PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA

Transkriptio

1 PROSESSIMALLI FLEXI: THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA 1. TULOKSET YHTEISÖLLISELLE OPISKELUHUOLTORYHMÄLLE Rehtori/koulutuspäällikkö tuo koulunsa Kouluterveyskyselyn tulokset yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tarkasteltavaksi. Opiskeluhuoltoryhmä voi kutsua Kouluterveyskyselyn tulosten suunnittelu-, toteutus- ja/tai arviointivaiheeseen myös muita asiantuntijoita, esimerkiksi oppilaita ja heidän vanhempiaan, terveystiedon opettajan, koulupoliisin, asiantuntijan nuorisotoimesta. 4. ARVIOINTI Seuraavana vuonna arvioidaan prosessin toimivuutta sekä toiminnan tuloksia. Tehdään tarvittavat muutokset.. 5. TULOKSENA SYNTYY OMAN KOULUN MALLI Oman koulun tapa toimia muotoutuu prosessina. 7 Opiskeluhuoltoryhmä tutustuu oman koulun tuloksiin tarkastelemalla opiskeluhuollon indikaattoreita ja/tai tutustumalla kyselyn eri aihealueisiin. 3. TIEDOTTAMISESTA TOIMINTAAN SUPPEASTI TAI LAAJASTI Kouluterveyskyselyn tuloksista ja/tai valituista painopisteistä tiedotetaan koko koulun väkeä. Oppilaat osallistetaan mukaan jatkotyöstämään suunnitelmaa ja toteuttamaan sitä! Hyödynnä valmiita toimintamalleja, tuunaa niitä tai tee itse Salonen, YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ VALITSEE PAINOPISTEALUEEN JA TEKEE ALUSTAVAN SUUNNITELMAN Opiskeluhuoltoryhmä päättää yhdestä, korkeintaan kahdesta painopisteestä, jotka tukevat koko kouluyhteisön hyvinvointia ja laatii sen pohjalta alustavan toimenpidesuunnitelman.

2 THL:N KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN OSAKSI KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ARKEA THL:n kouluterveyskyselyn tulosten tiedottamisen, tarkastelun ja hyödyntämisen tavoitteena on edistää koko koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä kiinnittää huomiota ympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Toisena tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä motivoimalla heitä ja heidän perheitään innostumaan omasta hyvinvoinnistaan. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja laadukasta seurantatietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, osallisuudesta, vapaa-ajasta, terveydestä, toimintakyvystä, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, elinoloista, kasvuympäristön turvallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Kuntakohtaiset tulokset sekä ohjeet tulosten tarkastelutavasta löytyvät THL:n sähköisen tulospalvelun kautta. Koulu ja oppilaitoskohtaiset tulokset lähetetään suoraan rehtoreille.

3 1. TULOKSET YHTEISÖLLISELLE OPISKELUHUOLTORYHMÄLLE Rehtori tuo oman koulun tulokset yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi. Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu joka toinen vuosi tarkastelemaan koulunsa Kouluterveyskyselyn tuloksia sekä niiden hyödyntämistä. Joka toinen vuosi arvioidaan toteutettua toimintaa, tuloksia ja prosessin toimivuutta. Näihin molempiin kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita, esimerkiksi oppilaita, vanhempia, koulupoliisin, terveystiedon opettajan sekä nuorisotoimesta asiantuntijan. Kokouksista tehdään muistiot. Opiskeluhuoltoryhmä tutustuu oman koulun tuloksiin tarkastelemalla opiskeluhuollon indikaattoreita tai tutustumalla kyselyn kaikkiin seitsemään eri aihealueeseen.

4 2. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ VALITSEE PAINOPISTEALUEEN JA TEKEE SUUNNITELMAN Opiskeluhuoltoryhmissä paneudutaan oman koulun/oppilaitoksen tuloksiin. Tuloksia voidaan tarkastella joko tutustumalla vain opiskeluhuollon indikaattoreihin tai tutustumalla koulun kaikkiin tuloksiin. Hyödynnä THL: n tekemiä opasvideoita: Miten tutustun Kouluterveyskyselyn tuloksiin sekä Kouluterveyskyselyn tilastokuutio. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenet sopivat keskenään kuka tarkastelee mitäkin aihealuetta. Tässä voidaan hyödyntää perustuloksia, aikasarjoja ja tilastokuutiota. Tuloksia voidaan tarkastella sähköisesti tai printtaamalla tulokset paperille. Tarkastelua voi tehdä eri näkökulmista: mitä uusien kysymysten tulokset kertovat, miltä oman koulun tulokset näyttävät, kun niitä verrataan kunnan, maakunnan tai koko maan vastauksiin, onko vastauksissa sukupuolieroja, miten tulokset ovat kehittyneet 10 vuoden aikana? Kukin valitsee tarkastelemastaan aihealueesta yhden merkityksellisimmän tuloksen ja kirjaa sen ylös. Apuna voidaan käyttää seuraavassa diassa esitettyä koontilomaketta. Miltä vastaukset näyttävät suhteessa oman koulun strategiaan, tarpeisiin ja arkityöhön. Mitkä ovat merkittävät ilon ja huolen aiheet oppilaiden, vanhempien, opettajien ja koko kouluyhteisön näkökulmasta sekä missä asiassa on onnistuttu/missä tarvitaan vielä työtä, jne. Kun kustakin aihealueesta nostetut ehdotukset on käyty läpi perusteluineen, opiskeluhuoltoryhmä päättää yhdessä yhdestä, korkeintaan kahdesta koko kouluyhteisön hyvinvointia tukevasta painopisteestä, kirjaa sen ylös, tiedottaa siitä koko kouluyhteisöä sekä vanhempia ja laatii sen pohjalta toimenpidesuunnitelman.

