Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun

Transkriptio

1 Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Käytännön tarkoitus Päätavoite: Lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden lisääminen siirtymävaiheessa. Osatavoitteet: Lisätä vanhempien roolia ja osallisuutta lapsen kehitysympäristöissä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, koulussa ja iltapäivätoiminnassa sekä neuvolassa. Vahvistaa vanhemmuutta ja vanhempien keskinäistä vertaistukea sekä kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä vuorovaikutuksellisessa ja tasavertaisessa kasvatuskumppanuuden hengessä. Arvioida, jatkokehittää, laajentaa ja juurruttaa Espoossa aiemmin toteutetussa Verkostot lapsen elämän siirtymävaiheissa -hankkeessa kehitettyjä vanhempien osallisuutta lisääviä toimintamalleja. Selkeyttää ja vahvistaa Perhekeskus -ajatteluun pohjautuvia alueellisia moniammatillisia yhteistyö- ja toimintamalleja eri toimijoiden välillä lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Koulun aloittaminen tuo isoja muutoksia lapsen ja perheen elämään ja arkeen. Tässä vaiheessa lapsi tarvitsee vanhempiaan, kiireetöntä läsnäoloa ja turvaa sekä muiden aikuisten ohjausta ja kannustusta. Myös vanhemmat pohtivat lapsen siirtymävaiheessa omaa, uudenlaista rooliaan sekä osallisuuttaan. Tutusta päiväkotiympäristöstä siirtyminen kouluun merkitsee perheelle mm. uusien ihmissuhteiden rakentamista. On tärkeää, että vanhemmat osallistuvat heti koulun alusta saakka yhteiseen toimintaan ja suunnitteluun. Hyvä yhteistyö lapselle tärkeiden aikuisten välillä tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Espoossa on kehitetty erilaisia toimintamalleja, jotta lapsen siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun sujuisi mahdollisimman hyvin. Koulut jatkavat vanhempien kanssa neuvoloissa ja päiväkodeissa rakentunutta hyvää yhteistyötä. Käytännön tyyppi Palvelukäytännöt Käytännön alue Vanhemmat ja lapset, opetustoimi, varhaiskasvatus, perhe- ja sosiaalipalvelut, yksityiset palveluntuottajat esiopetukseen liittyvän päivähoidon ja koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjinä, seurakunta, MLL sekä vanhempainyhdistykset Vastuuhenkilö Projektisuunnittelija Merja von Schantz Vastuuhenkilön sähköposti Hankkeen tai organisaation www-sivu Mallinnuksen tila Mallinnus kesken Käytännön toimeenpanomalli Vanhempaintapaamiset Erityistä huomiota kiinnitetään ensimmäisen kouluvuoden aikaisen yhteistyön rakentumiseen kodin kanssa. Opettajan tulee tavata 1. kouluvuoden aikana huoltajat henkilökohtaisesti vähintään kaksi kertaa. Dialogiset vanhempainillat (oma ryhmä/luokka) Päiväkotien ja koulujen vanhempainiltojen / tilaisuuksien tulee olla vuorovaikutuksellisia siten, että aikaa on varattu yhteiselle keskustelulle, ja että vanhemmat voivat luontevasti tutustua toisiinsa. Erityisesti koulussa tulee ensimmäisen lukuvuoden aikana panostaa useampiin tilaisuuksiin, missä luokan vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja

2 rakentaa luokkayhteisöllisyyttä. Koulutulokastapaamiset Keväällä kouluissa järjestetään koulutulokkaille ja heidän vanhemmille tutustumistilaisuus, missä lapsi ja hänen vanhempansa yhdessä toivotetaan tervetulleeksi kouluun. Lähialueen kasvatusverkostotapaamiset Koulut, sen ympärillä olevat päiväkodit, koululaisten iltapäivätoimijat, neuvolat, muut toimijat sekä vanhempainyhdistyksen / johtokunnan edustajat tiivistävät yhteistyötä ja muodostavat alueelle yhteisen kasvatusverkoston. Tavoitteena on kehittää ja koordinoida lähialueellista toimintaa ja palveluja. Lähialueen kasvatusverkoston tapaamiset ovat kaksi kertaa vuodessa. Sen lisäksi verkoston jäsenet tapaavat eri kokoonpanoissa muina aikoina vuosikellossa määritettyjen ajankohtien mukaisesti. Näkökulmat ja aihealueet Tehtävät ja työnjako Asiakasnäkökulma: Asiakkaan tuleminen paikalle, aktiivinen osallistuminen vanhempaintapaamisiin, vanhempaintapahtumiin, yhteydenottoihin, osallistuminen toiminnan kehittämiseen ja palautteen antamiseen. Ammattilaissnäkökulma: Toiminnan toteuttaminen yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa toimintamallien mukaisesti. Toiminnan jatkokehittämiseen osallistuminen. Oman osaamisen kehittäminen / suunnittelu yhteistyöfoorumeiden ja koulutuksen kautta. Ammatillisuuden kehittyminen ja kumppanuusyhteistyön toteuttaminen tukee myös työhyvinvointia.palautteen antaminen. Organisatorinen näkökulma: Rakenteiden luominen ja resurssien mahdollistaminen toiminnan tueksi. Koulutusohjelman suunnittelu ja toteuttaminen. Johtamisjärjestelmään on luotu kaksi tasoa; eri tulosyksiköiden johtajien säännölliset kokoukset (linjaukset) sekä moniammatillisen projektiryhmän kuukausittaiset kokoukset (operatiivinen toiminta). Arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen. Osa toimintamalleista on kirjattu uuteen perusopetussuunnitelmaan sekä kaupungin GELP- ohjelmaan. Toimijat Asiakasnäkökulma: vanhemmat ja lapset Ammattilaissnäkökulma: luokanopettaja, laaja-alainen erityisopettaja, rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, koulun terveydenhoitaja, erityisluokanopettaja, päiväkodinjohtaja, esiopettaja, lastentarhanopettaja, koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjä, esiopetukseen liittyvän päivähoidon työntekijä, neuvolan terveydenhoitaja ja seurakunnan työntekijä Organisatorinen näkökulma: Toimialojen johtoryhmät, hankkeen johto- ja projektiryhmä sekä muut asiantuntijaryhmät, toimialojen lautakunnat, toimialojen asiantuntijat Tiedot, taidot ja välineet Asiakasnäkökulma: ei mitään Ammattilaissnäkökulma: Toteuttaa toimintamallien mukaisia tehtäviä, suunnitella yhteisiä tavoitteita ja toimintaa moniammatillisessa yhteistyössä. Organisatorinen näkökulma: Valtuutus (päätöksenteko) toiminnan toteuttamiselle, riittävien resurssien antaminen, johtamistaidot sekä kokonaisnäkemys kehittämistyöstä. Periaatteet ja säännöt Asiakasnäkökulma: Vanhemmat ja lapsen aktiivisina toimijoina yhteistyössä palvelutuottajan kanssa. Ammattilaissnäkökulma: Päiväkotien, esiopetuksen, koulun ja muiden perhepalveluja tuottavien tahojen hyvä yhteistyö vanhempien ja heidän lapsiensa kanssa. Jokaisella ammattiryhmällä on oma tehtäväalue, mutta toimijoiden välinen yhteistyö on edellytys toiminnan sujuvalle jatkumolle ja tuen antamiselle yhteisille lapsiperheille. Organisatorinen näkökulma: Rakenteiden luominen ja resurssien mahdollistaminen toiminnan tueksi. Koulutusohjelman suunnittelu ja toteuttaminen. Toimintamallien hyväksyminen ja niihin sitoutuminen. Osa toiminnasta ja koulutuksesta on juurtumassa peruspalvelurakenteisiin. Resursseja on jaettu suunnitelmallisesti mukana olevien eri

3 tulosyksiköiden kesken. Lait ja asetukset Asiakasnäkökulma: Yhteiskunnalliset lait, asetukset ja säännöt Ammattilaissnäkökulma: Lain tuomat velvollisuudet ja oikeudet (esim. perusopetuslaki, kansanterveyslaki ja lastensuojelulaki), virkamieslaki, muut asetukset, säännöt ja toimintaohjeet (esim. perusopetussuunnitelma) Organisatorinen näkökulma: Samat säännöt kuin ammattilaisnäkökulmassa (sekä työlainsäädäntö, virkamieslaki).valvoa, että lakia, periaatteita ja sääntöjä noudatetaan Talous Asiakasnäkökulma: Yhteistyön ajallinen lisääntyminen Ammattilaissnäkökulma: Toimintaa on suunniteltu ja resurssoitu uudella tavalla, koska osa toimintamalleista lisää hieman mm. ajallisia resursseja. Toisaalta monet ajalliset resurssit pysyvät ennallaan. Sen sijaan sisällöllinen ja laadullinen toimintatapa muuttuu. Organisatorinen näkökulma: Hankkeen on rahoittanut Sosiaali- ja terveysministeriö (KASTE) sekä kunta omalla osuudella.

4 Käyttöönoton seuranta ja arvointi: Käyttöönottava kunta Espoo Käytännön sovellusympäristö 23 ala- ja yhtenäiskoulua 36 kunnallista päiväkotia Osaa malleista toteutetaan yllä myös mainittujen yksiköiden yhteistyökumppaneiden yksiköissä, kuten koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjät Käyttöönoton yleiset tavoitteet ja aikataulu Syksy 2009 Yhteistyöverkostojen luominen monella eri tasolla - kaupungin sisäiset/ulkopuoliset verkostot. Toimintasuunnitelman laatiminen Pilottialueiden arvioinnin valmistelu Kevät 2010 Toimintamallien arviointi pilottien toimesta Uusien koulujen ja päiväkotien ilmoittautuminen Päätös toimintamalleista Pilottialueiden tapaaminen Päätös mukaan tulevista yksiköistä Kasvatuskumppanuuskouluttaja - koulutukset alkavat Uusien koulujen tapaaminen Arviointikyselyt esiopetuksen yksiköihin Syksy 2010 Vanhempaintapaamiset - mallin juurruttaminen tukevasti kouluille alkaa Dialogisten vanhempainiltojen juurruttaminen alkaa Kasvatuskumppanuus- peruskoulututus alkaa Kyselyt 1. luokan vanhemmille ja lapsille Kevät 2011 Lähialueen kasvatusverkostotapaamiset alkavat Koulutulokastilaisuudet otetaan käyttöön Kasvatuskumppanuuskouluttaja - koulutus jatkuu Uusintakyselyt 1. luokan vanhemmille ja lapsille Vanhempaintapaamiset 1. luokalla - mallin ja kasvatuskumppanuuden perehdytys Syksy 2011 Vanhempaintapaamiset 1. luokalla mallin juurruttaminen jatkuu

5 Dialogisten vanhempainilta -mallin juurruttaminen jatkuu Kasvatuskumppanuus - peruskoulutukset jatkuvat Materiaalikansiot valmistuvat Syksy 2010 Käyttöönoton ja arvioinnin resurssit Henkilötyökuukaudet: 2 vuotta 3 kuukautta Matkat : 2190 euroa Laitteet: 1080 euroa, leasing, atk (lasku koko ajalta) kustannukset, puhelin 90 euroa Vuokrat :toukokuu 2011, 4055 euroa, siivous? Käyttöönoton vastuuhenkilö Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Opetuspäälikkö Ilpo Salonen Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Marja-Leena Remes Käyttöönoton arvioinnin vastuuhenkilö Stina Högnabba/Merja v. Schantz Käyttöönoton arvioinnin tulokset Käyttöönotto on edennyt vaiheittain. Kaikkia toimintamalleja on otettu (vaihtelevasti )käyttöön hankekauden aikana mukana olleissa työyksiköissä. Asiakkaan näkökulmaa on kartoitettu kyselyin. Niiden tulokset valmistuvat alustavasti elokuussa Käyttöönoton vaihe tai tila Suunittelussa Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi

6 Vanhemmat ja lapset, projektiryhmän jäsenet sekä hanketyöntekijä kyselyt, kokoukset Analyysi on ollut jatkuvaa koko hankekauden aikana. Tavoitteena on syksyllä 2011 koota yhteen kaikki saatavilla olevat tiedot. Kaikki tulokset eivät vielä ole tiedossa. Tällä hetkellä ollaan tavoitteiden mukaisissa aikatauluissa pysytty hyvin. Osatehtävä 2: Koulutus ja perehdytys Kasvatuskumppanuus - koulutus Seminaari Erilaiset koulutustilaisuudet Luokanopettajat, erityisluokanopettajat, laaja-alaiset erityisopettajat, apulaisrehtori, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat, esopetuksen opettajat Kevät 2010-syksy 2011 Kouluttajia 12 henkilöä Peruskurssin käyneitä 50 henkilöä ja syksyn 2011 alkavilla kursseilla 36 henkilöä. Koulutuspalautteet kerätty: pääsääntoisesti positiivista palautetta. Osatehtävä 3: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset vanhemmat, lapset, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö sekä muut toimijat. Kyselyt Suulliset palautteet Sisältö ja tilastoanalyysi Osatehtävä 4: Nykytilan analyysi toimeenpanon jälkeen Osatehtävä 5: Loppuanalyysi ja johtopäätökset Projektiryhmä, hanketyöntekijä, opinnäytetyöt syyskuu 2011

7 Muutoksen seuranta ja arviointi: Yhteyshenkilön tiedot Merja von Schantz Sovellusympäristö ja toimeenpanon vastuuhenkilö alakoulut ja niiden rehtori kunnalliset päiväkodit ja päiväkodin johtajat Toimeenpanon tavoitteet ja aikataulu ks. toimintasuunnitelma Arvioinnin resurssit Arvioinnin vastuuhenkilö tai toteuttaja tai koordinaattori Merja v. Schantz Tapaukset, joita arvioidaan 5 alakoulun vanhemmat ja lapset osa 23 koulun henkilökunnasta Muutoksen seurannan ja arvioinnin tila tai vaihe Suunittelussa Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) Yhteenveto tuloksista Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi vanhemmat ja lapset, opettajat ja oppilashuolto Kyselyt syyskuu 2011 Osatehtävä 2: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset

8 Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi Osatehtävä 2: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset