinen ja ulkoisen yrittäjyys). Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille mobiililaitteet, otetaan sähköisiä oppikirjoja ja muuta sähköistä materiaalia opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon varmistetaan rakentamalla koetilaan tutkinnon edellyttämä lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö. Järjestetään yhdessä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulun kanssa yrittäjyyskursseja. Kannustetaan opiskelijoita yrittäjyyteen. Harjoitetaan yhteistyöttä paikallisten yhteisöjen ja yritysten kanssa. Lukioon tuleville hankitaan 36 tablet-konetta (ipad tai vast.), opettajista 80% kouluttautuu mobiililaitteiden käyttämiseen ja opettajat käyttävät niitä opetuksessaan. Ylioppilaskirjoitustilassa on toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö. Järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden ja yrittäjien kanssa kaksi yrittäjyyskurssia. Lukion opiskelijoista 10% osallistuu yrittäjyyskursseille. Lukion kakkoset osallistuvat 100%:sti Joroisten kesätapahtumiin talkoolaisina. 2-4 yritysten edustajien vierailua lukiolla. Lukiolle ei ole hankittu tabletlaitteita. Opettajat kouluttautuneet aktiivisesti mobiililaitteiden opetuskäyttöä edistävään koulutukseen, mm. BETT2015-messut. Lukiossa otettu käyttöön Mobie OnEdujulkaisujärjestelmä ja oppimisympäristö. Lukion kotisivut uudistettu. Otettu joissakin oppiaineissa oppilaskäyttöön sähköisiä oppikirjoja. Selvitetty ylioppilastutkinnon sähköistämisen vaatimia toimenpiteitä, taloudelliset varaukset huomioitiin TA2015 laadinnan yhteydessä. Talousarviossa 2015 varattu määräraha oppilaille hankittaviin laitteisiin leasingilla. Laitehankinnat toteutetaan keväällä Alkusyksyn aikana selvitetty suositeltavia tietokonelaitteistoja. Toteutettu yhteistyössä naapurilukioiden kanssa kaksi yrittäjyyskurssia 15% lukiolaisita osallistui yrittäjyyskursseille. Yhteistyötä paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa tiivistetty. Kaikki lukion kakkoset osallistuivat talkoolaisina Musiikkipäiville, Finntriathloniin ja esim. kahvitusten järjestämiseen. Selvitettiin JJRSu-lukioiden yhteistä yrittäjyyskasvatushanketta, hankerahoitusta ei haettu Yrittäjyyskasvatusta kytketty Eurotouriin. Opintojen ohjauksessa korostettu sisäisen yrittäjyyden merkitystä menestystekijänä

11 11 Laitehankintoja ei toteutettu selvien laitesuositusten puutteesta johtuvan epävarmuuden vuoksi Lukio-opetus TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,78 48,3 Toimintakulut , ,92 83,8 Toimintakate/jäämä , ,14 86,8 Lukion yksikköhintarahoituksen laskennallinen peruste v on ( OKM Valtionosuus / rahoitussovellus ). Tuotemäärä- ja hintaluettelo: Tuotteet/menoarviot Opetustunti kpl TP 2013 TP 2014 Yhteensä Opetustunti Yhteensä Opetus- Yhteensä tunti kpl kpl Lukio-opetus , , , Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot Tuotekuvaus: Yleisopetuksen tunnit sisältävät valtakunnalliset pakolliset kurssit, valtakunnalliset syventävät kurssit ja koulukohtaiset soveltavat kurssit. Tunnusluvut: Lukio TP 2013 TP 2014 Oppilaita Opetustunteja Opetus/opp/vko* 1,80 2,13 1,85 Brmenot/opp Tuotteistetut menot Lukion hankkeet Palvelusuunnitelma Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa Energiaa Mobiilisti hankitaan mobiililaitteisiin, -antureihin ja - mittalaitteisiin perustuva luonnontieteiden tutkimukseen soveltuva laboratorioluokka. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus käyttää ja hyödyntää nykyaikaista teknologiaa luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana syntyy osaamispääomaa, joka saa aikaan paikallista kaupallista oppimateriaalin tuotantoa. Toteutuma 1-12 kk: hankittu ipad-mini tabletkoneita ja Labdisc-mittalaitteistoja sekä SmartFeet-ohjelmisto. Opettajille alkukoulutusta laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Hankkeen tiimoilta yhteistyötä Savonia amk:n kanssa. Osallistuttu Bett2014- messuille. Hanke jalkautuu oppilaskäyttöön lukuvuoden aikana. Alakoulun opettajille, sekä yläkoulun luonnontieteiden opettajille pidettiin lyhyt koulutus Labdisc-mittalaitteista. Kuvansin kouluun jätettiin muutama alakoululle tarkoitettu mittalaite. Yläkoulun ja lukion oppilaiden kanssa on tehtiin muutamia alustavia kokeiluita mittalaitteilla. Opinsyssin kanssa alettiin selvittää millä keinoin Globilab-ohjelmisto saataisiin myös heidän tarjontaansa, jolloin opetuskäyttö helpottuisi. Lisäksi jäljellä olevalla laiterahalla hankittiin lisää Labdisc-mittalaitteita Lokakuussa tehtiin ensimmäinen kysely opettajille, jossa pyrittiin kartoittamaan opettajien taitoja ja toiveita niin tvt:n osalta kuin myös koulutuksen osalta.

