ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ
|
|
- Inkeri Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa Koulutuksen edellytyksenä ainakin yhden ART-ryhmän pito Mikkelin kaupungin kouluissa
2 KENELLE RYHMIÄ JÄRJESTETÄÄN - lasten psykiatrisen poliklinikan yhteyden otosta, tietyn lapsen ympärille muodostetulle ryhmälle lapsen omassa kouluympäristössä. (Joskus lapsi ei ole pystynyt osallistumaan polin ART-ryhmätoimintaan, tällöin oman koulun tutut lapset tukevat onnistumista) - sairaalaopetuksessa oleville avo-oppilaille. (Osasto-lapsilla omat ART-ohjaajat ja ryhmä osaston aikuisten toimesta) - sairaalaopetuksesta omaan kotikouluunsa siirtyneen oppilaan omasta luokasta muodostetulle ryhmälle (vahvistamaan sairaalaopetuksessa opittuja taitoja) - tarpeen mukaan yleisopetuksen koulun eri luokkienkin oppilaista muodostetulle ryhmälle. - Työparina, joko toinen ART-ohjaaja tai koulunkäyntiavustaja sairaalaopetuksesta, joka on perehtynyt menetelmään ohjekirjan kautta ja olemalla mukana ART-ryhmässä
3 Kenelle ART sopii? ART sopii epäsosiaalisesti, eli liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi, käyttäytyville lapsille. lapsille, jotka tiedostavat/ ovat huomanneet oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja ovat motivoituneet harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Lapset, jotka eivät aluksi koe minkäänlaista tarvetta muuttaa omaa käyttäytymistään, saattavat herätä muutoksen tarpeeseen ryhmän aikana.
4 Lasten on oltava ryhmäkuntoisia, ts. heidän on pystyttävä tulemaan tilaan, jossa on toisia lapsia, ja kyettävä toimimaan/olemaan siinä. Ryhmä toimii paremmin, jos ryhmäläiset ainakin tietävät toisensa entuudestaan. (joillekin lapsille tutut luokkatoverit helpottavat osallistumista) Usein ryhmät 4-6 lk., 1-3 lk. erikoisjärjestelyin (huomioitava esim. lukutaidottomat)
5 Koulun tehtävät ennen ART-ryhmän aloitusta Vastuuhenkilö kokoaa ART-ryhmästä hyötyvät oppilaat ja infoaa oppilaiden vanhempia ART-infolla (jonka lähetän vastuuhenkilölle.) Oppilaiden vanhemmille jaetaan oppilaan ennakkotietolomake, joka pitää palauttaa ennen ryhmän ensimmäistä kertaa. (ei käytetä, jos lapset entuudestaan tuttuja, ja pulmat tiedossa) etsii sopivan tilan ryhmän pitämiseen (tila pitäisi olla neutraali, mihin ei liity vahvoja tunteja kenelläkään, ei kenenkään oma luokka). varmistaa rehtorilta luvan tuokion kekseille ja mehuille, sekä viimeisen kerran mukavalle palkkiolle sovitaan tapaamiskerrat etukäteen
6 Art-infoa vanhemmille Hei! Olen aloittamassa ART-ryhmää lapsesi koulussa. Tässä on hieman tietoa ART-menetelmästä. Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USA:ssa ja nyt myöhemmin Euroopassa. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa lapsille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Olen muokannut virallista ART-menetelmää alakoulu-ikäisille lapsille sopivammaksi. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että lapsi kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART-harjoitteet ovat strukturoituja siihen muotoon, jossa ne ovat parhaiten hyödyksi. Lasten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta, kun tapaamisten rakenne pysyy joka kerta samanlaisena. Samat ohjaajat opettavat tärkeitä taitoja tarjoamalla tarkkaan mietityn ja esitetyn mallin. Mallista oppiminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Usein lapset oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo! Vuorovaikutustilanteita lähestytään kolmella rintamalla: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Näin voidaan huomioida myös se, että toiminnan haasteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä, lapsesta riippuen. Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan oppilaaseen ja ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Ryhmässä harjoitellaan omaan arkielämään kuuluvia hankalia tilanteita ja niiden ratkaisuja. Harjoiteltavia taitoja on 9-10 esim. anteeksi pyytäminen, itsehillintä, omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen jne. Taidon yleistymiseen eli siihen, käyttääkö lapsi oppimiaan taitoja arkielämässään kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjaajat antavat tarkkaan mietittyjä kotitehtäviä ja kannustavat niiden tekemiseen, jotta lapset saisivat kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella. Tapaamisia on yhteensä kymmenen, sisältäen viimeisen kerran mukavan plussa-palkkio -tekemisen. ART-tuokiot sisältyvät oppilaiden koulupäivään pidentämättä koulupäivää. Terveisin, Terhi Saarelainen ART-ohjaaja
