2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA

Transkriptio

1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma: Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostettiin Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaettiin tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus oli 8 205,38 euroa. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit 1-12 kk Tavoitteena on, että yhteistyötä naapurikuntien sivistystoimien kanssa jatketaan, osaamista ja työtä jaetaan Sivistystoimen yhteisten toimintojen suunnitteluun osallistuminen naapurikuntien sivistysjohtajien ja Opetussuunnitelman työn edistyminen Keski-Savon kuntien yhteinen veso-päivä pidettiin Varkaudessa Aiheena ops Syyskauden Veso pidettiin rehtoreiden kanssa. Pieksämäellä Ops- työtä tehtiin seudullisesti ja se edistyi suunnitellusti. Koulunkäyntialueiden tarkistaminen Opetuksen ja kuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen Kouluverkkosuunnitelman toteutuminen / tarkistaminen Kunnanvaltuusto päätti, että Joroisissa on yksi koulunkäyntialue. Opetuspalveluiden TVA-kriteerien päivittäminen ja rehtoreiden tehtävänkuvauksien tarkistaminen ja johtajuuden järjestäminen yhtenäiskoulussa Neuvottelut yhteistyössä asianosaisten kanssa TVA-kriteerit ja tehtävänkuvaukset laadittu TVA-kriteerit on laadittu ja ne on otettu käyttöön. Niitä tarkistetaan 2016 kevään aikana. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle oli yhteistyöhalun puute. Yhteistyö sujui hyvin eikä riski toteutunut.

2 2 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Sivistystoimen hallinto TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT ,81 TOIMINTAKULUT , , ,20 81,6 TOIMINTAKATE/ , , ,20 81,6 Yllä oleva kustannus on irrotettu sivistystoimen hallinnon kustannuksista omalle kustannuspaikalle, jotta opetussuunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset eivät kohdistu hallinnon kulujen mukana muille sivistystoimen toimialoille. VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luodaan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisa kasvuympäristö. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja oli tammikuussa 69 (+ esioppilaat 45) ja syksyllä 98 (+ esioppilaat 48). Esiopetuksen järjestäminen Kuvansissa ja kirkonkylällä on päiväkotien talousarviossa, mutta toiminta tapahtuu koulun tiloissa. Perhepäivähoitopaikkoja oli keväällä 70 (ml. ryhmäperhepäiväkodit) ja syksyllä 60. Vuorohoitoa järjestettiin Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Esiopetus siirtyi koulun tiloihin pysyvästi Kuvansissa. Kirkonkylän esiopetus aloitti elokuussa Pikkukoululla. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja palkattiin 1.8. alkaen. Kuvansin päiväkodin tiilirakennuksen peruskorjaus valmistui maaliskuussa. Väistötila koulun vieressä toimi päiväkotia korvaavana tilana asti. Muutamalle lapselle ostettiin päivähoitoa naapurikunnista. Tarvetta yöhoidon ostamiseen Varkaudesta ei ollut vuonna. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Laadukas, Joroisten Pedagoginen Asiakastyytyväisyyskyse kunnan johtaminen: ly varhaiskasvatussuunnitelm perustehtävän tehdään joka toinen an mukainen selkiyttäminen, vuosi. Tavoitteena 3,5 varhaiskasvatus yhtenäiset asteikolla 1-5 mitattuna 1. Vanhempien lomakkeet ja (TAK). Seuraava kysely näkökulma. käytännöt tehdään keväällä Tavoitteena kaikissa varhaiskasvatukse asiakastyytyväisyys n yksiköissä. 3,5 (asteikolla 1-5) 2. Lasten näkökulma -Haastattelut, videointi, piirtäminen, (hymiöt) 1-12 kk Lasten osallisuus lisääntynyt: Mm. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma an liitetään kotona kirjattava sivu: Päivähoitopäivä lapseni kertomana

3 3 3. Henkilökunnan näkökulma. Tavoitteena 3,5 (asteikolla 1-5) Esiopetuksessa otetaan käyttöön Wilma-ohjelma. Esiopettajille järjestetään koulutusta ohjelman käyttöön. - Työtyytyväisyyskysely. 3,5 asteikolla 1-5 (TAK). Syksy. Esioppilaiden oppimissuunnitelmat tehdään Wilmaohjelmaan. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutettiin viikoilla Kyselyn tulosten keskiarvo yksiköittäin vaihteli välillä 3,65-3,81 arviointiasteikon ollessa 1-5. Wilma-ohjelma on otettu käyttöön esiopetuksessa. Oppimissuunnitelmista 80 on Wilmassa. Keskeisimpinä riskeinä olivat henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot. Koulutettuja sijaisia saatiin palkattua ja henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä, joten riskit eivät toteutuneet. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Varhaiskasvatus TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT , , ,13 113,7 TOIMINTAKULUT , , ,68 99 TOIMINTAKATE/ , , ,81 97,1 Poistot ja , ,40-375,4 122,9 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALI , , ,41 97,1 Tulojen ylittyminen koostuu hoitopäivämaksujen kertymän ylityksestä euroa, työllistämistuesta euroa ja työterveyshuollon kelakorvauksesta, joka oli 7970 euroa. Menojen alitus johtuu kotihoidontuen menojen alittumisesta euroa. Lapsia oli arvioitua enemmän päivähoidossa, joten päiväkotien palkkamenot ylittyivät ja toimintakulujen alitukseksi jäi euroa. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti Kuvansin päiväkoti Perhepäivähoito Ryhmis Kaitainen Ryhmis Kerisalo Ryhmis Kolma Ryhmis Sinikukka Ryhmis Opintie Avoin varhaiskasvatustoim inta Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten , kotihoidontuki Muu lastenpäivähoito Yhteensä

4 4 Tunnusluvut: Tunnusluvut: TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP 2014 TA TA tot 1-12 kk Päiväkotihoidossa olevien lasten eo 99 + eo 48 lukumäärä 42 Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa / 13/ 13,5 13/ 13,7 13 / 13,5 13/ 13,3 15/ 11,9 12/ 12,3 14/ 10,7 Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä perhepäivähoidossa / 6 / 5,4 2/ 1,89 3 / 3,3 4 /4 5/ 6,4 4/ 6,7 5/ 7,2 Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä (perheitä) Kunnassa olevat 0-6 v. lapset PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet. Perusopetus huomioi erilaiset oppijat. ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostettiin päiväkodilta. Perusopetuksen erityisopetusta ostettiin muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Erityisopetus pyritään pääsääntöisesti järjestämään omassa lähikoulussa. Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt 80 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista on omassa lähikoulussaan ,6 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasta on omassa lähikoulussaan Oppivelvollisen lähikouluratkaisut on tehty oppilaslähtöisesti erityisen tuen tarpeet huomioiden. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle oli, etteivät resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla ole riittävät. Riski toteutui osittain, koska Joroisten kunnassa ei ole toistaiseksi tarjolla pienryhmäopetusta.

5 5 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Erityisopetus TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/ , , ,72 82, , , ,72 82,5 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Ostettu erityisopetus Joroisten erityisopetus Yhteensä YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma Joroisten perusopetus toteutettiin oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kouluverkkotyöryhmä päivitti kouluverkkosuunnitelmaa vuosille Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Opetussuunnitelman laatiminen Kurre-ohjelmien hyödyntäminen työjärjestyksien laadinnassa Työhyvinvoinnin ja -kyvyn ylläpitäminen Opetussuunnitelmatyötä jatketaan yhdessä Keski- Savon kuntien kanssa ja osallistutaan OPSTuki2016 koulutuksiin ja osallistutaan kuntien yhteisen OPStyöryhmän toimintaan. Hankitaan Kurreohjelmat työjärjestyksien laatimiseen Opetushallituksen hyvinvointiprofiilien hyödyntäminen oppimisympäristön kehittämisessä Työ etenee Opetushallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti Työjärjestykset laadittu soveltuvin osin yhtenäiskouluun Hyvinvointiprofiilien teettäminen Opetussuunnitelman seudullinen työ on saatu päätökseen suunnitellusti. Kuntakohtaiset osuudet valmistuvat kevään 2016 aikana. Työjärjestykset on laadittu koko yhtenäiskoulussa Kurreohjelman avulla ja ne löytyvät Wilmasta. Yhtenäiskoulun luokkien opettajat tekivät hyvinvointiprofiilit suunnitellusti. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle olivat yhtenäiskouluun siirtymiseen liittyvät haasteet. Yhtenäiskoulun rakentuminen on edelleen käynnissä, mutta yllä olevat tavoitteet saavutettiin odotetusti.

6 6 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Yleisopetus TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT , , ,19 114,6 TOIMINTAKULUT , , ,71 96,2 TOIMINTAKATE/ , , ,90 95,4 Poistot ja -8, ,33-519, ,5 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALI , , ,57 95,4 Yleisopetuksen poikkeama oli yli , josta henkilöstökulujen osuus oli hieman yli Henkilöstökulujen poikkeama selittyy yli :n verran työllistämistukikirjauksesta, joka ei toteutunut. Tämän lisäksi kerhohankkeen, sekä opetusryhmän pienentämishankkeen kustannuspaikoille on kirjautunut n kuluja, jotka ilman hankkeita olisivat yleisopetuksen kuluina. Sijaiskuluihin sekä erilliskorvauksiin oli talousarviossa varattu liikaa n Muista alituksista merkittävimpiä olivat kotikuntakorvaukset, sekä sisäiset ateriapalvelut. Kotikuntakorvauksia saatiin lähes ennakoitua enemmän. Sisäisiin ateriapalveluihin kului rahaa n ennakoitua vähemmän. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu Kolman koulu Kuvansin koulu Joroisten yhtenäiskoulu lk Perusopetuksen erityiskustannukset LSL:n sijoitett.ioo.perusopetus Kerisalon koulu kirkonkylän koulu Joroiten yläkoulu Yhteensä Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut Kaitainen 33 28,5 24,5 22, ,5 13 Kolma 44, , ,5 55,5 Kuvansi 133, ,5 87, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,5 321,5 Kerisalo 23 20,5 Kirkonkylä 120,5 129 ya 7-9 lk Perusopetus yhteensä 535, ,5 495,5 493,5 490,5 472 Yksikkö perusopetus/esiopetus Opetustunti kpl h/oppilas/vko /oppilas TP 2014 TA TP TP 2014 TA TP TP 2014 TA TP Kaitainen ,03 2,26 2, Kolma ,60 1,84 0, Kuvansi ,72 2,04 1, Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk ,00 1,63 2,

7 7 Kerisalo , Kirkonkylä , ya 7-9 lk , APIP -TOIMINTA Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut ). Kuvansissa aloitettiin APIP-toiminta ilmoittautumisten mukaisesta (11 lasta), mutta lukuvuoden aikana lapsimäärä väheni. Toimintaa jatketaan 2016 alusta alkaen yhteistyössä esiopetuksen iltapäivähoidon kanssa. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Huoltajille järjestetyn tulokset olivat valtakunnallista tasoa. Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 huoltajien vastauksista on tavoitteen mukaisia. Lapsille toteutettiin keväällä seurantakysely, jonka mukaan 69 lapsista tulee mielellään iltapäivätoimintaan. Lasten mielestä iltapäivätoiminnassa on mahdollisuus riittävään leikkimiseen, rauhoittumiseen, liikuntaan sekä erilaisiin teemapäiviin. Välipalaan oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle olivat suurehkot ryhmät tilat, toiminta, henkilöstö. Lapsimäärä oli ilmoittautuneita vähäisempi, joten riski ei toteutunut. Tilat olivat sekä kirkonkylässä, että Kuvansissa toiminnalle sopivat. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: TP 2014 Budj APIPtoiminta Muutosbudj Poikkeama Käyttö , , ,02 82,6 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT , ,23 323,77 99,7 TOIMINTAKATE/ , , ,25 104,6

8 8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta Kuvansin ip-toiminta Kolman ip-toiminta Yhteensä Tunnusluvut: TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA Tot 1-12 kk lasten määrä nettokust /v/lapsi 286,22 290,09 230,98 373,90 506,93 823,50 valtionosuus Toiminnan nettokustannukset olivat yhteensä: Bruttomenot Tulot (Tulot koostuvat: toiminnan tulot valtionosuus ) = Yllä olevassa taulukossa oleva lapsikohtainen nettokustannus on laskettu toiminnan kokonaisnettokustannuksista. (OKM Valtionosuus / rahoitussovellus ) PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen kerhotoiminnan kehittämiseen ja ICThankkeeseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Ryhmäkokojen pienentäminen oppimisedellytysten luomiseksi Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään resurssiopettajien ja 100 valtionavustuksesta käytetty loppuun mennessä. Projektin rahasta on käytetty 100 Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen Opettajien pedagogisten ICT-taitojen kehittäminen, perusopetuksen laadun parantamiseksi jakotuntien avulla. Kerhotoiminnan lisääminen ICT-ohjausta antavien opettajien palkkaukseen ja matkakustannuksiin, uusien toimintatapojen käyttöönottamisen mahdollistamiseksi 100 valtionavustuksesta käytetty loppuun mennessä. 100 valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Projektin rahasta on käytetty 100 Projektin rahasta on käytetty 38 ja projekti jatkuu vuoden 2016 aikana. ProKoulu-hanke Positiivisen käyttäytymisen tukeminen ja jalkauttaminen kouluilla Osallistuminen Itä- Suomen yliopiston Pro- Koulu tilaisuuksiin Kaikki kunnan koulut ovat Prokouluja ja prokoulu-opettajat ovat osallistuneet Itä-Suomen yliopiston koulutustilaisuuksiin.

9 9 Vuoden aikana on taulukossa olevien hankkeiden lisäksi aloitettu tai saatettu loppuun seuraavat hankkeet: - erityisopetuksen laadun kehittäminen - koulutuksellista tasa-arvoa edistävä hanke koulutuksellista tasa-arvoa edistävä hanke kerhotoiminnan kehittäminen esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tavoitteiden toteutumisen riskinä oli, että valtion erityisavustusta ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti. Riski ei toteutunut. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Perusopetuksen projektit TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT , , ,94 90,8 TOIMINTAKULUT , , ,24 107,4 TOIMINTAKATE/ , , ,18 388,6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Erityisopetuksen laadun kehittämishanke Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke Ryhmäkoon pienent. Hanke 13 alk Kerhotoiminnan kehit. Hanke 13 alk Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke Kerhotoiminnan keh.hanke Ryhmäkoon pienent. Hanke Pedagogisten ICT-taitojen kehit ProKoulu-hanke Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke Kerhotoiminnan keh.hanke Esi- ja perusopetuksen toimintakult.kehit Yhteensä SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Sairaalaopetus TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTAKULUT , ,70-297,7 102 TOIMINTAKATE/ , ,70-297,7 102

10 10 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma: Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden aikana oli tarkoituksena hakea lukiokoulutuksen järjestämislupaa yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja sopeutetaan toimintaa uusien rahoitusperusteiden mukaiseksi. Sipilän hallituksen aloitettua lukiokoulutuksen järjestämislupa-asia ei ole edennyt, joten järjestämislupaa ei tarvinnut hakea. Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille mobiililaitteet, otetaan sähköisiä oppikirjoja ja muuta sähköistä materiaalia opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon varmistetaan rakentamalla koetilaan tutkinnon edellyttämä lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö. Lukioon tuleville hankitaan leasingrahoituksella 36 tabletkonetta (ipad tai vast.), opettajista 80 kouluttautuu mobiililaitteiden käyttämiseen ja opettajat käyttävät niitä opetuksessaan. Ylioppilaskirjoitustilassa on toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö. Energiaa Mobiilisti-hanke päättyi 12/. Hankkeen avulla hankittiin luonnontieteiden opetuskäyttöön mittalaitteita ja järjestettiin opettajien tvtkoulutusta. Lukiolle on hankittu oppilaskäyttöön OPH:n Linux-hankkeen ( Linuxpohjainen langaton opiskeluympäristö ) kautta kannettavia tietokoneita yhteensä 39 kpl kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille sekä niitä halunneille toisen vuoden opiskelijoille. Osa tietokoneista on myös opettajien työkäytössä. Hankkeen kautta on hankittu opetuskäyttöön robotteja ja VR-kameroita. Jokainen opettaja käytti jossain määrin tietokoneita opetuksessaan ja ovat kouluttautuneet hankelaitteiden sekä sähköisten oppimisympäristöjen käyttöön. Opettajille on järjestetty sähköisen ylioppilastutkintojärjestelmän (Abitti) koulutusta.

11 11 Lukiokoulutuksen jatkumisen turvaaminen kunnassa jälkeen Opiskelijahuollon järjestäminen uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti Suunnitellaan yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteisen lukiokoulutuksen järjestämisluvan ja ylläpitämisluvan hakemista OKM:n ohjeiden mukaisesti Tehdään tarvittavat muutokset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden kohtaan 4.3. Opiskelijahuolto Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Toimitetaan hakemukset ja selvitykset lukiokoulutuksen järjestämiseksi 8/ mennessä Lukion oppilashuollossa toimitaan uuden oppilashuoltolain mukaisesti. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Sähköisen ylioppilastutkinnon vaatima verkko on rakennettu ja testattu eri oppilaineiden kurssikokeissa. Valmistauduttiin erikoisesti syksyllä 2016 toteutettavien maantieteen, filosofian ja saksan sähköisten ylioppilaskokeiden harjoitteluun. Lukiokoulutuksen järjestämislupien hakeminen peruuntui. Hakuprosessiin valmistautumisen yhteydessä varauduttiin alueellisen yhteistyön lisäämiseen ja pohdittiin malleja lukiokoulutuksen turvaamiseksi tulevaisuudessa paikkakunnalla. Oppilashuollossa on toimittu uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti yksilöllisenä ja yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lukiossa kokoontui yhteisöllisen oppilashuollon Ryhtiryhmä säännöllisesti. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi on järjestetty yksilöllisen oppilashuollon kokoontumisia yksittäisen opiskelijan asioissa. Lukio tekee yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa. Lukiosta eroavat on ohjattu etsivän nuorisotyöntekijän palveluihin. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: TP 2014 Budj Lukioopetus Muutosbudj Poikkeama Käyttö , , ,07 91,9 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT , , ,73 91 TOIMINTAKATE/ , , ,66 91

12 12 Lukion tuntikehyksessä on aloittavan 1. luokan kohdalla varauduttu kaksisarjaiseen opetukseen. Osa opetuksesta on kuitenkin toteutettu yhdessä ryhmässä, joten säästöä on syntynyt henkilöstömenoista. Tämän lisäksi säästöä lukion talousarvioon nähden syntyi palveluiden ostoista ja sisäisistä vuokramenoista. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten lukio Lukion oppilasasunnot Emo Energiaa Mobiilisti-hanke Linux-pohjainen opiskeluympäristö-hanke Yhteensä Tunnusluvut: Lukio TP 2013 TP 2014 TA TA tot 1-12 kk Oppilaita Opetustunteja Opetus/opp/vko* ,84 Brmenot/opp Tuotteistetut menot Lukion projektit Palvelusuunnitelma Energiaa Mobiilisti-hankkeen rahoituksella hankittujen laitteiden avulla opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus käyttää ja hyödyntää nykyaikaista teknologiaa luonnontieteellisessä tutkimuksessa ja opiskelussa. Hankkeella oli jonkin verran yhteistyössä paikallisten yritysten ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana ei syntynyt vielä sellaista osaamispääomaa, jolla olisi saatu aikaan paikallista kaupallista oppimateriaalin tuotantoa. Hanke päättyi vuoden lopussa. Raportointi Energiaa Mobiilisti (EMO)- hankkeesta tehdään OPH:lle 2/2016 mennessä. Vuoden aikana saatiin myönteinen päätös OPH:n Linux-pohjainen langaton opiskeluympäristö - nimisen hankkeesta. Hankkeen avulla hankittiin syksyllä oppilaskäyttöön kannettavia tietokoneita ja robotteja. Hankkeen rahoituksella parannettiin edelleen koulun langatonta opiskeluympäristöä tukemaan muun muassa sähköistä ylioppilastutkintoa. Tämä hanke päättyy 12/2017. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka Lukion oppilasasunnot Palvelusuunnitelma Joroisten lukioon hakeutui Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita salibandylinjalle. Lukio avusti ulkopaikkakuntalaisia salibandylinjan opiskelijoita (3) opiskelija-asunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Avustus oli 75/kk/opiskelija. Vastuuhenkilö: Lukion rehtori KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Palvelusuunnitelma: Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan

13 13 ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toiminnan lähtökohtana ovat Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottaminen osana laajempaa itäsuomalaista kirjastoyhteisöä. Osallistuminen maakunnalliseen uuden kirjastojärjestelmän käyttöönoton valmisteluun ja testaukseen. Kirjastojärjestelmän käyttöönotto Koha-kirjastojärjestelmä otettu käyttöön Toenperän kirjastossa Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä Joroinen 22, osallistujia 628 Juva 79, osallistujia 1831 Rsalmi 39, osallistujia 970 Jasso 3, osallistujia 425 Joroinen 2 kesätyöntekijää Juva 3 kesätyöntekijää ja 1 harjoittelija Keskeinen riski tavoitteiden toteutumiselle oli, että maakunnallista yhteistyötä kirjastojärjestelmän hankinnassa ei synny. Hankinta on kuitenkin toteutunut lähes maakunnallisesti. Ainoastaan Kangasniemi ja Sulkava jäivät Etelä-Savon kirjastoista yhteistyön ulkopuolelle. Pohjois-Savosta yhteistyössä on mukana Varkauden kaupunki. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Joroisten kirjastoyksikkö TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 9 011, , ,84 83,7 TOIMINTAKULUT , , ,25 98,9 TOIMINTAKATE/ , , ,41 99,3 Poistot ja -352,54 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI , , ,41 99,3 /ALI Juvan kirjastoyksikkö TOIMINTATUOTOT , , ,93 99 TOIMINTAKULUT , , ,93 99 TOIMINTAKATE/ Rantasalmen kirjastoyksikkö TOIMINTATUOTOT , , ,61 96,9 TOIMINTAKULUT , , ,61 96,9 TOIMINTAKATE/

14 Kirjastoautotoiminta TOIMINTATUOTOT , , ,91 94,5 TOIMINTAKULUT , , ,15 95,6 TOIMINTAKATE/ , ,76 973,24 97,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö Juvan kirjastoyksikkö Rantasalmen kirjastoyksikkö Kirjastoautotoiminta Yhteensä Tunnusluvut: Ka Suomi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Kirjastokäynnit /as. 9,29 8,36 8,34 9, ,32 11,39 12,55 12,76 12,09 Lainat /as. 16, ,89 13,58 18,7 17,59 18,32 18,81 19,42 17,67 Kirjastoaineistokulut /as. 6,90 9,39 10,51 9,92 11, ,94 10,54 9,81 8,97 Taloudellisuusluku 1,48 1,68 1,68 1,68 1,42 1,59 1,47 1,53 1,58 1,70 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Vuoden kirjastotilastot, joista tunnusluvut on otettu, valmistuvat vasta KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. Vuodelle on saatu rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin. 1. Monitoimihärpäkkeet Toenperälle Vastuuhenkilö: kirjastotoimen johtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Sähköisten palveluiden kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on hankkia Toenperän kirjastoihin liikuteltavat laitteistokokonaisuudet, jotka mahdollistavat vanhojen kuva- ja äänitallenteiden digitoinnin, pelikonsoleiden käytön ja toimii Laitteet hankittuna ja projekti päätettynä vuoden loppuun mennessä. Ei vielä toteutunut. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle lisäaikaa saakka.

