2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Varhaiskasvatusta ja perusopetusta (sisältäen esiopetuksen) järjestetään ja kehitetään oppimisen, kasvamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan ja sivistystoimen hallinnon kustannukset sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on 5367,70 euroa (edellisvuosien toimialan yleiskulut). Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Tavoitteena on, että uusi opetussuunnitelma on käytössä 2016 Opetushallituksen aikataulun mukaisesti. Joroisten oman osuuden työstäminen tapahtuu kevään 2016 aikana. Opetussuunnitelma valmis 2016 syksyllä ja käytössä lukuvuonna OPS 2016 on valmis ja sivistyslautakunta on hyväksynyt opetussuunnitelman Perusopetus järjestetään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaksisarjainen yhtenäiskoulun luokat opetetaan kaksisarjaisesti, mutta kuitenkin niin, ettei oppilaskohtainen hinta nouse. Oppilaskohtainen hinta ja koulujen työjärjestykset Oppilaskohtainen hinta on hieman vuoden 2015 tasoa korkeampi. Sivistystoimen tilinpäätöksessä ei kuitenkaan huomioida valtionosuuksien lisääntymistä erityisen tuen oppilaiden lisäännyttyä. TVA-järjestelmän edelleen kehittämäinen Neuvottelut yhteistyössä asianosaisten kanssa Tva-kriteerit ja tehtävänkuvaukset päivitetty kevään 2016 aikana. TVA-kriteerit on päivitetty ja hyväksytty henkilöstöjaoksessa Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Erityisen tuen tarpeen merkittävä lisääntyminen, työjärjestyksen laatiminen niin, että kaksisarjainen opetus luokilla 1-6 pystytään järjestämään entistä pienemmällä tuntikehyksellä ilman valtion hankerahaa. Erityisen tuen tarve lisääntyi, joten myös opetuksen järjestämisen kustannukset kasvoivat. Valtionosuus kuitenkin kasvaa samassa suhteessa kuin erityinen tuki lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan näy sivistystoimen tilinpäätöksessä.

2 Sivistystoimen hallinto 4000 TOIMINTAKULUT , , , ,11 20, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,11 20,4 Vuoden 2016 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon toimistohenkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille. Joroisissa aloitettiin vuonna 2014 paikallisen opetussuunnitelman laatiminen yhdessä muiden Keski-Savon kuntien kanssa. Silloin kulut sisältyivät hallinnon kuluihin. Opetussuunnitelma prosessista syntyy vuosittain kustannuksia vuoteen 2017 saakka. Vuoden 2016 alussa kulut siirtyivät perusopetuksen kuluihin. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on 96. Esiopetus kirkonkylällä järjestetään päiväkoti Pyrrin toimintana Pikkukoululla. Kevätlukukaudella esioppilaita oli 35 ja syyslukukaudella 37. Kuvansin esiopetus on siirtynyt koulun tiloihin elokuussa Esioppilaita oli Kuvansissa kevätlukukaudella 13 ja syyslukukaudella 15. Perhepäivähoitopaikkoja (ml. ryhmäperhepäiväkodit) on 60. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Tarvittaessa yöhoito ostetaan Varkaudesta. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Laadukas, uuden varhaiskasvatuslain ja Joroisten kunnan varhaiskasvatussuunnitelman mukainen varhaiskasvatus: Tilinpäätös Vanhempien näkökulma. Tavoitteena asiakastyytyväisyys 3,5 (asteikolla 1-5) Pedagoginen johtaminen: perustehtävän selkiyttäminen, yhtenäiset lomakkeet ja käytännöt kaikissa varhaiskasvatukse n yksiköissä. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään joka toinen vuosi. Tavoitteena 3,5 asteikolla 1-5 mitattuna (TAK). Seuraava kysely tehdään keväällä Kysely toteutettiin toukokuussa. Yksiköiden asiakastyytyväisyyd en keskiarvot olivat välillä

