2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Varhaiskasvatusta ja perusopetusta (sisältäen esiopetuksen) järjestetään ja kehitetään oppimisen, kasvamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on 5409 euroa (edellisvuosien toimialan yleiskulut). Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Tavoitteena on, että uusi opetussuunnitelma on käytössä 2016 Opetushallituksen aikataulun mukaisesti. Joroisten oman osuuden työstäminen tapahtuu kevään 2016 aikana. Opetussuunnitelma valmis 2016 syksyllä ja käytössä lukuvuonna OPS 2016 on valmis ja sivistyslautakunta on hyväksynyt opetussuunnitelman Perusopetus järjestetään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaksisarjainen yhtenäiskoulun luokat opetetaan kaksisarjaisesti, mutta kuitenkin niin, ettei oppilaskohtainen hinta nouse. Oppilaskohtainen hinta ja koulujen työjärjestykset Oppilaskohtainen hinta on hieman vuoden 2015 tasoa korkeampi. TVA-järjestelmän edelleen kehittämäinen Neuvottelut yhteistyössä asianosaisten kanssa Tva-kriteerit ja tehtävänkuvaukset päivitetty kevään 2016 aikana. TVA-kriteerit on päivitetty ja hyväksytty henkilöstöjaoksessa 1.6. Erityisen tuen tarpeen merkittävä lisääntyminen, työjärjestyksen laatiminen niin, että kaksisarjainen opetus luokilla 1-6 pystytään järjestämään entistä pienemmällä tuntikehyksellä ilman valtion hankerahaa Sivistystoimen hallinto Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,4

2 2 Vuoden 2016 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon toimistohenkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille. Joroisissa aloitettiin vuonna 2014 paikallisen opetussuunnitelman laatiminen yhdessä muiden Keski-Savon kuntien kanssa. Silloin kulut sisältyivät hallinnon kuluihin. Opetussuunnitelma prosessista syntyy vuosittain kustannuksia vuoteen ensi vuoteen saakka. Vuoden 2016 alussa kulut siirtyvät perusopetuksen kuluihin, arvioitu kustannus VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on 96. Esiopetus kirkonkylällä järjestetään päiväkoti Pyrrin toimintana Pikkukoululla. Kevätlukukaudella esioppilaita on 35 ja syyslukukaudella 37. Kuvansin esiopetus on siirtynyt koulun tiloihin elokuussa Esioppilaita Kuvansissa kevätlukukaudella 13 ja syyslukukaudella 15. Perhepäivähoitopaikkoja (ml. ryhmäperhepäiväkodit) on 60. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Tarvittaessa yöhoito ostetaan Varkaudesta. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Tavoite Keinot, Mittarit Toteuma 1-8 toimenpiteet Laadukas, uuden varhaiskasvatuslain ja Joroisten kunnan varhaiskasvatussuunnitelman mukainen varhaiskasvatus 1. Vanhempien näkökulma. Tavoitteena asiakastyytyväisyys 3,5 (asteikolla 1-5) Pedagoginen johtaminen: perustehtävän selkiyttäminen, yhtenäiset lomakkeet ja käytännöt kaikissa varhaiskasvatukse n yksiköissä. Asiakastyytyväisyyskysel y tehdään joka toinen vuosi. Tavoitteena 3,5 asteikolla 1-5 mitattuna (TAK). Seuraava kysely tehdään keväällä Kysely toteutettu toukokuussa. Yksiköiden asiakastyytyväisyyde n keskiarvot välillä Lasten osallisuuden lisääminen Lapsen vasuun lisätään lapsen sivu, haastattelut, videointi, piirtäminen, (hymiöt) Asiakastyytyväisyyskysel y, vasu keskustelun suullinen palaute

