2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma: Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on 7941 euroa (edellisvuosien toimialan yleiskulut). Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Tavoitteena on, että yhteistyötä naapurikuntien sivistystoimien kanssa jatketaan, osaamista ja työtä jaetaan Sivistystoimen yhteisten toimintojen suunnitteluun osallistuminen naapurikuntien sivistysjohtajien ja Opetussuunnitelman työn edistyminen Keski-Savon kuntien yhteinen veso-päivä pidettiin Varkaudessa Aiheena ops Syyskauden Veso pidettiin rehtoreiden kanssa. Pieksämäellä Ops työ etenee suunnitellusti. Koulunkäyntialueiden tarkistaminen Opetuspalveluiden TVAkriteerien päivittäminen ja rehtoreiden tehtävänkuvauksien tarkistaminen ja johtajuuden järjestäminen yhtenäiskoulussa Opetuksen ja kuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen Neuvottelut yhteistyössä asianosaisten kanssa Kouluverkkosuunnitelman toteutuminen / tarkistaminen TVA-kriteetrit ja tehtävänkuvaukset laadittu Kunnanvaltuusto päätti, että Joroisissa on yksi koulunkäyntialue. TVA-kriteerit on laadittu ja ne on otettu käyttöön. Yhteistyöhalun puute Sivistystoimen hallinto TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot Toimintakulut , ,51 61,7 Toimintakate/jäämä , ,51 61,7 Vuoden 2015 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon toimistohenkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille.joroisissa aloitettiin vuonna 2014

2 2 paikallisen opetussuunnitelman laatiminen yhdessä muiden Keski-Savon kuntien kanssa. Silloin kulut sisältyivät hallinnon kuluihin. Opetussuunnitelma prosessista syntyy vuosittain kustannuksia vuoteen 2016 asti. Vuoden 2015 alussa kulut siirtyvät perusopetuksen kuluihin, arvioitu kustannus VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on tammikuussa 69 ( + esioppilaat 45) ja syksyllä 98 ( + esioppilaat 39 ). Esiopetuksen järjestäminen Kuvansissa ja kirkonkylällä on päiväkotien talousarviossa, vaikka toiminta tapahtuu koulun tiloissa. Perhepäivähoitopaikkoja on keväällä 70 (ml. ryhmäperhepäiväkodit) ja syksyllä 60. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Esiopetus siirtyi koulun tiloihin pysyvästi Kuvansissa. Kirkonkylän esiopetus aloitti elokuussa 2015 Pikkukoululla. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja palkattiin alkaen. Kuvansin päiväkodin tiilirakennuksen peruskorjaus valmistui maaliskuussa Väistötila koulun vieressä toimi päiväkotia korvaavana tilana kesään 2015 asti. Muutamalle lapselle ostetaan päivähoitoa naapurikunnista. Yöhoito ostetaan Varkaudesta. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Laadukas, Joroisten kunnan Pedagoginen Asiakastyytyväisyyskysel varhaiskasvatussuunnitelma johtaminen: y n mukainen perustehtävän tehdään joka toinen varhaiskasvatus selkiyttäminen, vuosi. Tavoitteena 3,5 1. Vanhempien yhtenäiset asteikolla 1-5 mitattuna näkökulma. lomakkeet ja (TAK). Seuraava kysely Tavoitteena käytännöt kaikissa tehdään keväällä varhaiskasvatukse asiakastyytyväisyys 3,5 n yksiköissä. (asteikolla 1-5) 2. Lasten näkökulma 3. Henkilökunnan näkökulma. Tavoitteena 3,5 (asteikolla 1-5) Esiopetuksessa otetaan käyttöön Wilma-ohjelma. Esiopettajille järjestetään koulutusta ohjelman -Haastattelut, videointi, piirtäminen, (hymiöt) - Työtyytyväisyyskysely. 3,5 asteikolla 1-5 (TAK). Syksy Esioppilaiden oppimissuunnitelmat tehdään Wilmaohjelmaan. Toteuma 1-8 kk 2.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa n liitetään kotona kirjattava sivu: Päivähoitopäivä lapseni kertomana 3.Henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutetaan viikoilla Wilma-ohjelma otettu käyttöön esiopetuksessa.

3 3 käyttöön. Henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot. Laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä Varhaiskasvatus TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,85 59,7 Toimintakulut , ,64 65,4 Toimintakate/jäämä , ,79 66,1 Poistot ja arvonalentumiset ,08 546,92 66,7 Tilikauden yli-/alijäämä , ,71 66,1 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti Kuvansin päiväkoti Perhepäivähoito Ryhmis Kaitainen Ryhmis Kerisalo Ryhmis Kolma Ryhmis Sinikukka Ryhmis Opintie Avoin varhaiskasvatustoiminta Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten kotihoidontuki , Muu lastenpäivähoito Yhteensä Tunnusluvut: Tunnusluvut: TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP 2014 TA TA 2015 tot 1-8 kk Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä eo 94 + eo Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa / % 13/ 13,5% 13/ 13,7% 13 /13,5% 13/ 13,3% 15/ 11,9% 12/ 12,3% 13/9,2 % Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä perhepäivähoidossa /% 6 /5,4% 2/1,89% 3 /3,3% 4 /4% 5/6,4% 4/6,7% 5/8,3% Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä (perheitä) Kunnassa olevat 0-6 v. lapset PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet. Perusopetus huomioi erilaiset oppijat.

4 4 ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Tavoite Erityisopetus pyritään pääsääntöisesti järjestämään omassa lähikoulussa. Keinot, toimenpiteet Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt Mittarit 80 % pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista on omassa lähikoulussaan Kysyntä, tarjonta, osaaminen ja edellytykset eivät kohtaa. Toteutuma 1-8 kk 78,6% pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasta on omassa lähikoulussaan Erityisopetus TP 2014 Muutettu TA Toteutuma Poikkeama Käyttö% 2015 Toimintakulut , ,16 49,3 Toimintakate/jäämä , ,16 49,3 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Ostettu erityisopetus Joroisten erityisopetus Yhteensä YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelma ). Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Opetussuunnitelman laatiminen Kurre-ohjelmien hyödyntäminen työjärjestyksien laadinnassa Opetussuunnitelmatyötä jatketaan yhdessä Keski-Savon kuntien kanssa ja osallistutaan OPSTuki2016 koulutuksiin ja osallistutaan kuntien yhteisen OPS-työryhmän toimintaan. Hankitaan Kurre-ohjelmat työjärjestyksien laatimiseen Työ etenee Opetushallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti Työjärjestykset laadittu soveltuvin osin yhtenäiskouluun Opetussuunnitelma työ etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Työjärjestykset on laadittu koko yhtenäiskoulussa Kurre-ohjelman avulla

5 5 Työhyvinvoinnin ja kyvyn ylläpitäminen Opetushallituksen hyvinvointiprofiilien hyödyntäminen oppimisympäristön kehittämisessä Yhtenäiskouluun siirtymisen haasteet Hyvinvointiprofiilien teettäminen ja ne löytyvät Wilmasta. Kesken Yleisopetus TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,88 66,0 Toimintakulut , ,08 63,5 Toimintakate/jäämä , ,20 63,4 Poistot ja arvonalentumiset ,24 1,76 70,7 Tilikauden yli-/alijäämä , ,96 63,4 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu Kolman koulu Kuvansin koulu Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk Perusopetuksen erityiskustannukset LSL:n sijoitett.ioo.perusopetus Kerisalon koulu kirkonkylän koulu Joroiten yläkoulu Yhteensä Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen 33 28,5 24,5 22, ,5 13 Kolma 44, , ,5 55,5 Kuvansi 133, ,5 87, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,5 321,5 Kerisalo 23 20,5 Kirkonkylä 120,5 129 ya 7-9 lk Perusopetus yhteensä 535, ,5 495,5 493,5 490,5 472 Yksikkö perusopetus/esiopetus Opetustunti kpl h/oppilas/vko /oppilas TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Kaitainen ,03 2,26 1, Kolma ,60 1,84 0, Kuvansi ,72 2,04 1, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,00 1,63 0, Kerisalo , Kirkonkylä , ya 7-9 lk ,

6 6 APIP -TOIMINTA Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut ). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 % huoltajien vastauksista on tavoitteen mukaisia. Toteutuma 1-8 kk Huoltajille järjestetyn tulokset olivat valtakunnallista tasoa. Lapsille toteutettiin keväällä seurantakysely, jonka mukaan 69% lapsista tulee mielellään iltapäivätoimintaan. Lasten mielestä iltapäivätoiminnassa on mahdollisuus riittävään leikkimiseen, rauhoittumiseen, liikuntaan sekä erilaisiin teemapäiviin. Välipalaan oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Haasteena suurehkot ryhmät tilat, toiminta, henkilöstö APIP-toiminta TP 2014 Muutettu TA Toteutuma Poikkeama Käyttö% 2015 Toimintatuotot , ,70 47,9 Toimintakulut , ,26 66,0 Toimintakate/jäämä , ,56 71,2 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta Kuvansin ip-toiminta Kolman ip-toiminta Yhteensä

