Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatusta ja perusopetusta (sisältäen esiopetuksen) järjestetään ja kehitetään oppimisen, kasvamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Sivistystoimessa varaudutaan nykyistä suurempaan tehtävään ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen lisäämiseksi. Sivistystoimi on tulevan hyvinvointikunnan kulmakivi. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on euroa. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Sivistystoimen hallinnon ja johtamisjärjestelmän käytäntöön jalkauttaminen Tehtävänkuvien tarkennukset, sopivan resurssin määrittäminen Työajanseuranta, työtehtävien hoituminen Sivistystoimen johtamisjärjestelyt on saatu jalkautettua käytäntöön. Varhaiskasvatuksen esimiehen tehtävät on järjestelty uudelleen. Hyvinvointiroolin vahvistaminen Hyvinvointiluennot, hyvinvointipäällikön tehtävänkuvan luominen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Luentojen toteutuminen, kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön määrä, avustusten määrä Hyvinvointiluennot toteutuivat syksyn aikana. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty ja mm. hyvinvointiin liittyen on osallistuttu eri kyselyiden muodossa käyttöön otetaan kylien elinvoimaa lisäävä toiminta-avustus. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - organisaatiomuutoksen myötä johtamisorganisaation haavoittuvuus esim. poissaolojen myötä, resurssin riittävyys o Riski ei toteutunut.

2 2 VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisan kasvuympäristön. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja 1-5 vuotiaille on 100. Esiopetus kirkonkylällä järjestetään päiväkoti Pyrrin toimintana Pikkukoululla. Kevätlukukaudella esioppilaita on 31 ja syyslukukaudella 27. Kuvansin esiopetus on siirtynyt koulun tiloihin elokuussa Esioppilaita Kuvansissa kevätlukukaudella 24 ja syyslukukaudella 15. Perhepäivähoitopaikkoja (ml. ryhmäperhepäivä-kodit) on 52. Vuorohoitoa järjestetään Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Tarve yöhoidolle on lisääntynyt vuoden 2017 aikana. Yöhoitoa on järjestetty Kuvansin päiväkodilla alkaen. Vuorohoidon lisääntyminen lisää Kuvansin päiväkodin kustannuksia. Joitakin hoitopaikkoja ostetaan Pieksämäeltä, Juvalta ja Varkaudesta ja myydään Pieksämäelle, Varkaudelle ja Rantasalmelle. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Varhaiskasvatukseen otetaan Henkilöstön Lasten käyttöön Wilma-ohjelma kouluttaminen varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8. ohjelman käyttöön laadittu Wilmaan mennessä Toteuma 1-12 kk Koko henkilöstö on kirjautunut Wilmaan. Syksyn vanhempainilloissa on pidetty tietoisku Wilmasta ja jaettu huoltajien tunnukset. Huoltajista Wilmassa on noin 90. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista on kirjattu Wilmaan noin 95. (Varhaiskasvatuksen erityisopettajan vahva tuki perhepäivähoidossa. ) Kaikki pedagogiset arviot ja Hojksit on kirjattu Wilmaan. Pedagogisen selvityksen lomake vielä puuttuu. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisten uusien toimintatapojen mukainen toiminta Pedagogisen johtamisen suunnitelman mukaiset Arviointi: yksilö, tiimi, yksikkö, koko vaka-henkilöstö Pienryhmätoimintaa kehitetty, mutta ei vielä toteudu kaikissa yksiköissä. Uuden suunnitelman mukainen Katsomus-

3 3 palaverit, kehityskeskustelut ja koulutukset kasvatus on vielä kehitteillä. Arviointia on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön tiimipalaverien toteutumisessa on vielä haasteita joissakin yksiköissä. Koko henkilöstön miniverso koulutuksella luotu yhteiset pelisäännöt ristiriitojen sovitteluun. Pedagogisen johtamisen suunnitelman mukaisen arvioinnin toteuttaminen ja lomakkeiden käyttö kaikissa yksiköissä Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi Asiakaskysely toteutetaan keväällä sähköisessä muodossa. Lomakkeet intranetissä mennessä. Vaka-ilta koko henkilöstölle huhtikuussa ja elokuussa. Kysely vanhemmille toteutettu mennessä. Lomakkeisto laitetaan intranettiin, säännölliset koko henkilöstön vakaillat Lomakkeet ovat intranetissa. Vaka-illat on pidetty Pyrrissä ja Henkilöstöä on ohjeistettu lomakkeiden käyttöön (esim. Varhaiskasvatuksen eo) Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin sähköisenä toukokuussa. Arvioitavana olivat osiot: Huoltajien ja lasten osallisuus, Arvot arjessa, ympäristö ja tiedonkulku. Ruusut ja risut osiossa oli vapaa sana. Huoltajat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Huolissaan he olivat varhaiskasvatuksen tiloista, tiedonkulusta, ravinnon terveellisyydestä ja henkilöstön jaksamisesta. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatussuunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä o Riski toteutui osittain. Henkilöstöä oli paljon poissa ja sijaisia jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän.