3 3 Lastenosallisuuden lisääminen Henkilökunnan näkökulman huomioiminen työkyvyn ylläpitämisessä sekä työtyytyväisyyden kyselytulos vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Lapsen vasuun lisätään lapsen sivu, haastattelut, videointi, piirtäminen, (hymiöt) Kysely, kehityskeskustelut ja suullinen palaute Asiakastyytyväisyyskysely, vasu keskustelun suullinen palaute - Työtyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 (TAK) vuosittain lokakuussa. Työtyytyväisyyskys ely tehtiin vk 44. Kyselyn ka vaihtelivat välillä 3,46 4,02. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystyön käynnistyminen (Uudet valtakunnalliset perusteet 2016) Pääsääntöisesti esiopetuksen tiedottamisessa ja yhteydenpidossa vanhempiin käytetään Wilmaa. Oppimissuunnitelmat tehdään Wilmaan. Henkilöstön koulutus syksy 2016, Vasutyöryhmän perustaminen Esiopettajille järjestetään koulutusta ohjelman käyttöön. Koko henkilöstölle 1 pv:n koulutus järjestetty. Vasu-työryhmä perustettu. 90% vanhemmista on Wilman kautta käytettävissä. Esioppilaiden oppimissuunnitelmat ovat Wilmassa. Koko henkilöstön vasu-koulutus pidettiin Vasu-työryhmä perustettiin ja vasutyö käynnistettiin. 100 % kirkonkylän eskareiden ja 90 % Kuvansin eskareiden vanhemmista käyttää Wilmaa. Oppimissuunnitelm at on kirjattu Wilmaan. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot. Laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä. Riskit eivät toteutuneet Varhaiskasvatus 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,10 96, TOIMINTAKULUT , , , ,52 99, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,42 99, Poistot ja arvonalentum , , , ,48 374, TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄM , , , ,94 99,7 Varhaiskasvatuksen tilinpäätös on odotetun mukainen. Kirkonkylän päiväkodin menot olivat ennakoitua suuremmat. Perhepäivähoito kuitenkin alitti talousarviota suunnilleen saman verran.

4 4 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti Kuvansin päiväkoti Perhepäivähoito Ryhmis Kaitainen Ryhmis Kolma Ryhmis Opintie Avoin varhaiskasvatustoiminta Lasten kotihoidontuki Muu lastenpäivähoito PAOVA-hanke Yhteensä Tunnusluvut: Varhaiskasvatus TP 2015 TA 2016 TP 2016 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä 99 + eo eo eo 57 Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa / % 14/10,7% 15/10,27 % 16/9.58% Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä perhepäivähoidossa /% 5/7,2% 4/6,7 4/6.45 % Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin. Perusopetuksen tavoitteena on, että jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon. Perusopetus huomioi oppilaiden tarpeet yksilöinä. ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Erityisopetus järjestetään omassa kunnassa aina kun se on tarkoituksenmukaista. Erityisopetuksen kustannukset eivät nouse. Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt ja pienet ryhmäkoot. Erityisopetuksen kustannukset kestävät ennallaan vaikka kysyntä lisääntyy. Erityisopetuksen tilanne on suunnilleen ennallaan. Vuoden 2017 alusta erityisopetus toimii kokonaisuudessaan tällä kustannuspaikalla.

5 5 Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Kysyntä, tarjonta, osaaminen ja edellytykset eivät kohtaa. Riskit eivät toteutuneet Erityisopetus 3000 TOIMINTATUOTOT 3 332, , TOIMINTAKULUT , , ,60-214,6 100,3 4999TOIMINTAKATE/ JÄÄMÄ , , , ,71 96,3 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Ostettu erityisopetus Joroisten erityisopetus Yhteensä YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelma ). Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Opetussuunnitelman laatiminen ja jalkauttaminen Yhteisöllisen oppilashuoltotoiminna n toteuttaminen kaikissa yksiköissä Prokoulun kehittäminen ja näkyminen arjessa Opetussuunnitelmatyöt ä jatketaan omassa kunnassa kun yhteinen osuus on saatu valmiiksi. OPS 2016 jalkautuu käytäntöön syksyn 2016 aikana. Säännölliset yhteisöllisen oppilashuollon palaverit Säännönmukainen eteneminen prokouluohjelmassa Työ etenee Opetushallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelm a Prokoulun toteutumisen arviointi Opettajat ovat perehtyneet uuteen opetussuunnitelmaan ja luokkien osalta OPS on käytössä. Arviointia kehitetään seudullisesti. Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti ja laatineet oppilashuoltosuunnitelma t valmiiksi. Prokoulu etenee kouluilla suunnitellusti. Toteutumista arvioidaan jatkuvana arviointina. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Lukuvuoden aikana on paljon erilaisia uusia velvoitteita sekä yhtenäiskoulun uudistumiseen liittyviä haasteita. Opettajien työajan riittävyys on selkeä riski. Riski toteutui osittain. Opettajat kokevat olevansa jonkin verran kuormittuneita mm. jatkuvasta muutoksesta johtuen. (kevyt työpaikkaselvitys yhtenäiskoulun 7-9)

6 Yleisopetus 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,01 106, TOIMINTAKULUT , , , ,44 98, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,45 98, Poistot ja arvonalentum -525, , , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , , ,87 98,6 Yleisopetus toteutui lähes talousarvion mukaisesti (1,4% alitus). Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu Kuvansin koulu Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk Perusopetuksen erityiskustannukset LSL:n sijoitett.ioo.perusopetus Kolman koulu Yhteensä Yleisopetus toteutui talousarvion mukaisesti. Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen 33 28,5 24,5 23, ,5 13,5 12,5 Kuvansi 133, ,5 87, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,5 363,5 364,5 Kolma 44, Kerisalo 23 20,5 Kirkonkylä 120,5 129 ya 7-9 lk Perusopetus yhteensä 535, ,5 481,5 479,5 478, Yksikkö perusopetus/esiopetus Opetustunti kpl h/oppilas/vko /oppilas TP 2015 TA 2016 TP 2016 TP 2015 TA 2016 TP 2016 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Kaitainen ,24 2,47 2, Kuvansi ,75 1,85 1, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,10 1,98 1, Kolma ,95 0, APIP -TOIMINTA Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa.

7 7 APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut ). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat Tavoite Keinot, Mittarit Tilinpäätös toimenpiteet Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Päivittää APIP toiminnan laskutusperiaatteet sekä toimintasuunnitelma Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 % huoltajien vastauksista on toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Uudet laskutusperiaatteet ovat voimassa 2016 syksystä alkaen. Seurantakyselyt on toteutettu huoltajille, sekä lapsille keväällä Kouluarvosanoin iltapäivätoiminta sai 8,8. Kaiken kaikkiaan toimintaan on oltu tyytyväisiä. Tulokset on käyty läpi ohjaajien kanssa omassa palaverissa. Elokuusta 2016 on otettu käyttöön uudet laskutusperiaatteet, sekä päivitetty toimintasuunnitelmaa. Lukuvuoden painopistealueina ovat liikunta ja kansainvälisyys APIP-toiminta 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,78 73, TOIMINTAKULUT , , , ,05 90, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,27 95,1 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta Kuvansin ip-toiminta Kolman ip-toiminta Yhteensä Tunnusluvut: TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 lasten määrä nettokust /v/lapsi 230,98 373,9 823,50 831, ,06 valtionosuus Toiminnan nettokustannukset olivat yhteensä: Bruttomenot ( ) (toiminnan kulut - (valtionosuus maksutuotot)) (OKM Valtionosuus / rahoitussovellus )

8 8 PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen, opettajien ICT-taitojen parantamiseen, esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen ja erityisopetuksen laadun kehittämiseen. Prokoulun koulutus- ja matkustuskustannukset voidaan laskuttaa Itä- Suomen yliopistolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Ryhmäkokojen pienentäminen oppimisedellytysten luomiseksi Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään resurssiopettajien ja jakotuntien avulla. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Valtionosuus on käytetty kokonaisuudessaan. Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen Opettajien pedagogisten ICTtaitojen kehittäminen, perusopetuksen laadun parantamiseksi ProKoulu-hanke Erityisopetuksen laadun kehittäminen Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen Opettajat ovat aktiivisia ja sitoutuvat projektiin. ICT-ohjausta antavien opettajien palkkaukseen ja matkakustannuksiin, uusien toimintatapojen käyttöönottamisen mahdollistamiseksi Positiivisen käyttäytymisen tukeminen ja jalkauttaminen kouluilla Tarjotaan koulunkäynninohjaajille koulutusta Panostetaan yhtenäiskoulun kehittämiseen niin fyysisesti kuin henkisesti. Oppilaat osallistuvat suunnitteluun. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Osallistuminen Itä- Suomen yliopiston Pro-Koulu tilaisuuksiin Toteutunut koulutus 2016 Hankkeen rahat käytetään talousarvion mukaisesti Kerhotoiminnan hankerahaa on käytetty suunnitellusti. ICT-ohjaajille maksetaan korvausta TVT-strategian jalkauttamisesta syyslukukauden 2016 ajan. Avustus on käytetty suunnitellusti. Prokoulu-ohjaajat ovat osallistuneet järjestettyihin tilaisuuksiin. Koulunkäynninohjaajilla oli oma koulutus opettajien Veso-päivän aikana. Hankkeesta jäljelle jäävällä rahalla lisättiin resurssia esiopetuksen erityiseen tukeen. Hankerahaa on käytettävissä noin Esiopetus ja koulut hankkivat oppilasprojektina kouluviihtyvyyttä lisääviä kalusteita. Hankinnat toteutuivat suunnitellusti. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti. Erityisavustukset käytettiin suunnitellusti.