15 15 koulutustilaisuuksien apuvälineenä. OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen mennessä. 2. Matkalla myllylle: sadunkerrontaa kirjateatterin keinoin Itä-Suomen kirjastoihin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Toenperän kirjasto tuottaa yhteistyössä Nukketeatteri Kukkaron kanssa esine- ja kirjanukketeatteriesityksen Matkalla myllylle. Nukketeatteri Kukkaro esittää valmistettua esitystä Juvan, Rantasalmen ja Joroisten kouluilla ja kirjastoissa yhteensä 20 esitystä. Viikonloppukurssit ovat toteutuneet vuonna Näytelmän kaikki esitykset eivät vielä ole toteutuneet. Loput esitykset järjestetään vuoden 2016 aikana. Matkalla myllylle - hankkeen tavoitteena on nukketeatteriesityksen tuottaminen Itä-Suomen kirjastoille. Sen laajempana tavoitteena on uuden työmenetelmän - kirjateatterin tekeminen. Toenperän kirjasto ostaa näytelmän Matkalla myllylle esitysoikeudet 20 esitykseen. Toenperän kirjasto toteuttaa esityksen kahden viikonloppukurssin aikana, jolloin Janne Kuusitie sekä kouluttaa esine- ja kirjateatterin käyttöä että ohjaa esityksen 1-7 kirjastoon. Kurssille mahtuu 5-7 henkeä Itä-Suomen kirjastoista. Hanke toteutetaan marraskuussa Näytelmän esitykset toteutetaan keväällä. OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. 3. Kuinka Gottlund kesytetään Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Kuinka Gottlund kesytetään hankkeessa on tavoitteena paikallishistorian dokumentointi, juvalaisen paikallisidentiteetin vahvistaminen, Carl Axel Gottlundin kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen sekä kansanperinteen keräämisen uusien Hankkeessa on tavoitteena Gottlundin puistikko -sivuston päivittäminen 5-10 artikkelilla. Toenperän Juvan kirjaston järjestää myös kahtena kesänä Juvalla järjestettävän Gottlundviikon aikana luennon Gottlundista. Gottlund puistikko sivun artikkelien lisääminen ja luentojen määrä. Ei vielä toteutunut. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta Hankkeen toteutusaika päättyy

16 16 välineiden tunnetuksi tekeminen. 4. Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Toenperän Juvan kirjasto haluaa toteuttaa laaja-alaisen lasten ja nuorten hyvinvointihankkeen alueen taiteilijoiden kanssa. Juvan kirjasto haluaa tarjota juvalaisille lapsille mahdollisuuden taiteen toteuttamiseen niin kuvataiteen kuin sanataiteen avulla. Samalla kirjasto haluaa lisätä juvalaisten vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta taidekasvatuksen merkityksestä lasten kasvussa ja kehittymisessä. Kuvataidetuokioiden järjestämisen lisäksi Toenperän Juvan kirjasto jatkaa teatteriohjaajanukketeatteritaiteilija Katja Kähkösen luomaa Sadun ja Aatoksen satutuntiperinnettä kerran kuussa 2 ohjauskertaa 4-8- vuotiaille lapsille. Kirjasto tilaa taiteilija Katja Kähköseltä sanataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa kahden lukukauden ajan. Kirjasto tilaa taiteilija Eija-Riitta Parkkiselta kuvataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa lukukauden ajan. Kuvataidetuokioiden, satutuntien, sanataidekylpy- ja kuvataidekylpytapahtumien määrä. Hanke on toteutunut suunnitellusti. Tapahtumia järjestettiin 13. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta Lisää energiaa auringosta ja koko Toenperä vihreämmäksi Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Hankkeessa on tarkoitus tuottaa yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa selvitys Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastojen vaatiman sähköenergian tuottamisesta aurinkopaneelien avulla. Hanke toteutettaisiin tutkimusprojektina, jonka aikana - tutkitaan tekniset edellytykset ja laaditaan suunnitelma aurinkoenergian hyödyntämiseksi kirjastojen energiantuotannossa sekä kuinka jokaiseen Tutkimusprojektin loppuraportti valmiina Hanke ei toteudu. Aluehallintovirasto ei myöntänyt avustusta.

17 17 kirjastoon saadaan sähköautojen latauspiste - esitetään aurinkoenergian tuotannon kustannushyötyanalyysi - tutkitaan kirjastorakennusten kattorakenteet ja niiden soveltuvuus aurinkoenergian tuotantoon - etsitään vaiheen kaksi rahoitusta (vaihe kaksi = aurinkoenergian käyttöönotto) Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Aluehallintovirasto ei myönnä rahoitusta hankkeelle. Aluehallintovirasto ei myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Hanke ei toteutunut. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Kirjastotoimen projektit TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 7 655, , ,29 12,5 TOIMINTAKULUT , , ,29 7,2 TOIMINTAKATE/ ,00 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jasso vihreämmäksi -projekti Matkalla myllylle, sadunkerrontaa Monitoimihärpäkkeet Kuinka Gottlund kesytetään- hanke Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin -hanke Yhteensä SOISALO-OPISTO Palvelusuunnitelma: Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle

18 18 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä on toteutunut 33 kurssia. (Kuvansi 13, Kerisalo 5, Kaitainen 8, Huutokoski 3 Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 80 joroislaista lasta ja Kolma 4) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 81 joroislaista lasta Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle olivat tilojen löytymisen haaste sekä ikäluokkien pienenemisen myötä opiston käyttäjien väheneminen. Riski toteutui osittain. Soisalo-opiston kurssilaisten määrä väheni vuodesta 2014 yhteensä 85 oppilaalla. Tunteja toteutui aiempaa vähemmän erityisesti taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän puolella. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Kansalaisopisto TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT , , ,94 90,3 TOIMINTAKATE/ , , ,48 90,3 Tunnusluvut: SOISALO-OPISTO TP 2013 TP 2014, 1-12 toteutuma toteutuma toteutuma tuntia / oppilasta tuntia / oppilasta tuntia / oppilasta Vapaa sivistystyö h / opp h/ opp h/ opp Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä 858 h / 141 opp h/ 127 opp h / 115 opp Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä 662 h / 25 opp h/ 19 opp h / 24 opp VAPAA-AIKATOIMI Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorten työpajan, työpaja II:n, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTATOIMI Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan

19 19 edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Urheilutalon julkisivuremontti toteutettiin v. ja Kuvansin kuntorataa peruskorjattiin v.. Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Hyvinvointia tukevat ja lisäävät liikuntapalvelut turvataan kuntalaisille yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjattua liikuntaa erityisryhmille järjestetään kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Ikääntyville annetaan kuntosaliohjausta kaksi kertaa kuukaudessa keväällä ja syksyllä. Kuntosaliohjausta annettiin kahdelle ryhmälle pääsääntöisesti kerran viikossa, kesäaikana ei ole ollut ohjattuja kertoja. Urheiluseurojen toimintaa tuetaan ohjaaja-avustuksilla. Ohjattujen ryhmien määrä. Ohjaaja-avustuksia myönnettiin 16 ryhmän ohjaukseen (osallistujia yli 400). Yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdään Voimaa vanhuuteentyöryhmän ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntatapahtumia ja toimintaa järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikat ja -alueet pidetään kunnossa ja niitä kehitetään suunnitelmallisesti. Kokoontumiskertoja vähintään yksi keväällä ja yksi syksyllä. Liikuntatapahtumia viisi vuodessa. Säännölliset tarkistukset. Kanavan frisbeegolfradalle lisätään yhdeksän uutta koria, jolloin käytössä on 18-korinen rata. Työryhmä kokoontui keväällä (tietojen päivittäminen) ja syksyllä 8.9. (vanhustenviikko). Koko perheen talviliikuntapäivä järjestettiin 22.2., perinteinen salibandypuulaaki , Kanavan frisbeegolfin avajaistapahtuma ja frisbeegolfin pitäjänmestaruuskilpailut Rantauimakoulut järjestettiin kolmella rannalla (Kolppa, Kuvansi ja Kolma) Liikuntapaikat ja alueet tarkistettu säännöllisesti (alueet vastuutettu). Kanavan frisbeegolfradan pidentäminen toteutettiin kevään/kesän aikana ja käytössä on nyt 18- korinen rata. Myös kirkonkylään Rapilan ja terveyskeskuksen

20 20 puistoalueelle rakennettiin 6-korinen rata. Kotkatharjun ulkoilu- ja virkistysalueen yleissuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa syksyllä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja. Riskit jäivät toteutumatta. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Liikuntatoimi TP 2014 Budj. Muutosbudj Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT , , ,18 112,6 TOIMINTAKULUT , , ,72 92,6 TOIMINTAKATE/ , , ,90 88,3 Poistot ja , , ,81 121,6 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALI , , ,09 92,9 Urheilutalon kiinteistökulut (lämmitys ja sähkö) olivat arvioitua pienemmät. Sekä liikuntatoimen että urheilutalon toimintatuotot olivat arvioitua suuremmat. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Liikuntatoimi TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten liikuntapalvelu Urheilutalo Yhteensä NUORISOTOIMI Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimeen kuuluvat myös nuorten työpaja, työpaja II ja etsivä nuorisotyö. Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaaajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina. Vastuuhenkilö: nuoriso-ohjaaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle (huom.sis. myös työpajan, projektit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Nuorille suunnatut palvelut tuotetaan lähipalveluina. Junnunuokkaritoimintaa järjestetään luokkalaisille ja avointa Nuorisotilat ovat toimintakauden aikana auki noin kahtena päivänä viikossa. Junnunuokkaritoimintaa järjestettiin kirkonkylällä ja Kuvansissa kerran viikossa.

21 21 nuorisotilatoimintaa alle 18-vuotiaille. Leiri- ja retkitoimintaa järjestetään lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Lukuvuoden aikana toteutetaan nuorten toiveesta erilaisia te toja ja retkiä. Kesällä painopiste on junnutoiminnassa (yöleiri ja päiväleiri). Nuorten iltoja järjestettiin kirkonkylällä vähintään 3 kertaa viikossa, ei kesäaikana. Te toja järjestettiin kerran kuukaudessa nuorisotiloilla ja nuorten iltoja pari Kolpan majalla. Yhteistyötä tehdään koulun, kotien, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Yhteisiä retkiä ja tapahtumia järjestetään vähintään joka lukukausi. Verkostoyhteistyötä tehdään pari kertaa kuukaudessa. Lasten kesäleiri Heihulinaa järjestettiin seurakuntamajalla. Nuorisotoimi oli mukana myös 4H-yhdistyksen järjestämällä päiväleirillä kirkonkylän nuorisotiloilla Koko perheen kesäretki Linnanmäelle ja Helsingin keskustaan järjestettiin 2.6. ja nuokkariretki Paintballia pelaamaan Pitkälänniemeen Varkauteen Yhteistyössä kulttuuritoimen ja 4Hyhdistyksen kanssa toteutettiin museon teemapäivät luokkalaisille Nuorten kuulemistilaisuus järjestettiin luokkalaisten ryhmäytys järjestettiin yhteistyössä yläkoulun ja seurakunnan kanssa seurakuntamajalla Elämä lapsellekonserttimatka vuotiaille nuorille järjestettiin yhteistyössä Juvan ja

22 22 Rantasalmen nuorisotoimien kanssa. Hilpeän Hämärän lasten ja nuorten osio järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa (UV-glow party disco ja Spekti-artisti. Nuorten Joulu vuotiaille nuorille oli kirkonkylän nuorisotiloilla (yhteistyössä seurakunta ja 4H-yhdistys) Verkostoyhteistyötä tehtiin koulujen, 4Hyhdistyksen ja seurakunnan kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa. Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 29- vuotiaita. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikka löytyy 8 asiakkaalle. Koulu-/työkykyisyyden arviointi, koulutus- /työhakemuksen tekemisen opastus ja työpaikkojen kartoittaminen. Alle 29-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 50. Opiskelu-, työkokeilutai työpaikka löytynyt 8 asiakkaalle. Asiakkaita yhteensä 48, joista nuoria 28 (58,3). Työpaikka löytynyt yhdelle aikuiselle ja yhdelle nuorelle, opiskelupaikka löytynyt kahdelle nuorelle (selitys; avoimia, asiakkaiden koulutusta ja osaamista vastaavia työpaikkoja vähän Varkauden talousalueella sekä asiakkaiden terveydelliset tms. syyt, jolloin koulutus tai töihin meno eivät ole heille vielä ajankohtaisia). Jokainen ilmoitettu, apua tarvitseva nuori saatetaan etsivän nuorisotyön palvelujen piiriin. Kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja ohjataan hänet hänelle parhaiten soveltuvan palvelun piiriin (esim. oppilaitokset, sosiaalija terveystoimi ja tepalvelut). Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä tilastoidaan tulleita ilmoituksia ja asiakkuuksia PARentohjelmiston avulla Etsivällä nuorisotyöllä oli 52 asiakasta. Etsivässä nuorisotyössä hyödynnettiin nuorisokeskusten tarjoamaa Nuottavalmennusta, Joroisista oli vuoden aikana kaksi ryhmää valmennuksissa.