3 3 3. Henkilökunnan näkökulman huomioiminen työkyvyn ylläpitämisessä sekä työtyytyväisyyden kyselytulos vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) 4. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelm an päivitystyön käynnistyminen (Uudet valtakunnalliset perusteet 2016) 5. Pääsääntöisesti esiopetuksen tiedottamisessa ja yhteydenpidossa vanhempiin käytetään Wilmaa. Oppimissuunnitelmat tehdään Wilmaan. Kysely, kehityskeskustelut ja suullinen palaute Henkilöstön koulutus syksy 2016, Vasutyöryhmän perustaminen Esiopettajille järjestetään koulutusta ohjelman käyttöön. - Työtyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 (TAK) vuosittain lokakuussa. Koko henkilöstölle 1 pv:n koulutus järjestetty. Vasu-työryhmä perustettu. 90% vanhemmista on Wilman kautta käytettävissä. Esioppilaiden oppimissuunnitelmat ovat Wilmassa. Työtyytyväisyyskysel y tehdään vk 43. Koko henkilöstön vasu-koulutus Vasu-työryhmä perustettu ja vasuluonnokseen perehtyminen käynnistetty 100 % kirkonkylän eskareiden ja 90 % Kuvansin eskareiden vanhemmista käyttää Wilmaa. Oppimissuunnitelmat kirjataan syyslomaan mennessä Wilmaan. Henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot. Laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä Varhaiskasvatus Toimintatuotot ,1 Toimintakulut Toimintakate/jäämä ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,6 Tilikauden yli-/alijäämä ,8 Varhaiskasvatus 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti Kuvansin päiväkoti Perhepäivähoito Ryhmis Kaitainen Ryhmis Kolma Ryhmis Opintie Avoin varhaiskasvatustoiminta Lasten kotihoidontuki Muu lastenpäivähoito Yhteensä

4 4 Tunnusluvut: Tunnusluvut: Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa / % Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä perhepäivähoidossa /% Osallistujia avoimen TA 2016 TA kk eo eo eo / 13,5% 6 / 5,4% 13/ 13,7% 2 / 1,89% 13/ 13,3% 4 / 4% 26/ 25% 12/ 10,8% 15 /11,9 % 5/ 6,4 % 14/ 10,7% 5/ 7,2% 15/ 10,27 % 4/ 6,7 14/ 8;86 3/ 5, varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin. Perusopetuksen tavoitteena on, että jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon. Perusopetus huomioi oppilaiden tarpeet yksilöinä. ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Erityisopetus järjestetään omassa kunnassa aina kun se on tarkoituksenmukaista. Erityisopetuksen kustannukset eivät nouse. Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt ja pienet ryhmäkoot. Erityisopetuksen kustannukset kestävät ennallaan vaikka kysyntä lisääntyy. Kysyntä, tarjonta, osaaminen ja edellytykset eivät kohtaa. Erityisopetuksen tilanne on suunnilleen ennallaan Erityisopetus Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,8

5 5 Erityisopetus 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Ostettu erityisopetus Joroisten erityisopetus Yhteensä YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelma ). Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Opetussuunnitelman laatiminen ja jalkauttaminen Yhteisöllisen oppilashuoltotoiminna n toteuttaminen kaikissa yksiköissä Prokoulun kehittäminen ja näkyminen arjessa Opetussuunnitelmatyöt ä jatketaan omassa kunnassa kun yhteinen osuus on saatu valmiiksi. OPS 2016 jalkautuu käytäntöön syksyn 2016 aikana. Säännölliset yhteisöllisen oppilashuollon palaverit Säännönmukainen eteneminen prokouluohjelmassa Työ etenee Opetushallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelm a Prokoulun toteutumisen arviointi Opettajat ovat perehtyneet uuteen opetussuunnitelmaan ja luokkien osalta OPS on käytössä. Arviointia kehitetään seudullisesti. Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti ja laatineet oppilashuoltosuunnitelma t valmiiksi. Prokoulu etenee kouluilla suunnitellusti. Toteutumista arvioidaan jatkuvana arviointina. Lukuvuoden aikana on paljon erilaisia uusia velvoitteita sekä yhtenäiskoulun uudistumiseen liittyviä haasteita. Opettajien työajan riittävyys on selkeä riski Yleisopetus Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,6 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä ,7

6 6 Yleisopetus Joroinen 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu Kuvansin koulu Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk Perusopetuksen erityiskustannukset LSL:n sijoitett.ioo.perusopetus Kolman koulu Yhteensä Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen 33 28,5 24,5 23, ,5 13,5 12,5 Kuvansi 133, ,5 87, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,5 363,5 364,5 Kolma 44, Kerisalo 23 20,5 Kirkonkylä 120,5 129 ya 7-9 lk Perusopetus yhteensä 535, ,5 481,5 479,5 478, Yksikkö perusopetus/esiopetus Opetustunti kpl h/oppilas/vko /oppilas 2015 TA 2016 TA kk 2015 TA 2016 TA kk 2015 TA 2016 TA kk Kaitainen ,24 2,47 1, Kuvansi ,75 1,85 1, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,10 1,98 1, Kolma ,95 0, APIP -TOIMINTA Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut ). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Päivittää APIP toiminnan laskutusperiaatteet Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 % huoltajien vastauksista on toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Uudet laskutusperiaatteet ovat Toteuma 1-8 kk Seurantakyselyt on toteutettu huoltajille, sekä lapsille. Kouluarvosanoin iltapäivätoiminta sai 8,8. Tulokset on käyty läpi ohjaajien kanssa omassa palaverissa.

7 7 sekä toimintasuunnitelma voimassa 2016 syksystä alkaen. Elokuusta 2016 on otettu käyttöön uudet laskutusperiaatteet, sekä päivitetty toimintasuunnitelmaa. Lukuvuoden painopistealueina ovat liikunta ja kansainvälisyys APIP-toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut Toimintakate/jäämä ,3 APIP-toiminta 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta Kuvansin ip-toiminta Kolman ip-toiminta Yhteensä Tunnusluvut: TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk lasten määrä nettokust /v/lapsi 230,98 373,9 823,50 831, ,15 valtionosuus Toiminnan nettokustannukset olivat yhteensä: Bruttomenot ,33 (toiminnan kulut 1-8 kk - (valtionosuus 1-8kk+maksutuotot)) (OKM Valtionosuus / rahoitussovellus ) PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen, opettajien ICT-taitojen parantamiseen, esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen. Prokoulun koulutus- ja matkustuskustannukset voidaan laskuttaa Itä- Suomen yliopistolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja

8 8 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Ryhmäkokojen pienentäminen oppimisedellytysten luomiseksi Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään resurssiopettajien ja jakotuntien avulla. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Valtionosuus on käytetty kokonaisuudessaan. Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen Opettajien pedagogisten ICTtaitojen kehittäminen, perusopetuksen laadun parantamiseksi ProKoulu-hanke Erityisopetuksen laadun kehittäminen Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen Opettajat ovat aktiivisia ja sitoutuvat projektiin. ICT-ohjausta antavien opettajien palkkaukseen ja matkakustannuksiin, uusien toimintatapojen käyttöönottamisen mahdollistamiseksi Positiivisen käyttäytymisen tukeminen ja jalkauttaminen kouluilla Tarjotaan koulunkäynninohjaajille koulutusta Panostetaan yhtenäiskoulun kehittämiseen niin fyysisesti kuin henkisesti. Oppilaat osallistuvat suunnitteluun. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Osallistuminen Itä- Suomen yliopiston Pro-Koulu tilaisuuksiin Toteutunut koulutus 2016 Hankkeen rahat käytetään talousarvion mukaisesti Kerhotoiminnan hankerahaa on jäljellä n ja se tulee käytettyä vuoden loppuun mennessä. ICT-ohjaajille maksetaan korvausta TVT-strategian jalkauttamisesta syyslukukauden 2016 ajan. Avustus tulee käytettyä vuoden loppuun mennessä. Prokoulu-ohjaajat ovat osallistuneet järjestettyihin tilaisuuksiin. Koulunkäynninohjaajilla oli oma koulutus opettajien Veso-päivän aikana. Hankkeesta jäljelle jäävällä rahalla lisätään resurssia esiopetuksen erityiseen tukeen. Hankerahaa on käytettävissä noin Esiopetus ja koulut ovat saaneet tehtäväkseen hankkia oppilasprojektina kouluviihtyvyyttä lisääviä kalusteita. Hankinnat tehdään vuoden loppuun mennessä. Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti Perusopetuksen projektit Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä ,6

9 9 Perusopetuksen projektit 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke Ryhmäkoon pienent. hanke Kerhotoiminnan keh.hanke Pedagogisten ICT-taitojen kehit ProKoulu-hanke Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke Kerhotoiminnan kehit. hanke Esi-ja perusopetuksen toimint.kulttuurin kehit.hanke Ryhmäkoon pienent.hanke Erityisopp. laadun kehitt.hanke Yhteensä SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Sairaalaopetus Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,8 LUKIO-OPETUS Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden hankitaan kannettavia Linux-tietokoneita, jotka ovat toiminnaltaan yhteensopivia lukiossa käytössä olevan tietokonejärjestelmän kanssa Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille TVT-laitteet, otetaan sähköisiä oppikirjoja ja muuta sähköistä materiaalia opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Lukioon tuleville hankitaan hankerahoituksella tarvittava määrä kannettavia Linux tietokoneita, tai vastaavia. Opettajat kouluttautuvat ICT-laitteiden käyttämiseen sekä uusiin pedagogisiin ratkaisuihin, jotka tukevat Toteuma 1-8 kk Kaikille lukion ykkösille ja kakkosille on tarjottu käyttöön Linux-kannettava. Opettajilla oli mahdollisuus vaihtaa ipad uuteen ipadiin. Keväällä osallistuttiin ylioppilaskokeen

10 10 Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon varmistetaan rakentamalla koetilaan tutkinnon edellyttämä lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö. uutta oppimiskäsitystä ja tulevia OPS:n vaatimuksia. Kevät: 2016 Lukion ykkösillä on kaikilla käytössään Linuxkannettavat (tai vastaavat), jotka on hankittu hankkeen varoin. Lisäksi kaikilla lukion kakkosilla on käytössään jonkinlainen ICT-laite. Lukion kaikilla ykkösillä ja kakkosilla on käytössään Linux kannettavat (tai vastaavat), jotka edelleen voidaan rahoittaa hankkeesta. Lukion kolmosilla on käytössään jonkinlainen ICT-laite. Syksyllä 2016 kirjoitettaan ensimmäiset sähköiset kirjoitukset ja sitä varten kaikki toimii saumattomasti. Lukiolla on käytössään OnEdu ja Google GAFE ympäristöt ja niitä osataan hyödyntää riittävästi. valtakunnalliseen kenraaliharjoitukseen. Syksyllä suoritettiin sähköisesti ylioppilaskokeista maantiede, filosofia ja saksa. OnEdu ja Google GAFE ovat käytössä oppimisympäristöinä. Lukiokoulutuksen jatkumisen turvaaminen kunnassa. Opiskelijahuollon järjestäminen uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti Lukiolupia ei tarvinnut hakea, mutta yhteistyötä lukioiden kanssa jatketaan ja varmistetaan että rakenteet ja henkilöstö on valmiina tulevaisuuden haasteisiin, erilaisten etäopetusvälineiden käyttöön otossa jne. Lisätään lukion vetovoima lähialueilla, mm markkinoimalla tehokkaammin paikallisissa salibandyseuroissa Tehdään tarvittavat muutokset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden kohtaan 4.3. Opiskelijahuolto Ylioppilaskirjoitustilassa on toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö. Omasta yläkoulusta tulee n. 50% oppilasta, mutta sen lisäksi lähiseudulta saadaan muutama lisäopiskelija. Etäopetuksen parissa on sekä opiskelijoita että opettajia. Uuden oppilashuolto lain toteuttamien on osa lukion arkea. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Omasta yläkoulusta lukioon tuli vain n. 30%:a ikäluokasta. Ulkopaikkakuntalaisia ei tullut lukioon lv Yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto on toiminut suunnitelmien mukaisesti.

11 11 Ja valmistellaan oppilashuoltosuunnitelma ja uuden OPS:n perusteet oppilashuollon osalta. Opettajien ja opiskelijoiden kyllästyminen digitalisoitumiseen, sekä resurssien väheneminen Lukio-opetus Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,5 Toimintakate/jäämä ,4 Lukio-opetus 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten lukio Lukion oppilasasunnot Emo Energiaa Mobiilisti-hanke Linux-pohjainen opiskeluymp Osuuskunnat yrittäjyyskasvatus Suomessa Yhteensä Tunnusluvut: Lukio TA 2016 TA kk Oppilaita Opetustunteja Opetus/opp/vko* 1,85 1,84 2,03 1,01 Brmenot/opp Tuotteistetut menot Lukion projektit Palvelusuunnitelma Linux-hankkeen aikana saadaan lukiosta toimiva uuden oppimiskäsityksen mukainen ICT-ympäristö Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka Osuuskunnat yrittäjyyskasvatus Suomessa Vastuuhenkilö: Erityisopettaja / yrittäjyyskasvattaja Liisa Remes Lukion oppilasasunnot Palvelusuunnitelma Joroisten lukioon hakeutuu Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita salibandylinjalle, mutta myös muiden vahvuuksien vuoksi, esimerkiksi kielitarjonta. Lukio avustaa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita opiskelijaasunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Avustus on 75 /kk/opiskelija. Tavoitteena on, että lähiseudun opiskelijat voisivat käydä koulua kotoaan Vastuuhenkilö: Lukion rehtori