9 Perusopetuksen projektit 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,76 101, TOIMINTAKULUT , , , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,98 65 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke Ryhmäkoon pienent. hanke Kerhotoiminnan keh.hanke Pedagogisten ICT-taitojen kehit ProKoulu-hanke Koulutuksen tasa-arvoa edist. hanke Kerhotoiminnan kehit. hanke Esi-ja perusopetuksen toimint.kulttuurin kehit.hanke Ryhmäkoon pienent.hanke Erityisopp. laadun kehitt.hanke Mobot-liikkeelle hanke Frisbaa -hanke Tasa-arvon edistäminen, ryhmäkoon pienentäminen, erityisopetuksen laatu ja koulunkäyn.ohj.palkkaus Yhteensä SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Sairaalaopetus 4000 TOIMINTAKULUT , , , ,71 128, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,71 128,8 LUKIO-OPETUS Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden hankitaan kannettavia Linux-tietokoneita, jotka ovat toiminnaltaan yhteensopivia lukiossa käytössä olevan tietokonejärjestelmän kanssa

10 10 Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille TVT-laitteet, otetaan sähköisiä oppikirjoja ja muuta sähköistä materiaalia opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon varmistetaan rakentamalla koetilaan tutkinnon edellyttämä lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö. Lukioon tuleville hankitaan hankerahoituksella tarvittava määrä kannettavia Linux tietokoneita, tai vastaavia. Opettajat kouluttautuvat ICT-laitteiden käyttämiseen sekä uusiin pedagogisiin ratkaisuihin, jotka tukevat uutta oppimiskäsitystä ja tulevia OPS:n vaatimuksia. Kevät: 2016 Lukion ykkösillä on kaikilla käytössään Linuxkannettavat (tai vastaavat), jotka on hankittu hankkeen varoin. Lisäksi kaikilla lukion kakkosilla on käytössään jonkinlainen ICT-laite. Lukion kaikilla ykkösillä ja kakkosilla on käytössään Linux kannettavat (tai vastaavat), jotka edelleen voidaan rahoittaa hankkeesta. Lukion kolmosilla on käytössään jonkinlainen ICT-laite. Syksyllä 2016 kirjoitettaan ensimmäiset sähköiset kirjoitukset ja sitä varten kaikki toimii saumattomasti. Lukiolla on käytössään OnEdu ja Google GAFE ympäristöt ja niitä osataan hyödyntää riittävästi. Tilinpäätös Linux-hankkeen rahoituksella kaikille lukion ykkösille ja kakkosille on tarjottu käyttöön Linuxkannettava ja opetuskäyttöön robotteja. Keväällä -16 on osallistuttu ylioppilaskokeen valtakunnalliseen kenraaliharjoitukseen. Syksyllä suoritettiin sähköisesti ylioppilaskokeista maantiede, filosofia ja saksa. OnEdu ja Google GAFE ovat käytössä oppimisympäristöinä. Linux-hankkeen rahoituksella on parannettu lukion langatonta verkkoa. Lukion kaksi luokkaa on sähköistetty ja varustettu YTL:n vaatimukset täyttävällä toimivalla lähiverkolla Lukiokoulutuksen jatkumisen turvaaminen kunnassa. Lukiolupia ei tarvinnut hakea, mutta yhteistyötä lukioiden kanssa jatketaan ja varmistetaan että rakenteet ja henkilöstö on valmiina tulevaisuuden haasteisiin, erilaisten etäopetusvälineiden Ylioppilaskirjoitustilassa on toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö. Omasta yläkoulusta tulee n. 50% oppilasta, mutta sen lisäksi lähiseudulta saadaan muutama lisäopiskelija. Etäopetuksen parissa on sekä opiskelijoita että opettajia. Yhteisvalinnassa tuli tuli lukioon vain 19 uutta opiskelijaa (n.30%) eli tavoitteeseen ei päästy. Ulkopaikkakuntalaisia ei tullut lukioon lv

11 11 käyttöön otossa jne. Lisätään lukion vetovoima lähialueilla, mm markkinoimalla tehokkaammin paikallisissa salibandyseuroissa Etäopetusta on annettu hyödyntäen IsoVerstaan kurssitarjontaa hyödyntäen. Etäopetuksena ESEDU:n muutamia ammatillisia lyhytkursseja. Lukion houkuttelevuutta on parannettu perustetulla frisbeegolf-linjalla. Tämä vaikuttaa kuitenkin aikaisintaan 2017 aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijahuollon järjestäminen uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti Tehdään tarvittavat muutokset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden kohtaan 4.3. Opiskelijahuolto Ja valmistellaan oppilashuoltosuunnitelma ja uuden OPS:n perusteet oppilashuollon osalta. Uuden oppilashuolto lain toteuttamien on osa lukion arkea. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto on toiminut suunnitelmien mukaisesti. Lukiolla toimii yhteisöllisen oppilashuollon työkaluna Ryhtiryhmä. Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu aina tarpeen mukaan. Terveydenhuolto-, kuraattoripalveluja tarjotaan opiskelijoille tarpeen mukaan. Syyslukukaudella saatiin koulupsykologipalvelut toimimaan. Yhteistyö etsivän nuorisotyön toimii. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Opettajien ja opiskelijoiden kyllästyminen digitalisoitumiseen, sekä resurssien väheneminen Riskit eivät toteutuneet Lukio-opetus 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,85 159, TOIMINTAKULUT , , , ,93 91, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,78 89,9 Lukio-opetus toteutui talousarvioon nähden 89,9%:sti. Tämä johtuu osittain siitä, että talousarviovaiheessa ei vielä tiedetä seuraavan syksyn aloittavia opiskelijoita. Syksyllä 2016 lukiossa aloitti yksi ryhmä kun

