Nuorten intensiiviohjelma

Transkriptio

1 Nuorten intensiiviohjelma Käytännön tarkoitus Intensiiviohjelma on lastensuojelun avohuollon tukitoimi riskiryhmään kuuluville vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Ohjelma perustuu nuoren kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Intensiiviohjelma tarjoaa nuoren tarpeiden mukaisesti yksilö-, perhe- ja ryhmätyötä. Intensiiviohjelma sisältää kuntouttavia, terapeuttisia ja toiminnallisia elementtejä. Tarkoituksena on lisätä nuorten ja perheiden hyvinvointia, vähentää sijoituksien ja muiden tukitoimien tarvetta sekä nuorten syrjäytymistä. Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Nuorten asiakasmäärät lastensuojelun avohuollossa, psykiatrian poliklinikoilla ja koulujen oppilashuollossa ovat 2000 luvulla olleet jatkuvassa kasvussa, samoin nuorten sijoituksien tarve on lisääntynyt ja kuntien kustannukset ovat nousseet. Nuorten tarpeisiinsa vastaamisessa on suomalaisessa palvelujärjestelmässä ollut menetelmällinen aukko, jota paikkaamaan käynnistettiin nuorten intensiivityömallin kehittäminen Tutkija Alpo Heikkinen kokosi kansainvälisten mallien (JIP - Itävalta ja MST - Yhdysvallat) pohjalta menetelmärungon ja ohjelman pilotointi asiakastyössä käynnistyi Helsingissä, Espoossa ja Hyvinkäällä. Menetelmää kehitettiin samanaikaisesti myös Etelä-Suomen ulkopuolella, mm. Pirkanmaalla. Menetelmän kehittäminen on herättänyt laajaa valtakunnallista kiinnostusta ja sen kehittämiselle on oleellista nuorten hyvinvointitiedon ja menetelmänvaikutustiedon kokoaminen erilaisista kunnista ja rakenteista. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö Käytännön alue Lastensuojelun avohuolto Vastuuhenkilö Alpo Heikkinen ja Leena Männistö, VINSSI hankkeen Helsingin ja Espoon työryhmät Vastuuhenkilön sähköposti leena.mannisto@hel.fi Hankkeen tai organisaation www-sivu Mallinnuksen tila Mallinnus valmis Käytännön toimeenpanomalli Intensiiviohjelma jakautuu viiteen osaan: selvittely-, sitoutumis-, intensiivi-, siirtymä- ja seurantavaihe. Jokaiseen vaiheeseen on määritelty vaiheen tavoitteet, ydinkysymykset, työtavat ja lopetus. Vaiheet on koottu menetelmäkaavioon (erillinen liite). 1. Selvittelyvaihe Selvittelyvaiheen tavoitteena on määrittää, onko ohjelma sopiva tukitoimi nuorelle ja perheelle. Onnistuessaan selvittelyvaihe toimii moniammatillisena interventiona myös niille nuorille, jotka eivät jatka ohjelmassa. Selvittelyvaiheessa nuorelle ja perheelle kerrotaan ohjelman sisällöistä ja annetaan heille mahdollisuus harkita sitoutumistaan. Selvittelyvaiheen lopussa nuoren pulmista ja vahvuuksista on saatu kokonaiskuva nuoren, perheen ja lähettävän sosiaalityöntekijän näkökulmista. Pulmien ja vahvuuksien pohjalta luodaan lähtötavoitteet nuorelle ja perheelle intensiiviohjelmaan. Selvittelyvaiheessa on tärkeää, että nuori ja perhe kokevat tulleensa aidosti kohdatuksi. Selvittelyvaihe sisältää vähintään yhden yhteisneuvottelu sosiaalityöntekijän sekä vanhempien kanssa, kotikäynnin ja

2 nuoren tapaamisen erikseen. Lisäksi selvittelyvaiheessa otetaan tarpeen mukaan yhteyttä nuoren mahdollisiin aikaisempiin hoitotahoihin ja muuhun verkostoon. Tapaamiskertoja on kuukauden aikana yhdestä neljään. Selvittelyvaiheen ydinkysymyksiä ovat; sitoutuuko nuori ja perhe ohjelmaan ja onko intensiivihoito sopiva tukitoimi nuorelle vai tarvitaanko muita lastensuojeluntukitoimia tai erikoissairaanhoitoa? Selvittelyvaiheessa konsultoidaan tarvittaessa muita tahoja, tehdään verkostotyötä ja tiivistä yhteistyötä lähettävän sosiaalityöntekijän kanssa. 2. Sitoutumisvaihe Sitoutumisvaihe intensiiviohjelmassa oma erityinen työvaiheensa ja kansainvälisten menetelmien mallin mukaisesti sitoumisvaiheeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sitoutumisvaiheessa on tärkeää toimia sensitiivisesti ja edetä nuoren ja perheen rytmin mukaisesti. Vaiheen tavoitteena on nuoren ja vanhempien sitoutuminen muutostyöskentelyyn. Tämä edellyttää jossain määrin yhteneväisen käsityksen vahvistamista nuoren ja perheen muutostarpeesta ja työskentelyn tavoitteista. Sitoutumisvaiheen tuloksena on yhteistyökumppanuuden ja luottamuksen syntyminen nuoren, vanhemman ja työntekijöiden välille. Sitoutumisvaiheessa sovitaan tuen rakenteesta, sisällöistä ja ohjelman pelisäännöistä. Tutustutaan ja kartoitetaan nuoren ja perheen verkostot. Sitoutumisvaiheessa etsitään ja kootaan intensiiviohjelman ryhmät. Sitoutumisvaihe sisältää: aloitusleirin (nuori ja vanhempi tai koko perhe), yksilötapaamisia nuoren ja vanhempien kanssa, läheisverkoston tapaamisia, yhteistyöverkoston tapaamisia (koulu ja muut tahot) ja nuoren mielenkiinnon kohteiden kartoituksen. Välineinä nuoren sitoutumiseen käytetään toimintaa ja sosiaalisia imuja, tärkeäksi on havaittu myös nuoren ensisijaisten tarpeiden täyttäminen eli välipala yms. tarjoilut. Sitoutumisvaiheen alkupuolella intensiivimittaristo täytetään ensimmäisen kerran. Sitoutumisvaiheessa työstetään seuraavia kysymyksiä: Mihin pulmiin etsitään vastausta? Mihin tavoitteisiin suunnataan? Mitä nuoren vahvuuksia tuetaan ja edistetään? Miten ohjelmaan sitoutumista edistetään? Kuka nuoren lähiverkostosta sitoutuu työskentelyyn nuoren kanssa? Mitkä muut yhteistyökumppanit tulevat mukaan työhön? Mikä on tehtäväjako? Mitkä palvelut rajataan pois? Mitä nuorelta/ vanhemmalta edellytetään työskentelyssä, mitä tarjotaan? Työskentelytavat ovat sitouttamisvaiheessa yksilöllisiä. Jokaiselle nuorelle luodaan edellytyksiä onnistumisille ja niistä annetaan mahdollisimman paljon positiivista palautta. Muistetaan myös nuoren ja perheen palkitseminen ja kiittäminen. Noudatetaan säännöllisyyttä tapaamisissa on tärkeää. Keskeisiä työskentely periaatteita ovat asiakkaan kunnioittaminen ja toivon etsiminen perheelle ja nuorelle. Sitoutumisvaihe kestää yksi- kaksi kuukautta, sen aikana tapaamisia ja yhteydenpitoa on 1-5 kertaa viikossa. Sitoutumisvaiheen lopussa nuori kokee työskentelyn mielekkääksi ja tarpeelliseksi. Hän kokee olonsa turvalliseksi ja odottaa tulevaa. Työntekijöille ja perheelle on muodostunut yhteinen näkemys nuoren ja perheen pulmista ja vahvuuksista ja työskentelyn suunnasta. Työskentelyn tavoitteet ovat täsmentyneet. Työskentelytavat ja pelisäännöt on sovittu nuoren ja perheen tarpeiden mukaan: sovittu osallistuminen yksilötyöhön ja/tai ryhmätoimintaan sekä tapaamistiheys. Sitoutumisen ylläpito jatkuu koko ohjelman ajan. 3. Intensiivivaihe Intensiivivaiheessa työskennellään nuori- ja perhekohtaisesti räätälöityjen tavoitteiden puitteissa. Tuki nuoren arjen sujumiselle: koulunkäynti, nukkuminen, syöminen, harrasteet, itsestä huolehtiminen, tunneilmaisu, sääntöjen noudattaminen ja päihteettömyys sekä ryhmässä olemisen taitojen vahvistaminen. Tavoitteena on muutoksen käynnistyminen ja sen tukeminen Intensiivivaihe koostuu yksilötyöstä nuoren ja vanhempien kanssa, perhetapaamisista ja ryhmätoiminnasta. Ryhmätoiminta pitää sisällään nuorten- ja vanhempainryhmien lisäksi