7 7 Tunnusluvut: TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 1-8 kk lasten määrä nettokust /v/lapsi 286,22 290,09 230,98 373,90 506,93 123,92 valtionosuus Bruttomenot (maksutulot arvioitu vos ) = Nettokustannukset / vuosi/lapsi (OKM Valtionosuus / rahoitussovellus ) PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen kerhotoiminnan kehittämiseen ja ICThankkeeseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Ryhmäkokojen pienentäminen oppimisedellytysten luomiseksi Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään resurssiopettajien ja jakotuntien avulla. 100 % valtionavustuksesta käytetty 2015 loppuun mennessä. Kerhotoiminnan lisääminen 100 % valtionavustuksesta käytetty 2015 loppuun mennessä. Projektin rahasta on käytetty 89,6 % Projektin rahasta on käytetty 93,58 % Opettajien pedagogisten ICTtaitojen kehittäminen, perusopetuksen laadun parantamiseksi ICT-ohjausta antavien opettajien palkkaukseen ja matkakustannuksiin, uusien toimintatapojen käyttöönottamisen mahdollistamiseksi 100 % valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Projektin rahasta on käytetty 38 % ProKoulu-hanke Positiivisen käyttäytymisen tukeminen ja jalkauttaminen kouluilla Osallistuminen Itä- Suomen yliopiston Pro- Koulu tilaisuuksiin Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti. Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti. Kaikki kunnan koulut ovat Prokouluja.

8 Perusopetuksen projektit TP 2014 Muutettu TA Toteutuma Poikkeama Käyttö% 2015 Toimintatuotot , ,45 0,4 Toimintakulut , ,11 80,6 Toimintakate/jäämä , , ,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke Ryhmäkoon pienent. Hanke 13 alk Kerhotoiminnan kehit. Hanke 13 alk Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke Ryhmäkoon pienent. Hanke Kerhotoiminnan keh.hanke Pedagogisten ICT-taitojen kehit ProKoulu-hanke Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke Esi- ja perusopetuksen toimintakult.kehit Yhteensä SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Sairaalaopetus TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintakulut , ,25 61,5 Toimintakate/jäämä , ,25 61,5 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma: Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden aikana haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja sopeutetaan toimintaa uusien rahoitusperusteiden mukaiseksi. Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Tieto- ja viestintätekniikan tehokas Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille Lukioon tuleville hankitaan leasingrahoituksella 36 tablet- Lukiolle ei vielä hankittu oppilaskäyttöön lisää tietokoneita, koneet tilataan

9 9 hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Lukiokoulutuksen jatkumisen turvaaminen kunnassa jälkeen Opiskelijahuollon järjestäminen uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti mobiililaitteet, otetaan sähköisiä oppikirjoja ja muuta sähköistä materiaalia opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon varmistetaan rakentamalla koetilaan tutkinnon edellyttämä lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö. Suunnitellaan yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteisen lukiokoulutuksen järjestämisluvan ja ylläpitämisluvan hakemista OKM:n ohjeiden mukaisesti Tehdään tarvittavat muutokset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden kohtaan 4.3. Opiskelijahuolto konetta (ipad tai vast.), opettajista 80% kouluttautuu mobiililaitteiden käyttämiseen ja opettajat käyttävät niitä opetuksessaan. Ylioppilaskirjoitustilassa on toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö. Toimitetaan hakemukset ja selvitykset lukiokoulutuksen järjestämiseksi 8/2015 mennessä Lukion oppilashuollossa toimitaan uuden oppilashuoltolain mukaisesti. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Linux-hankkeen kautta syyskuussa. Jokainen opettaja käyttää jossain määrin tietokoneita opetuksessaan ja ovat kouluttautuneet ko. laitteiden käyttöön. Opettajille järjestetty sähköisen ylioppilastutkintojärjestelmän (Abitti) koulutusta. Pieni sähköisen ylioppilastutkinnon vaatima verkko rakennettu ja testattu 5. jaksolla. Lukiokoulutuksen järjestämislupien hakeminen peruuntui. Hakuprosessiin valmistautumisen yhteydessä varauduttu alueellisen yhteistyö lisäämiseen ja yhteistyötä jatketaan edelleen. Oppilashuollossa toimittu uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti yksilöllisenä ja yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lukiossa kokoontuu yhteisöllisen oppilashuollon Ryhtiryhmä säännöllisesti 1-2 kertaa/2kk. Järjestetty yksilöllisen oppilashuollon kokoontumisia yksittäisen opiskelijan asioissa. Jatkossa syyskuusta alkaen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu aluksi n. kerran kuussa. Yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa Lukio-opetus TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,40 1,7 Toimintakulut , ,21 63,6 Toimintakate/jäämä , ,81 66,3