5 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN KOONTILOMAKE HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA VAPAA-AIKA TERVEYS JA TOIMINTAKYKY ELINTAVAT KOULUNKÄYNTI JA OPISKELU PERHE JA ELINOLOT KASVUYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS PALVELUT JA AVUNSAANTI UUSI KYSYMYS OMA KOULUN TULOKSET VS. TURUN TULOKSET (ILOT/HUOLET) TYTÖT VS. POJAT VERTAA TULOKSIA AIKAISEMPIIN VUOSIIN EHDOTUS PAINOPISTEEKSI OPPILASHUOLTO- RYHMÄN PÄÄTÖS VALITUSTA PAINOPISTEEESTÄ

6 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISSUUNNITELMA Painopiste 1. vuosi Valittu painopiste, tarkoitus ja tavoitteet Suunnitelma ja toteutus Kohderyhmä, menetelmät/keinot, työnjako ja vastuuhenkilöt Arviointi 2. vuosi Arvioidaan toteutettua toimintaa, tuloksia ja prosessin toimivuutta

7 3. TIEDOTTAMISESTA TOIMINTAAN Opiskeluhuoltoryhmä vastaa oman koulun/oppilaitoksen Kouluterveyskyselyn tulosten - vähintään kuitenkin valitun painopisteen - tiedottamisesta ja hyödyntämisestä. Kirjataan ylös valitut painopisteet, tavoitteet, kohderyhmät, työnjako sekä vastuuhenkilöt. Konkreettiset ja arkiset tavoitteet määritellään huomioimalla olemassa olevat resurssit. Hyödynnä jo koulussa käytössä olevia toimintamalleja ja tapahtumia, muita rutiineja sekä oppitunteja! Vain kokeilemalla selviää päästiinkö asetettuun tavoitteeseen. JOS KÄSITELLÄÄN KIUSAAMISEEN LIITTYVÄÄ AIHEALUETTA, TAVOITTEINA VOISI OLLA ME-HENGEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN, TOISEN IHMISEN ARVOSTAMINEN JA KUNNIOITTAMINEN SEKÄ HUOMION KIINNITTÄMINEN HYVIIN KÄYTÖSTAPOIHIN. Oppilaat/opiskelijat otetaan mukaan viimeistään tässä vaiheessa. Suositeltavaa olisi kuitenkin ottaa heidät mukaan jo prosessin alusta valitsemaan painopisteitä, mutta myös suunnittelemaan, toteuttamaan toimintaa sekä arvioimaan tehtyä työtä ja sen tuloksia. Valitut painopisteet esitetään perusteluineen esim. oppilaille, opettajille ja vanhemmille. Lisäksi ne esitellään lyhyesti koko koulun henkilökunnalle käyttäen erilaisia luovia ja oamperäisiäkin informaatiokeinoja ja -tapoja.

8 3. TIEDOTTAMISESTA TOIMINTAAN Koko henkilökunnan mukaan ottaminen tähän prosessiin on hyödyllistä, sillä se muistuttaa heitä myös oman hyvinvoinnin huolehtimisen tärkeydestä sekä ennen kaikkea siitä, että he toimivat esimerkkeinä nuorille. JOKAINEN KOULUN AIKUINEN ON OMALLA TOIMINNALLAAN JA ASENTEELLAAN LISÄÄMÄSSÄ TAI VÄHENTÄMÄSSÄ OPPILAAN HYVINVOINTIA. Seuraavaksi valitaan vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat siitä, että toimeen tartutaan. Tämä on koko prosessin haastavin osa. Valittua painopistettä voi tarkastella eri oppitunneilla riippuen aiheesta, esimerkiksi biologian, kuvaamataidon, matematiikan, äidinkielen tai terveystiedon tunneilla. Aihetta voi käsitellä ryhmätöiden, pienimuotoisen tutkimuksen, tietokilpailun, tilastotieteen, uskomus vs. tutkittu tietovisan tai paneelikeskustelun avulla. Aihetta voi lähestyä myös kulttuurin keinoin, esimerkiksi valokuvauksen, kuvaamataidon, näytelmän, musiikin tai runon kirjoittamisen keinoin. Tarkoituksenmukaista on hyödyntää koulun omia toimintamalleja, esimerkiksi sanomalehtiviikkoa. Oppilaat voivat myös itse tehdä lehdistötiedotteen oman koulun tuloksista. Oppilaat voivat esittää tuloksia/valittua painopistealuetta myös vanhempainilloissa käyttäen erilaisia luovia keinoja. Kasvamme yhdessä - toimintamalli sopii esimerkiksi yläkoulun vanhempainiltoihin. Teemapäiviä, -viikkoja tai -vuotta voi rakentaa painopisteen tai useamman eri aiheen ympärille.

9 4. ARVIOINTI Opiskeluhuoltoryhmässä sovitaan jo valmiiksi päivämäärä esimerkiksi vuoden päähän, jolloin arvioidaan koulussa/oppilaitoksessa toteutettua toimintaa, itse prosessin toimivuutta sekä toiminnan tuloksia. Arvioinnissa hyödynnetään prosessin alussa kirjattuja tietoja valituista painopisteistä, tavoitteista, kohderyhmistä, työnjaosta sekä vastuuhenkilöistä. Muistioon kirjataan arviointikokouksen tulokset sekä tehdään niiden perusteella tarvittavat muutokset oman koulun toimintamalliin. Tavoitteena on, että Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen koulussa tai oppilaitoksessa muodostuu pysyväksi toiminnaksi osaksi koulun omaa arkityötä.