12 12 Materiaalin tuottamista on jatkettu ja niiden osalta suunnitelmia tarkennettiin. Otettiin pienimuotoinen yhteys Fosteriin, ja saatiin yksi mittalaite sinne kokeiltavaksi ja tutkittavaksi. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka TP 2013 TP 2014 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Lukion projekti Lukion oppilasasunnot Palvelusuunnitelma Joroisten lukioon hakeutuu Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita erikoisesti salibandylinjalle. Lukio avustaa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita opiskelija-asunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Vastuuhenkilö: Lukion rehtori TP 2013 TP 2014 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Lukion oppilasasunto KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Palvelusuunnitelma: Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toiminnan lähtökohtana ovat Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottaminen osana laajempaa itäsuomalaista kirjastoyhteisöä. Osallistuminen maakunnalliseen uuden kirjastojärjestelmän käyttöönoton valmisteluun ja testaukseen. Kirjastojärjestelmän käyttöönotto Toenperän kirjaston edustaja on osallistunut vaatimusmäärittelytyöpajaan ja parametrityöryhmään. Kirjastojärjestelmää ei otettu käyttöön vuoden 2014 aikana johtuen valtakunnallisesta kehityksestä avoimen lähdekoodin Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat kirjastojärjestelmässä. Tapahtumat 120 Osallistujat 2612 Harjoittelijoiden määrä Harjoittelijat 10 Kesätyöntekijät 4

13 Joroisten kirjastoyksikkö TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,74 147,7 Toimintakulut , ,27 86,6 Toimintakate/jäämä , ,01 85,4 Poistot ja arvonalentumiset ,54 0,46 99,9 Tilikauden yli-/alijäämä , ,47 85, Juvan kirjastoyksikkö Toimintatuotot , ,59 98,1 Toimintakulut , ,59 98,1 Toimintakate/jäämä Rantasalmen kirjastoyksikkö Toimintatuotot , ,63 97,0 Toimintakulut , ,63 97,0 Toimintakate/jäämä Kirjastoautotoiminta Toimintatuotot , ,03 91,4 Toimintakulut , ,10 93,0 Toimintakate/jäämä , ,07 96,4 Tuotantomäärä- ja hintaluettelo: KIRJASTOTOIMI TP 2013 TP 2014 Tuotteet/menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Joroisten kirjasto / aukiolotunti , , , Juvan kirjasto / aukiolotunti , , , Rantasamen kirjasto / , , , aukiolotunti Kirjaston aukiolotunnit , , , yhteensä Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot KIRJASTOAUTOTOIMINTA TP 2013 TP 2014 Tuotteet/menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Joroisten osuus kirjastoauton , , , reittitunnista Juva osuus kirjastoauton reittitunnista , , , Rantasalmen osuus kirjastoauton , , , reittitunnit Kirjastoauton reittitunnit yhteensä , , , Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot 164. Tuotekuvaukset: Kirjaston aukiolotunti Aineiston tarjoaminen Lainaus, palautus Kirjastoauton reittitunti - Aineiston tarjoaminen - Lainaus, palautus

14 14 Henkilökohtainen tietopalvelu Verkkoyhteyksien tarjoaminen Verkkopalvelujen tarjoaminen Kertaluonteiset asiantuntijapalvelut Tapahtumat - Henkilökohtainen tietopalvelu - Kertaluonteiset asiantuntijapalvelut - Verkkoyhteyden tarjoaminen Tunnusluvut: (Vuoden 2014 tilastotiedot valmistuvat mennessä) Ka Suomi 2012* Joroinen 2011 Joroinen 2012 Joroinen 2013 Juva 2011 Juva 2012 Juva 2013 Rantasalmi 2011 Rantasalmi 2012 Rantasalmi 2013 Kirjastokäynnit /as. 9,83 8,8 8,36 8,34 11,1 12,0 11,32 12,25 12,55 12,76 Lainat /as. 17,67 14,9 15,0 15,89 19,3 18,7 17,59 18,19 18,81 19,42 Kirjastoaineistokulut /as. 7,21 9,93 9,39 10,51 10,8 11,1 11,00 10,36 10,54 9,81 Taloudellisuusluku 1,44 1,79 1,68 1,68 1,42 1,42 1,59 1,50 1,53 1,58 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vuonna 2014 haetaan rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin. Vastuuhenkilö: kirjastotoimen johtaja 1. Jasso Toenperä vihreämmäksi, energiaa auringosta Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kirjastoauton energiankulutus ympäristöystävälliseksi ja kustannustehokkaaksi Kirjastoauton korin sähkönkulutus uusiutuvasta energiasta aurinkopaneeleiden avulla Sähkönkulutus Polttoaineenkulutus Avustus ELY:ltä Laitteisto asennettu ja toimintakunnossa. Sähkönja polttoaineenkulutuksen seuranta meneillään. Projekti päättynyt vuoden 2014 lopussa. 2. Monitoimihärpäkkeet Toenperälle Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Sähköisten palveluiden Laitteet hankittuna vuoden kehittäminen 2015 loppuun mennessä. Hankkeen tarkoituksena on hankkia Toenperän kirjastoihin liikuteltavat laitteistokokonaisuudet, jotka mahdollistavat vanhojen kuva- ja Avustus ELY:ltä Laitekokoonpanon suunnittelu aloitettu. Projekti jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka.

15 15 äänitallenteiden digitoinnin, pelikonsoleiden käytön ja toimii koulutustilaisuuksien apuvälineenä. OKM ja/tai Ely eivät myönnä rahoitusta. Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja 3. Matkalla myllylle: sadunkerrontaa kirjateatterin keinoin Itä-Suomen kirjastoihin Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Toenperän kirjasto tuottaa yhteistyössä Nukketeatteri Kukkaron kanssa esine- ja kirjanukketeatteriesityksen Matkalla myllylle. Nukketeatteri Kukkaro esittää valmistettua esitystä Juvan, Rantasalmen ja Joroisten kouluilla ja kirjastoissa yhteensä 20 esitystä. Juvan kirjastonjohtaja Matkalla myllylle - hankkeen tavoitteena on nukketeatteriesityksen tuottaminen Itä-Suomen kirjastoille. Sen laajempana tavoitteena on uuden työmenetelmän - kirjateatterin tekeminen. Toenperän kirjasto ostaa näytelmän Matkalla myllylle esitysoikeudet 20 esitykseen. Toenperän kirjasto toteuttaa esityksen kahden viikonloppukurssin aikana, jolloin Janne Kuusitie sekä kouluttaa esine- ja kirjateatterin käyttöä että ohjaa esityksen 1-7 kirjastoon. Kurssille mahtuu 5-7 henkeä Itä-Suomen kirjastoista. Hanke toteutetaan marraskuussa Näytelmän esitykset toteutetaan keväällä Kirjastotoimen projektit TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot ,51 355,51 104,9 Toimintakulut ,51 127,49 98,4 Toimintakate/jäämä ,00 Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle : Avustushakemusten viimeinen jättöpäivä on Hakemukset ja kustannusarviot eivät olleet valmiina talousarvion valmisteluvaiheessa. SOISALO-OPISTO Palvelusuunnitelma: Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu/ musiikin yleinen opetus, käsityökoulu, taideleikkikoulu ja sanataidekoulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia.

16 16 Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi hajaasutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä on toteutunut 37 kurssia. Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 100 joroislaista lasta Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 92 joroislaista lasta Kansalaisopisto TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintakulut , ,96 95,7 Toimintakate/jäämä , ,96 95,7 Tuotemäärä ja hintaluettelo: Soisalo-opisto oppilasmäärä TP 2013 TP 2014 tunti- yhteensä oppilasmäärä tunti- yhteensä oppilas- tuntihinta tunnit hinta määrä tunnit hinta yhteensä tunnit Vapaa sivistystyö kansalaisopisto , , ,5 19, Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä Kuvataide Tanssi Musiikki yleinen Rumpuopetus Käsityökoulu Taideleikkikoulu Sanataidekoulu Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä musiikkiopisto , , tanssi (laaja tpo) , , VAPAA-AIKATOIMI Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä Joroisissa on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorten työpajan, etsivän nuorisotyön hankkeen, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö

17 17 LIIKUNTATOIMI Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tehtäviin tulee myös liikunnan ohjausta. Liikunta-alueita lisätään rakentamalla frisbeegolfrata. Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kuntalaisille tarjotaan hyvinvointia tukevat ja lisäävät liikuntapalvelut yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjattua liikuntaa järjestetään kunnan omana toimintana erityisryhmille. Ikääntyville kuntosaliohjausta kaksi kertaa kuukaudessa. Urheiluseurojen toimintaa tuetaan ohjaajaavustuksilla. Avustusten/ohjaajien määrä. Kuntosaliohjausta annettiin keväällä kahdelle ryhmälle vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja syksyllä pääsääntöisesti kerran viikossa. Kesällä ei ollut ohjausta. Kahteen ryhmään osallistui keskimäärin 20 henkilöä. Liikuntatapahtumia ja toimintaa järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikat ja alueet ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Harrastuspaikat pidetään kunnossa. Liikuntatapahtumia neljä vuodessa. Asiakastyytyväisyyskysely käyttäjille (vuosittain liikuntapaikka tai alue) (1-5) 3,5. Seurojen ohjaaja-avustuksia (3387 ) myönnettiin 19 liikuntaryhmälle. Järjestettyjä liikuntatapahtumia: 1. Koko perheen talvitapahtuma Salibandyturnaus Rantauimakoulut Kuvansissa, Kolmalla ja Kolpalla Kanavan frisbeegolfin avajaiskisa Lisäksi liikuntatoimi oli mukana Härkähiihdossa Liikuntapaikat- ja alueet olivat kaikkien kuntalaisten käytössä ja harrastuspaikat pidettiin kunnossa. Asiakastyytyväisyyskysely liikuntapaikoista toteutettiin % vastaajista antoi kokonaisarvioksi neljä (asteikolla 1-5) ulkoliikuntapaikoista ja alueista ja 57 % saman

18 18 arvosanan sisäliikuntapaikoista. Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja Liikuntatoimi TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,15 112,5 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , ,68 84,5 Toimintakate/jäämä , ,83 78,3 Poistot ja arvonalentumiset , ,24 102,8 Tilikauden yli-/alijäämä , ,59 81,7 Tuotemäärä- ja hintaluettelo: TP 2013 TP 2014 Määrärahat kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Urheilutalo , , , Yhteensä Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot 102. Tuotekuvaus: Urheilutalon käyttötunti on liikuntasalin ja kuntosalin aukiolotunti. Urheilutalo on koulujen työaikana päivisin koulujen käytössä ja muuna aikana varattujen vuorojen mukaisesti seurojen, järjestöjen ja muiden toimijoiden käytössä. Kuntosali on avoinna h/pv ja liikuntasali on avoinna arkisin 14h /vrk. Tuotteistamaton toiminta: TP 2013 TP 2014 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Liikuntatoimi NUORISOTOIMI Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimeen kuuluvat myös nuorten työpaja ja etsivän nuorisotyön hanke. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tehtävänkuvaan lisätään liikunnanohjausta. Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina ja tuottavat sekä nuoriso- ja liikuntatoimen palveluja. Vastuuhenkilö: nuoriso-ohjaaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 (huom.sis. myös työpajan, projektit Nuorille tarjotaan hyvin toimivat nuorisotoimen lähipalvelut. Kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotiloilla järjestetään monipuolista toimintaa. Junnunuokkaritoimintaa 3-6-luokkalaisille ja avointa toimintaa alle 18-vuotiaille Junnunuokkaritoiminta toteutui hyvin sekä kirkonkylässä että

19 19 Leiri- ja retkitoimintaa järjestetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden toiveiden mukaisesti. Yhteistyötä tehdään koulun, kotien, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. järjestetään kirkonkylässä ja Kuvansissa joka viikko. Te toja järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa. Retkiä järjestetään kolme vuodessa, yöleirejä yksi ja leiripäiviä 4-6. Verkostoyhteistyötä tehdään kerran kuukaudessa. Kuvansissa. Kävijämäärien noustessa aukiolotunteja lisättiin Kuvansin osalta syksyllä. Kirkonkylän avoimien nuorisoiltojen kävijämäärät olivat hlöä. Kuvansissa nuorisoiltoja ei järjestetty vähäisen kävijämäärän vuoksi. Te toja järjestettiin ainakin kerran kuukaudessa; mm. Nuorten Joulu-tapahtuma, elokuvailtoja ja kokkausta. Järjestettyjä retkiä: 1. Megazone Jyväskylään Curlingpelit Rantasalmelle Pesisretki Juvalle Kesäretki Särkänniemeen Elämä Lapsellekonserttimatka Helsinkiin Yöleiri järjestettiin koulukeskuksessa ja leiriläisiä oli 35. Leiripäivät pidettiin kirkonkylän nuorisotiloilla Yhteistyötä eri tahojen kanssa toteutettiin nuokkarien, retkien ja tapahtumien osalta. Moniammatillinen yhteistyöverkosto (Rukkanen) kokoontui neljä kertaa vuodessa. Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 29-vuotiaita. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, työkokeilu- tai Koulu-/työkykyisyyden arviointi, koulutus- /työhakemuksen tekemisen opastus, työnhakutaitojen parantaminen ja Alle 29-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 50 %. Opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikka löytynyt 9 Pajalaisia yhteensä 48, joista nuoria alle 29- vuotiaita 30 (62,5 %). Työpaikka löytyi kahdelle

20 20 työpaikka löytyy 9 asiakkaalle. Mikäli asiakas ei kykene em. toimenpiteisiin, hänet saatetaan palvelujen piiriin. Jokainen ilmoitettu, apua tarvitseva nuori saatetaan etsivän nuorisotyön palvelujen piiriin. työpaikkojen kartoittaminen. Kartoitetaan nuoren elämäntilanne. Ohjataan nuori hänelle parhaiten soveltuvan palvelun piiriin (esim. oppilaitokset, sosiaali- ja terveystoimi ja te-palvelut). asiakkaalle. Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä tilastoidaan tulleita ilmoituksia ja asiakkuuksia PARent- ohjelmiston avulla (2) nuorelle ja opiskelupaikka yhdelle (1) nuorelle. Muuhun palveluun ohjattiin kuusi (6) asiakasta, joista yksi (1) aikuinen. Vuoden 2014 aikana etsivälle nuorisotyölle ilmoitettiin 42 nuoren tiedot. Asiakkuuksia oli vuoden aikana 46, ero ilmoitettujen ja asiakkuuksien välillä johtuu siitä, että osa asiakkaista on palannut myöhemmin uudestaan asiakkaaksi, esim. pajajakson päätyttyä. Starttipajatoimintaa toteutettiin etsivän nuorisotyön ja Voimakashankkeen yhteistyönä tammi-toukokuussa. Toimintaa ei jatkettu enää syksyllä, koska siihen ei ollut luontaista ryhmää nuorten sijoittuessa muihin paikkoihin jatkotoimenpiteisiin. Riittämättämät henkilöresurssit (nuorisotoimi). Avoimien työpaikkojen ja työkokeilupaikkojen vähyys, asiakkaan terveydelliset rajoitteet ja asiakkaan oma heikko motivaatio (nuorten työpaja) Nuorisotoimi TP 2013 Muutettu TP 2014 Poikkeama Käyttö-% Toimintatuotot , ,73 90,1 Toimintakulut , ,56 94,2 Toimintakate/jäämä , ,83 97,2 Tuotemäärä- ja hintaluettelo: TP 2013 TP 2014 Määrärahat kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Kk nuorisotila , , , Kuvansin nuorisotila , , , Yhteensä Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot 1. Tuotekuvaus: Kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilojen tuote on aukiolotunti.