10 10 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten lukio Lukion oppilasasunnot Emo Energiaa Mobiilisti-hanke Yhteensä Tunnusluvut: Lukio TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Oppilaita Opetustunteja Opetus/opp/vko* ,89 Brmenot/opp Tuotteistetut menot Lukion projektit Palvelusuunnitelma Energiaa Mobiilisti-hankkeen rahoituksella hankittujen laitteiden avulla opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus käyttää ja hyödyntää nykyaikaista teknologiaa luonnontieteellisessä tutkimuksessa ja opiskelussa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana syntyy osaamispääomaa, joka saa aikaan paikallista kaupallista oppimateriaalin tuotantoa. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka Lukion oppilasasunnot Palvelusuunnitelma Joroisten lukioon hakeutuu Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita erikoisesti salibandylinjalle. Lukio avustaa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita opiskelija-asunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Avustus on 75/kk/opiskelija. Vastuuhenkilö: Lukion rehtori KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Palvelusuunnitelma: Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toiminnan lähtökohtana ovat Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottaminen Osallistuminen maakunnalliseen uuden kirjastojärjestelmän Kirjastojärjestelmän käyttöönotto Sopimus kirjastojen yhteistoiminnasta allekirjoitettu. Yhteistyössä

11 11 osana laajempaa itäsuomalaista kirjastoyhteisöä. Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. käyttöönoton valmisteluun ja testaukseen. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat mukana eteläsavolaisten (ei Sulkava eikä Kangasniemi) kirjastojen lisäksi Varkauden kirjasto. Toenperän kirjaston arvioitu siirtyminen uuteen kirjastojärjestelmään on vuoden 2015 lopussa. Joroinen 11, osallistujia 455 Juva 35, osallistujia 925 Rsalmi 17, osallistujia 252 Jasso 2, osallistujia 350 Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä Maakunnallista yhteistyötä kirjastojärjestelmän hankinnassa ei synny. Joroinen 2 kesätyöntekijää Juva 3 kesätyöntekijää ja 1 harjoittelija Joroisten kirjastoyksikkö TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,49 51,7 Toimintakulut , ,89 66,3 Toimintakate/jäämä , ,40 66,6 Poistot ja arvonalentumiset -353 Tilikauden yli-/alijäämä , ,40 66, Juvan kirjastoyksikkö Toimintatuotot , ,04 69,3 Toimintakulut , ,04 69,3 Toimintakate/jäämä Rantasalmen kirjastoyksikkö Toimintatuotot , ,26 64,4 Toimintakulut , ,26 64,4 Toimintakate/jäämä Kirjastoautotoiminta Toimintatuotot , ,47 58,4 Toimintakulut , ,22 58,9 Toimintakate/jäämä , ,75 60,1 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö Juvan kirjastoyksikkö Rantasalmen kirjastoyksikkö Kirjastoautotoiminta Yhteensä

12 12 Tunnusluvut: Ka Suomi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Kirjastokäynnit /as. 9,29 8,36 8,34 9, ,32 11,39 12,55 12,76 12,09 Lainat /as. 16, ,89 13,58 18,7 17,59 18,32 18,81 19,42 17,67 Kirjastoaineistokulut /as. 6,90 9,39 10,51 9,92 11, ,94 10,54 9,81 8,97 Taloudellisuusluku 1,48 1,68 1,68 1,68 1,42 1,59 1,47 1,53 1,58 1,70 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vuodelle 2015 on saatu rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin. 1. Monitoimihärpäkkeet Toenperälle Vastuuhenkilö: kirjastotoimen johtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Sähköisten palveluiden kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on hankkia Toenperän kirjastoihin liikuteltavat laitteistokokonaisuudet, jotka mahdollistavat vanhojen kuva- ja äänitallenteiden digitoinnin, pelikonsoleiden käytön ja toimii koulutustilaisuuksien apuvälineenä. Laitteet hankittuna ja projekti päätettynä vuoden 2015 loppuun mennessä. Ei vielä toteutunut. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. 2. Matkalla myllylle: sadunkerrontaa kirjateatterin keinoin Itä-Suomen kirjastoihin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Toenperän kirjasto tuottaa yhteistyössä Nukketeatteri Kukkaron kanssa esine- ja kirjanukketeatteriesityksen Matkalla myllylle. Nukketeatteri Kukkaro esittää valmistettua esitystä Juvan, Rantasalmen ja Joroisten Matkalla myllylle - hankkeen tavoitteena on nukketeatteriesityksen tuottaminen Itä-Suomen kirjastoille. Sen laajempana tavoitteena on uuden työmenetelmän - Toenperän kirjasto toteuttaa esityksen kahden viikonloppukurssin aikana, jolloin Janne Kuusitie sekä kouluttaa esine- ja kirjateatterin käyttöä Viikonloppukurssit toteutuneet vuonna Näytelmän esitykset eivät vielä ole toteutuneet.

13 13 kouluilla ja kirjastoissa yhteensä 20 esitystä. kirjateatterin tekeminen. Toenperän kirjasto ostaa näytelmän Matkalla myllylle esitysoikeudet 20 esitykseen. että ohjaa esityksen 1-7 kirjastoon. Kurssille mahtuu 5-7 henkeä Itä-Suomen kirjastoista. Hanke toteutetaan marraskuussa Näytelmän esitykset toteutetaan keväällä OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Kuinka Gottlund kesytetään Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Kuinka Gottlund kesytetään hankkeessa on tavoitteena paikallishistorian dokumentointi, juvalaisen paikallisidentiteetin vahvistaminen, Carl Axel Gottlundin kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen sekä kansanperinteen keräämisen uusien välineiden tunnetuksi tekeminen. Hankkeessa on tavoitteena Gottlundin puistikko -sivuston päivittäminen 5-10 artikkelilla. Toenperän Juvan kirjaston järjestää myös kahtena kesänä Juvalla järjestettävän Gottlund-viikon aikana luennon Gottlundista. Gottlund puistikko sivun artikkelien lisääminen ja luentojen määrä. Ei vielä toteutunut. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle : Aluehallintovirasto tekee rahoituspäätökset keväällä Hankkeen menoarvio , haettu Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Toenperän Juvan kirjasto haluaa toteuttaa laajaalaisen lasten ja nuorten hyvinvointihankkeen alueen taiteilijoiden kanssa. Juvan kirjasto haluaa tarjota juvalaisille lapsille mahdollisuuden Kuvataidetuokioiden järjestämisen lisäksi Toenperän Juvan kirjasto jatkaa teatteriohjaajanukketeatteritaiteilija Katja Kähkösen luomaa Sadun ja Aatoksen satutuntiperinnettä kerran Kuvataidetuokioiden, satutuntien, sanataidekylpyja kuvataidekylpytapahtumien määrä. Toteutunut suunnitellusti. Tapahtumien määrää ei ole vielä tilastoitu. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle

14 14 taiteen toteuttamiseen niin kuvataiteen kuin sanataiteen avulla. Samalla kirjasto haluaa lisätä juvalaisten vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta taidekasvatuksen merkityksestä lasten kasvussa ja kehittymisessä. kuussa 2 ohjauskertaa 4-8- vuotiaille lapsille. Kirjasto tilaa taiteilija Katja Kähköseltä sanataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa kahden lukukauden ajan. Kirjasto tilaa taiteilija Eija-Riitta Parkkiselta kuvataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa lukukauden ajan. avustusta Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle : Aluehallintovirasto tekee rahoituspäätökset keväällä Hankkeen menoarvio , haettu rahoitusta Lisää energiaa auringosta ja koko Toenperä vihreämmäksi Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Hankkeessa on tarkoitus tuottaa yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa selvitys Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastojen vaatiman sähköenergian tuottamisesta auringopaneelien avulla. Hanke toteutettaisiin tutkimusprojektina, jonka aikana - tutkitaan tekniset edellytykset ja laaditaan suunnitelma aurinkoenergian hyödyntämiseksi kirjastojen energiantuotannossa sekä kuinka jokaiseen kirjastoon saadaan sähköautojen latauspiste - esitetään aurinkoenergian tuotannon kustannushyötyanalyysi - tutkitaan kirjastorakennusten kattorakenteet ja niiden soveltuvuus aurinkoenergian tuotantoon - etsitään vaiheen kaksi rahoitusta (vaihe kaksi = aurinkoenergian käyttöönotto) Tutkimusprojektin loppuraportti valmiina Hanke ei toteudu. Aluehallintovirasto ei myöntänyt avustusta. Aluehallintovirasto ei myönnä rahoitusta hankkeelle. Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle: Aluehallintovirasto tekee rahoituspäätökset keväällä Hankkeen menoarvio , haettu rahoitusta Hanke ei saanut rahoitusta.

15 Kirjastotoimen projektit TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot ,00-100,0 Toimintakulut ,00-100,0 Toimintakate/jäämä ,00-100,0 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Jasso vihreämmäksi -projekti Matkalla myllylle, sadunkerrontaa Monitoimihärpäkkeet Yhteensä SOISALO-OPISTO Palvelusuunnitelma: Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä on toteutunut 27 kurssia. (Kuvansi 11, Kerisalo 5, Kaitainen 5, Huutokoski 3 ja Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä. Ikäluokat pienenevät. Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 80 joroislaista lasta Kolma 3) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 81 joroislaista lasta Kansalaisopisto TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot 12,54 12,54-100,0 Toimintakulut , ,92 47,0 Toimintakate/jäämä , ,46 47,0

16 16 Tunnusluvut: SOISALO-OPISTO TP 2012 TP 2013 TP 2014 Toteuma 2015, 1-8 toteutuma tuntia /oppilasta Vapaa sivistystyö h /1 289 opp. Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä toteutuma tuntia / oppilasta h / opp. toteutuma tuntia / oppilasta h/ opp. toteutuma tuntia / oppilasta h/ 705 opp h / 150 opp h / 141 opp h/ 127 opp h / 109 opp h / 31 opp h / 25 opp h/ 19 opp h / 21 opp VAPAA-AIKATOIMI Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorten työpajan, työpaja II:n, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTATOIMI Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Urheilutalon korjaustyöt toteutetaan v ja Kuvansin kuntorataa peruskorjataan v ja v Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Hyvinvointia tukevat ja lisäävät liikuntapalvelut turvataan kuntalaisille yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjattua liikuntaa erityisryhmille järjestetään kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Ikääntyville annetaan kuntosaliohjausta kaksi kertaa kuukaudessa keväällä ja syksyllä. Ohjattujen ryhmien määrä. Urheiluseurojen toimintaa tuetaan ohjaajaavustuksilla. Kuntosaliohjausta on annettu kahdelle ryhmälle pääsääntöisesti kerran viikossa, kesäaikana ei ole ollut ohjattuja kertoja. Ohjaaja-avustuksia on myönnetty 10 ryhmän ohjaukseen. Yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdään Voimaa vanhuuteen-työryhmän ja Kokoontumiskertoja vähintään yksi keväällä ja yksi syksyllä. Osa työryhmästä on kokoontunut keväällä (20.5.) päivittämään sen hetkistä tilannetta ja

17 17 muiden toimijoiden kanssa. Liikuntatapahtumia ja toimintaa järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikat ja -alueet pidetään kunnossa ja niitä kehitetään suunnitelmallisesti. Liikuntatapahtumia viisi vuodessa. Säännölliset tarkistukset. Kanavan frisbeegolfradalle lisätään yhdeksän uutta koria, jolloin käytössä on 18-korinen rata. miettimään syksyn toimintaa. Koko perheen talviliikuntapäivä on järjestetty 22.2., perinteinen salibandypuulaaki ja Kanavan frisbeegolfin avajaistapahtuma Liikuntapaikat ja alueet tarkistettu säännöllisesti (alueet vastuutettu). Frisbeegolfradan pidentäminen on toteutettu kevään/kesän aikana ja käytössä on nyt 18-korinen rata. Kotkatharjun ulkoilu- ja virkistysalueen yleissuunnitelma laadinnan alla (kunnanhallitus ). Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja Liikuntatoimi TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,46 62,6 Toimintakulut , ,97 58,6 Toimintakate/jäämä , ,51 57,7 Poistot ja arvonalentumiset , ,84 66,6 Tilikauden yli-/alijäämä , ,35 58,9 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Liikuntatoimi TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten liikuntapalvelu Urheilutalo Yhteensä NUORISOTOIMI Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimeen kuuluvat myös nuorten työpaja, työpaja II ja etsivä nuorisotyö. Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.

18 18 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaaajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina. Vastuuhenkilö: nuoriso-ohjaaja (huom.sis. myös työpajan, projektit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-8 kk Nuorille suunnatut palvelut tuotetaan lähipalveluina. Nuorisotilat ovat toimintakauden aikana auki noin kahtena päivänä viikossa. Junnunuokkaritoimintaa järjestetään luokkalaisille ja avointa nuorisotilatoimintaa alle 18-vuotiaille. Junnunuokkaritoimintaa järjestetty kirkonkylällä ja Kuvansissa kerran viikossa. Nuorten iltoja järjestetty kirkonkylällä vähintään 3 kertaa viikossa, ei kesäaikana. Leiri- ja retkitoimintaa järjestetään lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Yhteistyötä tehdään koulun, kotien, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Lukuvuoden aikana toteutetaan nuorten toiveesta erilaisia te toja ja retkiä. Kesällä painopiste on junnutoiminnassa (yöleiri ja päiväleiri). Yhteisiä retkiä ja tapahtumia järjestetään vähintään joka lukukausi. Verkostoyhteistyötä tehdään pari kertaa kuukaudessa. Te toja järjestetty kerran kuukaudessa nuorisotiloilla ja nuorten iltoja pari Kolpan majalla. Lasten kesäleiri Heihulinaa järjestetty seurakuntamajalla. Nuorisotoimi oli mukana myös 4H-yhdistyksen järjestämällä päiväleirillä kirkonkylän nuorisotiloilla Koko perheen kesäretki Linnanmäelle ja Helsingin keskustaan järjestetty 2.6. ja nuokkariretki Paintballia pelaamaan Pitkälänniemeen Varkauteen Yhteistyössä kulttuuritoimen ja 4H-yhdistyksen kanssa toteutettiin museon teemapäivät luokkalaisille Nuorten kuulemistilaisuus järjestettiin Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 29- vuotiaita. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikka löytyy 8 asiakkaalle. Jokainen ilmoitettu, apua Koulu-/työkykyisyyden arviointi, koulutus- /työhakemuksen tekemisen opastus ja työpaikkojen kartoittaminen. Kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja Alle 29-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 50 %. Opiskelu-, työkokeilutai työpaikka löytynyt 8 asiakkaalle. Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Asiakkaita yhteensä 39, joista nuoria 22 (56,41%). Työpaikka löytynyt yhdelle aikuiselle ja yhdelle nuorelle, opiskelupaikka löytynyt kahdelle nuorelle. Etsivälle nuorisotyölle on tullut tammi-elokuun välisenä aikana

19 19 tarvitseva nuori saatetaan etsivän nuorisotyön palvelujen piiriin. ohjataan hänet hänelle parhaiten soveltuvan palvelun piiriin (esim. oppilaitokset, sosiaalija terveystoimi ja tepalvelut). Etsivässä nuorisotyössä tilastoidaan tulleita ilmoituksia ja asiakkuuksia PARentohjelmiston avulla ilmoitus 24 uudesta asiakkaasta. Lisäksi on viisi ilmoitusta/yhteydenottoa sellaisista asiakkaista, jotka ovat jossain vaiheessa vuosien aikana olleet etsivän nuorisotyön asiakkaina. Asiakas, joka on kertaalleen kirjattu tilastointijärjestelmään, ei näy uutena asiakkuutena, vaan hänelle kirjataan uusi asiakkuusjakso, vaikka välissä olisi kulunut useita vuosia. Uudet asiakkuusjaksot johtuvat usein paikkakunnan muutoksista ja nuoren tilanteen muutoksista. Näiden lisäksi on työskennelty muiden, ennen tarkastelujaksoa tulleiden asiakkaiden kanssa. Elokuussa 12 etsivän nuorisotyön ohjauksessa olevaa nuorta aloitti tai jatkoi opintojansa. Lisäksi nuoria ohjautui muihin toimenpiteisiin. Riittämättömät henkilöresurssit (nuorisotoimi). Työkokeilupaikkojen ja avoimien työpaikkojen vähyys, asiakkaan terveydelliset rajoitteet ja/tai asiakkaan oma heikko motivaatio (nuorten työpaja) Nuorisotoimi TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,00 69,5 Toimintakulut , ,86 70,5 Toimintakate/jäämä , ,86 71,0 Nuorten työpaja Palvelusuunnitelma: Nuorten työpajan tehtävänä on asiakkaiden toimintakyvyn, koulutus- ja työvalmiuksien parantaminen ohjauksen ja verkostoyhteistyön avulla sekä asiakkaan auttaminen opiskelu-, työkokeilu- ja/tai työpaikan etsimisessä. Lisäksi työpaja tarjoaa kunnossapito-, kuljetus-, korjausompelu- ja siivouspalveluja kuntalaisille ja kunnan omille yksiköille. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä Nuorten työpajalla kasvaa edelleen. Lisääntyvää ohjauksen tarvetta resursoidaan palkkaamalla työpajaesimiehen työpariksi määräaikainen pajaohjaaja vuodelle 2015 ja kuntouttavaan työtoimintaan keskittyneen Työpaja II:n ohjaajan paikka vakinaistetaan. Työpaja II tekee kunnan teknisen toimen osoittamia töitä ja toiminnassa on kerrallaan 6-10 henkilöä. Vastuuhenkilö: nuorten työpajan esimies Tunnusluvut: Työpaja/Laskutettava kunnossapito- ja siivoustyön tuntimäärä/viikko TP TP TP TP TP TA Tot kk ,5 80,1 63, ,3