yhteistoimintaa lapsen ja vanhemman kanssa (esim. perheleirit, avointoiminta). Lisäksi se sisältää verkostotyöt. Intensiivivaiheessa pidetään säännölliset yhteisneuvottelut sosiaalityöntekijän kanssa noin kahden kuukauden välien. Vaiheen kesto on neljä- kuusi kuukautta ja tapaamisia ja yhteydenpitoa nuoreen ja perheeseen on 1-5 kertaa viikossa. Ydinkysymykset intensiivivaiheen aikana ovat seuraavat: Miten tukea nuorta/perhettä muutoksessa? Mitä apua nuori siihen tarvitsee? Entä vanhempi? Miten nuori oppii toimimaan muiden kanssa, säätelemään käyttäytymistään? Mitä tukea tai taitoja nuori tarvitsee osallistumiseensa yhteisöön? Mitkä ovat nuorelle riittävät olosuhteet turvaamaan normaali kasvu ja kehitys? Mikä on nuorelle riittävää vanhemmuutta? Intensiivivaihe päättyy, kun nuori ja vanhempi kokevat arjen sujuvan paremmin. Intensiivivaiheen työotteessa on tärkeää nuoren tulevaisuuden näkymiin suuntautuminen sekä positiivisen palautteen korostaminen. Nuorelle pyritään antamaan kokemus siitä, että aikuisiin voi luottaa. 4. Siirtymävaihe Siirtymävaiheen tavoitteena on perheen oman vastuunoton vahvistaminen ja lastensuojelutarpeen väheneminen. Siirtymävaiheen aikana nuoren ja perheen kanssa valmistellaan työskentelyn loppumista ja vaiheeseen liittyy erotyö

3 intensiivisestä suhteesta. Siirtymävaiheessa kootaan nuoren koulutyötä vahvistavat tukirakenteet sekä vapaa-ajan ja harrastusten paletti sekä tuetaan nuorta ja perhettä peruspalveluihin siirtymisessä. Nuoren kanssa työstetään tulevaisuuden visioita. Siirtymävaiheessa nuorelle kootaan voimavarareppu, joka sisältää jatkotuki suunnitelman nuorelle ja/tai vanhemmille, nuoren läheisverkoston koonnin, nuoren kirjeen itselleen tulevaisuuteen sekä tarpeellisia yhteystietoja. Siirtymävaiheessa yksilö- ja perhetapaamisia harvennetaan räätälöidysti, tapaamisia keskimäärin kaksi kuukaudessa. Siirtymävaiheeseen liittyy myös verkosto- ja ns. siirtoneuvottelut, jos nuori siirtyy uuden auttamistahon piiriin ( Saattaen vaihto viranomaisten kesken). Siirtymävaiheessa tapahtuu myös ryhmätoiminnan suunnitelmallinen lopettaminen ja esim. loppuleiri. Siirtymävaiheen kesto on maksimissaan kaksi kuukautta. Siirtymävaiheessa työstetään yhdessä nuoren ja vanhemman kanssa kirjallinen yhteenveto intensiiviohjelmasta. Siirtymävaiheen ydinkysymykset ovat: Miten nuoren ja/tai vanhemman arjen muutoksen kantavat jatkossa? Millaista tukea nuori ja/tai vanhemmat tarvitsevat jatkossa? Mihin ja millaisiin verkostoihin nuori liittyy? Millaisena nuori tulevaisuuden kokee? Siirtymävaiheessa ovat käytössä aiemmat työtavat ja menetelmät. Työskentelyssä palataan alkuun: Mistä lähdettiin, mihin tultiin? Ajankulumista ja tapahtumia hahmotetaan nuorelle esim. aikajanan kautta. Siirtymävaiheen päättyessä sovitaan seurannasta. Siirtymävaiheen lopussa nuori täyttää intensiivimittaristo. Vaiheen lopussa nuorella ja vanhemmalla on luottamus ja uusia keinoja arjesta selviytymiseen. 5. Seurantavaihe Seurantavaiheessa nuori ja perhe eivät enää varsinaisesti ole ohjelmassa. Seurantavaihe koostuu 2-3 seurantatapaamisesta puolen vuoden sisällä ohjelman päättymisestä, lisäksi seurantaan voi kuulua tarpeen mukaista yhteydenpitoa puhelimitse. Seurantatapaamisten tarkoituksena on tukea nuoren ja vanhemman hyvinvoinnin lisääntymistä ja selviytyminen arjesta. Tapaamisilla arvioidaan nuoren tilanne ja tarvittaessa tarkistetaan jatkosuunnitelmaa sekä voimavarareppua. Yhdellä seurantatapaamiskäynnillä nuori täyttää intensiivimittariston kolmannen kerran, jolloin intensiiviohjelman vaikutuksien pysyvyydestä saadaan tietoa. Seurantatapaamiset toteutetaan yksilöllisesti räätälöiden joko nuoren yksilötapaamisena, verkosto- tai perhetapaamisena. Seurantaan voi kuulua myös ryhmien jälkitapaaminen. Seurantavaiheen ydinkysymyksiä ovat: Miten intensiiviohjelma on tukenut nuoren/ vanhemman arjen sujumista tai edistänyt perheen hyvinvointia? Toimiiko Voimavarareppu sovitusti? Toimiiko nuoren arki? Seurantavaiheen päättyessä nuori ja vanhempi voivat paremmin ja perheen arki toimii. Näkökulmat ja aihealueet Tehtävät ja työnjako Asiakasnäkökulma: Asiakas osallistuu yksilö-, ryhmä- ja perhetyöskentelyyn. Nuori ja perhe ovat mukana toiminnan ja palvelun suunnittelussa ja arvioinnissa koko ohjelman ajan. Ammattilaissnäkökulma: Vinssi valitsee ohjelmaan osallistujat. Asiakkaat Vinssille ohjataan alueellisesta lastensuojelusta. Sosiaalityöntekijä: esimiehisyys, projektivastuu ja siihen liittyvät tehtävät asiakastyötä Sosiaaliohjaaja asiakastyö kehittämistyö jatkuva arviointi Muut erikseen sovitut alueelliset yhteistyökumppanit: Osallistuvat asiakasohjaukseen, ohjelmasta tiedottaminen, Vinssin työntekijöiden konsultointi tapauskohtaisesti Alueellinen sosiaalityöntekijä oman asiakkaansa kokonaisprosessin seuranta sekä tiivis yhteistyö tiimin kanssa koko ohjelmajakson aikana

4 Organisatorinen näkökulma: Budjetointi, henkilöstöhallinto, resurssit (tilat, työntekijät, toimintarahat) ja niihin liittyvät tukipalvelut. Toimijat Asiakasnäkökulma: Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevart vuotiaat nuoret ja heidän perheensä Ammattilaissnäkökulma: Moniammatillinen tiimi: Sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaajia ja alueen omat monialaiset toimijat Organisatorinen näkökulma: Sosiaalivirasto; perhepalvelut, lastensuojelu. Mahdollisuus myös monihallintokuntaiseen organisointiin Tiedot, taidot ja välineet Asiakasnäkökulma: Vanhemmuus ja kodinolosuhteet on oltava lähtötilanteessa riittävät, jotta nuori voi asua kotona. Ammattilaissnäkökulma: Työntekijöillä tulee olla toimivat vuorovaikutustaidot ja kokonaisvaltaiset tiedot: murrosiästä,perhedynamiikasta, perheille suunnatuista palveluista,ryhmänohjauksesta. Välineet: puhelin, auto (esim. vuokrattu), tietokone ostopalveluina: liikuntalajiohjaus, majoitus, ravintopalvelut, virkistys- ja koulutuspalvelut Organisatorinen näkökulma: Käyttöön tarvitaan viimeisin tutkimustieto lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä. Rakenteiden tulee tukea ja helpottaa yhteistyön tekemistä. Yhteistyösopimukset eri hallintokuntien kesken, joissa määritellään yhteistyön pelisäännöt ja tavoitteet. Periaatteet ja säännöt Asiakasnäkökulma: Työskentelysopimuksessa sovitaan: yksilö- ja perhekohtaisista tavoitteista, tapaamisista, valokuvaamisesta, toimintaympäristöistä (Facebook) Ryhmän omat pelisäännöt: toisen kunnioittaminen, luottamuksellisuus,päihteettömyys,väkivallattomuus,tavoitteena toimintaan sitoutuminen Ammattilaissnäkökulma: Ohjelman periaatteet: yksilöllisyys kunkin nuoren ja perheen tarpeista käsin Asiakkaan kunnioittaminen Toivon etsiminen Luottamuksen kokemuksen välittäminen Sensitiivisyys Positiivisen palautteen korostaminen, palkitseminen ja kiittäminen Säännöllisyys tapaamisissa Tulevaisuuteen suuntaaminen Vinssi on lastensuojelun tukitoimi ja käyttää lastensuojelun tietojärjestelmää Vaitiolovelvollisuus

5 Organisatorinen näkökulma: Tukea, arvostaa ja ymmärtää työntekijöitä ja asiakkaita Luoda hyvät ja ylläpitää toimintaedellytykset. Sovituista asioista kiinnipitäminen. Lapsen etu on aina etusijalla verrattuna organisaation omiin tuotannollisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin esimerkiksi sijoituksien vähentäminen Lait ja asetukset Asiakasnäkökulma: Perustuslaki Oppivelvollisuuslaki Perusopetuslaki Lastensuojelulaki Ammattilaissnäkökulma: Lastensuojelulaki Oppivelvollisuuslaki Perusopetuslaki Organisatorinen näkökulma: Perustuslaki Oppivelvollisuuslaki Perusopetuslaki Lastensuojelulaki Työnantajan toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Talous Asiakasnäkökulma: asunto, ruoka, vaatteet eli perustoimentulo kunnossa Ammattilaissnäkökulma: Organisatorinen näkökulma: Budjetointi, henkilöstöhallinto, resurssit (tilat, työntekijät, toimintarahat) ja niihin liittyvät tukipalvelut

6 Käyttöönoton seuranta ja arvointi: Käyttöönottava kunta Helsinki, pilotointi Käytännön sovellusympäristö Vuosina pilotoitu Espoossa ja Helsingissä. Vuonna 2012 alueellisesti Helsingin Malmilla Käyttöönoton yleiset tavoitteet ja aikataulu Aikataulu: pilotointi Espoossa ja Helsingissä 2012 alueellisesti Helsingissä, Malmilla Malmin aluueelta saatujen kokokemuksien pohjalta arviointi vuoden 2012 lopussa. Käyttöönoton ja arvioinnin resurssit Työntekijöitä 4 Vinssin toimintaa rahoitetaan Kaste-rahoituksella (Lapsen ääni - kehittämisohjelma) ja Helsingin kaupungin Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta. Käyttöönoton vastuuhenkilö Leena Männistö Vinssi Perhekeskustoiminnan päällikkö Sisko Lounatvuori Käyttöönoton arvioinnin vastuuhenkilö Leena Männistö Käyttöönoton arvioinnin tulokset Pilotointi kesken Käyttöönoton vaihe tai tila Koulutus ja perehdytys Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) 2012 koko Helsinkiä koskeva käyttöönotto suunnitelma Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi Vinssin työntekijät, ydinryhmä, Lapsen ääni hallinto Vinssi 2 hankesuunnitelma. Lastensuojelu palveluiden nykytilanteen arviointia. Liite Selvitys nuorten palveluista ( ALPO) Hankekausi Valmistuvat 2012 lopulla Osatehtävä 2: Koulutus ja perehdytys Konsultointia muihin kuntiin liittyen nuorten palveluiden kehittämiseen. Lastensuojelu, nuoriso-, koulu ja terveyspalvelut. Ammattilaislle tiedottamista mm. Talentian asiantuntijapäiville. kts. edellä Hankekauden 2012 aikana.

7 Palataan asiaan. Osatehtävä 3: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset Organisatorinen näkökulma käsitellään Vinssin ydinryhmässä Asiaskasnäkökulma Vinssin henkilökunta omissa keskusteluissa ja suunnitelmissa, Nuorille ja vanhemmille suunnattu palautekysely, Nuorten intensiivimittaristo Ammattilaisnäkökulmasta toimintaa tarkastellaan asiakastyönkonsultaatioissa, mahdolliset moniammatilliset ja monialaiset työryhmät Vinssin työntekijät, sosiaalityöntekijät, perheet, nuoret, ydinryhmä Vinssin henkilökunnan yhteiset tapaamiset ja keskustelut, palautekyselyt nuorille ja vanhemmille, Nuorten intensiivimittari. Analyysi tehdään yhdessä työntekijöiden ja avustavan tutkijan kanssa. Hankekausi 2012 Väliarviointi nuorten kokemuksista intensiiviohjelmasta tammikuu 2011 (linkki) Loppuraportti Nuorten kokemuksista intensiiviohjelmasta 2011 marraskuussa. (linkki) (linkki) Arvioinnin yhteenveto hankekaudelta Loppuraportti Malmilla tehdystä pilotoinnista 2012 lopussa Osatehtävä 4: Nykytilan analyysi toimeenpanon jälkeen Osatehtävä 5: Loppuanalyysi ja johtopäätökset