Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen

Transkriptio

1 ALLECO RAPORTTI N:O 10/2013 Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)

2 OTSIKKO: Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen PÄIVÄMÄÄRÄ: TEKIJÄ(T): Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen JULKAISU: Alleco raportti n:o 10/2013 JULKAISIJA: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki, VIITTAUSOHJE: Leinikki, J. & Leppänen, J. 2013: Vesikasvi- ja pohjaeläinselvitykset Inkoon saaristossa liittyen Baltic Connector kaasuputkihankkeeseen. Alleco Oy raportti n:o 10/2013. Alleco Oy Kannen kuva: Tutkimussukeltaja nousemassa pintaan näytteenotosta Jaakko Leppänen

3 Sisällys Tiivistelmä... 3 Johdanto... 4 Aineisto ja menetelmät... 4 Vesikasvillisuus ja luontotyypit... 4 Pohjaeläimet... 6 Tulokset... 7 Vesikasvillisuus... 7 Pohjaeläimet Luontotyypit Tulosten tarkastelu Vesikasvillisuus Pohjaeläimet Luontotyypit Johtopäätökset Viitteet Liite 1: Levälinjojen havainnot ja luontotyypit Liite 2: Pohjaeläinnäytteiden tulokset Liite 3: Karttasuurennokset linjojen sijainneista Tiivistelmä Alleco Oy arvioi Ramboll Oy:n toimeksiannosta Viron Laheperen ja Inkoon sataman välille suunnitellun kaasuputken vaikutuksia matalien alueiden vedenalaiseen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön Suomen puolella. Menetelminä käytettiin sukeltamalla tehtäviä kasvillisuuden peittävyysarvioita sekä pohjaeläinnäytteenottoa sekä näiden perusteella laadittavia lajien ja luontotyyppien esiintymismalleja. Työtä varten kerättiin biologista aineistoa kymmenestä ennalta valitusta kohdasta putken reittivaihtoehtojen varrelta. Natura 2000 luontotyypeistä keskityimme tutkimaan riuttoja (1170), joita alueella on runsaasti. Näytepisteet valittiin putken reittivaihtoehtojen lähettyvillä merikartan perusteella valituilta riutta-alueilta. Uloimpien pisteiden kallioiden ja kivien pinnoilla ylivoimaisesti runsain laji oli sinisimpukka (Mytilus trossulus). Levien osuus kokonaisbiomassasta kasvoi siirryttäessä kohti suojaisempia alueita. Sama suuntaus näkyi myös pohjaeläinnäytteissä. Sinisimpukan suhteellinen osuus väheni saaristossa ulkoa sisäänpäin siirryttäessä. Löysimme myös meriajokasniityn (Zostera marina) yhdeltä linjalta, minkä perusteella arvioimme niitä esiintyvän alueella muuallakin, todennäköisimmin Stora Fagerön lounaispuolella. Itämeren suojelukomissio HELCOM määrittelee meriajokasniityt uhanalaiseksi ja Suomen ympäristökeskus erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. 3

4 Eteläinen linjausvaihtoehto kulkee läheltä havaittua meriajokasniittyä. Koska pohjoisempi linjausvaihtoehto muodostaa meriajokasniityille pienemmän uhkan, suosittelemme sen käyttämistä tai eteläisen linjauksen siirtämistä. Johdanto Baltic Connector kaasuputki on suunniteltu asennettavaksi Viron Laheperen ja Suomen Inkoon välille. Putken toiseen päähän on myös tarkoitus rakentaa terminaali nesteytetyn maakaasun laivakuljetuksia ja varastointia varten. Suomen puolella putken suunniteltu reitti kulkee Inkoon saariston läpi. Alueelle ovat tyypillisiä jyrkät syvyysvaihtelut sekä kallioiset saaret ja matalikot. Lähellä rannikkoa putkilinjaukselle on varattu kaksi vaihtoehtoista reittiä joko Stora Fagerön etelä- tai pohjoispuolelta. Natura-alue Inkoon saaristo (FI ) kattaa tutkitun alueen ulomman osa Stora Fageröstä etelään. Alueelle tyypillisin Natura 2000 meriluontotyyppi on riutat (1170). Lisäksi Stora Fagerö on luokiteltu harjusaareksi (1610) (Uudenmaan ympäristökeskus 2013, Airaksinen ja Karttunen 2001). Riuttojen edustavuutta kuvastavat leväkasvillisuuden selväpiirteinen vyöhykkeisyys sekä laajat ja hyväkuntoiset rakkoleväkasvustot (Airaksinen ja Karttunen 2001). Suomen ympäristökeskuksen raportti Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet (Raunio ym. 2013) suosittelee kolmen vedenalaisen luontotyypin suojelemista lainsäädännön keinoin. Nämä ovat meriajokasniityt, näkinpartaisniityt sekä vedenalaiset harjut. Samat luontotyypit on arvioitu uhanalaisiksi myös Itämeren suojelukomission HELCOMin tuoreessa raportissa (HELCOM 2013B). Tässä työssä keskityttiin putkilinjausten lähistöllä sijaitseviin riuttoihin tarkoituksena arvioida rakennustöiden mahdollisia vaikutuksia niiden edustavuuteen ja luonnontilaan. Töiden aikana selvisi, että alueella esiintyy myös meriajokasta, joten arvio ulotetaan myös meriajokasniittyihin. Aineisto ja menetelmät Vesikasvillisuus ja luontotyypit Alueellisen kokonaiskuvan muodostamiseksi käytetään mallintamista, jonka tuloksena voidaan piirtää lajien ja luontotyyppien esiintymisestä todennäköisyyttä ilmentäviä karttoja. Mallien tausta-aineistoiksi tarvitaan havaintotietoja mallinnettavien lajien esiintymisestä sekä niiden esiintymiseen vaikuttavista ympäristömuuttujista: syvyys, avoimuus sekä pohjan laatu. Inkoon saaristossa määrittämiimme kymmeneen riuttapaikkaan perustettiin kuhunkin yksi seurantalinja (kuva 1), jolta ammatillisen koulutuksen saanut tutkimussukeltaja arvioi levien ja muun vesikasvillisuuden sekä pohjaan kiinnittyneiden eläinlajien peittävyydet ja keskimääräiset korkeudet. Linjakohtaiset karttasuurennokset on esitetty liitteessä 3. Linjojen sijainti dokumentoitiin ja havainnot tehtiin levien alimmalta kasvusyvyydeltä vesirajaan syvyysmetreittäin, neljän neliömetrin alalta (1 m X 4 m). Sukeltaja kirjasi muistiin kultakin havaintoalalta syvyyden, etäisyyden linjalla, irtonaisen sedimentin määrän (taulukko 1) sekä eri pohjanlaatutyyppien prosentuaaliset peittävyydet. Lisäksi hän arvioi koko linjalta rakkolevän esiintymisestä seuraavat muuttujat: alin yksilö, ylin yksilö yhtenäisen vyöhykkeen ylä- ja alaraja sekä optimaalinen kasvusyvyys. 4

5 Taulukko 1. Sedimentin runsausasteikko Runsaus Selite Kuvaus 0 Ei lainkaan 1 Vähän 2 Kohtalaisesti Sedimentti ei peitä kasveja, mutta pohjalla varsinkin vaakapinnoilla voi kädellä aikaansaadulla virtauksella sedimenttiä havaita Sedimenttiä varsinkin vaakapinnoilla, mutta itse vesikasvien päällä tuskin havaittavasti 3 Melko paljon Sedimenttiä havaittavasti myös vesikasvien päällä 4 Paljon Vaakapinnoilla 0,5 1 cm kerros, peittää pienimmät levät niin, että lajintunnistuksen tekemiseksi pitää poistaa sedimentti levien päältä 5 Erittäin paljon Vaakapinnoilla yli 1 cm kerros, peittää yleensä rihmalevät Havaintojen perusteella määrittelimme tutkimusalueella esiintyviä vedenalaisia Natura 2000 luontotyyppejä sekä niiden tilaa. Lisäksi määrittelimme tutkimuspaikoilla esiintyvät vedenalaiset luontotyypit perustuen HELCOMin vuonna 2013 kehittämään HUB-luokittelujärjestelmään (HELCOM 2013A). Kuva 1. Tutkimusalueelle perustettujen seurantalinjojen sijainnit sekä vaihtoehtoiset putkireitit. 5