4 4 Poikkeama Käyttö Varhaiskasvatus Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden yli-/alijäämä ,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus 2017 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti Kuvansin päiväkoti Perhepäivähoito Ryhmis Kaitainen Ryhmis Kolma Ryhmis Opintie Avoin varhaiskasvatustoiminta Lasten kotihoidontuki Muu lastenpäivähoito PAOVA-hanke Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muuttuivat (alenivat) ja valmisteilla on valtakunnallinen asiakasmaksujen tulorajojen nostaminen (= maksujen aleneminen) 1.1. alkaen. Tulot alenivat suunnitellusta n euroa. Toisaalta myös menot olivat suunnilleen saman verran ennakoitua pienemmät ja varhaiskasvatus kesti näin ollen talousarviossa. Tunnusluvut: Tunnusluvut: 2017 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä eo eo 49 Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset päiväkodeissa 16/9,8 29/19,59 28/17,3 Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset perhepäivähoidossa 4/7,4 2/3,85 4/7,6 Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset Varhaiskasvatus 2017 Netto Netto Netto Tuotteet / Menoarviot kpl á kpl á kpl á Pyrri / päivähoitotunti , , , Pyrri / esiopetustunti , , , Kuvansin päivähoitotunti , , , Kuvansin esiopetustunti , , , Perhepäivähoito , , , Kaitaisen ryhmis , Kolman ryhmis , , , Opintien ryhmis , , ,

5 5 PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin. Perusopetuksen tavoitteena on, että jokainen nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon. Perusopetus huomioi oppilaiden tarpeet yksilöinä. ERITYISOPETUS, OPPILASHUOLTO JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Tuen kehittäminen Pedagoginen tuki: Kolmiportaisen tuen osaamisen kehittäminen Pedagogisten asiakirjojen kirjaamiskäytänteet ja vastuut opettajien tietoon yhdessä opiskellen ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijapalveluja avuksi käyttäen. Wilmassa näkyvät kirjaukset Opetushenkilöstön tietoisuus pedagogisten kirjausten tärkeydestä lisääntynyt. Opettajien oikeutta pedagogisten asioiden kirjaamiseen laajennettu. Oppilashuollon tuki: Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen Yksilökohtaisen oppilashuollon käytänteiden kehittäminen Lisätään oppilaiden osallistamista kouluyhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin suunnitteluun. Oppilashuollon kirjaukset ja käytänteet selkeytetään. Oppilashuoltolakiin perustuvat käytänteet ja menetelmät. Yhteistyön syventäminen, palautteet sekä kotoa että kumppaneilta. Yksilölliset ratkaisut oppimisessa ja tuessa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon otettu mukaan lisää toimijoita ja kokoonnuttu 2 kertaa. Kokouskäytänteitä selkiytetty, kirjaamiskäytänteiden osalta kehittämistyö kesken. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Sovitut asiat eivät realisoidu käytännössä o Riski ei toteutunut. Poikkeama Käyttö Erityisopetus Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä ,0

6 6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Ostettu erityisopetus Joroisten erityisopetus Erityisopetus on kirjattu omalle kustannuspaikalleen 2017 alkaen. Tunnusluvut: ERITYISOPETUS Opetustunti kpl / laskennallinen /opetustunti /oppilas Erityisopetus koko kunta ,15 122,16 59, Erityisopetuksen tunnusluvut ovat tässä talousarviossa toista kertaa tarkastelun alla. On huomioitava, että erityisopetuksen oppilasmääriin on laskettu myös osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat (voi olla esim. 1 tunti/viikko) ja näin ollen heidät on jo huomioitu kunkin koulun oppilaskohtaisessa hinnassa. Yllä oleva taulukko on siis vain suuntaa antava. YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma: Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelman päivitys ). Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Kehittää perusopetuksen sekä lukio-opetuksen arviointia vastaamaan entistä paremmin uusien opetussuunnitelmien linjausta. OPS 2016 Keski-Savon yhteisten arviointikohteiden viimeisteleminen ja käyttöönotto Jokaisessa yksikössä arvioidaan arvioinnin onnistumista keväällä. Kehittää toimivat ja helposti käytettävät, mittarit tavoitteiden mittaamiseen. Hyödyntää näistä saatavia tuloksia toiminnan kehittämisessä. Opetussuunnitelman keskeisten periaatteiden jalkauttaminen koulun arkeen, erityisesti yläkoulussa. Opettajien, vanhempien, oppilaiden palaute Opettajien, vanhempien, oppilaiden palaute Omaa työskentelyä ja aikaansaannoksia siirretään aiempaa enemmän sähköiseen oppimisympäristöön. Tavoitteena on, että Otettu käyttöön ja harjoiteltu opettajan ja oppilaan formatiivisen arvioinnin wilmatyökalun käyttöä luokilla. Vanhempien palautetta saatu vanhempainvarttien ja keskustelujen kautta. OPS2016 jalkautustyö yläkoulun arkeen on alkuvaiheessa, em. työkalun lisäksi gafeympäristön osaamista lisätty erityisesti digitutoreiden toimesta. Oppilaskunnan toimesta valmisteltu palautekyselyä oppilaille