12 12 KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti osallistumaan eteläsavolaisen ja keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Eteläsavolaisen kirjastoasiakkuuden asteittainen toteuttaminen: Lummekirjastojen yhteinen aineisto Kirjastoaineiston yhteiskäytön mahdollistaminen luomalla Lummekirjastojen yhteinen logistiikka Logistiset ratkaisut valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. Toenperän kirjaston laadun arviointi Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Kirjastonjohtajat laativat kirjastopalvelujen laadun arviointityökalun siten, että työkalu toimii myös kirjastopalvelujen ostonsopimusten arviointityökaluna. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Laadunarviontityökalu valmiina ja Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan luottamuselimissä hyväksyttynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tapahtumien määrä ja osallistujat Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä Maakuntakirjasto on kilpailuttanut logistiikan, päätöstä ei ole vielä tehty. Ei vielä toteutunut. Tapahtumia 8 Osallistujia 173 Ei toteudu. Henkilökunnan työlomien vuoksi kesäksi on palkattu ammattikoulutettu virkailija. Lumme-kirjastojen yhteistä logistista ratkaisua ei synny Joroisten kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,5 Toimintakate/jäämä , Juvan kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,2

13 13 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä Rantasalmen kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä Kirjastoautotoiminta Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,2 Toimintakate/jäämä Kirjastotoimi Toenperän kirjasto 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö Juvan kirjastoyksikkö Rantasalmen kirjastoyksikkö Kirjastoautotoiminta Yhteensä Tunnusluvut Ka Suomi Rantasalmi Rantasalmi Ranta-salmi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Kirjastokäynnit /as. 9,07 12,76 12,09 11,45 8,34 9,12 9,38 11,32 11,39 10,98 Lainat /as. 16,4 19,42 17,67 16,25 15,89 13,58 14,05 17,59 18,32 16,38 Kirjastoaineistokulut /as. 6,72 9,81 8,97 9,21 10,51 9,92 10, ,94 10,31 Taloudellisuusluku * 1,58 1,70 1,50 1,68 1,68 1,63 1,59 1,47 1,43 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) * lukua ei ole vielä saatavissa, täydentyy tilinpäätökseen KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. Vuonna 2015 on saatu rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin, jotka jatkuvat edelleen vuonna Syksyllä 2015 haetaan rahoitusta ainakin Ketunpennun kiikku-projektiin. 1. Kuinka Gottlund kesytetään Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Kuinka Gottlund Hankkeessa on Gottlund puistikko Projektin kesytetään hankkeessa tavoitteena Gottlundin sivun artikkelien toteuttamissuunnitelma on tavoitteena puistikko -sivuston lisääminen ja luentojen on tehty. paikallishistorian päivittäminen 5-10 määrä. dokumentointi, juvalaisen artikkelilla. Toenperän Juvan

14 14 paikallisidentiteetin vahvistaminen, Carl Axel Gottlundin kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen sekä kansanperinteen keräämisen uusien välineiden tunnetuksi tekeminen. kirjaston järjestää myös kahtena kesänä Juvalla järjestettävän Gottlundviikon aikana luennon Gottlundista. Projektille on saatu OKM:n rahoitus ja projektin toteutus etenee aikataulussa. Ennakoitavissa ei ole riskejä. 2. Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Toenperän Juvan Kuvataidetuokioiden Kuvataidetuokioiden, 18 tuntia, 177 kirjasto haluaa toteuttaa järjestämisen lisäksi satutuntien, sanataide- oppilasta. 1 luento, 6 laaja-alaisen lasten ja Toenperän Juvan ja osallistujaa. Projekti nuorten kirjasto jatkaa kuvataidekylpytapahtumien määrä. jatkuu syksyllä hyvinvointihankkeen teatteriohjaajanukketeatteritaiteilija alueen taiteilijoiden kanssa. Juvan kirjasto haluaa tarjota juvalaisille lapsille, myös maahanmuuttajille, mahdollisuuden taiteen toteuttamiseen niin kuvataiteen kuin sanataiteen avulla. Samalla kirjasto haluaa lisätä juvalaisten vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta taidekasvatuksen merkityksestä lasten kasvussa ja kehittymisessä. Katja Kähkösen luomaa Sadun ja Aatoksen satutuntiperinnettä kerran kuussa 2 ohjauskertaa 4-8- vuotiaille lapsille. Kirjasto tilaa taiteilija Katja Kähköseltä sanataidekylpyjä maahanmuuttaja lapsille kerran kuukaudessa syyslukukauden ajan. Kirjasto tilaa taiteilija Eija-Riitta Parkkiselta kuvataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa syyslukukauden ajan. Projektille on saatu OKM:n rahoitus ja projektin toteutus etenee aikataulussa. Ennakoitavissa ei ole riskejä Kirjastotoimen projektit Toimintatuotot Toimintakulut ,7

15 15 Toimintakate/jäämä Kirjastotoimen projektit 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kuinka Gottlund kesytetään Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Monitoimihärpäkkeet Toenperälle Yhteensä SOISALO-OPISTO Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1 8 kk Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä on järjestetty 27 kurssia. (Kuvansi 10, Kolma/ Huutokoski 7, Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä. Ikäluokat pienenevät. Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 50 joroislaista lasta Kerisalo 5, Kaitainen 5) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 58 joroislaista lasta Kansalaisopisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/jäämä Tunnusluvut:

16 16 SOISALO-OPISTO toteutuma tuntia / oppilas toteutuma tuntia / oppilas Vapaa sivistystyö h / opp h / opp Taiteen perusopetus, yleinen 772 h / 127 opp h / 115 opp oppimäärä Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä 618 h / 19 opp h / 24 opp VAPAA-AIKATOIMI Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, työpajan, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Kuvansin kuntorataa peruskorjataan v Kuvansiin rakennetaan lähiliikuntapaikka ja kirkonkylälle beachvolleykenttä. Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Liikuntapalvelut tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Ohjatut ryhmät/2 kertaa kuukaudessa. Ohjattua liikuntaa erityisryhmille järjestetään kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Ohjattuja ryhmiä 2/pääsääntöisesti kerran viikossa (ei kesäaikaan). Urheiluseurojen toimintaa tuetaan ohjaaja-avustuksilla. Ohjatut ryhmät/vuosi. Ohjaaja-avustuksia on haettu kuuden ryhmän ohjaukseen (hiihto- ja yleisurheilukoulu, sisäkuntoliikunta sekä

17 17 Liikuntatapahtumia ja toimintaa järjestetään yhdessä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkoja ja alueita kehitetään matalan kynnyksen periaatteella. Liikuntatapahtumat/ viisi vuodessa. Kanavan/Kotkaharjun alueen käyttö. eri lajit/hiihto, luistelu, jää- ja pihapelit). Kaikille avoin hiihtoviikonloppu järjestetty , perinteinen salibandypuulaaki , Ämeisinkipyöräilytapahtuma ja Beachvolley- Avajaisturnaus Liikuntatoimi oli mukana myös Unelmien liikuntapäivässä Kolpalle on kunnostettu beachvolleykenttä ja kirkonkylälle on tehty kaksi uutta kenttää (avustus 6300 ). Kanavalle on rakennettu uusi 18-väyläinen frisbeegolfrata. Kotkatharjun ulkoilualueen kehittämiseen on saatu valtionavustusta Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja Liikuntatoimi Toimintatuotot ,8 Toimintakulut Toimintakate/jäämä ,3 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä ,4 Liikuntatoimi 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten liikuntapalvelu Urheilutalo Yhteensä NUORISOTOIMI Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen.

18 18 Nuorisotoimeen kuuluvat myös työpaja ja etsivä nuorisotyö. Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaaajanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja toimivat työparina. Vastuuhenkilö: nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja (huom.sis. myös työpajan, projektit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-8 kk Nuorisopalvelut tukevat ja lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille tuotetaan matalan kynnyksen palveluja ja tilatoimintaa: Kaikille 7-9- luokkalaisille teetetään kysely, jonka avulla kartoitetaan tietoa palveluiden laadusta, tarpeesta ja ajankohtaisuudesta. Lasten ja nuorten toiveista järjestetään te toja sekä retki- ja leiritoimintaa. Nuorisotilatoiminta pidetään turvallisena ja avoimena toimintana. Lapsille ja nuorille järjestetään erilaisia maksuttomia teemakertoja nuorisotiloilla. Kyselyn tulokset. Järjestetty toiminta. Nuorisotilan aukiolotunnit. Kävijäpalaute. Kävijäpalaute. Kyselyä ei ole vielä teetetty. Järjestetty junnunuokkareilla leivontaa, askartelua ja elokuvailta ja nuokkareilla elokuva-, avantouinti- ja patonkiilta sekä rallisimulaattori. Retket: mysteeri- + ostosretki Jyväskylään, splättistä Pitkälänniemessä, Teflon Brothers-keikka Juvalla, koko perheen kesäretki Särkänniemeen ja nuorten kesäyö Kolpan majalla. Kesäleiri järjestettiin seurakuntamajalla. Toteutunut. Toteutunut kerran kuukaudessa.

19 19 Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 29- vuotiaita. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikka löytyy 8 asiakkaalle. Etsivä nuorisotyö tavoittaa jokaisen nuoren, joka on ilmoitettu etsivälle työntekijälle nuorisolain 7 :n mukaisesti tai muiden tahojen toimesta. Koulu-/työkykyisyyden arviointi, koulutus- /työhakemuksen tekemisen opastus ja työpaikkojen kartoittaminen. Tavoitetun nuoren tilanne kartoitetaan. Nuori ohjataan hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä kulkee rinnalla, auttaa ja motivoi nuorta. Alle 29-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 50 %. Opiskelu-, työkokeilutai työpaikka löytynyt 8 asiakkaalle. Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä käytetään valtakunnallista PARtilastointijärjestelmää. Asiakkaita yhteensä 66, joista nuoria 32 (48,48%). Työpaikka on löytynyt viidelle, joista nuoria kaksi, työkokeilupaikka kahdelle nuorelle ja opiskelupaikka kahdelle nuorelle. Etsivässä nuorisotyössä on ollut tammielokuussa 42 asiakasta. Yksilöasiakkaiden lisäksi etsivä nuorisotyö ja työpaja ovat toteuttaneet yhteistyössä pajakoulua. Pajakoulun kohderyhmänä ovat olleet yläasteikäiset nuoret, joilla on vakavia koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. Riittämättömät henkilöstöresurssit Työkokeilupaikkojen ja avoimien työpaikkojen vähyys, asiakkaan terveydelliset rajoitteet ja/tai asiakkaan oma heikko motivaatio (työpaja). Etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen (nuoren ei ole pakko sitoutua palveluun) ja nuoren motivaation puute (etsivä nuorisotyö) Nuorisotoimi Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,6 Nuorten työpaja Työpajan tehtävänä on asiakkaiden toimintakyvyn, koulutus- ja työvalmiuksien parantaminen ohjauksen ja verkostoyhteistyön avulla sekä asiakkaan auttaminen opiskelu-, työkokeilu- ja/tai työpaikan etsimisessä. Lisäksi työpaja tarjoaa kuljetus- ja kunnossapitopalveluja kunnan omille yksiköille sekä rajoitetusti kuntalaisille. Työpajan toiminta kohdentuu sekä nuoriin että pitkäaikaistyöttömiin aikuisiin. Uudet toimitilat mahdollistavat asiakasmäärän kasvamisen, joten ohjauksen tarvetta resursoidaan vakinaistamalla yksi pajaohjaaja sekä palkkaamalla määräaikainen pajaohjaaja vuodelle Vastuuhenkilö: nuorten työpajan esimies Tunnusluvut:

20 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Työpaja/Laskutettava kunnossapitotyön tuntimäärä/viikko 65 71,5 80,1 63,3 55, ,1 Taulukosta poistettu siivoustyö, koska työpaja ei enää hoida siivoustyötä. Nuorisotoimen projektit Etsivä nuorisotyö-hanke Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Vastuuhenkilö: Erityisnuorisotyöntekijä Nuorisotoimi 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten nuorisopalvelu Kirkonkylän nuorisotilat Kuvansin nuorisotilat Nuorten työpaja Työpaja II Joroisten nuorisovaltuusto Pikkupiip2016- tapahtuma Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Yhteensä KULTTUURITOIMI Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen vesikatto uusitaan v Joroinen on mukana lasten kulttuurikeskus Versossa. Verso on yhdentoista pohjois- ja etelä-savolaisen kunnan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Soisalo-opiston alaisuudessa. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston jäsenyys. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö

21 21 Tavoite Kulttuuripalvelut tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Keinot, toimenpiteet Kulttuuripalveluja järjestetään sekä kunnan omana toimintana että yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Karhulahden kotiseutumuseo pidetään yleisölle avoimena kesäaikana ja museoalueen rakennukset ja piha-alue kunnossa. Mittarit Toteutuneet tapahtumat Osallistujamäärät/tapahtuma. Aukioloajat. Rakennusten ja piha-alueen kunnostamiset. Toteuma 1-8 kk Veteraanijuhla järjestetty yhdessä seurakunnan kanssa (osallistujia 60) ja oltu mukana organisoimassa kesän iltatoreja ( , yhteensä 15 iltatoria, osallistujia satoja). Verson toimesta toteutettu tartu taiteeseen-toimintaa eskareissa, monitaidekoulutus esiopettajille/varhaiskasvattajille, satusalkkuseikkailut päiväkodeissa ja satutuokiot kirjastossa, yhteensä 320 osallistumiskertaa. Museo oli avoinna yhteensä 290 h. Päärakennuksen vesikaton korkea osa uusittiin ja kuistien kattojen korjaustyöt saatettiin loppuun. - Kulttuuritoimen määrärahat. TA TA- TA 2016 Toteuma Poikkeama Käyttö muutos Kulttuuritoimi Toimintatuotot Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,7 Tilikauden yli-/alijäämä ,9 Kulttuuritoimi 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten yleinen kulttuuritoimi Joroisten museo Yhteensä VAPAA-AIKATOIMI YHTEENSÄ Vapaa-aikatoimi Toimintatuotot Toimintakulut ,5

22 22 Toimintakate/jäämä ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,1 Tilikauden yli-/alijäämä SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN HANKKEET JA LASKUTETTAVAT Pyörällä pääsee hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut aluehallintovirastoille myönnettäväksi rahaa Liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustuksiin vuonna Joroisten kunta hakee valtionavustusta seuraavaan pyöräilyhankkeeseen, hankkeen kokonaiskustannus tulisi olemaan Hankehakemus on tehtävä mennessä. Hanke toteutetaan vuoden 2016 aikana. Mikäli avustusta ei saada, hanketta ei toteuteta. Hankkeen avulla hankitaan 30 laadukasta peruspolkupyörää, pyöräilykypärät ja muut oheistarvikkeet. Hankkeen toteutuessa seuraavat tahot voisivat käyttää polkupyöriä: Koulut, yhdistykset, seurakunta, nuorisotoimi, kunnan työntekijät, matkailijat, kunnan varttuneempi väestö jolle ylläpitävänä ohjattuna pyörälenkkeilynä Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten ja kunnassa kävijöiden arkiliikuntaa. Koululaisryhmien liikkuminen oman kunnan alueella tapahtuisi polkupyörillä, ei mopoilla tai takseilla. Kunnan työntekijät ja muut kuntalaiset voisivat esim. ruokatunnilla käydä syömässä pyörällä. Yhdistykset voisivat käyttää toimintaansa pyöriä ja kunnan alueelle reititettäisiin erilaisia pyöräilyreittejä esim. liikuntareitti (frisbeegolf, golf jne.), kulttuurireitti (kartanot, museo), geokätköilyreitti (kunnan alueen kätköistä vaihtoehtoisia reittejä) sekä vapaa-ajan kohteet (uimarannat jne.). Pyöriä voisi lainata kirjastokortilla max. 2 vuorokauden lainaajalle. Kesällä lainausta voisi mahdollisesti olla myös Jari-Pekassa, joka on auki ympäri vuorokauden. Hankkeen koordinointi tulisi liikuntatoimelle ja pyörien kunnostus ja ylläpito työpajalle/koulun tekniselle työlle Siv. ja vapaa-aikatoimen hankkeet Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,5 Siv.ja vapaa-aikatoimen hankkeet 2015 TA 2016 TA 2016 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Lasten ja nuorten harr.ryhmä Kastanja Pyörällä päästään! -hanke Yhteensä SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN LASKUTETTAVAT Varhaiskasvatuksen toimistohenkilön työpanosta myydään Varkauden kaupungille.

23 Sivistystoimen laskutettavat Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA YHTEENSÄ SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,9 Toimintakate/jäämä ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Tilikauden yli-/alijäämä