6 Vesikasvillisuusaineisto käsitti 99 havaintoa. Aineisto antaa melko hyvän kuvan alueen vedenalaisesta eliöstöstä riuttamaisissa luontotyypeissä. Alueellisen mallinnuksen tarpeisiin havaintojen määrä on kuitenkin vaatimaton. Tästä huolimatta käytimme Boosted Regression mallinnusmenetelmää (Elith ym. 2008) Meriajokasniitty-luontotyypin esiintymiseen vaikuttavien ympäristömuuttujien havainnollistamiseen. Ympäristömuuttujina käytimme pohjanlaatua, syvyyttä ja avoimuutta, jotka ovat Itämeren pohjoisosissa tärkeimmät matalien pohjien lajistoon vaikuttavat ympäristötekijät (Kautsky 1995, Kautsky & Maarel 1990). Syvyysaineistoina käytetään merikartan tietoja. Avoimuuden tunnuslukuna käytetään SWM-indeksiä, joka on laskettu koko Suomen rannikolle vuonna 2005 (Isaeus & Rygg 2005). Analyysit tehtiin R-ohjelmistolla (versio x , paketti gbm). Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimus tehtiin samalla vesikasvillisuustutkimusten kanssa ottamalla kymmenestä näytepisteestä pohjaeläinnäytteet Kautsky-noutimella (kuva 2). Kautsky-noudin on sukeltajan käyttämä kovien pohjien kvantitatiivinen näytteenotin, jossa pohjaeläimet kerätään 400 cm 2 alueelta. Tutkimussukeltaja otti kustakin näytepisteestä kolme rinnakkaista näytettä kasvillisuuslinjalta kasvillisuusrajan alapuolelta 7,5 10 m syvyydestä. Näytteet pakattiin kentällä muovipurkkeihin ja säilytettiin jääkaappilämpötilassa. Seuraavana päivänä näytteet seulottiin (silmäkoko 0,5 mm) ja pakastettiin. Pohjaeläimet eroteltiin ja määritettiin binokulaarin (5 40x) ja tutkimusmikroskoopin (50 400x) avulla laboratoriossa. Eläimet kuivattiin imupaperin päällä ja punnittiin 0,01 g tarkkuudella. Kääpiösiiroja Jaera spp., harvasukasmatoja Oligochaeta ja surviaissääsken toukkia Chironomidae ei määritetty lajitasolle saakka. Lajipari Hydrobia ventrosa ja Hydrobia ulvae käsitellään yhtenä ryhmänä (sukkulakotilot, Hydrobia spp.). Osa pienikokoisimmista katkoista Gammarus spp. määritettiin sukutasolle. Merirokon Balanus improvisus ja leväruven Electra crustulenta yksilömääriä ei voitu laskea näytteestä, joten niiden runsaus arvioitiin asteikolla 0 5. Näytteistä laskettiin näytepistekohtaiset yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja biomassat (tuorepaino, wet weight: gww/m 2 ), sekä pohjaeläimistön monimuotoisuutta kuvaavia tunnuslukuja (Shannon Wiener H ja Evenness e^h/s). Laskutoimitukset tehtiin käyttämällä PAST 2.17 tilasto-ohjelmaa (Hammer 2012). Kuva 2. Sukeltaja ottamassa näytettä (vas.), Kautsky-noudin käyttövalmiina (oik.). 6

7 Tulokset Vesikasvillisuus Levälinjoilta havaittiin yhteensä 29 kasvilajia, joista leviä 22 ja putkilokasveja 7. Lisäksi havaittiin 9 pohjaan kiinnittyvää eläinlajia. Levälinjojen havainnot on esitetty taulukoissa liitteessä 1 ja tarkemmat sijaintitiedot liitteessä 3. Linja F1 (kuva 3) Tutkituista kohteista suojaisin linja sijaitsee kaasuputken arvioidun maihinnousukohdan tuntumassa. Koska rakennustöiden vaikutus merenpohjaan on todennäköisesti täällä suurin, halusimme arvioida maihinnousupaikan vesikasvillisuutta, vaikka se ei edustakaan riutta-luontotyyppiä. Rannan läheisyydessä pohja on kivikkoa, muuttuen 2,5 metrin jälkeen hiekaksi ja lopuksi karkeaksi soraksi. Rannan lähellä kivillä kasvaa enimmäkseen yksivuotisia rihmaleviä, mutta myös hieman rakkolevää. Hiekkapohjilla esiintyy putkilokasveja 4,5 metriin asti, minkä jälkeen pohjalla vallitsevat pohjaeläimet. Runsaimmat lajit olivat ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja hapsivita (Stuckenia pectinata). Levien syväraja ulottui vain 6,5 metriin asti, mikä saattaa johtua pohjan laadusta. Kuva 3. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 7

8 Linja F2 (kuva 4) Linja alkaa kallioiselta NN matalikolta ja kulkee kohti itä-kaakkoa. Pohja on alkupäässä kalliota, mutta muuttuu 1,5 metristä alkaen kovan ja pehmeän pohjan mosaiikiksi. Matalimman osan kalliopinnoilla vallitsevat yksivuotiset rihmalevät. Paikan huomionarvoisin laji on meriajokas (Zostera marina), joka muodostaa runsaan kasvuston 2 4 metrin syvyydellä. Joukossa kasvaa myös muita putkilokasvi- ja levälajeja. Levälajisto on monipuolinen ja kasvillisuuden syvärajan muodostaa ruskokivitupsu (Sphacelaria arctica) 7,7 metrin syvyydessä. Kohde ei kuitenkaan edusta riutta-luontotyyppiä kovin hyvin, sillä kallio ja kivikko eivät jatku yhtenäisinä koko matkaa eivätkä näin voi tarjota kasvualustaa edustaville levävyöhykkeille. Meriajokkaan vuoksi kohde on kuitenkin tärkeä seurantakohde. Eteläisempi kaasuputken linjaus kulkee hyvin läheltä tämän linjan ohi (kuva 1). Kuva 4. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 8

9 Linja F3 (kuva 5) Linjaa F2 vastapäätä Bastholmarnan läntisimmän saaren länsirannalla ranta on kallioinen ja erittäin jyrkkä: pohja laskeutuu 8 metrin syvyyteen alle 20 metrin matkalla. Pohja on liian kaltevaa rakkolevälle, jota kuitenkin kasvaa pieniä määriä 1 3 metrin syvyydessä. Kaasuputken eteläinen linjaus kulkee aivan tämän linjan vierestä. Levien syväraja oli 7,5 metriä. Kuva 5. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 9

10 Linja F4 (kuva 6) Tirbergskobbenin ja Högholmenin välillä olevalta matalikolta kohti lounasta lähtevä linja edustaa geologialtaan riutta-luontotyyppiä parhaimmillaan. Biologisesti edustavuus kuitenkin kärsii rakkolevän heikosta esiintymisestä. Matalimmassa osassa 1,5 metrin syvyydessä vallitsevat yksivuotiset rihmalevät, mutta muuten levälajit eivät muodosta erityisen selkeitä vyöhykkeitä. Leviä esiintyi kuitenkin melko syvälle, sillä ruskokivitupsu (Sphacelaria arctica) kasvoi aina 8,2 metrin syvyydessä asti. Kuva 6. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 10

11 Linja F5 (kuva 7) Linja kulkee Stengrundetin kärjestä länsi-luoteeseen. Pohja on kalliota tai kivikkoa 4,2 metrin syvyyteen asti, mistä alkaa sora. Rakkolevää ei linjalla esiintynyt, vaan valtalajina olivat rihmalevävyöhykkeen alapuolella kivien välissä kasvavat putkilokasvit sekä 4 metrin syvyydestä alkaen sinisimpukka. Leviä esiintyi vain 6,7 metriin asti, mihin todennäköisesti vaikutti pohjan laatu. Kuva 7. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 11

12 Linja F6 (kuva 8) Tingsholmenin koillispuolella sijaitseva linja on kauttaaltaan kallioinen. Rihmalevävyöhykkeen alaopuolella esiintyi yksittäisiä rakkoleviä, mutta varsinainen vyöhyke puuttui. Leviä esiintyi aina 8,5 metrin syvyyteen asti. Kuva 8. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 12

13 Linja F7 (kuva 9) Linja sijaitsee Stora Fagerön kaakkoispuolella olevan Låggrundetin suojaisella koillisrannalla. Kalliota, kivikkoa tai louhikkoa esiintyy koko linjan matkalla. Tämä on tutkituista linjoista ainoa, jolla on edustava, joskin kapea rakkolevävyöhyke. Rakkolevävyöhykkeen yläraja on 1,0 ja alaraja 1,7 metrissä. Yksivuotiset levät vallitsivat rakkolevän ylä-, ja alapuolella aina 6 metrin syvyyteen asti. Leviä esiintyy 8,5 metriin asti. Monivuotisista, pohjaan kiinnittyvistä lajeista runsain oli sinisimpukka. Kuva 9. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 13

14 Linja F8 (kuva 10) Oxgrundin länsipuolella olevalta matalikolta etelään suuntautuva linja on kauttaaltaan kovaa kalliota tai kivikkoa. Linjan matalin kohta on 2,5 metrin syvyydessä. Rakkolevää ei löytynyt lainkaan. Runsain laji oli sinisimpukka, joka paikoin peitti kallion kokonaan. Yksivuotisia leviä esiintyi aina 8,5 metrin syvyyteen asti. Kuva 10. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 14

15 Linja F9 (kuva 11) Toinen uloimmista linjoista sijaitsee kallioisella matalikolla. Pohja on pääosin kalliota, mutta loppupäässä myös soran ja kivikon mosaiikkia. Rakkolevää ei esiinny lainkaan. Levä esiintyy aina 9,5 metriin asti. Kuva 11. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. 15

16 Linja F10 (kuva 12) Linjoista uloimpana, Änkan-nimisen luodon itäpuolella olevan matalikon pohja oli kalliota ja kivikkoa. Leviä esiintyi aina 9,5 metriin asti. Runsain pohjaan kiinnittyvä laji oli sinisimpukka. Monivuotisista levälajeista lajeista syvimmälle kasvoi haarukkalevä (Furcellaria lumbricalis), 7,5 metriin. Kuva 12. Linjan F1 syvyysprofiili ja pohjan laatu. Pohjaeläimet Inkoon edustan havaintopaikoilta tavattiin yhteensä 23 pohjaeläintaksonia ja yksilöä. Keskimääräinen yksilötiheys oli yks./m 2 ja biomassa 1300,57 gww/m 2. Keskimääräinen taksoniluku oli 14. Suojaisimmalla paikalla (F1) runsaslukuisin taksoni oli surviaissääsken toukka. Näytepisteissä F2-F10 runsaimpina lajeina esiintyivät sinisimpukka Mytilus trossulus ja sukkulakotilot Hydrobia spp. Uloimmilla pisteillä sinisimpukalle saatiin korkeita tiheysarvoja. Ylipäänsä yksilötiheydet kohoavat ulkosaaristoon päin siirryttäessä. Biomassan osalta samankaltaista trendiä ei ole nähtävissä. Tämä johtuu pääasiassa pienikokoisten sinisimpukoiden suuresta määrästä uloimmilla kohteilla (kuva 13). Seuraavassa esitellään tärkeimmät tulokset. Näytepistekohtaiset kuvaajat on laadittu siten, että yksilötiheyden ja biomassan vertailu on mahdollista. Kuvaajissa esitetään kaikki ne lajit, joiden suhteellinen yksilömäärä ylitti 5 %. Jos yksilömäärien osuus jäi vähäisemmäksi, valittiin kuvaajaan neljä lukumääräisesti runsainta taksonia. Koko lajiston käsittävät tulostaulut ovat raportin lopussa liitteessä 2. 16

17 Kuva 13. Pohjaeläinten yksilötiheys ja biomassa näytepisteillä. Näytepiste F1 Näytepisteen pohjaeläinten lajimäärä oli 13, yksilötiheys 543 yks./m 2 ja biomassa 18,085 wwg/m 2. Luvut olivat näytepisteiden alhaisimpia. Runsain pohjaeläintaksoni oli surviaissääsken toukka Chironomidae spp., jonka yksilömääräksi saatiin 250 yks/m 2. Biomassaltaan suurin laji oli liejusimpukka Macoma baltica (16,185 wwg/m 2, 90 yks. /m 2 ) (kuva 14). Fjusön kaakkoisrannalla sijaitseva F1 oli ainoa pehmeän pohjan näytepiste. Lajisto poikkeaa monilta osin muiden näytepisteiden lajistosta, sillä kiinnittyviä eläimiä ei tavattu lainkaan. Eliöstö koostuu matomaisista lajeista ja kaivautuvista simpukoista. Lajiston diversiteettiä kuvaavan Shannon-Wiener indeksin (H ) arvoksi saatiin 1,686 ja eri lajien määrällistä jakautumista kuvaavan Evenness (e^h/s) indeksin arvoksi 0,

18 F 1 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 14. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F2 Lajimäärä (16) oli näytepaikkojen toiseksi korkein. Pohjaeläinten yksilömääräksi saatiin 4147 yks./m 2 ja biomassaksi 1319,4 wwg/m 2. Näytepisteen pohjaeläinlajistossa runsaimpana esiintyi kovien pohjien tyyppilaji sinisimpukka M. trossulus (1765 yks./m 2 ). Sinisimpukan biomassa 1163 wwg/m 2 oli 140 kertainen verrattuna lukumääräisesti yhtä yleisenä tavattuun sukkulakotiloiden Hydrobia spp. ryhmään (Kuva 15). Näytteestä tavattiin kovien pohjien (sinisimpukka), hiekkapohjien (hietasimpukka Mya arenaria) ja pehmeiden pohjien (liejukatka Coropohium volutator) lajeja. Diversiteetti-indeksi Shannon-Wiener H oli näytepisteellä 1,317 ja Evenness 0, F2 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 15. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F3 Näytepisteen pohjaeläintaksonien lukumäärä oli 15. Yksilötiheydeksi laskettiin yks./m 2, joka on lähellä kaikkien näytteiden keskiarvoa. Kokonaisbiomassasta (2015,15 wwg/m 2 ) suurin osa koostui kookkaista sinisimpukoista M. trossulus (1863,84 wwg/m 2, 3440 yks./m 2 ). Yksilötiheydeltään ylivoimaisesti runsaslukuisin taksoni oli sukkulakotilot Hydrobia spp. (6475 yks./m 2 ) (Kuva 16). Shannon-Wiener indeksi näytteessä oli 0,931 (H ) ja Evenness 0,

19 F 3 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 16. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F4 Pohjaeläimistö oli vähälajinen ja yksilömäärät alhaisia. Näytteestä määritettiin 10 taksonia. Yksilötiheys kaikki lajit mukaan lukien oli 2451 yks./m 2 ja biomassa 350,42 wwg/m 2. Runsaimpina lajeina olivat sukkulakotilot Hydrobia spp yks/m 2, 4,316 wwg/m 2 ja sinisimpukka M. trossulus 790 yks/m2. Sinisipukan biomassa oli näytepisteen korkein 273,7 wwg/m 2 (kuva 17). Lajiston indeksiluvt olivat Shannon- Wiener H 1,006 ja Evenness 0, F 4 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 17. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F5 Näytepisteen pohjaeläinyhteisö oli monimuotoinen ja lajistossa esiintyi pehmeiden ja kovien pohjien lajeja. Kaikenkaikkiaan näytteestä määritettiin 19 taksonia. Kaikkien lajien yksilötiheys oli 4031 yks./m 2 ja biomassa 743,1 wwg/m 2. Sukkulakotilot Hydrobia spp. ja sinisimpukka M. trossulus esiintyivät yhtä runsaina, mutta sinisimpukan biomassa oli kotiloihin nähden 80 kertainen (532,6 wwg/m 2 ) (Kuva 18). Diversiteetti-indeksi Shannon-Wiener H oli näytteessä 1,833 ja Evenness 0,

20 F 5 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 18. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. 20

21 Näytepiste F6 Pienikokoisten sinisimpukoiden M. trossulus määrä oli selvästi korkeampi kuin sisäsaariston näytepisteissä. Sukkulakotiloiden Hydrobia spp. yksilömäärä oli kuitenkin sinisimpukan vastaavaa korkeampi. Taksoniluku näytepisteellä oli 14. Pohjaeläimistön yksilötiheys oli yks./m 2 ja biomassa 571,87 wwg/m 2. Runsaimpina näytteessä olivat sinisimpukka ja sukkulakotilot, joista kummankin tiheys oli yli 5000 yks./m 2. Sinisimpukka esiintyi biomassaltaan selvästi runsaimpana 412,9 wwg/m 2 (kuva 19). Diversiteettiä ilmentävistä tunnusluvuista Shannon-Wiener H oli 1,032 ja Evenness 0, F 6 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 19. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F7 Näytepisteen lajistossa yleisimpänä esiintyi sinisimpukka M. trossulus. Seuraavaksi runsain taksoni sukkulakotilot Hydrobia spp. jäi yksilömäärältään hieman vähäisemmäksi. Näytteestä löydettiin yhteensä 13 taksonia. Näytteen yksilömääräksi laskettiin yhteensä yks./m 2 ja biomassaksi 1213,87 wwg/m 2. Sukkulakotilot ja sinisimpukka esiintyivät näytteessä lukumäärällisesti valtalajeina, sinisimpukka biomassaltaan selvästi suurinpana (1020,48 wwg/m 2 )(kuva 20). Diversiteetti-indeksit Shannon-Wiener H oli näytepisteen lajistolla 1,038 ja Evenness 0,

22 F 7 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 20. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F8 Yksilötiheys kaikille lajeille oli yhteensä yks./m 2 ja biomassa 2571,85 wwg/m 2. Taksoniluku oli 13. Yksilömäärien ja biomassan perusteella sinisimpukka M.trossulus (21050 yks./m 2, 2533,57 wwg/m 2 ) oli valtalajina näytepisteellä. Sinisimpukoiden yksilömäärä oli viisinkertainen verrattuna seuraavaksi runsaimpaan sukkulakotiloiden Hydrobia spp. ryhmään (kuva 21). Diversiteettiluvut Shannon-Wiener H oli 0,562 ja Evenness 0, F 8 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 21. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F9 Näytepisteet F9 ja F10 olivat uloimpana merellä sijaitsevat pisteet. Näytepisteeltä määritettiin 13 taksonia. Pohjaeläinten yksilötiheys oli yks./m 2 ja biomassa 1608,85 wwg/m 2. Sinisimpukka M. trossulus oli selvästi runsain taksoni (13575 yks,/m 2, 1538,9 wwg/m 2 )(kuva 22). Näytteessä oli hyvin runsaasti pieniä simpukoita. Diversiteetti-indeksit Shannon-Wiener H oli 0,692 ja Evenness 0,

23 F Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 22. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Näytepiste F10 Näytepiste sijaitsee ulkosaaristossa, avoinaisella paikalla (näytepisteet F9 ja F10). Taksoniluku oli 12. Pohjaeläinten yksilötiheys yhteensä oli yks./m 2 ja biomassa 2593,16 wwg/m 2. Sinisimpukka M. trossulus esiintyy runsaimpana lajina näytepisteellä. Pieniä yksilöitä tavattiin erittäin runsaasti. Sinisimpukan biomassa oli yli nelinkertainen seuraavaan taksoniin (sukkulakotilot Hydrobia spp.) nähden (kuva 23). Shannon-Wiener H oli 0,545 ja Evenness 0, F 10 Yksilömäärä % Biomassa % 0 Kuva 23. Näytepisteeltä yli 5 % määräosuudella tavatut taksonit tai neljä lukumäärisesti yleisintä taksonia. Luontotyypit Tutkimukset kohdistettiin pääasiassa Natura 2000 luontotyyppiin riutat (1170) (Airaksinen & Karttunen 2001). Alueella esiintyy lisäksi Natura luontotyyppiä harjusaaret (1610), sillä Stora Fagerö täyttää tämän luontotyypin määritelmän. Linjalla F2 esiintyi kallioisen karikon itäpuolella sorapintaista moreenipohjaa, jolla kasvoi meriajokasta (Zostera marina) elinvoimaisena niittynä (kuva 24). Meriajokasniityt on luokiteltu Itämeren laajuisesti uhanalaiseksi (near threatened, NT) HELCOMin uudessa vedenalaisten luontotyyppien uhanalaisuusarviossa 23

24 (HELCOM 2013B) ja Suomessa erittäin uhanalaisiksi (endangered, EN) (Raunio ym. 2013). Toinen kaasuputken kaavailluista linjausvaihtoehdoista kulkee pisteen F2 tuntumassa (kuva 24). Kuva 24. Havainnekuvaan on merkitty meriajokasniityn arvioitu sijainti suhteessa matalikkoon kohteessa F2. Siniset ympyrät esittävät sukeltajan tekemiä havaintoaloja ja harmaa viiva suunniteltua kaasuputkea. Syvyysmalli perustuu Liikenneviraston merikartta-aineistoon. Huolimatta aineiston pienuudesta tutkimme meriajokasniittyjen esiintyistodennäköisyyttä alueella käyttäen Boosted Regression mallinnusmenetelmää. Havaintoja oli yhteensä 99, joista kahdella esiintyi meriajokasniittyä. Ympäristömuuttujiksi valittiin avoimuus (SWM-indeksi), syvyys sekä kovien pohjanlaatujen (kivet, kallio) yhteispeittävyys. Kuvan 25 perusteella meriajokasniittyjä voidaan todennäköisimmin odottaa löytyvän alueelta, kun syvyys on alle neljä metriä, avoimuus alle ja kovien pohjien peittävyys alle 40 %. Suurin vaikutus oli avoimuudella (48 % vaikutus tulokseen), seuraavaksi suurin kovien pohjanlatujen peittävyys (31 %) ja vähiten kolmesta muuttujasta vaikutti syvyys (21 %). 24

25 f(depth) f(swm) f(percent_hard) AA.M1B7 Mixed substrate dominated by common eelgrass (Zostera marina) Depth Kuva 25. Syvyyden, avoimuuden (SWM) sekä kovan kasvualustan osuuden vaikutukset meriajokasniittyjen esiintymiseen aineiston perusteella. Laajemmilla aineistoilla tehdyissä tutkimuksissa meriajokkaan esiintymisen avoimuusalueeksi SWMindeksillä mitattuna on saatu , keskimäärin (esim. Bekkeby ym. 2008). Saaristomerellä ja Tukholman saaristossa meriajokkaan esiintymisen kannalta optimaalinen SWM-luku oli yli (Bergström ym. 2013). Kuvassa 26 on esitetty alueet, joiden syvyys on 0,5 4,0 metriä ja avoimuus SWM-indeksillä Mikäli pohjanlaatu ja kaltevuus ovat lajille sopivia, on meriajokasniittyjä todennäköisimmin löydettävissä näiltä alueilta. SWM percent_hard Kuva 26. Kartassa on merkitty vihreällä värillä, joilla avoimuus- ja syvyysolosuhteet ovat meriajokkaan esiintymiselle otollisimmat. Linjalla F2 lajia myös havaittiin. Meriajokkaan esiintymiseen vaikuttavat em. muuttujien lisäksi pohjan laatu, kaltevuus sekä historialliset tekijät. 25

26 Kuvassa 26 näkyy myös, että linjan F2 lisäksi linjat F1, F3, F4 ja F5 ovat avoimuuden kannalta meriajokkaalle sopivalla alueella. Näillä linjoilla ei kuitenkaan ollut sopivaa hiekka- tai sorapohjaa meriajokkaalle sopivalla syvyydellä. Meriajokkaan esiintyminen on myös muihin putkilokasveihin verrattuna satunnaista, sillä laji ei lisäänny Suomen vesillä lainkaan suvullisesti, mikä rajoittaa sen leviämismahdollisuuksia. Nykyiset kasvustot polveutuvat jopa vuoden takaa, jolloin Itämeri oli nykyistä suolaisempi. Nykytilanteessa kaikki Suomen meriajokaskasvustot ovat käytännössä kasvullisesti levittäytyviä klooneja, jotka kerran kadottuaan eivät enää palaa (Leinikki ym. 2004). Kaikki alueella havaitut HUB-luontotyypit (HELCOM 2013A) on lueteltu liitteessä 1. Näistä yleisimpänä esiintyi linjoilla sinisimpukoiden peittämä kallio tai kivikko (AA.A1E1 Baltic photic Rock and boulders dominated by Mytilidae). Seuraavaksi yleisimpiä olivat sinisimpukan peittämät seka- ja sorapohjat. Tulosten tarkastelu Vesikasvillisuus Rakkolevävyöhykkeen (Fucus vesiculosus) elinvoimaisuus on tärkeä arvioitaessa riuttojen edustavuutta (Airaksinen ja Karttunen 2001). Inkoon saaristossa rakkolevää ei tutkitulla alueella juuri esiintynyt ja varsinainen vyöhyke löytyi vain yhdeltä tutkituista linjoista. Rakkolevän sijaan koville pinnoille on muodostunut runsaita sinisimpukkaesiintymiä (Mytilus trosulus). Tässä suhteessa tilanne on samankaltainen kuin Helsingin ja Espoon ulkosaaristossa (Leinikki & Syväranta 2012). Rakkolevän menestymisen kannalta ratkaisevaa ovat valon saanti, mihin vaikuttavat veden kirkkaus ja päällyslevien määrä, sekä sopivien kiinnittymisalustojen esiintyminen itiöiden irrotessa kesällä. Kivipintoja peittävä irtonainen sedimentti saattaa estää rakkolevän itiöiden kiinnittymisen, samoin kuin toiset pohjaan kiinnittyvät lajit. Näihin seikkoihin vaikuttaa ennen kaikkea meriveden ravinnepitoisuus, mihin suunnitelluilla kaasuputken rakennustöillä ei liene suurta vaikutusta. Ylimääräisen samennuksen välttämiseksi ruoppaustöiltä voidaan pidättäytyä rakkolevän lisääntymisaikaan, joka on yleensä toukokesäkuussa (Leinikki ym. 2004). Meriajokasta (Zostera marina) löydettiin yhdeltä tutkituista sukelluslinjoista ja on syytä olettaa, että lajia esiintyy alueella muuallakin. Kuvan 26 kartassa erotetuista, potentiaalisista meriajokkaan esiintymisalueista putkilinjoja lähimmät sijaitsevat lähellä putken maihinnousupaikkaa. Maihinnousupaikassa Fjusön kaakkoisrannalla pohjan laatu ei ollut sovelias meriajokkaalle, mutta Skämmön, Lillskämmön ja Bergskämmön rantavesistä ei vastaavaa tietoa ole. Rakennustyöt voivat haitata näillä alueilla mahdollisesti esiintyviä meriajokasesiintymiä, mikäli ne aiheuttavat voimakasta samentumista tai meriajokaspohjia kaivetaan. Putki on kuitenkin tarkoitus asentaa syvemmälle, joten riski lienee olematon. Mikäli valitaan Stora Fagerön pohjoispuolinen reitti, vältytään riskiltä, että työt häiritsisivät linjalta F2 löydettyä meriajokasniittyä. Mikäli halutaan tästä huolimatta käyttää eteläistä reittiä, on sitä syytä muuttaa Bastholmarnan kohdalla niin, että se kiertää reilusti linjan F2 kohdalla olevan matalikon etelä- ja lounaispuolelta, missä on syvää (kuva 24). Pohjaeläimet Pohjamateriaalin laatu määrittelee pitkälti sitä, minkälainen eläimistö paikalla voi menestyä. Kovilla pohjilla alustaansa kiinnittyvät lajit, kuten sinisimpukka (Mytilus trossulus) ja merirokko (Balanus improvisus) voivat esiintyä runsaina. Ne suodattavat ravintoa ympäröivästä vedestä. Monet katka- ja kotilolajit käyttävät 26

27 ravintonaan pinnoille laskeutunutta ainesta tai siinä elävää pieneliöstöä tai leviä. Kaivautuvien lajien pääasiallisena energianlähteenä voivat toimia sedimentin orgaaniset hiukkaset, mikrobit tai toiset sedimentissä viihtyvät eläimet. Pohjamateriaali riippuu alueen geologiasta ja sedimentaation nopeudesta. Tässä tutkitulla alueella pohjanlaatu vaihteli tutkimuspisteittäin. Kovaa kalliopohjaa löydettiin pisteistä F3, F4, F6, F8. F9 ja F10. Näilläkin pohjilla oli havaittavissa irtokiviä ja hienojakoista sedimenttiä. Pohjaeläinaineistossa hienojakoisen aineksen mukanaolo näkyy pehmeiden pohjien lajien suhteellisena runsautena. Sora- ja moreenipohjaisilla näytepaikoilla (F2, F5 ja F7) lajisto oli kovien ja pehmeiden pohjien lajien yhdistelmä. Näiltä pisteiltä pohjasedimenttiin kaivautuvia ja liejupohjille tyypillisiä lajeja (Corophium volutator, Macoma baltica) tavattiin kohtalaisen runsaasti. Pohjaeläintutkimuksien avulla voidaan selvittää pohjanläheisen veden ja sedimentin vallitsevia olosuhteita. Yleisesti voidaan sanoa, että monipuolinen pohjaeläinlajisto viittaa ekologisesti hyväkuntoiseen pohjaympäristöön. Eräiden paikallaan pysyvien lajien avulla voidaan tarkastella lisääntymismenestystä. Pitkäikäisten lajien ikäjakauma voi antaa viitteitä ympäristön tilassa tapahtuneista muutoksista. Pohjaeläinten kannanvaihtelut voivat kuitenkin olla luonnostaankin kohtalaisen voimakkaita, ja eri eliöryhmistä tunnetaan vuodenaikaisvaihtelun lisäksi useiden vuosian kestoisia, toistuvia syklejä (Grey 1981). Pitkäkestoisten havaintosarjojen avulla on osoitettu, että liejusimpukka (M. baltica) ja tulokaslaji, amerikansukasjalkainen (Marenzelleria viridis) ovat runsastuneet pohjoisella Itämerellä viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan on havaittu pohjalla elävien katkojen Monoporeia affinis ja Pontoporeia femorata voimakasta taantumista (Rousi ym. 2013). Tässä selvityksessä ei havaittu M.affinis ja P.femorata katkoja, eikä amerikansukasjalkaista (M. viridis). Kaikissa näytepisteissä havaittiin pohjaeläinten poikasvaiheita. Vaikka ei voidakaan varmuudella sanoa sitä, ovatko poikaset kulkeutuneet muualta vai lisääntyvätkö lajit näytealueilla, ovat ainakin tiettyjen lajien poikaset oletettavasti paikallisesta populaatiosta. Erityisesti tavattiin sinisimpukan, kilkin (Saduria entomon), liejusimpukan, liejukatkan (Corophium volutator) ja katkojen pienikokoisia yksilöitä. Kaasuputken suunnitellulla reitillä elää Suomenlahden rannikkovesille tyypillinen matalien merialueiden pohjaeläimistö. Lajisto vaihtelee pohjanlaadun mukaan siten, että kovillakin pohjilla esiintyy kaivautuvia lajeja, jos kalliopinnoilla on riittävästi pehmeää ainesta. Näyttää siltä, että monet lajit lisääntyvät alueella. Pieniä sinisimpukkayksilöitä havaittiin selvästi eniten uloimmilla näytepaikoilla. Sinisimpukka viettää ensimmäiset elinkuukautensa matalilla pohjilla rihmaleviin kiinnittyneenä ja irrottautuu n. 1 vuoden iässä päätyen syvemmälle pohjalle (Antsulevich ym. 1999). Ulompana sedimentaatio on vähäisempää ja ulkosaaristossa kalliopohjat ovat puhtaampia. Näillä alueilla pienten sinisimpukoiden menestyminen on todennäköisempää ja sinisimpukoiden kokonaismäärä korkeampi. Diversiteettilukujen perusteella aineistosta ei oikeastaan voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko näytepisteiden pohjaekosysteemi häiriintynyt vai terve. Pienikokoisten sinisimpukoiden korkea yksilötiheys laskee paikoitellen Shannon- Wiener diversiteettiä ja Evenness arvoa, mutta toisaalta sinisimpukan menestyminen on osoitus hyvistä olosuhteista. Shannon-Wiener indeksiluku on sitä suurempi, mitä enemmän näytteessä on yhtä runsaina esiintyviä lajeja. Evenness puolestaan kuvaa sitä, kuinka tasaisesti yksilöt ovat jakautuneet eri lajeihin. Evenness voi siis saada suurimman mahdollisen arvon (1), vaikka lajeja olisi vain kaksi. Kaasuputken laskemisen aiheuttamat pitkäaikaisvaikutukset pohjaeläimistöön ovat oletettavasti vähäisiä. Alueelta ei tavattu harvinaisia lajeja. Pohjaeläimistön seurantaa on jatkettava rakennusvaiheen jälkeen, jotta rakennusvaiheen mahdolliset vaikutukset pohjaeläimistöön saadaan selville ja voidaan tarkastella pohjaeläinyhteisöjen häiriönjälkeisen palautumisprosessin kulkua. 27

28 Luontotyypit Tutkimusten pääasiallinen kohde olivat Natura 2000-luontotyyppi riutat, sillä ne ovat alueella hyvin yleisiä. Seuraamalla riuttojen eliöstöä, voidaan laajalti arvioida alueen vesiympäristön tilan muutosta. Kesällä 2013 Inkoon saariston riutat olivat eliöstönsä puolesta melko huonokuntoisia, mikä vastasi tilannetta myös muualla Suomenlahdella. On varsin epätodennäköistä, että putken asennustöistä aiheutuisi haittaa alueen riutoille. Mikäli töihin kuitenkin sisältyy massiivisia maansiirtoja riuttojen tuntumasta, saattaa vaikutusta sedimentaatioon ja virtauksiin syntyä, minkä vuoksi niiden tilaa on syytä seurata rakennustöiden jälkeen. Mikäli lopullinen linjaus kulkee Stora Fagerön tuntumassa, on toinen alueella esiintyvä Natura 2000 luontotyyppi, harjusaaret, myös syytä sisällyttää seurantaan vedenalaisilta osiltaan. Niiden edustavuutta kuvastavat laajuus ja tyypillinen kasvillisuus ja luonnontilaisuutta, etteivät kasvillisuuspohjat ole pohjaan vajonneiden (irronneiden, kuolleiden) rihmalevien tukahduttamia (Airaksinen & Karttunen 2001). Seuranta voidaan toteuttaa veneestä laskettavan videokameran avulla. Selvityksessä havaituista arvokkain luontokohde löytyi linjalta F2. Meriajokasniityt on luontotyyppinä luokiteltu uhanalaiseksi sekä Suomessa että koko Itämeren alueella. Havaittua kohdetta on syytä suojella rakennustöiden vaikutuksilta, sillä kerran tuhoutunut esiintymä ei palaudu itsestään. Tehtyjen analyysien perusteella on syytä olettaa, että luontotyyppiä esiintyy myös muualla putkilinjanvarrella, joten töiden suunnittelussa on syytä välttää meriajokkaalle otollisten pohjien häiritseminen. On myös mahdollista kartoittaa putkilinjan läheisyydestä meriajokasesiintymät ennen rakennustöitä, mikäli vaaraa on syytä epäillä. Rakkolevän sijaan kivi- ja kalliopohjilla vallitsivat sinisimpukat. Tulosten perusteella alueen riuttoja ei voida pitää vesikasvillisuudeltaan kovin edustavina (Airaksinen ja Karttunen 2001), jolloin emme katso kaasuputken rakennustöiden asettavan merkittävää uhkaa alueen riutta-luontotyypille. Johtopäätökset 1. Alueella yleisenä esiintyvät riutat eivät kasvillisuuden tilasta johtuen ole kovin edustavia. 2. Suojelussa kannattaa kiinnittää huomiota meriajokasniittyihin. 3. Kaasuputken reitiksi on syytä valita pohjoisempi vaihtoehto tai muuttaa eteläistä reittiä niin, ettei se kulje linjojen F2 ja F3 välistä. 4. Seurantaa on syytä jatkaa rakennustöiden jälkeen samoilla menetelmillä kuin tässä selvityksessä. Mikäli lopullinen putkilinjaus kulkee läheltä Stora Fagerötä, on syytä arvioida myös töiden vaikutuksia saaren vedenalaisten osian kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön. 5. Meriajokasniittyjen esiintyminen on syytä kartoittaa lopullisen putkilinjan tuntumassa 1 5 metrin syvyisillä hiekka- ja sorapohjilla ja arvioida löydettävien esiintymien tilaa ja niissä näkyviä rakennustöiden vaikutuksista kertovia merkkejä. Esiintymien kartoituksessa on tehokkainta yhdistää viistokaikuluotausta, veneestä laskettavan videokameran ja sukelluksen käyttöä. 28

29 Viitteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. ISBN X. Antsulevich, A., E., Maximovich, N., V. & Vuorinen, I. 1999: Population structure, growth and reproduction of the common mussel (Mytilus edulis L.) off the Island of Seili (SW Finland). Boreal Environment Research 4: Bekkeby, T., Rinde, E., Erikstad, L., Bakkestuen, V., Oddvar Lingva, Christensen, O., Isaeus, M. & Isachsen P. E. 2008: Spatial probability of eelgrass (Zostera marina) distribution on the west coast of Norway. Bergström, U., Sundblad, G., Downie, A.-L., Snickars, M., Boström, C. & Lindegarth, M. 2013: Evaluating eutrophication management scenarios in the Baltic Sea using species distribution modelling. Journal of Applied Ecology Vol 50, 3, Artikkeli on ladattavissa suoraan verkosta DOI: / Elith, J., Leathwick, J.R. & Hastie, T. 2008: A working guide to boosted regression trees. journal of Animal Ecology 2008, 77, Gray, J., S. 1981: The ecology of marine sediments. An introduction to the structure and function of benthic communities. Cambridge University Press, Cambridge. 185 s. Hammer, O Reference manual. Paleontological statistics version Natural history museum, University of Oslo. 229 s. HELCOM 2013A: HELCOM HUB Technical Report on the HELCOM Underwater Biotope and habitat classification. Sea. Balt. Sea Environ. Proc. No. XXXA. (Julkaiseminen kesken) HELCOM 2013B: Red list of Baltic Sea underwater biotopes and habitats. Baltic Sea Environmental Proceedings No. XXXA. (Julkaiseminen kesken) Iseaus, M. & Rygg, B. 2005: Wave exposure calculation for the Finnish coast. Oslo. Norwegian institute for water research, NIVA: 24 Kautsky, H Quantitative distribution of sublittoral plant and animal communities along the Baltic Sea gradient in Eleftheriou, A., A. Ansell, A.& C. Smith, JBiology and Ecology of Shallow Coastal Waters. 28th EMBS, Crete 23-28th Sept 1993,Olsen & Olsen. Kautsky H. & van der Maarel, E Multivariate approaches to the variation in benthic communities and environmental vectors in the Baltic Sea.Mar.Ecol Prog.Ser Leinikki, J., Backer, H. Oulasvirta, P. & Leinikki, S. 2004: Aaltojen alla Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like kustannus Oy. ISBN Leinikki, J. ja Syväranta, J. 2012: Vesikasvillisuus Espoon ulkosaariston Helsingin itäisen ulkosaariston alueella kesällä Alleco raportti n:o 8/2012. Alleco Oy Raunio, A., Anttila, S., Kokko, A & Mäkelä, K. 2013: Luontotyyppien nykytilanne ka kehittämistarpeet lakisääteiset turvaamiskeinot. Suomen ympäristö 5/2013. Suomen ympäristökeskus. ISBN

30 Rousi, H., Laine, A.,O., Peltonen, H., Kangas, P., Andersin, A-B., Rissanen, J., Sandberg-Kilpi, E. & Bonsdorff, E. 2013: Long-term changes in coastal zoobenthos in the northern Baltic Sea: The role of abiotic environmental factors. ICES Journal of Marine Science 70: Uudenmaan ympäristökeskus 2013: Suomen Natura 2000 kohteet. Kohteen FI Inkoon saaristo tietolomake. FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inkoon_saaristo(5528) 30

31 Liite 1: Levälinjojen havainnot ja luontotyypit HELCOM HUB-Level 4 biotooppien esiintyminen linjoittain F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F8 F9 F10 AA.A1 Baltic photic Rock and boulders Characterized by macroscopic epibenthic structures AA.A1 Baltic photic Rock and boulders Characterized by vegetation or sessile epifauna AA.A2 Baltic photic Rock and boulders Characterized by sparse macroscopic epibenthic biotic 1 structures AA.A2 Baltic photic Rock and boulders Not characterized by vegetation or sessile epifauna AA.B1 Baltic photic Hard clay Characterized by vegetation or sessile epifauna 1 AA.I1 Baltic photic Coarse sediment Characterized by macroscopic epibenthic structures 1 AA.I1 Baltic photic Coarse sediment Characterized by vegetation or sessile epifauna 1 3 AA.I2 Baltic photic Coarse sediment Characterized by sparse macroscopic epibenthic biotic 2 structures AA.J1 Baltic photic Sand Characterized by vegetation or sessile epifauna 2 AA.J2 Baltic photic Sand Not characterized by vegetation or sessile epifauna 1 AA.M1 Baltic photic Mixed substrate Characterized by vegetation or sessile epifauna AA.M1 Baltic photic Mixed substrate characterized 1 2 by macroscopic epibenthic biotic structures AA.M2 Baltic photic Mixed substrate Characterized by sparse macroscopic epibenthic biotic 2 structures AA.M2 Baltic photic Mixed substrate Not characterized by vegetation or sessile epifauna 1 31

32 HELCOM HUB-Level 5 biotooppien esiintyminen linjoittain F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F8 F9 F10 AA.A1C Baltic photic Rock and boulders dominated by Perennial algae or moss 6 1 AA.A1E Baltic photic Rock and boulders dominated by Epibenthic fauna AA.A1H Baltic photic Rock and boulders dominated by characterized by epibenthic moss 1 animals (Bryozoa) AA.A1I Baltic photic Rock and boulders dominated by characterized by epibenthic crustacea AA.A1S Baltic photic Rock and boulders dominated by annual algae AA.A2T Baltic photic Rock and boulders dominated by characterized by sparse epibenthic 1 macrocommunity AA.B1E Baltic photic Hard clay dominated by Epibenthic fauna 1 AA.I1E Baltic photic Coarse sediment dominated by Epibenthic fauna 1 3 AA.I1V Baltic photic Coarse sediment dominated by mixed epibenthic macrocommunity 1 AA.I2T Baltic photic Coarse sediment dominated by characterized by sparse epibenthic 2 macrocommunity AA.J1B Baltic photic Sand dominated by Submerged rooted plants 2 AA.M1B Baltic photic Mixed substrate dominated by characterized by submerged rooted plants 1 2 AA.M1B Baltic photic Mixed substrate dominated by Epibenthic fauna AA.M1B Baltic photic Mixed substrate dominated by Submerged rooted plants 2 AA.M1S Baltic photic Mixed substrate dominated by annual algae 1 1 AA.M2T Baltic photic Mixed substrate dominated by characterized by sparse epibenthic 2 macrocommunity No Level 5 biotope

33 HELCOM HUB-Level 6 biotooppien esiintyminen linjoittain F1 F10 F2 F3 F4 F5 F6 F7 F8 F9 AA.A1C1 Baltic photic Rock and boulders dominated by Fucus sp. 1 1 AA.A1C2 Baltic photic Rock and boulders dominated by perennial non-filamentous corticated 1 red algae AA.A1C5 Baltic photic Rock and boulders dominated by perennial filamentous algae 4 AA.A1E1 Baltic photic Rock and boulders dominated by Mytilidae AA.A1H1 Baltic photic Rock and boulders dominated by crustose moss animals (Electra 1 crustulenta) AA.A1I1 Baltic photic Rock and boulders dominated by barnacles (Balanidae) AA.B1E1 Baltic photic Hard clay dominated by Mytilidae 1 AA.I1E1 Baltic photic Coarse sediment dominated by Mytilidae 1 3 AA.J1B1 Baltic photic Sand dominated by pondweed (Potamogeton perfoliatus and/or 2 Stuckenia pectinata) AA.M1B1 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by Mytilidae AA.M1B1 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by pondweed (Potamogeton 1 1 perfoliatus and/or Stuckenia pectinata) AA.M1B2 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by Zannichellia spp. and/or 1 Ruppia spp. AA.M1B7 Baltic photic Mixed hard and soft substrata dominated by eelgrass (Zostera marina) 2 No Level 6 biotope

34 TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) 10 Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) 25 Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne 5 Ceramium tenuicorne_h 150 Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata 20 Cladophora glomerata_h

35 TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 1 1 Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum 25 Hildenbrandia rubrum_h 1 Myriophyllum spicatum 1 Myriophyllum spicatum_h 200 Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis 25 1 Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 35

36 TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus 5 10 Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica 2 Tolypella nidifica_h 150 Ulva Ulva_h Ulva sp. 1 Ulva sp._h 150 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus 1 10 Balanus improvisus_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 36

37 TRANSECT F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 F1 Distance on transect Electra crustulenta 2 2 Electra crustulenta_h 1 1 Laomedea loveni 1 Laomedea loveni_h 10 Mya arenaria 1 1 Mya arenaria_h Mytilus trossulus 1 1 Mytilus trossulus_h

38 TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes 100 Loose filamentous algae 70 Loose filamentous algae_h 50 SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) 10 Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h

39 TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 1 Dictyosiphon foeniculaceus_h 50 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra 40 Hildenbrandia rubra_h 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h

40 TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus 1 10 Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva Ulva_h Ulva sp. Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h

41 TRANSECT F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 F2 Distance on transect Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h Electra crustulenta Electra crustulenta_h Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

42 TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h

43 TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 43

44 TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h 1 1 Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 0.1 Ulva sp._h 40 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 0.1 Cerastoderma glaucum_h 20 Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 44

45 TRANSECT F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 F3 Distance on transect Electra crustulenta Electra crustulenta_h Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

46 TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) 50 Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h

47 TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides 0.4 Polysiphonia fucoides_h 50 47

48 TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 0.1 Spirulina_h 3 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 0.1 Ulva sp._h 100 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 0.1 Cerastoderma glaucum_h 20 Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h

49 TRANSECT F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 F4 Distance on transect Electra crustulenta Electra crustulenta_h 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

50 TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) 70 Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h

51 TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 5 Dictyosiphon foeniculaceus_h 70 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis 0.1 Furcellaria lumbricalis_h 30 Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 51

52 TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect Potamogeton pectinatus 1 20 Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h 1 1 Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 1 Ulva sp._h 40 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia 5 Cordylophora caspia_h 40 52

53 TRANSECT F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 F5 Distance on transect Electra crustulenta Electra crustulenta_h Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria 0.1 Mya arenaria_h 20 Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

54 TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes 10 Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) 10 Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) 10 Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum 5 Chorda filum_h 100 Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h

55 TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 10 5 Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus 5 Fucus vesiculosus_h 200 Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum 20 Hildenbrandia rubrum_h 1 Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h

56 TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia 1 Cordylophora caspia_h 30 56

57 TRANSECT F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 F6 Distance on transect Electra crustulenta Electra crustulenta_h Laomedea loveni 1 Laomedea loveni_h 20 Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

58 TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes 5 Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h

59 TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola 4.5 Elachista fucicola_h 10 Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h 1 1 Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 59

60 TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma 80 Pseudolithoderma_h 1 Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina 0.4 Spirulina_h 3 Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 0.1 Ulva sp._h 40 Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA 0.1 CNIDARIA_h 3 Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 60

61 TRANSECT F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 F7 Distance on transect Electra crustulenta 10 5 Electra crustulenta_h 2 2 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

62 TRANSECT F8 F8 F8 F8 F8 F8 F8 F8 F8 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) 30 Cobble, Small ( mm) 50 Gravel, Coarse (20-63 mm) 50 Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h

63 Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h 63

64 Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h Electra crustulenta Electra crustulenta_h Laomedea loveni Laomedea loveni_h 64

65 Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

66 TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) 10 Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h

67 TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect Cladophora glomerata Cladophora glomerata_h Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus 1 Dictyosiphon foeniculaceus_h 150 Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens 1 1 Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides 1 Phyllophora 40 pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa

68 TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. 1 1 Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum 1 68

69 TRANSECT F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 F9 Distance on transect Cerastoderma glaucum_h 25 Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h Electra crustulenta Electra crustulenta_h Laomedea loveni 5 2 Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

70 TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect Depth Latitude Longitude Loose sediment Epiphytes Loose filamentous algae Loose filamentous algae_h SUBSTRATE: Rock Boulders, Large (> 1200 mm) 100 Boulders, Small ( mm) Cobble, Large ( mm) Cobble, Small ( mm) Gravel, Coarse (20-63 mm) Gravel, Fine ( mm) Gravel, Medium ( mm) Sand, Coarse ( mm) Sand, Medium ( mm) Silt ( mm) Clay (< mm) Clay, Glacial (< mm) SPECIES: % cov; h=height mm Ceramium tenuicorne Ceramium tenuicorne_h Chorda filum Chorda filum_h Cladophora glomerata 10 Cladophora glomerata_h

71 TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect Cladophora rupestris Cladophora rupestris_h Coccotylus truncatus Coccotylus truncatus_h Dictyosiphon foeniculaceus Dictyosiphon foeniculaceus_h Elachista fucicola Elachista fucicola_h Eudesme virescens Eudesme virescens_h Fucus vesiculosus Fucus vesiculosus_h Furcellaria lumbricalis Furcellaria lumbricalis_h Hildenbrandia rubra Hildenbrandia rubra_h Hildenbrandia rubrum Hildenbrandia rubrum_h Myriophyllum spicatum Myriophyllum spicatum_h Phyllophora pseudoceranoides Phyllophora pseudoceranoides_h Pilayella littoralis Pilayella littoralis_h Polysiphonia fibrillosa Polysiphonia fibrillosa_h Polysiphonia fucoides Polysiphonia fucoides_h 71

72 TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect Potamogeton pectinatus Potamogeton pectinatus_h Potamogeton perfoliatus Potamogeton perfoliatus_h Pseudolithoderma Pseudolithoderma_h Sphacelaria arctica Sphacelaria arctica_h Spirulina Spirulina_h Tolypella nidifica Tolypella nidifica_h Ulva sp. Ulva sp._h Zannichellia major Zannichellia major_h Zannichellia palustris Zannichellia palustris_h Zostera marina Zostera marina_h Balanus improvisus Balanus improvisus_h CNIDARIA CNIDARIA_h Cerastoderma glaucum Cerastoderma glaucum_h Cordylophora caspia Cordylophora caspia_h 72

73 TRANSECT F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 F10 Distance on transect Electra crustulenta 1 2 Electra crustulenta_h 1 1 Laomedea loveni Laomedea loveni_h Macoma balthica Macoma balthica_h Mya arenaria Mya arenaria_h Mytilus trossulus Mytilus trossulus_h

74 Liite 2: Pohjaeläinnäytteiden tulokset Näytepaikka koodi F1 N/E 60, ,96524 Syvyys 7,5 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 1,686 Pohjatyyppi Pehmeä Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp. 1 0,004 0, Theodoxus fluviatilis Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus Mya arenaria 1 0,16 1,328 8 Macoma baltica ,95 16, Cerastoderma glaucum Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 1 0,002 0, Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator 1 0,003 0, Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. 2 3 < Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans < Hediste diversicolor 1 0,02 0,166 8 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. 1 0,01 0,083 8 Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura < Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae ,03 0, Yhteensä 18,

75 Näytepaikka koodi F2 N/E 59, ,00685 Syvyys 9,9 Lajimäärä 16 Shannon H (ln) 1,317 Pohjatyyppi Sora Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,99 8, Theodoxus fluviatilis Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus , , Mya arenaria 2 2 3,23 26, Macoma baltica ,96 49, Cerastoderma glaucum ,47 62, Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) ,01 0, Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus zaddachi 1 0,04 0,332 8 Leptocheirus pilosus 1 0,004 0, Corophium volutator ,09 0, Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 1 < Saduria entomon 1 1 1,01 8, Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 2 0,04 0, Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta < Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 1 < Yhteensä 1319,

76 Näytepaikka koodi F3 N/E 59, ,00995 Syvyys 8 Lajimäärä 15 Shannon H (ln) 0,9316 Pohjatyyppi Kallio Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,72 22, Theodoxus fluviatilis ,04 0, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus , , Mya arenaria 8 3 1,83 15, Macoma baltica 3 8 4,12 34, Cerastoderma glaucum ,89 65, Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) ,18 1, Gammarus oceanicus Gammarus salinus 2 0,02 0, Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. Saduria entomon 1 2 1,41 11, Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans 1 1 < Hediste diversicolor 2 0,02 0, Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura 3 < Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 < Yhteensä 2015,

77 Näytepaikka koodi F4 N/E 60, ,0179 Syvyys 8,2 Lajimäärä 10 Shannon H (ln) 1,006 Pohjatyyppi Kallio Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,52 4, Theodoxus fluviatilis Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus ,98 273, Mya arenaria 3 5,12 42, Macoma baltica 11 2,13 17, Cerastoderma glaucum 1 1,25 10,375 8 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) Gammarus oceanicus Gammarus salinus Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus 3 0,01 0, Corophium volutator 2 0,01 0, Siirat, Isopoda Jaera spp. Saduria entomon Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 1 4 0,2 1,66 40 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 350,

78 Näytepaikka koodi F5 N/E 59, ,06408 Syvyys 7,5 Lajimäärä 19 Shannon H (ln) 1,833 Pohjatyyppi Sora Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,78 6, Theodoxus fluviatilis ,25 2, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus ,17 532, Mya arenaria ,82 81, Macoma baltica ,9 40, Cerastoderma glaucum ,34 77, Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) ,03 0, Gammarus oceanicus 1 0,01 0,083 8 Gammarus salinus 4 0,06 0, Gammarus zaddachi 3 1 0,02 0, Leptocheirus pilosus 3 0,01 0, Corophium volutator ,03 0, Siirat, Isopoda Jaera spp. Saduria entomon 1 1 0,01 0, Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans 1 1 < Hediste diversicolor ,1 0,83 58 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta 2 < Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 1 < Yhteensä 743,

79 Näytepaikka koodi F6 N/E 59, ,04279 Syvyys 9 Lajimäärä 14 Shannon H (ln) 1,032 Pohjatyyppi Kallio Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,8 23, Theodoxus fluviatilis ,36 2, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus ,75 412, Mya arenaria 1 3 1,59 13, Macoma baltica ,9 115, Cerastoderma glaucum 3 1 0,45 3, Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 2 7 0,01 0, Gammarus oceanicus Gammarus salinus 2 0,01 0, Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 < Saduria entomon 6 3 0,02 0, Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 1 1 0,01 0, Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae 1 < Yhteensä 571,

80 Näytepaikka koodi F7 N/E 59, ,06457 Syvyys 7,2 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 1,038 Pohjatyyppi Moreeni Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,87 23, Theodoxus fluviatilis ,08 0, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus , , Mya arenaria 2 0,68 5, Macoma baltica ,87 156, Cerastoderma glaucum Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) ,02 0, Gammarus oceanicus 1 0,01 0,083 8 Gammarus salinus 1 2 0,02 0, Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator ,12 0, Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 < Saduria entomon Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 4 5 0,63 5, Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 1213,

81 Näytepaikka koodi F8 N/E 59, ,07581 Syvyys 9,5 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 0,5623 Pohjatyyppi Kallio Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,45 20, Theodoxus fluviatilis ,26 2, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus , , Mya arenaria ,33 2, Macoma baltica ,9 7,47 58 Cerastoderma glaucum 1 0,59 4,897 8 Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 1 0,002 0, Gammarus oceanicus Gammarus salinus ,06 0, Gammarus zaddachi 1 1 0,02 0, Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. 1 1 < Saduria entomon Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor ,24 58 Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 2571,

82 Näytepaikka koodi F9 N/E 59, ,0808 Syvyys 10 Lajimäärä 13 Shannon H (ln) 0,6926 Pohjatyyppi Kallio Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,86 15, Theodoxus fluviatilis ,06 0, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus , , Mya arenaria Macoma baltica ,97 49, Cerastoderma glaucum 2 0,44 3, Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) ,008 0, Gammarus oceanicus Gammarus salinus ,05 0, Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator 5 1 0,03 0, Siirat, Isopoda Jaera spp. 2 < Saduria entomon 1 < Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor 2 0,01 0, Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 1608,

83 Näytepaikka koodi F10 N/E 59, ,09204 Syvyys 10 Lajimäärä 12 Shannon H (ln) 0,5458 Pohjatyyppi Kallio Näyte paino (g) paino g/m2 yksilömäärä /m2 Kotilot, Gastropoda Hydrobia spp ,36 36, Theodoxus fluviatilis 4 3 0,21 1, Simpukat, Bivalvia Mytilus trossulus , , Mya arenaria 1 0,05 0,415 8 Macoma baltica 7 1 1,53 12, Cerastoderma glaucum Katkat, Amphipoda Gammarus spp. (juv.) 2 1 0,01 0, Gammarus oceanicus Gammarus salinus ,22 1, Gammarus zaddachi Leptocheirus pilosus Corophium volutator Siirat, Isopoda Jaera spp. 2 1 < Saduria entomon ,04 0, Raakkuäyriäiset, Ostracoda Ostracoda sp. Monisukasmadot, Polychaeta Pygospio elegans Hediste diversicolor ,68 5, Siimajalkaiset, Cirripedia Balanus improvisus* * Sammaleläimet, Bryozoa Electra crustulenta* * Makkaramadot, Prialpulida Halicryptus sp. Harvasukasmadot,Oligochaeta Oligochaeta Limamadot,Enopla Cyanophthalma obscura Surviaissääsket, Chironomidae Chironomidae Yhteensä 2593,

84 Liite 3: Karttasuurennokset linjojen sijainneista 84

85 Linjojen sijaintitiedot Linja Sukeltaja Pvm Start lat Start lon End lat End lon Suunta astetta Rakkolevä Ylin Alin Vyöhykkeen yläraja F1 Jaakko F2 Jaakko F3 Jouni F4 Jouni F5 Jouni F6 Jouni F7 Jaakko F8 Jouni F9 Jouni F10 Jaakko Optimisyvyys Vyöhykkeen alaraja 85

86 F1 F2 ja F3 86

87 F4 F5 87

88 F6 F7 88

89 F8 F9 ja F10 89