12 12 talousarviossa oli vielä varauduttu mahdolliseen kaksisarjaiseen lukioon. Vuoden 2017 talousarvio on arvioitu niin, että lähes kaikki vuosiluokkien opetus tapahtuu yhdessä ryhmässä. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten lukio Lukion oppilasasunnot Emo Energiaa Mobiilisti-hanke Linux-pohjainen opiskeluymp Osuuskunnat yrittäjyyskasvatus Suomessa Yhteensä Tunnusluvut: Lukio TP 2015 TA 2016 TP 2016 Oppilaita Opetustunteja Opetus/opp/vko* 1,84 2,03 1,74 Brmenot/opp Tuotteistetut menot Lukion projektit Palvelusuunnitelma Linux-hankkeen aikana saadaan lukiosta toimiva uuden oppimiskäsityksen mukainen ICT-ympäristö Tavoitteeseen on päästy saatujen resurssien puitteissa. Hanke päättyy vuoden 2017 lopussa. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka Lukion oppilasasunnot Palvelusuunnitelma Joroisten lukioon hakeutuu Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita salibandylinjalle, mutta myös muiden vahvuuksien vuoksi, esimerkiksi kielitarjonta. Lukio avustaa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita opiskelijaasunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Avustus on 75 /kk/opiskelija. Tavoitteena on, että lähiseudun opiskelijat voisivat käydä koulua kotoaan Ulkopaikkakuntalaisia ei opiskelija-asunnoissa Vastuuhenkilö: Lukion rehtori KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti osallistumaan eteläsavolaisen ja keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Eteläsavolaisen kirjastoasiakkuuden asteittainen toteuttaminen: Lumme- Kirjastoaineiston yhteiskäytön mahdollistaminen luomalla Lumme- Logistiset ratkaisut valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. Valmis

13 13 kirjastojen yhteinen aineisto Toenperän kirjaston laadun arviointi Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. kirjastojen yhteinen logistiikka Kirjastonjohtajat laativat kirjastopalvelujen laadun arviointityökalun siten, että työkalu toimii myös kirjastopalvelujen ostonsopimusten arviointityökaluna. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Laadunarviontityökalu valmiina ja Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan luottamuselimissä hyväksyttynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tapahtumien määrä ja osallistujat Ei toteutunut. Joroisten kirjasto: tapahtumia 19 osallistujia 485 Juvan kirjasto: tapahtumia 108, osallistujia 1414 Rantasalmen kirjasto: tapahtumia 42, osallistujia 1146 Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Lumme-kirjastojen yhteistä logistista ratkaisua ei synny Riski ei toteutunut. Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä Ei toteutunut. Henkilökunnan työlomien vuoksi kesäksi palkattiin ammattikoulutettu virkailija Joroisten kirjastoyksikkö 3000 TOIMINTATUOTOT 5 856, , ,03 305,03 105, TOIMINTAKULUT , , , ,61 99, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,64 99, Juvan kirjastoyksikkö 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,10 102, TOIMINTAKULUT , , , ,10 102, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Rantasalmen kirjastoyksikkö 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,45 92, TOIMINTAKULUT , , , ,45 92, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ

14 Kirjastoautotoiminta 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,55 95, TOIMINTAKULUT , , , ,89 94, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,34 92,2 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö Juvan kirjastoyksikkö Rantasalmen kirjastoyksikkö Kirjastoautotoiminta Yhteensä Tunnusluvut Ka Suomi Rantasalmi Rantasalmi Ranta-salmi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Kirjastokäynnit /as. 9,07 12,76 12,09 11,45 8,34 9,12 9,38 11,32 11,39 10,98 Lainat /as. 16,4 19,42 17,67 16,25 15,89 13,58 14,05 17,59 18,32 16,38 Kirjastoaineistokulut /as. 6,72 9,81 8,97 9,21 10,51 9,92 10, ,94 10,31 Taloudellisuusluku * 1,58 1,70 1,50 1,68 1,68 1,63 1,59 1,47 1,43 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) * lukua ei ole vielä saatavissa, täydentyy tilinpäätökseen KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. Vuonna 2015 on saatu rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin, jotka jatkuvat edelleen vuonna Syksyllä 2015 haetaan rahoitusta ainakin Ketunpennun kiikku-projektiin. 1. Kuinka Gottlund kesytetään Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Kuinka Gottlund Hankkeessa on Gottlund puistikko Projektin kesytetään hankkeessa tavoitteena Gottlundin sivun artikkelien toteuttaminen on on tavoitteena puistikko -sivuston lisääminen ja luentojen käynnissä. Valmistuu paikallishistorian päivittäminen 5-10 määrä. vuoden 2017 puolella. dokumentointi, artikkelilla. juvalaisen paikallisidentiteetin vahvistaminen, Carl Axel Gottlundin kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen Toenperän Juvan kirjaston järjestää myös kahtena kesänä Juvalla järjestettävän Gottlundviikon aikana luennon Gottlundista. sekä kansanperinteen

15 15 keräämisen uusien välineiden tunnetuksi tekeminen. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Projektille on saatu OKM:n rahoitus ja projektin toteutus etenee aikataulussa. Ennakoitavissa ei ole riskejä. 2. Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Toenperän Juvan kirjasto haluaa toteuttaa laaja-alaisen lasten ja nuorten hyvinvointihankkeen alueen taiteilijoiden kanssa. Juvan kirjasto haluaa tarjota juvalaisille lapsille, myös maahanmuuttajille, mahdollisuuden taiteen toteuttamiseen niin kuvataiteen kuin sanataiteen avulla. Samalla kirjasto haluaa lisätä juvalaisten vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta taidekasvatuksen merkityksestä lasten kasvussa ja kehittymisessä. Kuvataidetuokioiden järjestämisen lisäksi Toenperän Juvan kirjasto jatkaa teatteriohjaajanukketeatteritaiteilija Katja Kähkösen luomaa Sadun ja Aatoksen satutuntiperinnettä kerran kuussa 2 ohjauskertaa 4-8- vuotiaille lapsille. Kirjasto tilaa taiteilija Katja Kähköseltä sanataidekylpyjä maahanmuuttaja lapsille kerran kuukaudessa syyslukukauden ajan. Kirjasto tilaa taiteilija Eija-Riitta Parkkiselta kuvataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa syyslukukauden ajan. Kuvataidetuokioiden, satutuntien, sanataideja kuvataidekylpytapahtumien määrä. 24 opetustuokiota ja 295 oppilasta vuonna Projekti jatkuu keväällä 2017 Hannele Huovin kirjailijavierailuilla Juvan koulujen 1-4 luokissa. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Projektille on saatu OKM:n rahoitus ja projektin toteutus etenee aikataulussa. Ennakoitavissa ei ole riskejä Kirjastotoimen projektit 3000 TOIMINTATUOTOT 1 501, , , , TOIMINTAKULUT , , , ,56 156, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kuinka Gottlund kesytetään Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Monitoimihärpäkkeet Toenperälle Yhteensä

16 16 SOISALO-OPISTO Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä on järjestetty 31 kurssia. (Kuvansi 12, Kolma/ Huutokoski 7, Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä. Ikäluokat pienenevät. Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 50 joroislaista lasta Kursseja on järjestetty lähes suunnitellun mukaisesti. Riskit eivät toteutuneet. Kerisalo 7, Kaitainen 5) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 58 joroislaista lasta Kansalaisopisto 3000 TOIMINTATUOTOT 12,54 2,46 2, TOIMINTAKULUT , , , ,85 93, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,31 93,4 Tunnusluvut: TP 2015 TP 2016 SOISALO-OPISTO toteutuma tuntia / oppilas toteutuma tuntia / oppilas Vapaa sivistystyö h / opp h / opp Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä 609 h / 115 opp h / 111 opp Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä 589 h / 24 opp h / 28 opp

17 17 VAPAA-AIKATOIMI Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, työpajan, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Kuvansin kuntorataa peruskorjattiin ja lähiliikuntapaikalle tasoitettiin alue. Kolpalla kunnostettiin beachvolleykenttä ja kirkonkylälle rakennettiin kaksi uutta kenttää. Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Liikuntapalvelut tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Ohjattua liikuntaa erityisryhmille järjestetään kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Ohjatut ryhmät/2 kertaa kuukaudessa. Ohjattuja kuntosaliryhmiä 2/pääsääntöisesti kerran viikossa (ei kesäaikaan). Urheiluseurojen toimintaa tuetaan ohjaaja-avustuksilla. Liikuntatapahtumia ja toimintaa järjestetään yhdessä urheiluseurojen Ohjatut ryhmät/vuosi. Liikuntatapahtumat/ viisi vuodessa. Ohjaaja-avustuksilla tuettiin seurojen toimintaa ja avustuksia myönnettiin eri lajien ohjaukseen (hiihto, yleisurheilu, sisäkuntoliikunta, luistelu, jää- ja pihapelit, boccia, sportti- ja letekerho, savolainen rosviitti/kahvakuula, kehon omapainoharjoittelu, frisbeegolf ja pesäpallo). Liikuntatapahtumat: kaikille avoin hiihtoviikonloppu , salibandypuulaaki

18 18 ja muiden toimijoiden kanssa , Ämeisinkipyöräilytapahtuma 13.8., Beachvolleyavajaisturnaus 27.8., Kotkatharjun frisbeegolfradan avajaiskilpailu 3.9. ja frisbeegolfin pitäjänmestaruuskilpailut Liikuntatoimi oli mukana myös Unelmien liikuntapäivässä Liikuntapaikkoja ja alueita kehitetään matalan kynnyksen periaatteella. Kanavan/Kotkaharjun alueen käyttö. Kolpalle kunnostettiin beachvolleykenttä ja kirkonkylälle tehtiin kaksi uutta kenttää Kanavalle rakennettiin uusi 18-väyläinen frisbeegolfrata. Kotkatharjun ulkoilualueen kehittämiseen saatiin valtionavustusta Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja. Riski ei toteutunut Liikuntatoimi 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,53 106, TOIMINTAKULUT , , , ,26 96, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,79 93, Poistot ja arvonalentum , , , ,76 90, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , , ,55 93,3 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Liikuntatoimi TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten liikuntapalvelu Urheilutalo Yhteensä NUORISOTOIMI Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimeen kuuluvat myös työpaja ja etsivä nuorisotyö.

19 19 Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaaajanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja toimivat työparina. Vastuuhenkilö: nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja (huom.sis. myös työpajan, projektit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tilinpäätös Nuorisopalvelut tukevat ja lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille tuotetaan matalan kynnyksen palveluja ja tilatoimintaa: Kaikille 7-9- luokkalaisille teetetään kysely, jonka avulla kartoitetaan tietoa palveluiden laadusta, tarpeesta ja ajankohtaisuudesta. Lasten ja nuorten toiveista järjestetään te toja sekä retki- ja leiritoimintaa. Nuorisotilatoiminta pidetään turvallisena ja avoimena toimintana. Lapsille ja nuorille järjestetään erilaisia maksuttomia teemakertoja nuorisotiloilla. Kyselyn tulokset. Järjestetty toiminta. Nuorisotilan aukiolotunnit. Kävijäpalaute. Kävijäpalaute. Kysely teetettiin 7-9- luokkalaisille sekä lukion 1-3- vuosikurssien opiskelijoille. Kyselyssä kävi ilmi, että nuoret ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä nuorisotiloihin, sen toimintaan ja aukioloaikoihin sekä muihinkin nuorisotoimen palveluihin. Junnunuokkareilla Kuvansissa järjestettiin erilaista toimintaa joka viikko. Nuorten te toja toteutettiin kerran kuukaudessa, esim. elokuva-, peli-, ruoka- ja Kolpan majan illat. Erilaisia retkiä tehtiin tehtiin useita vuoden aikana, esim. koko perheen kesäretki Särkänniemeen. Kesäkuussa järjestettiin lasten leiri HeiHulinaa! Toteutui. Toteutui kerran kuukaudessa.

20 20 Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 29- vuotiaita. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikka löytyy 8 asiakkaalle. Etsivä nuorisotyö tavoittaa jokaisen nuoren, joka on ilmoitettu etsivälle työntekijälle nuorisolain 7 :n mukaisesti tai muiden tahojen toimesta. Koulu-/työkykyisyyden arviointi, koulutus- /työhakemuksen tekemisen opastus ja työpaikkojen kartoittaminen. Tavoitetun nuoren tilanne kartoitetaan. Nuori ohjataan hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä kulkee rinnalla, auttaa ja motivoi nuorta. Alle 29-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 50 %. Opiskelu-, työkokeilutai työpaikka löytynyt 8 asiakkaalle. Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä käytetään valtakunnallista PARtilastointijärjestelmää. Asiakkaita yhteensä 75, joista nuoria 39 (52%). Työpaikka löytyi kuudelle, joista nuoria kaksi, työkokeilupaikka kahdelle, joista nuoria yksi. Opiskelupaikka löytyi kahdelle nuorelle. Etsivässä nuorisotyössä oli yhteensä 52 asiakasta, joista 43 nuoren kanssa asiakkuus oli pidempikestoista ohjausta. Kaikki etsivään nuorisotyöhön ilmoitetut nuoret tavoitettiin jollakin tavalla. Etsivä nuorisotyö veti yhteistyössä työpajan kanssa pajakoulua kevään 2016 ajan, syksyllä ryhmämuotoista pajakoulua ei aloitettu. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Riittämättömät henkilöstöresurssit Työkokeilupaikkojen ja avoimien työpaikkojen vähyys, asiakkaan terveydelliset rajoitteet ja/tai asiakkaan oma heikko motivaatio (työpaja). Etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen (nuoren ei ole pakko sitoutua palveluun) ja nuoren motivaation puute (etsivä nuorisotyö). Riskit eivät toteutuneet Nuorisotoimi 3000 TOIMINTATUOTOT , , , ,58 163, TOIMINTAKULUT , , , ,65 108, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , ,93 93,3 Nuorten työpaja Työpajan tehtävänä on asiakkaiden toimintakyvyn, koulutus- ja työvalmiuksien parantaminen ohjauksen ja verkostoyhteistyön avulla sekä asiakkaan auttaminen opiskelu-, työkokeilu- ja/tai työpaikan etsimisessä. Lisäksi työpaja tarjoaa kuljetus- ja kunnossapitopalveluja kunnan omille yksiköille sekä rajoitetusti kuntalaisille. Työpajan toiminta kohdentuu sekä nuoriin että pitkäaikaistyöttömiin aikuisiin. Uudet toimitilat mahdollistavat asiakasmäärän kasvamisen, joten ohjauksen tarvetta resursoidaan vakinaistamalla yksi pajaohjaaja sekä palkkaamalla määräaikainen pajaohjaaja vuodelle 2016.

21 21 Vastuuhenkilö: nuorten työpajan esimies Tunnusluvut: Työpaja/Laskutettava kunnossapitotyön tuntimäärä/viikko Taulukosta poistettu siivoustyö, koska työpaja ei enää hoida siivoustyötä. TP TP TP TP TP TA TP ,5 80,1 63,3 55, ,4 Nuorisotoimen projektit Etsivä nuorisotyö-hanke Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Vastuuhenkilö: Erityisnuorisotyöntekijä Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi TP 2015 TA 2016 Tilinpäätös 2016 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten nuorisopalvelu Kirkonkylän nuorisotilat Kuvansin nuorisotilat Nuorten työpaja Työpaja II Joroisten nuorisovaltuusto Pikkupiip2016- tapahtuma Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Yhteensä KULTTUURITOIMI Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen vesikaton korkean osan vesikate uusittiin v Joroinen on mukana lasten kulttuurikeskus Versossa. Verso on yhdentoista pohjois- ja etelä-savolaisen kunnan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Soisalo-opiston alaisuudessa. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston jäsenyys. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö

22 22 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Kulttuuripalvelut tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kulttuuripalveluja järjestetään sekä kunnan omana toimintana että yhteistyössä kulttuurijärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Toteutuneet tapahtumat Osallistujamäärät/tapahtuma. Tilinpäätös Tapahtumia: Veteraanijuhla yhdessä seurakunnan kanssa 27.4., iltatorit , Hilpeä Hämärä , Itsenäisyysjuhla ja Sibeliuslukion Joulushow (osallistujia em. tapahtumissa kuudestakymmenestä satoihin). Karhulahden kotiseutumuseo pidetään yleisölle avoimena kesäaikana ja museoalueen rakennukset ja piha-alue kunnossa. Aukioloajat. Rakennusten ja piha-alueen kunnostamiset. Verso koordinoi Kulttuuriketjukulttuurikasvatussuunnitelmaa (käytössä 08/16 alkaen), jonka mukaisesti toteutettiin Tartu taiteeseen-toimintaa eskareissa, monitaidekoulutus esiopettajille/varhaiskasvattajille sekä Tunteiden Tuuli-tuokiot 1- luokissa. Lisäksi toteutettiin Satusalkkuseikkailut päiväkodeissa ja satutuokiot kirjastossa. Vuoden 2016 aika oli yhteensä 863 osallistumiskertaa, tilaisuuksien määrä oli 36. Museo oli avoinna yhteensä 322 h. Päärakennuksen vesikaton korkea osa uusittiin ja kuistien kattojen korjaustyöt saatettiin loppuun. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Kulttuuritoimen määrärahat. Riski ei toteutunut Kulttuuritoimi 3000 TOIMINTATUOTOT 3 230, ,26-297,74 26, Valmistus omaan käyttöö 3 990, , TOIMINTAKULUT , , , ,05 95, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , , , Poistot ja arvonalentum , , ,64 36, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , , ,03 90,1