7 7 tietoisuus omasta osaamisesta lisääntyy. ja oppilaiden kuulemista lisätty esimerkiksi kalustamisasioissa. Digitaalisen materiaalin käyttöä lisätty. Tieto- ja viestintätekniikan digitutor-toiminnan jatkaminen, olemassa olevien hankkeiden laajentaminen askel kerrallaan myös yhtenäiskouluun. Hankehakemuksen tekeminen OKM:n hankehakuun Jatkorahoituksen saaminen OKM:stä Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen yläkoulussa. Positiivinen hankepäätös / toteutuneet koulutukset Digitutorkoulutustilaisuuksissa ollut mukana 3 edustajaa Joroisista. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisessa työ on käynnissä. Liikkuva-koulu toimintakulttuurin jalkauttaminen kaikkiin kouluihin Välituntiliikuttajat, pitkät välitunnit, opettajien sitoutuminen Oppilaan liikkuma aika koulupäivän aikana (kysely/tiedonkeruu) Liikkuva koulu-tiimi toiminut aktiivisesti ja järjestänyt erilaisia liikuntaan kannustavia tapahtumia. Välituntiliikuttajiksi koulutettu myös oppilaita. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - uuden opetussuunnitelman jalkautuminen ei onnistu tavoitteen mukaan - negatiivinen hankepäätös - käytännön opetusjärjestelyt pitkän välitunnin saavuttamiseksi o Riskit eivät toteutuneet. Poikkeama Käyttö Yleisopetus Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,5 Tilikauden yli-/alijäämä ,6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen 2017 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu Kuvansin koulu Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk Perusopetuksen erityiskustannukset

8 8 LSL:n sijoitett.opp.perusopetus Yleisopetuksen kustannukset alittivat talousarviota lähes euroa. Alitus johtuu pääasiassa siitä, että henkilöstökustannukset olivat suunniteltua pienemmät. Kuvansissa alitukseen vaikutti myös väistötilojen pois jättäminen syyslukukaudelle. Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen 0-6 lk 24,5 23,5 21,5 Kuvansi 1-6 lk , , , Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk , ,5 322, ,5 310,5 Perusopetus yhteensä 499,5 481,5 472, ,5 424, ,5 384,5 YLEISOPETUS Opetustunti kpl / laskennallinen /opetustunti /oppilas Kaitainen 0-6 lk , Kuvansi 1-6 lk ,57 147,93 136, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,55 122,99 128, APIP TOIMIN Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista (siv.yht.laut ). Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/vastuuopettajat Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Päivittää APIP toimintasuunnitelma Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 huoltajien vastauksista on toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Osallistuttiin valtakunnalliseen kyselyyn, mutta kuntakohtaisia tuloksia ei ole ollut saatavilla. Iltapäivätoimintaan järjestettiin haku kouluun ilmoittautumisen yhteydessä maaliskuussa. Toiminnassa syksyllä aloitti 23 lasta kirkonkylällä ja 14 Kuvansissa. Syyskaudella

9 9 iltapäivätoiminnan lapsimäärä on vaihdellut hieman, kirkonkylällä toiminnassa oli joulukuussa lapsia mukana 19. Syksyllä toiminnan teemana on ollut liikunta ja mediakasvatus. Poikkeama Käyttö APIP-toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,8 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän henkilöstöresurssia. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta Kuvansin ip-toiminta Tunnusluvut: APIP-TOIMIN 2017 lasten määrä nettokust /v/lapsi kokonaiskustannus valtionosuus nettokustannus Valtionosuus / rahoitussovellus => PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan opetushallituksen ja opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: Kerhotoiminnan kehittämiseen lv esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvien koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen ja ryhmäkoon pienentämiseen; liikkuva koulu hankkeeseen, innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa sekä kielen opetuksen varhentamiseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, hankevastaavat