7 Ryhmän kokoontuminen Ihanteellinen tapaamistahti on 3 kertaa viikossa. Tapaamisia on hyvä olla niin usein, että edellisellä kerralla harjoitellut asiat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta ei liian usein, jotta lapsella on mahdollisuus harjoitella oppimiaan taitoja sessioiden välillä arkielämässä. Ryhmän kesto 10 kertaa. Yksi kerta max. 45 min. Ryhmä kokoontuu koulupäivän aikana. Tavoite, ettei osallistujille tule korvattavia tehtäviä poissaoloista oppitunneilta. (esim. ue, mu,)
8 Art-tuokioiden rakenne Ensimmäisellä kerralla tutustutaan toisiin ja esitellään ohjaajat/lapset ja ART:in idea laaditaan ryhmän yhteiset säännöt lasten kanssa yhdessä keksitään ryhmälle oma nimi. käydään läpi plussa-säkki, plussien ansaitseminen - paikalle tulemisesta - osallistumisesta harjoitteisiin - kotiharjoitteiden tekemisestä - extra-plussat käydään läpi ensimmäinen taito: kuunteleminen Kotiharjoitteiden antaminen yhteenveto
9 Tuokioiden rakenne Tuokiot koostuvat aina samasta rakenteesta. (Edellisen kerran kotiharjoitteen läpikäyminen) 1. Taidosta keskusteleminen 2. Taidon vaiheiden läpikäyminen 3. Taidon mallintaminen ohjaajien avulla 4. Harjoitteiden tekeminen oppilaiden kanssa 5. Taidon vaiheiden kertaus keskustellen 6. Harjoitteiden antaminen lapsille kotiin 7. Seuraavan tuokion aiheen esittely
10 Mallituokioita 4 OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN - Tunteet tuovat sävyjä ja väriä elämään. Ne ovat mukana jokapäiväisessä arjessa. Ne antavat tietoa siitä, mikä on innostavaa, vastenmielistä, surullista ja lannistavaa, tärkeää tai vähemmän tärkeää. - Tunteiden myötä ihminen saa vaikutelmia ja tekee välittömiä tulkintoja toisista ihmisistä ja ympäristöstään. - Tunteet ovat mukana sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa sekä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. - Usein erilaiset tuntemukset sekoittuvat toisiinsa ja johtavat vahvoihin, mutta epämääräisiin tunteisiin. - Ensin pitää oppia tunnistamaan ja nimeämään tunteet. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita.
11 A. Taidon vaiheet 1. Tunnustele oloasi ja kehosi tuntemuksia. - Tunne voi kestää lyhyen, ohikiitävän hetken. Joskus taas sama tunne esiintyy pitkään ja toistuvasti. Esimerkiksi isoja menetyksiä seuraava suru nousee toistuvasti esiin ja vaatii pitkää aikaa. - Kun rentoutuu tunnustelemaan omaa kehoa, voi kysyä, miltä tunne tuntuu kehossa: 0nko se puristusta rinnassa, möykky palleassa, kireyksiä hartioissa? Onko vaikeuksia hengittää ja saada kunnolla ilmaa? Onko hengitys nopeaa ja pinnallista vai rauhallista? Onko vaikeaa pysähtyä aloilleen ja olla paikallaan? - Keskittymällä rauhallisesti juuri siihen kohtaan kehossa, missä tunne edes häivähdyksenä tuntuu, jotain selkeämpää yleensä nousee pintaan ja jotain tulee mieleen. - Usein tunteet tuntuvat sydämen kohdalla, vatsan tai pallean alueella, rintakehässä tai niska-hartiaseudulla, mutta myös muualla kehossa. - Vihjeitä: punastuminen, perhosia vatsassa, lihasten jännittyminen jne.
12 2. Mieti, mikä sai tuntemukset aikaan. - Keskity tapahtumiin kuten tappelu, yllätys, säikähdys, iloisuus 3. Mieti, millä sanalla voisit kuvat tunnettasi. - Nimeäminen antaa tunteille sisällön ja merkityksen. Merkityksen antaminen sisältää tavallaan alustavia suuntaviivoja siitä, mitä tunteelle voisi tehdä ja miten sitä tulisi käsitellä. Nimeämällä voi myös esimerkiksi erottaa vihan, syyllisyyden ja loukkaantumisen toisistaan. - Mikä on tämän tunteen merkitys? Mikä tunne on kysymyksessä? Millä yhdellä sanalla kuvailisit näitä tunteita: - Innostuneisuus Huojennus Rentous Onni = IL0 - Huoli Ujous Nolous Ahdistus Lamaannus = PELKO - Hellyys Ihastus Kiintymys Luottamus = RAKKAUS - Ulkopuolisuus Pettymys Apeus Kaiho Ikävä = SURU - Turhautuminen Nöyryytys Ärtymys Kateus Raivo = VIHA - Jännitys Ällistys Helpotus Ilahtuminen = YLLÄTYS
13 B. Mallintaminen - koulussa: oppilasta nolottaa, kun kaverit pilkkaavat häntä pelkuriksi, kun on kieltäytynyt energiajuoman juomisesta. -osastolla : lapsi on iloinen toisen lapsen sanomasta kohteliaisuudesta. vähän sä olet hyvä pelaamaan wiitä C. Taidon kertaus ja harjoitteiden antaminen - Harjoitus koulussa: tunnista tunteesi, jos joku kehuu sinua. - Osastolla: tunnista tunteesi, jos joku nimittelee sinua. D. Seuraavan tuokion aihe: Tunteiden ilmaiseminen
14 Mitä seuraavaksi ART:in saralla Mikkelissä Suunnitelmissa kouluttaa 3 perhe-art-ohjaajaa (Family tiesmenetelmä) (toukokuu 2015/syyskuu 2015) 10 uutta ART-ohjaajaa sivistystoimen henkilöstöstä (syksy 2015) Aloittaa syksyllä perhe-art sairaalaopetuksessa oleville avo-oppilaille ja heidän vanhemmille.
ART. Aggression Replacement Training
ART Aggression Replacement Training Mitä on ART? MITÄ ON ART? Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa meitä lähinnä
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotTreenaa mieli vahvaksi!
Hei, oot ainutlaatuinen! Sillä on väliä, miten sä voit. mielenterveysseura.fi Treenaa mieli vahvaksi! Treenaa mieli vahvaksi! Meillä kaikilla on keho ja mieli, joista on tärkeää pitää huolta. Huolehtimalla
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotOppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti!
Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti! Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli ALKUTUSKAA Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07
KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 TEEMA: TUNTEELLISET LAPSET OULUNSALOSSA VETÄJÄ: Nina Ollikainen, kiertävä erityislastentarhanopettaja KÄYTÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA : Oulunsalon kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotOpiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön
Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu
61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotSuomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009
Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2
ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.
LisätiedotE Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen
HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotART- ja stressinhallintaryhmät
ART- ja stressinhallintaryhmät Käytännön tarkoitus Tarkoituksena on edistää nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä auttaa lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotMonitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotElämyksi kehittämisseminaari
Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij
LisätiedotTUNTEIDEN TUNNISTAMINEN
TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut
LisätiedotVANHEMPAINILTA Opsii!
VANHEMPAINILTA 6.9.2016 Opsii! ILLAN SISÄLTÖ Ops - mitä uutta? Arvioinnin ja arviointikäytänteiden muutokset Kaikki koodaataan! Laaja-alainen osaaminen ja valinnaisuus OPS MITÄ UUTTA VAI MITÄÄN UUTTA?
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo
Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotYRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA
YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotHoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016
Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE
Rovaniemen sairaalakoulu ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE Oppilas Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Henkilötunnus Kotikunta Koulu Koulu ja kunta Opettaja Luokka-aste Puhelin Rehtori
LisätiedotDialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland
Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotNÄIN HUOLEHDIMME TURVALLISUUDESTA. Rehtori Jyrki Huusko Nepenmäen koulu Niinivaaran koulu Tikkamäen koulu (sairaalaopetus) jyrki.huusko@jns.
NÄIN HUOLEHDIMME TURVALLISUUDESTA Rehtori Jyrki Huusko Nepenmäen koulu Niinivaaran koulu Tikkamäen koulu (sairaalaopetus) jyrki.huusko@jns.fi NEPENMÄEN, NIINIVAARAN JA TIKKAMÄEN KOULU Oppilasmäärä: n.
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotKoulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen
Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:
LisätiedotYläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotSosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku
Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan
LisätiedotKoulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia
Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotYlöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9
Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Oppiaineen tehtävä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kykyä toimia toisten
LisätiedotLänsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma
Länsimäen koulu, Vantaa Salla Kurki ja Sari Lusma Monikulttuurinen koulumme muuttuu 1.-9- koulusta 5.-9- kouluksi ja lähelläolevasta koulusta tulee 1.-4- koulu meille tulee uusia oppilaita (6. -7.lk).
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotSomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:
SomeBody -mittari Pvm: Nimi: Arvioi asteikolla 0-10 taitoasi ja osaamistasi seuraavissa väittämissä. Asteikon toinen ääripää (0) merkitsee, ettet tunnista väittämässä ilmaistua taitoa tai osaamista itsessäsi
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotSosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut
Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,
LisätiedotMITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?
1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotIsonkyrön kunnan perusopetus
Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
Lisätiedot* com/watch?v=lykwyqc MsEw
30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotYksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen
Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
Lisätiedot10. Kerto- ja jakolaskuja
10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotMISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT?
MISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT? MATERIAALISSA KÄSITELLÄÄN PERUSTUNTEET: suru, pelko, viha, ILO Tunnemateriaalissa mukana myös positiivisina tunteina: rauhallisuus ja odotus (Miltä tuntuu odottaa
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
Lisätiedot