ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ"

Transkriptio

1 ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa Koulutuksen edellytyksenä ainakin yhden ART-ryhmän pito Mikkelin kaupungin kouluissa

2 KENELLE RYHMIÄ JÄRJESTETÄÄN - lasten psykiatrisen poliklinikan yhteyden otosta, tietyn lapsen ympärille muodostetulle ryhmälle lapsen omassa kouluympäristössä. (Joskus lapsi ei ole pystynyt osallistumaan polin ART-ryhmätoimintaan, tällöin oman koulun tutut lapset tukevat onnistumista) - sairaalaopetuksessa oleville avo-oppilaille. (Osasto-lapsilla omat ART-ohjaajat ja ryhmä osaston aikuisten toimesta) - sairaalaopetuksesta omaan kotikouluunsa siirtyneen oppilaan omasta luokasta muodostetulle ryhmälle (vahvistamaan sairaalaopetuksessa opittuja taitoja) - tarpeen mukaan yleisopetuksen koulun eri luokkienkin oppilaista muodostetulle ryhmälle. - Työparina, joko toinen ART-ohjaaja tai koulunkäyntiavustaja sairaalaopetuksesta, joka on perehtynyt menetelmään ohjekirjan kautta ja olemalla mukana ART-ryhmässä

3 Kenelle ART sopii? ART sopii epäsosiaalisesti, eli liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi, käyttäytyville lapsille. lapsille, jotka tiedostavat/ ovat huomanneet oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja ovat motivoituneet harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Lapset, jotka eivät aluksi koe minkäänlaista tarvetta muuttaa omaa käyttäytymistään, saattavat herätä muutoksen tarpeeseen ryhmän aikana.

4 Lasten on oltava ryhmäkuntoisia, ts. heidän on pystyttävä tulemaan tilaan, jossa on toisia lapsia, ja kyettävä toimimaan/olemaan siinä. Ryhmä toimii paremmin, jos ryhmäläiset ainakin tietävät toisensa entuudestaan. (joillekin lapsille tutut luokkatoverit helpottavat osallistumista) Usein ryhmät 4-6 lk., 1-3 lk. erikoisjärjestelyin (huomioitava esim. lukutaidottomat)

5 Koulun tehtävät ennen ART-ryhmän aloitusta Vastuuhenkilö kokoaa ART-ryhmästä hyötyvät oppilaat ja infoaa oppilaiden vanhempia ART-infolla (jonka lähetän vastuuhenkilölle.) Oppilaiden vanhemmille jaetaan oppilaan ennakkotietolomake, joka pitää palauttaa ennen ryhmän ensimmäistä kertaa. (ei käytetä, jos lapset entuudestaan tuttuja, ja pulmat tiedossa) etsii sopivan tilan ryhmän pitämiseen (tila pitäisi olla neutraali, mihin ei liity vahvoja tunteja kenelläkään, ei kenenkään oma luokka). varmistaa rehtorilta luvan tuokion kekseille ja mehuille, sekä viimeisen kerran mukavalle palkkiolle sovitaan tapaamiskerrat etukäteen

6 Art-infoa vanhemmille Hei! Olen aloittamassa ART-ryhmää lapsesi koulussa. Tässä on hieman tietoa ART-menetelmästä. Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USA:ssa ja nyt myöhemmin Euroopassa. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa lapsille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Olen muokannut virallista ART-menetelmää alakoulu-ikäisille lapsille sopivammaksi. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että lapsi kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART-harjoitteet ovat strukturoituja siihen muotoon, jossa ne ovat parhaiten hyödyksi. Lasten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta, kun tapaamisten rakenne pysyy joka kerta samanlaisena. Samat ohjaajat opettavat tärkeitä taitoja tarjoamalla tarkkaan mietityn ja esitetyn mallin. Mallista oppiminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Usein lapset oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo! Vuorovaikutustilanteita lähestytään kolmella rintamalla: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Näin voidaan huomioida myös se, että toiminnan haasteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä, lapsesta riippuen. Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan oppilaaseen ja ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Ryhmässä harjoitellaan omaan arkielämään kuuluvia hankalia tilanteita ja niiden ratkaisuja. Harjoiteltavia taitoja on 9-10 esim. anteeksi pyytäminen, itsehillintä, omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen jne. Taidon yleistymiseen eli siihen, käyttääkö lapsi oppimiaan taitoja arkielämässään kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjaajat antavat tarkkaan mietittyjä kotitehtäviä ja kannustavat niiden tekemiseen, jotta lapset saisivat kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella. Tapaamisia on yhteensä kymmenen, sisältäen viimeisen kerran mukavan plussa-palkkio -tekemisen. ART-tuokiot sisältyvät oppilaiden koulupäivään pidentämättä koulupäivää. Terveisin, Terhi Saarelainen ART-ohjaaja

7 Ryhmän kokoontuminen Ihanteellinen tapaamistahti on 3 kertaa viikossa. Tapaamisia on hyvä olla niin usein, että edellisellä kerralla harjoitellut asiat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta ei liian usein, jotta lapsella on mahdollisuus harjoitella oppimiaan taitoja sessioiden välillä arkielämässä. Ryhmän kesto 10 kertaa. Yksi kerta max. 45 min. Ryhmä kokoontuu koulupäivän aikana. Tavoite, ettei osallistujille tule korvattavia tehtäviä poissaoloista oppitunneilta. (esim. ue, mu,)

8 Art-tuokioiden rakenne Ensimmäisellä kerralla tutustutaan toisiin ja esitellään ohjaajat/lapset ja ART:in idea laaditaan ryhmän yhteiset säännöt lasten kanssa yhdessä keksitään ryhmälle oma nimi. käydään läpi plussa-säkki, plussien ansaitseminen - paikalle tulemisesta - osallistumisesta harjoitteisiin - kotiharjoitteiden tekemisestä - extra-plussat käydään läpi ensimmäinen taito: kuunteleminen Kotiharjoitteiden antaminen yhteenveto

9 Tuokioiden rakenne Tuokiot koostuvat aina samasta rakenteesta. (Edellisen kerran kotiharjoitteen läpikäyminen) 1. Taidosta keskusteleminen 2. Taidon vaiheiden läpikäyminen 3. Taidon mallintaminen ohjaajien avulla 4. Harjoitteiden tekeminen oppilaiden kanssa 5. Taidon vaiheiden kertaus keskustellen 6. Harjoitteiden antaminen lapsille kotiin 7. Seuraavan tuokion aiheen esittely

10 Mallituokioita 4 OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN - Tunteet tuovat sävyjä ja väriä elämään. Ne ovat mukana jokapäiväisessä arjessa. Ne antavat tietoa siitä, mikä on innostavaa, vastenmielistä, surullista ja lannistavaa, tärkeää tai vähemmän tärkeää. - Tunteiden myötä ihminen saa vaikutelmia ja tekee välittömiä tulkintoja toisista ihmisistä ja ympäristöstään. - Tunteet ovat mukana sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa sekä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. - Usein erilaiset tuntemukset sekoittuvat toisiinsa ja johtavat vahvoihin, mutta epämääräisiin tunteisiin. - Ensin pitää oppia tunnistamaan ja nimeämään tunteet. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita.

11 A. Taidon vaiheet 1. Tunnustele oloasi ja kehosi tuntemuksia. - Tunne voi kestää lyhyen, ohikiitävän hetken. Joskus taas sama tunne esiintyy pitkään ja toistuvasti. Esimerkiksi isoja menetyksiä seuraava suru nousee toistuvasti esiin ja vaatii pitkää aikaa. - Kun rentoutuu tunnustelemaan omaa kehoa, voi kysyä, miltä tunne tuntuu kehossa: 0nko se puristusta rinnassa, möykky palleassa, kireyksiä hartioissa? Onko vaikeuksia hengittää ja saada kunnolla ilmaa? Onko hengitys nopeaa ja pinnallista vai rauhallista? Onko vaikeaa pysähtyä aloilleen ja olla paikallaan? - Keskittymällä rauhallisesti juuri siihen kohtaan kehossa, missä tunne edes häivähdyksenä tuntuu, jotain selkeämpää yleensä nousee pintaan ja jotain tulee mieleen. - Usein tunteet tuntuvat sydämen kohdalla, vatsan tai pallean alueella, rintakehässä tai niska-hartiaseudulla, mutta myös muualla kehossa. - Vihjeitä: punastuminen, perhosia vatsassa, lihasten jännittyminen jne.

12 2. Mieti, mikä sai tuntemukset aikaan. - Keskity tapahtumiin kuten tappelu, yllätys, säikähdys, iloisuus 3. Mieti, millä sanalla voisit kuvat tunnettasi. - Nimeäminen antaa tunteille sisällön ja merkityksen. Merkityksen antaminen sisältää tavallaan alustavia suuntaviivoja siitä, mitä tunteelle voisi tehdä ja miten sitä tulisi käsitellä. Nimeämällä voi myös esimerkiksi erottaa vihan, syyllisyyden ja loukkaantumisen toisistaan. - Mikä on tämän tunteen merkitys? Mikä tunne on kysymyksessä? Millä yhdellä sanalla kuvailisit näitä tunteita: - Innostuneisuus Huojennus Rentous Onni = IL0 - Huoli Ujous Nolous Ahdistus Lamaannus = PELKO - Hellyys Ihastus Kiintymys Luottamus = RAKKAUS - Ulkopuolisuus Pettymys Apeus Kaiho Ikävä = SURU - Turhautuminen Nöyryytys Ärtymys Kateus Raivo = VIHA - Jännitys Ällistys Helpotus Ilahtuminen = YLLÄTYS

13 B. Mallintaminen - koulussa: oppilasta nolottaa, kun kaverit pilkkaavat häntä pelkuriksi, kun on kieltäytynyt energiajuoman juomisesta. -osastolla : lapsi on iloinen toisen lapsen sanomasta kohteliaisuudesta. vähän sä olet hyvä pelaamaan wiitä C. Taidon kertaus ja harjoitteiden antaminen - Harjoitus koulussa: tunnista tunteesi, jos joku kehuu sinua. - Osastolla: tunnista tunteesi, jos joku nimittelee sinua. D. Seuraavan tuokion aihe: Tunteiden ilmaiseminen

14 Mitä seuraavaksi ART:in saralla Mikkelissä Suunnitelmissa kouluttaa 3 perhe-art-ohjaajaa (Family tiesmenetelmä) (toukokuu 2015/syyskuu 2015) 10 uutta ART-ohjaajaa sivistystoimen henkilöstöstä (syksy 2015) Aloittaa syksyllä perhe-art sairaalaopetuksessa oleville avo-oppilaille ja heidän vanhemmille.

ART. Aggression Replacement Training

ART. Aggression Replacement Training ART Aggression Replacement Training Mitä on ART? MITÄ ON ART? Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa meitä lähinnä

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Treenaa mieli vahvaksi!

Treenaa mieli vahvaksi! Hei, oot ainutlaatuinen! Sillä on väliä, miten sä voit. mielenterveysseura.fi Treenaa mieli vahvaksi! Treenaa mieli vahvaksi! Meillä kaikilla on keho ja mieli, joista on tärkeää pitää huolta. Huolehtimalla

Lisätiedot

Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti!

Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti! Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti! Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli ALKUTUSKAA Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07

ARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 TEEMA: TUNTEELLISET LAPSET OULUNSALOSSA VETÄJÄ: Nina Ollikainen, kiertävä erityislastentarhanopettaja KÄYTÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA : Oulunsalon kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009

Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

NÄIN HUOLEHDIMME TURVALLISUUDESTA. Rehtori Jyrki Huusko Nepenmäen koulu Niinivaaran koulu Tikkamäen koulu (sairaalaopetus) jyrki.huusko@jns.

NÄIN HUOLEHDIMME TURVALLISUUDESTA. Rehtori Jyrki Huusko Nepenmäen koulu Niinivaaran koulu Tikkamäen koulu (sairaalaopetus) jyrki.huusko@jns. NÄIN HUOLEHDIMME TURVALLISUUDESTA Rehtori Jyrki Huusko Nepenmäen koulu Niinivaaran koulu Tikkamäen koulu (sairaalaopetus) jyrki.huusko@jns.fi NEPENMÄEN, NIINIVAARAN JA TIKKAMÄEN KOULU Oppilasmäärä: n.

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Oppiaineen tehtävä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kykyä toimia toisten

Lisätiedot

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan

Lisätiedot

ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE

ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE Rovaniemen sairaalakoulu ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE Oppilas Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Henkilötunnus Kotikunta Koulu Koulu ja kunta Opettaja Luokka-aste Puhelin Rehtori

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä

Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista sekä vanhempien löytäminen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

VAIHTOEHTO. -välitunti. kouluun päiväkotiin kotiin X X X. NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

VAIHTOEHTO. -välitunti. kouluun päiväkotiin kotiin X X X. NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana VAIHTOEHTO -välitunti X X X kouluun päiväkotiin kotiin NEPSY-hanke NEPTUNUS Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana 11 1 10 12 2 9 3 8 7 6 4 5 Monien lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40)

JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40) JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40) Mikä toiminnassa on onnistunut? (yhteenveto) - innostuneisuus, monipuolisuus - pienet tai pienehköt ryhmät -

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Asiakkaan tunnepolusta boostia bisnekseen

Asiakkaan tunnepolusta boostia bisnekseen Asiakkaan tunnepolusta boostia bisnekseen Jouni Niemi Mari Ainasoja Sanna Rytövuori Menestys liiketoiminnassa vaatii tunnetta 8.4.2016 12/2013-04/2016 Mikä? Tutkimushanke, jossa tehdään fiiliksestä faktaa

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 2 Emootiot

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 2 Emootiot o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 2 2 unteita voidaan tarkastella tunneteorioiden kautta eri näkökulmista. Fysiologisissa tunneteorioissa keskeisellä sijalla ovat tunteisiin liittyvät fysiologiset

Lisätiedot

Turvataidon nettimateriaali

Turvataidon nettimateriaali Turvataidon nettimateriaali TuTa hanke 3.12.2014 Pirjo Lahtinen, Elina Ristimäki, Helvi, Iines Hemmilä, Marjo Kokko, Eveliina Loijas, Anna Boman, Iiris Aalto Taustaa Onerva Mäen koulussa turvataitokasvatusta

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 9 9 Opettaja voi soveltaa Mielen hyvinvoinnin jakson arvioinnissa ter veys tiedon yleisiä arviointiperusteita. Lue lisää arvioinnista koko materiaalin johdantoluvusta.

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot