ART- ja stressinhallintaryhmät

Transkriptio

1 ART- ja stressinhallintaryhmät Käytännön tarkoitus Tarkoituksena on edistää nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä auttaa lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria mahdollsimman varhaisessa vaiheessa heille tutussa arkiympäristössä, osana koulutuyötä. Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Käytännön taustalla on nuorten lisääntyneet mielenterveydenhäiriöt kuten käytöshäiriöt, masennus ja ahdistuneisuus. Pilotti mallintaa ryhmämuotoisen työskentelyn edellä mainituista ongelmista kärsivien nuorten auttamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pitämällä painopisteen koulussa. Koska kouluissa opitaan tietojen ja taitojen lisäksi työskentelemään tavoitteellisesti ja tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa on ryhmämuotoinen työskentely luonteva tapa auttaa oppilaita heidän arkiympäristössään. Tätä tukee Suomen nykyinen perusopetuslaki, jonka mukaan oppilaalle on taattava oikea-aikainen tuki tutussa kouluympäristössä ja oppimisryhmässä. Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa takaa nuorille luontevan lähipalvelun lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö Käytännön alue Yläkoulut, II- asteen oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut Vastuuhenkilö Tiina Ilola Vastuuhenkilön sähköposti Hankkeen tai organisaation www-sivu Mallinnuksen tila Käytännön toimeenpanomalli STRESSINHALLINTARYHMÄ Ryhmiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. 8. luokalla nuorille tehdään laaja terveystarkastus, johon sisältyy mielialakysely R-BDI. Mielialakyselystä saatujen lievää tai kohtalaista masennusta osoittavien pisteiden perusteella?terveydenhoitaja kertoo oppilaalle Stressinhallintaryhmästä ja suosittelee siihen osallistumista. Nuoren vanhemmille lähetetään kirje, jossa kerrotaan ryhmästä ja suositellaan nuoren osallistumista ryhmään. Oppilaitos tarvitsee nuoren ryhmään osallistumista varten vanhempien suostumuksen. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa viikottain koulupäivien aikana ja etenee ryhmäläisille jaettavan kirjan mukaan strukturoidusti. Ryhmän päättymisen jälkeen 3-6 kuukauden kuluttua ryhmä kokoontuu seurantatapaamiseen. Tässä tapaamisessa keskustellaan heidän voinnistaan ja siitä ovatko he pystyneet hyödyntämään ryhmästä saatuja tietoja hyväkseen. Ryhmäläiset täyttävät myös uudelleen mielialakysely R-BDI lomakkeen ja saatuja pisteitä verrataan ryhmän ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla saatuihin tuloksiin. Ryhmäläiset täyttävät myös palautelomakkeen ryhmän annista itselleen. AGGRESSION HALLINTARYHMÄ Ryhmiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. ART -(aggression replacement training) ryhmään kouluissa ohjataan ne nuoret, joilla on käytöshäiriöitä. Heidän

2 käytöksensä voi olla epäsosiaalista, aggressiivista tai vetäytyvää. Ryhmään nuoria voi ohjata joko oppilashuoltotyöryhmä, yksittäinen opettaja tai kuraattori. Yläkoulussa oppilaiden vanhemmilta pyydetään suostumus nuoren osallistumisesta ART-ryhmään. Ryhmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoitteena on, että nuori kehittyy moraalisessa ajatttelussa, oppii parempaa vihanhallintaa ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen paremmin toimeen jokapäiväisessä elämässä. Ryhmän ohjaajat alustavat kaikki ryhmäkerrat ja mallintavat harjoitteet, jonka jälkeen nuoret tekevät omat rooliharjoitteensa. Mallintaminen: Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo. Aggressiivista käytöstä lähestytään ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Vihanhallintaa tunnetason, sosiaalisia taitoja käyttäytymisen ja moraalista perustelua arvojen ja ajattelun kautta. Interventiot kohdennetaan aina osallistuvaan nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Positiivisen palautteen antaminen ryhmäläisille on erittäin oleellista, sen avulla nuori kykenee muuttamaan käytöstään hyväksytympään suuntaan. Kokoontumiskerrat: Suositeltavaa on, että ryhmä kokoontuu mahdollisuuksien mukaan kahdesti viikossa koulupäivän aikana kymmenen viikon ajan, tällöin kokoontumisia tulee kaikkiaan kaksikymmentä. Ryhmäläiset saavat kaikista onnistumisistaan positiivista palautettetta. Lisäksi jokaisella ryhmällä tulisi olla jonkinlainen palkitsemisjärjestelmä. Esimerkkinä, että alussa sovitaan tietty määrä tarroja tai leimoja, joita ryhmäläiset saavat läsnäolosta, osallistumisesta ja kotitehtävien tekemisestä. Ryhmän päättyessä sovitun määrän tarroja saaneet pääsevät esim. pizzalle, Heseen tai elokuviin. Palkkio sovitaan koulu ja ryhmäkohtaisesti. Näkökulmat ja aihealueet Tehtävät ja työnjako Asiakasnäkökulma: Ryhmiin osallistuminen ja sitoutuminen. Vertaistuen antaminen muille ryhmäläisille. Ammattilaissnäkökulma: Ryhmien ohjaajat tuovat ryhmäläisille tieto-taitoa ryhmässä käsiteltävistä asioista. He antavat tietoa sekä suullisesti, että kirjallisesti. Ryhmillä on koulun/oppilaitoksen lupa kokoontua koulu-/opiskelupäivän aikana. Toimijat Asiakasnäkökulma: Stressinhallintaryhmiin ohjataan lievistä mielenterveydenhäiriöistä(masennus, ahdistuneisuus ym.) kärsiviä nuoria. ART-ryhmiin aggressiivisesti tai vetäytyvästi käyttäytyviä nuoria. Ammattilaissnäkökulma: Oppilaitoksista ART-ryhmiä voivat ohjata henkilökunnasta ART-koulutuksen saaneet. Koulun henkilökunnan ohella ryhmissä voivat toimia ohjaajina myös mm. kuntien tai seurakuntien nuorisotyöntekijät. Stressinhallintaryhmiä ohjaavat siihen koulutuksen saaneet terveydenhoitajat. Tiedot, taidot ja välineet Asiakasnäkökulma: Ammattilaissnäkökulma: Periaatteet ja säännöt Asiakasnäkökulma: Ryhmäläisten kanssa sovitaan alussa ryhmän säännöt, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Sääntöjä ovat mm. vaitiolovelvollisuus, arvostelu- ja kiusaamiskiellot. Ammattilaissnäkökulma: Tärkeimpänä ohjeena on vaitiolovelvollisuus kaikilla ryhmien ohjaajilla ja ryhmäläisten tasaveroinen kohtelu. Lait ja asetukset Asiakasnäkökulma:.

3 Ammattilaissnäkökulma: Nykyinen perusopetuslaki. Oppilaalle taattava oikea-aikainen tuki tutussa kouluympäristössä ja oppimisryhmässä. Talous Asiakasnäkökulma: Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Ammattilaissnäkökulma: Sisällytetään normaaliin koulu- /opiskelupäivään. Joissakin kouluissa ryhmänohjaajat saavat lisäkorvauksen ryhmien ohjaamisesta. Ryhmäkokoontumisissa tarjottavat kahvit sekä ART-ryhmien palkitsemiskäytännöistä syntyvät kustannukset korvaa oppilaitos. Jotkut oppilaitokset voivat maksaa lisäkorvauksen ryhmän ohjaajalle.

4 Käyttöönoton seuranta ja arvointi: Käyttöönottava kunta Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat Käytännön sovellusympäristö Yläkoulut, II-asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut Käyttöönoton yleiset tavoitteet ja aikataulu Nuorten mielenterveyden edistäminen ja ennaltaehkäiseminen Käyttöönoton ja arvioinnin resurssit Projektisuunnittelijan kokoaikainen työpanos. Käyttöönoton vastuuhenkilö Tiina Ilola Käyttöönoton arvioinnin vastuuhenkilö Käyttöönoton arvioinnin tulokset Pilotin järjestämiin koulutuksiin on osallistunut henkilöitä lähes kaikista Satakunnan kunnista. Stressinhallintaryhmiä ART-koulutuksen on saanut 90 henkilöä. ART-ryhmiä ohjattu 8 kunnassa (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Ulvila, Rauma). Kaikkiaan ryhmiä on ohjattu tai ohjataan n. 20 koulussa. Käyttöönoton vaihe tai tila Suunittelussa Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi Ryhmien ohjaajat yläkouluista, II asteen oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista sekä ryhmiin osallistuvat opiskelijat. Osatehtävä 2: Koulutus ja perehdytys Pilotti on järjestänyt ART-koulutuksia yhdessä Suomen ART-yhdistyksen kanssa. Stressinhallintakoulutus oli Turun kaupungin kouluterveydenhuollon järjestämä. Koulutukseen on osallistunut kouluista eri ammattiryhmien edustajia. Mukana on ollut Koulukuraattoreita, -terveydenhoitajia, erityisopettajia, aineopettajia, opinto-ohjaajia, koulunkäyntiavustajia, koulujen sosiaaliohjaajia, koulupsykologi. ART-koulutuksen kesto 2,5 päivää, josta varsinaisen koulutuksen osuus 2 päivää ja noin puolen vuoden kuluttua puolen päivän seurantataapaaminen tehtävineen. Stressinhallintakouluksen kesto 4 x 0.5 päivää sekä työnohjauksen osuus 2 x 0,5 päivää sen jälkeen kun koulutettava on aloittanut ryhmien ohjaamisen.

5 Osatehtävä 3: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset Nuoret, jotka osallistuvat ryhmiin toimivat mallin arvioijina. Nuorten käytös määrittelee ryhmään osallistumisen. Kouluista eri ammattikuntien edustajat toimivat ryhmien ohjaajina ja samalla arvioivat ryhmästä saatuja tuloksia. Jokaisen ryhmän jälkeen ryhmäläiset täyttävät palautelomakkeen, jonka pohjalta ryhmän antia voidaan arvioida. Seurantatapaamiset kertovat myös miten ryhmän anti on juurtunut heidän arkipäiväänsä. Ryhmän ohjaajat saavat palautelomakkeiden kautta tietoa miten ryhmä on toiminut ja ovatko ryhmäläiset kokeneet saanensa apua ryhmästä. Palaute muulta koulun henkilökunnalta ja vanhemmilta kertoo osaltaan ryhmän annista ryhmäläisille. Osatehtävä 4: Nykytilan analyysi toimeenpanon jälkeen Osatehtävä 5: Loppuanalyysi ja johtopäätökset