20 20 Nuorisotoimen projektit Etsivä nuorisotyö-hanke Palvelusuunnitelma: Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Vastuu henkilö: Erityisnuorisotyöntekijä Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten nuorisopalvelu Kirkonkylän nuorisotilat Kuvansin nuorisotilat Nuorten työpaja Työpaja II Joroisten etsivä nuorisotyö- hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Yhteensä KULTTUURITOIMI Palvelusuunnitelma: Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuurilla on vahva asema kunnassa, joka määrittyy omaleimaisen paikalliskulttuurin, kulttuuriympäristön, kulttuurin merkityksen matkailu-, elinkeino- ja yritystoiminnassa kautta. Lastenkulttuuri on painopiste. Kulttuurijärjestöt ja muut alan toimijat ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä kuntien kulttuuripalvelujen tuottajia (Kulttuuristrategia vuosille ja toimintasuunnitelma vuosille ). Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen vesikatto uusitaan v Joroinen on mukana lasten kulttuurikeskus Versossa. Verso on yhdentoista pohjois- ja etelä-savolaisen kunnan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Soisalo-opiston alaisuudessa. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston Taikalampun jäsenyys. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Lasten ja nuorten Yhteistyö Verson kulttuurikompetenssin kanssa: Toteutuma 1-8 kk

21 21 vahvistaminen (= lapsen ja nuoren kyky omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria). (Lasten kulttuuripoliittinen ohjelmaehdotus ) Tapahtumayhteistyö esitysten ja työpajojen muodossa (kulttuuritoimi). Satutuntitoiminta (kirjasto). Tunnetaitokasvatus (varhaiskasvatus). Toteutuneet tapahtumat (2/vuosi). Osallistujamäärät/tapahtuma. 1 kerta/kuukausi. Osallistujamäärä. Toteutuneet työpajat. Henkilöstön koulutukset. Esityksiä ei ole ollut tammielokuun aikoja, työpajoihin on osallistunut 43 lasta ja 3 aikuista. Kulttuurikasvatussuunnitelma osana Keski-Savon seudullista OPSia tekeillä. Satu ja Aatos-satutuokioita pidetty kirjastossa 5 kertaa (kerran kuukaudessa) ja osallistujia on ollut 160. Toteutuneet työpajat: 43 lasta ja 3 aikuista. Henkilöstön koulutukset: 11 aikuista Kulttuuritoimi TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,22 892,6 Toimintakulut , ,07 56,2 Toimintakate/jäämä , ,29 52,3 Poistot ja arvonalentumiset ,36 403,64 66,7 Tilikauden yli-/alijäämä , ,93 52,5 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kulttuuritoimi TP 2014 TA 2015 TA 2015 tot 1-8 kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten yleinen kulttuuritoimi Joroisten museo Yhteensä VAPAA-AIKATOIMI YHTEENSÄ Vapaa-aikatoimi TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,24 68,9 Toimintakulut , ,90 64,7 Toimintakate/jäämä , ,66 63,3 Poistot ja arvonalentumiset , ,48 66,6 Tilikauden yli-/alijäämä , ,14 63,5 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN LASKUTETTAVAT Siv. ja vapaa-aikatoimen laskutettavat TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,28 63,2 Toimintakulut , ,65 64,2 Toimintakate/jäämä 0-181,63-181,63-100,0 Varhaiskasvatuksen toimistohenkilön työpanosta myydään Varkauden kaupungille.

22 22 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA YHTEENSÄ SIVISTYS- JA VAPAA- AIKATOIMIALA TP 2014 Muutettu TA 2015 Toteutuma Poikkeama Käyttö% Toimintatuotot , ,52 58,2 Toimintakulut , ,10 64,1 Toimintakate/jäämä , ,58 65,2 Poistot ja arvonalentumiset , ,16 66,6 Tilikauden yli-/alijäämä , ,74 65,3