10 10 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen Opettajat ja oppilaat ovat aktiivisia ja sitoutuvat kerhoihin. Pidettyjen kerhojen määrä / kerholaisten määrä. Aktiivisia kerhoja useita, säännöllisimpiä teknisen työn ja salibandykerhot. Esi- ja perusopetuksen tasa-arvon, erityisopetuksen ja ryhmäkoon pienentäminen: Hankerahan kohdentuminen eniten tukea tarvitseville. Resurssin jakaminen sinne, jossa sitä eniten tarvitaan Hankeraha kohdentunut eniten tukea tarvitseville. Tukea kohdistettu erityisesti koulupolun alkupäähän varhaiseen kuntoutukseen. Liikkuva koulu hanke Liikkuva-koulu koordinaattorien jalkauttava toiminta, liikuntaa lisäävät välinehankinnat Koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen lisääntyminen (kysely/tiedonkeruu) Koululiikkareita koulutettu ja järjestetty lisää aktiivista toimintaa välitunneille, esim. välituntihiihto ja luistelu, hankittu lisää välineistöä. Liikuntatapahtumista esimerkkeinä hiihtokilpailut salibandyturnaus ja ulkoilutapahtuma olympialaiset. Frisbaa Luonnontieteitä ja tietotekniikkaa liikunnallisesti frisbeegolfin avulla Kielen opetuksen varhentaminen 3D-tulostuksen, eri oppianeiden sitominen ilmiöpohjaisesti frisbeegolfiin, lukion frisbeegolf-linjan hyödyntäminen Englannin opetus aloitetaan 1. luokalla ja englannin kieltä tehdään tutuksi varhaiskasvatuksessa 3D-tulostinten käyttö, lajiin kasvaminen koulussa ilmiöön käytetty resurssi Toteutuneet tunnit, hankesuunnitelman mukainen toiminta 3D-tulostimen käyttö on lisääntynyt. Frisbeegolf on liikuntamuotona levinnyt nuorison keskuudessa paljon ja sitä on käytetty aktiivisesti sekä liikuntatunneilla että markkinoinnissa hyväksi. Näkyvyyttä on saatu hyvin, esimerkiksi alueuutisissa ja muutamissa hankkeissa. Villages on move baltic yms. Kielen opetuksen varhentamishanketta on toteutettu leikinomaisesti 1 vuosiviikkotunti alkuopetuksessa. Tunnit ovat toteutuneet hankesuunnitelman mukaisesti.

11 11 Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - kerhot eivät toteudu suunnitellusti - hankeraha ei kohdennu optimaalisesti - liikuntaa ei pystytä lisäämään opetusjärjestelyistä johtuen - opettajien monipuolinen sitoutuminen hankkeeseen o Riskit eivät toteutuneet. Poikkeama Käyttö Perusopetuksen projektit Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä ,9 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kerhotoiminnan kehit. hanke Mobot-liikkeelle hanke Liikkuva koulu- Oottarit ja välkät Frisbaa-hanke Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvon edistäminen Kielten opetusta pienille Kerhotoiminnan kehit Buustia digiloikkaan Buustia digitutoreille Digiloikasta digiarkeen JOPOSAVO Kielten opetusta pienille Tasa-arvon edistäminen Kerhotoiminnan tukeminen Meidän kylän koulu Yhdessö liikkuen SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Poikkeama Käyttö Sairaalaopetus Toimintakulut ,5 Toimintakate/jäämä ,5

12 12 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatusta ja siihen liittyviä kursseja vahvistetaan entisestään. Frisbeelinjan markkinointiin panostetaan ja näkyvyyttä vahvistetaan entisestään, lisäksi yhteistyötä kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.. Pyritään järjestämään koululiikuntaliiton frisbeegolf kilpailut Joroisissa ja siirretään lajiosaamista myös yhtenäiskoulun puolelle. Vastuuhenkilö: Yhtenäiskoulun rehtori, lukion vastuuopettaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Tieto- ja viestintätekniik an tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautumin en sähköiseen ylioppilastutkint oon Opetuksessa jatketaan sähköisten materiaalien käyttöä. Opettajat kouluttautuvat digitaalisuuden tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Kaikilla lukiolaisilla käytössä henkilökohtaiset oppimiseen soveltuvat ja sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimukset täyttävät henkilökohtaiset tietokoneet. Opettajille ja opiskelijoille riittävää perehdyttämistä sähköisen ylioppilastutkinnon järjestelmiin. Kirjoitukset sujuivat hyvin ja kaikilla opiskelijoilla oli käytössään tietokone. Lukiossa on käytössä pitkälti sähköiset materiaalit ja niiden käyttö on arkipäiväistä Lukiokoulutuks en jatkumisen turvaaminen kunnassa. Yrittäjyyskasvat us painopisteenä Lukio aktiivisena toimijana eri verkostoissa ja hankkeissa varmistetaan Lisätään lukion vetovoima lähialueilla muun muassa markkinoimalla lukiota tehokkaammin. Opiskelijaosuuskunta EIHVEL lukion yrittäjyyskasvatusympäristönä Lukio verkostoituu lisää muiden toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö kehittyy Omasta yläkoulusta tulee n. 50 oppilasta, mutta sen lisäksi lähiseudulta saadaan muutama lisäopiskelija. EIHVEL tarjoaa opiskelijoille virikkeitä yrittäjyyteen lähtien opiskelijan omista ominaisuuksista ja vahvuuksista. EIHVEL-mahdollistaa erilaisia hanke yms rahoituksia Lukiolla yhteistyötä ainakin JJRS-lukioiden verkostossa ja Suomen lukioiden kehittämisverkostossa sekä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä Eurooppalaisten Omasta yläkoulusta ensisijaisia hakijoita oli Ulkopuolisia hakijoita yhteensä kahdeksan. Uusia opiskelijoita aloitti 34, joten vuosikurssi saatiin täyteen. Näin on tapahtunut, EIHVELin kautta on saatu paljon töitä opiskelijoille. Yhteistyötä on aloiteltu XAMK:n kanssa, Oman Osuuskunnan sekä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa. Kaksi abiturienttiä lähti opiskelemaan Tiimiakatemiaan ja haluaa edelleen tehdä yhteistyö Eihvelin kanssa Suomalaisten lukioiden kanssa tehdään yhteistyötä, kansainvälinen yhteistyö toteutuu tällä hetkellä Unkariin Erasmusplus hankkeen myötä. Yhteistyötä kehitetään

13 13 Opiskelijahuoll on järjestäminen uuden opiskelijahuolto lain mukaisesti edelleen eri muodoissaan. Kehitetään lukion yhteisöllistä opiskelijahuoltoa ja yleisesti lukion toimintakulttuuria lukioiden kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Uuden oppilashuolto lain toteuttamien on osa lukion arkea. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Lukion yleinen toimintakulttuuri kehittyy yhä yhteisöllisemmäksi. Opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan kerätään säännöllisesti palautetta koulun toiminnasta. edelleen myös tulevana lukuvuonna Ülenurmen ja Gardascuolan kanssa. Tavoite on muilta osin täyttynyt, mutta huoltajien palautetta ei ole toteutettu. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Digitalisoitumisen palveluprosessia ei saada toimivaksi. o Riski ei toteutunut. Poikkeama Käyttö Lukio-opetus Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,3 Toimintakate/jäämä ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden yli-/alijäämä ,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus 2017 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Poistot Joroisten lukio Linux-pohjainen opiskeluymp Osuuskunnat yrittäjyyskasvatus Suomessa Pulssi-hanke Unkarin ja Suomen historia - hanke Joroisten lukio on tällä hetkellä kokonaan yksisarjainen. Johtamista on uudistettu niin, että yhtenäiskoulun rehtorin kustannuksista ja työajasta 30 kohdistuu lukioon. Lukion päivittäisjohtamisesta vastaa vastuuopettaja. Lukio alitti talousarviota pääasiassa henkilöstökustannusten alittumisen johdosta. Tunnusluvut: LUKIO 2017 Oppilaita 78 74,5 80 /opp kokonaiskustannus valtionosuus nettokustannus Valtionosuus / rahoitussovellus =>

14 14 Valtionosuuksien maksuperusteet perustuvat aina kahden edellisen kalenterivuoden oppilastilastoon. Näin ollen valtionosuus ei ole realistinen nykytilaan verrattuna. Talousarviovaiheessa valtionosuus perustuu arvioon. valtionosuus on laskettu kertomalla viime vuoden oppilasmäärä tämän vuoden yksikköhinnalla. Lukion projektit Palvelusuunnitelma: PULSSI: yhteistyössä Otavan Opiston/nettilukion, Pohjois-Tapiolan lukion, Seoppi:n ja Vaskivuoren lukion kanssa. Hankkeen tavoitteena on kohottaa opiskelijoiden motivaatioita olla arvioinnin aktiivinen osapuoli, jolloin palaute ja arviointi johtaa oman toiminnan muuttamiseen ja suuntaamiseen. Etsitään keinoja ottaa palaute- ja arviointitiedon avulla otetta oman opiskelun ohjaamiseen. Kiinnitetään tässä suhteessa huomiota nivelvaiheisiin, erityisesti lukioon siirtyvien vaihteleviin lähtökohtiin. Huomioidaan myös erot lukiokurssien ja yo-kokeen arvioinnissa ja mahdollinen yo-kokeen painoarvon nousu jatko-opintoihin hakeutumisessa. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka ERASMUS+ - hanke: Revisiting the Highlights in Finnish and Hungarian History. Hankkeessa tarkastellaan kummankin maan historian kohokohtia viime vuosituhansilla. Vastuuhenkilö: Lehtori Laura Suhonen KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Palvelusuunnitelma: Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti osallistumaan eteläsavolaisen ja keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön luomiseen, keskiössä eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Toimintaa ohjaavat kuntien strategiat sekä Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Toenperän toimintasuunnitelma tai Toenperän kirjaston lakkauttaminen Toimintasuunnitelman tekeminen tai yhteisen palvelutuotannon purkaminen Toimintasuunnitelma valmis tai palvelutuotanto purettu Toimintasuunnitelma käsitelty sivistyslautakunnassa, kuntalaiskuulemiset järjestetty elokuussa. Lumme-kirjastojen yhteisen palvelutuotannon selvittäminen yhdessä muiden Lummekirjastojen kanssa. Selvityksen tekemiseen osallistuminen Selvitys valmis Selvityksen tekemiseen ei ole löytynyt halukkuutta Lummekirjastoissa. Ei toteutunut.

15 15 Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat Tapahtumia 472 Osallistujia 7620 Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Kesätyön tarjoaminen nuorille Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä 2 Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Lumme-kirjastojen yhteisen palvelutuotannon suunnitteluun ei löydy yhteistä tahto o Riski toteutui osittain. Yhteistä palvelutuotantoa kuitenkin selvitetään edelleen. Poikkeama Käyttö Joroisten kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä , Juvan kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä Rantasalmen kirjastoyksikkö Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä Kirjastoautotoiminta Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä ,7 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö Juvan kirjastoyksikkö Rantasalmen kirjastoyksikkö Kirjastoautotoiminta

16 16 Tunnusluvut: KIRJASTOAUTOTOIMIN Kävijämäärät Osuus kirjastoauton reittitunnista / aukiolotunti Joroisten kirjasto ,36 64,64 66,42 Juvan kirjasto ,81 64,64 66,43 Rantasalmen kirjasto ,74 64,64 66,42 KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. 1. Osallistava omatoimikirjasto kirjaston monitoimijat Vastuuhenkilö: Rantasalmen kirjastonjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Toiminnallisen ja kuntalaisia osallistavan omatoimikirjaston kehittäminen tilojen monikäyttöisyyttä painottaen. Omatoimikonseptin mahdollistaminen niin, että itsepalveluun pohjautuvien kirjastopalvelujen rinnalle nostetaan kirjastoasiakkaiden omatoiminen tapahtumatuotanto eli kirjastotilan hyödyntäminen palveluaikojen ulkopuolella. Kokeilujakson aikana kirjastotilassa järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa ilta- ja viikonloppuaikoihin sijoittuvia osin tai kokonaan omatoimisia toimintakokeiluja. Tarvittaessa ryhmille tarjotaan porrastetusti tuettuja kirjastopalveluja. Uusien ilta- ja viikonloppuaikaan sijoittuvien tapahtuminen synty: tapahtumien määrä, laatu ja jatkuvuus. Ennakoimattomien, innovatiivisten omatoimikonseptien kehittyminen. Kirjaston kävijämäärän kääntyminen nousuun. Kirjastoon on syntynyt useita uusia asiakkaiden järjestämiä tapahtumia. Asiakkaat järjestävät omatoimisesti iltaisin kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella mm. yhteislauluiltoja (2 krt/kk), karaokeiltoja (1-2 krt/kk) sekä kielikahviloita (2 krt/kk). Järjestöt, kuten mm. kirjoittajayhdistys, ovat alkaneet pitää kokouksia kirjastossa. Pienyrittäjät ovat järjestäneet kirjastossa tuote-esittelyjä. Kävijämäärä on kääntynyt nousuun hankeaikana. Hanke on päättynyt. Aluehallintovirasto myöntänyt hankkeelle rahoitusta Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tiloja ei saada muokattua omatoimiseen tapahtumatuotantoon soveltuviksi. 2. Kyläilevä kirjasto tärppejä, tekniikkaa, tarjouksia Vastuuhenkilö: Rantasalmen kirjastonjohtaja

17 17 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12-kk Ikääntyvien asiakkaiden tavoittaminen ja ohjaaminen kirjaston asiakkaiksi. Ikääntyvien kirjastoasioinnin tukeminen. Vähemmän tunnettujen kirjastoaineistotyyppien tunnettuuden ja lainausmäärien lisääminen. Uusien hakeutuvien kirjastopalvelujen tarjoaminen kirjastoauton reittiasiakkaille sekä vanhuspalveluyksikköihin. Hakeutuva tiedottaminen ikääntyvien yhteisö- ja yhdistystoiminnassa. Kirjastoauton ja kotipalveluasiakkaiden asiakkuuksien lisääntyminen ja lainamäärien kasvu. Tapahtumien osallistujamäärän kasvu. Uusien hakeutuvien kirjastopalvelutoimintojen syntyminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kirjastoautoreitin varrella asuvat rantasalmelaiset ikääntyvät on kontaktoitu. Kirjasto on saanut uusia kotipalveluasiakkaita erityisesti palveluasunnoista. Auto- ja kotipalveluasiakkaille on tarjottu kuljetuksia kirjaston tapahtumiin. Kirjasto on osallistunut kyläyhdistysten ja yrittäjien sekä kunnan muiden toimijoiden kesätapahtumiin. Hanke on vieraillut yhdistyksissä. Hanke on päättynyt. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Määritellyn kohderyhmän terveydelliset rajoitteet eivät mahdollista hankkeessa määriteltyjen kirjastopalvelujen käyttöä. o Riski ei toteutunut. Poikkeama Käyttö Kirjastotoimen projektit Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä ,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit 2017 Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Kuinka Gottlund kesytetään Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Ketunpentu - hanke Meiltä muualle - hanke Osallistuva omatoimikirjasto -hanke Kyläilevä kirjasto Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin- jatko hanke

18 18 Ketunpentue -hanke SOISALO-OPISTO Palvelusuunnitelma: Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, taideleikkikoulu, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä järjestetty 36 kurssia (Kuvansi 13, Kerisalo 11, Kaitainen Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 50 joroislaista lasta 6, Kolma 6) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 62 lasta. Taiteen perusopetuksen on osallistunut yhteensä 122 joroislaista lasta. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä. Käyttäjäkunta vähenee kunnan ikärakenteen ja väestötappion myötä kaikki kurssit eivät toteudu Vapaa sivistystyö Poikkeama Käyttö Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,6 Kansalaisopiston kurssit toteutuivat suunnitellusti. Taiteen perusopetuksen osalta tunteja toteutui suunniteltua vähemmän.

19 19 Tunnusluvut: Soisalo-opisto Vapaa sivistystyö oppilasmäärä tunnit 2017 tunti- hinta tunnit tunti- hinta yhteensä yhteensä oppilasmäärä oppilasmäärä tunnit tunti- hinta yhteensä Kansalaisopisto , , Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä Kuvataidekoulu Tanssikoulu Puhallinkoulu kielinen kantele Rumpuopetus Käsityökoulu Taideleikkikoulu Yksinlaulu Sanataidekoulu Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä Musiikkiopisto , , Tanssikoulu (laaja tpo) , , VAPAA-AIKATOIMI Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorisovaltuuston, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTOIMI Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Talousarvion investointiosassa oli suunnittelumääräraha kirkonkylän ja Kuvansin urheilukenttien peruskorjauksiin. Peruskorjaukset on tarkoitus tehdä vuosina 2019 ja Kuvansiin esitettiin hankittavaksi ulkoliikuntavälineitä ja Street Workout-suorituspaikka. Kotkatharjun ulkoilualuetta on kehitetty edelleen. Kirkonkylään rakennetiin elinkaaripuisto (yhteistyössä Joroisten Oma osuuskunta ja kunta). Urheilutalo (kiinteistö ja siihen liittyvät asiat) on hallinnollisesti teknisessä toimessa, mutta toiminta talon sisällä on sivistystoimessa. Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö ja liikunnanohjaaja

20 20 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Liikuntapalvelut (osana hyvinvointipalveluja) tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisten liikkumista aktivoidaan. Matalan kynnyksen ohjattuja vuoroja tarjotaan kaiken ikäisille kuntalaisille. Liikunnallista toimintaa/neuvontaa tarjotaan yhdessä nuorisotoimen kanssa. Terveyttä koskevien asioiden helppoa saatavuutta edistetään ja maksuttomia liikuntatapahtumia järjestetään. Liikuntakysely Ohjattujen ryhmien määrä Kunnan internetsivuille terveysosio Kunnan facebooksivut tiedon jakajana Yhtenäiskoululle ja työpaikoille terveysseiniä Järjestettyjen tapahtumien määrä Tehtiin kaksi liikuntakyselyä (liikuntatottumukset ja liikuntapaikkojen käyttö), luettavissa kunnan nettisivuilla. Ohjattuja ryhmiä oli 14. Kuntosaliopas julkaistiin ja sitä jaettiin terveyskeskuksessa, kirjastossa ja kuntosalilla (olemassa myös sähköinen versio). Sosiaalisen median (facebook ja instagram) viestintää jatkettiin; pyrittiin tuomaan näiden kautta esille kunnan tapahtumia ja ajankohtaisia asioita. Liikunta-aiheisia julisteita jaettiin urheilutalolle, kouluille ja terveyskeskukseen. Järjestettiin laturetki, salibandypuulaaki, pyöräilytapahtuma ja uimakoulut Juvan uimahallissa. Opetusta annettiin beachvolleyssa ja lentopallossa (Lentopallolähettiläs) sekä tenniksessä. Oltiin mukana eri tapahtumissa, mm. Perhepuisto Hui-Maan avajaisissa ja Huimaassa järjestettiin myös ulkokuntosalilaitteiden ohjausta. Syksyllä järjestettiin kolme hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää luentoa (liikunta, ravinto

21 21 Urheiluseurojen ja kunnan välistä yhteistyötä tiivistetään. Yhteiset tapaamiset ja yhteinen toiminta Urheiluseurojen esittelyt laitetaan kunnan internetsivuille ja kulttuuri) yhteistyössä Soisalo-opiston kanssa. Järjestettiin kaksi urheiluseurojen tapaamista (tammikuussa ja syyskuussa) ja tehtiin yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Urheiluseurojen yhteystiedot ja lyhyet seuraesittelyt laitettiin kunnan nettisivuille. Liikuntapaikkoja ja alueita kehitetään matalan kynnyksen periaatteella. Kirkonkylän ja Kuvansin urheilukenttien korjaamisen suunnittelu toteutetaan v. Kotkatharjun ulkoilualuetta kehitetään edelleen Kenttien korjauksen suunnitteluun oli varattu :n määräraha ja sivistystoimen hankkeiden rakennustoimikunnan kokouksia pidettiin kuusi. Valtioavustushakemus kirkonkylän urheilukentän perusparannuksesta vuosille jätettiin Aluehallintovirastolle joulukuussa. Kotkatharjun ulkoilualueella kunnostettiin latupohjia, otettiin valopylväitä pois ja vihittiin Kotkanmaja käyttöön. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja o Riski ei toteutunut.

22 Liikuntatoimi Poikkeama Käyttö Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,2 Liikunnanohjaajan työpanosta ohjautuu liikuntatoimen kustannuspaikalle. NUORISOTOIMI Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimi sisältää perusnuorisotyön, nuorisotilatoiminnan sekä etsivän nuorisotyön. Työpaja on hallinnollisesti keskushallinnossa. Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö, nuoriso-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Nuorisopalvelut osana hyvinvointipalveluja tukevat ja lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille tuotetaan matalan kynnyksen palveluja ja tilatoimintaa: Nuorisotilatoimintaa järjestetään kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotiloilla. Te toja tai retkiä järjestetään nuorten toiveiden mukaan n. kerran kuukaudessa. Nuorisotilojen aukiolotunnit Järjestetty toiminta Nuorisotilatoimintaa järjestettiin suunnitelmien mukaan viikoittain kirkonkylän nuorisotiloilla ja Kuvansin nuorisotiloilla kevääseen saakka. Syksystä lähtien Kuvansissa järjestettiin junnunuokkarien sijaan liikunnanohjaajan vetämää liikunnallista kerhotoimintaa. Myöskin te toja, retkiä ja kesäleiri toteutettiin suunnitelmien mukaan. Etsivä nuorisotyö tavoittaa jokaisen nuoren, joka on ilmoitettu etsivälle työntekijälle nuorisolain 7 : mukaisesti tai muiden tahojen toimesta. Tavoitetun nuoren tilanne kartoitetaan. Nuori ohjataan hänelle parhaiten soveltuvien palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä käytetään valtakunnallista PARtilastointijärjestelmää. Yritysyhteistyöluettelon luominen Etsivässä nuorisotyössä oli v. yhteensä 55 asiakasta, joista 45 oli pidemmässä asiakkuudessa, neljää ei tavoitettu ja kuutta nuorista ohjattiin puhelimitse tai sosiaalisen median

23 23 Etsivän nuorisotyön asiakkaiden työelämätaitojen vahvistaminen. kulkee rinnalla, auttaa ja motivoi nuorta. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden työelämään kiinnittymisen vahvistaminen yritysyhteistyön kautta. kautta. Tulleista ilmoituksista 20 oli joko nuorten suoria yhteydenottoja (19) tai nuoren läheisten yhteydenottoja (1). Loput ilmoituksista oli nuorisolain mukaisia ilmoituksia tai yhteistyöverkoston ohjaamia nuoria. Etsivän nuorisotyön asiakkaista suurin osa oli vuotiaita ja keskimäärin asiakkuus on kestänyt muutamasta kuukaudesta vuoteen. Yritysyhteistyötä tehtiin, mutta ei luetteloa, osittain johtuen alueen parantuneesta työllisyystilanteesta, joka heijastui työkokeilupaikkojen parempaan saatavuuteen. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti elokuussa Etelä- Savon alueen etsivien aluekoordinaattorina (työajasta 30 ). Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: riittämättömät henkilöstöresurssit etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen (nuoren ei ole pakko sitoutua palveluun) ja nuoren motivaation puute (etsivä nuorisotyö) o Riskit eivät toteutuneet. Poikkeama Käyttö Nuorisotoimi Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,7

24 24 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten nuorisopalvelu Kirkonkylän nuorisotilat Kuvansin nuorisotilat Joroisten nuorisovaltuusto Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke E-S Etsivä nuorisotyökoordinaattori Tunnusluvut: NUORISOTILAT Kävijämäärät Aukiolotunti / aukiolotunti Kk nuorisotila Kuvansin nuorisotila KULTTUURITOIMI Palvelusuunnitelma: Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää museotoimintaa. Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo. Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa. Verso on Varkauden kaupungin ja Soisalo-opiston alaisuudessa toimiva, kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus. Verson palvelut vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston jäsenyys. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-12 kk Kulttuuripalvelut osana hyvinvointipalveluja tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Kulttuuritoimintaa ja tapahtumia järjestetään kunnan omana toimintana ja yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa. Karhulahden kotiseutumuseon toiminnan kehittäminen. Järjestetään varhaiskasvatuksen museopäivät ja riihi avataan yleisölle. Toteutunut toiminta ja toteutuneet tapahtumat Kävijämäärä Useita tapahtumia järjestettiin kunnan omana toimintana ja myös yhteistyötä tehtiin muiden toimijoiden kanssa. Järjestettyjä tapahtumia: Veteraanijuhla, kutsunnat, Hilpeä Hämärä, Itsenäisyysjuhla, Sibelius-lukion Joulushow ja kirjastoluennot.