21 Nuorisotilojen aukiolotunti sisältää yksilö- ja ryhmäohjauksen ja valvonnan tilassa, johon nuoret voivat vapaa-ajallaan kokoontua erilaisten toimintojen ja harrastusten pariin. 21 Nuorten työpajatoiminta Palvelusuunnitelma: Nuorten työpajan tehtävänä on asiakkaiden toimintakyvyn, koulutus- ja työvalmiuksien parantaminen ohjauksen ja verkostoyhteistyön avulla sekä asiakkaan auttaminen opiskelu-, työkokeilu- ja/tai työpaikan etsimisessä. Lisäksi työpaja tarjoaa kunnossapito-, kuljetus-, korjausompelu- ja siivouspalveluja kuntalaisille ja kunnan omille yksiköille. Kunnan sakkomaksujen alentamiseksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä työpajalla kasvaa ja työpajaesimiehen tehtäviin liitetään kuntouttavaan työtoimintaan tulevien paikkojen etsiminen, sopimusten tekeminen, ohjaus ja seuranta kuntouttavan työtoiminnan aikana.. Lisääntyvää ohjauksen tarvetta resursoidaan palkkaamalla työpajaesimiehen työpariksi pajaohjaaja vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi palkkatuella palkataan työnsuunnittelija (ns. nokkamies ), jonka alaisuudessa on 4-6 kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa henkilöä. Vastuuhenkilö: nuorten työpajan esimies Perustelut: Työpajan esimiehen ja pajaohjaajan palkkaukseen haetaan valtionavustusta, talousarviossa tuloarvio Tunnusluvut: Työpaja/Laskutettava kunnossapito- ja siivoustyön tuntimäärä/viikko TP 2011 TA 2012 TA 2013 Tot 1-12 kk 65 71, ,3 Nuorten työpaja ei siivonnut vuonna 2014 kunnan kotihoidon alaisia ryhmäkoteja, joiden siivous budjettia tehtäessä laskettiin työpajan laskutettaviin tunteihin. Myös osa Nuorten työpajan aiemmin tekemistä töistä on siirtyityöpaja II:n hoidettavaksi. Nuorisotoimen projektit Etsivä nuorisotyö-hanke Palvelusuunnitelma: Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea pysyäkseen tai kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan parantaa nykyistä paremmin palvelujen saatavuutta niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Vastuu henkilö: Erityisnuorisotyöntekijä Tuotteistamaton toiminta: TP 2013 TP 2014 Nuorisotoimi Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Nuorisopalvelut Etsivä nuorisotyö-hanke

22 TP 2013 TP 2014 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Nuorten työpaja Työpaja II Yhteensä KULTTUURITOIMI Palvelusuunnitelma: Kulttuuritoimen tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuurilla on vahva asema kunnassa, joka määrittyy omaleimaisen paikalliskulttuurin, kulttuuriympäristön, kulttuurin merkityksen matkailu-, elinkeino- ja yritystoiminnassa kautta. Lastenkulttuuri on painopiste. Kulttuurijärjestöt ja muut alan toimijat ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä kuntien kulttuuripalvelujen tuottajia (Kulttuuristrategia vuosille ja toimintasuunnitelma vuosille ). Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo, joka avattiin , museo täyttää kesällä vuotta. Juhlavuoden tapahtuman järjestämiseen on varattu määräraha museon talousarvioon. Joroinen on mukana lasten kulttuurikeskus Versossa. Verso on yhdentoista pohjois- ja etelä-savolaisen kunnan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Soisalo-opiston alaisuudessa. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kuntalaisten sosiaalista pääomaa lisätään kulttuurin keinoin kulttuuritapahtumiin osallistuu 1000 kuntalaista. Toteutuneet tapahtumat (8/vuosi) Osallistujamäärät/tapahtuma Järjestetään Versoviikko kuljetus valtakunnalliseen veteraanijuhlaan Mikkeliin Itsenäisyysjuhla Joroisten Vekara Varkaus-tapahtuma Hilpeä Hämärä Kirjaston luentosarja Ostopalveluna Jorojaiset Museon 30- vuotistapahtuma Toteutuneet tapahtumat: 1. Vauva- ja taaperoteatteri AEIOU:n Sinä ja minä perheen pienimmille Lasten teatterillinen taideviikko (Versoviikko) Kajaanin kaupunginteatterin esitys Kiviä taskussa pääsääntöisesti koululaisille Torpparit Joroisten historiassa (Martti Ikonen) kirjaston luentosarja Kuljetus veteraanipäivän valtakunnalliseen päätapahtumaan Mikkeliin Vuoden Luontokuvat-