Pelaajan havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä
|
|
- Siiri Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pelaajan havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä
2 Esityksen sisältö Aistit ja niiden kehittyminen Ekspertit vs noviisit Havaintomotorinen harjoittelu Taitoharjoittelun periaatteita
3
4
5 Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot
6 Pelin havainnointi on vaativa tehtävä Suuren informaatiomäärän integrointi Nopeat, vaihtelevat ja ennalta arvaamattomat liikkeet (pallo ja pelaajat) Ajoittaiset näköesteet (esim toinen pelaaja blokkaa pallon näkemisen) Joukkuetovereiden ja vastustajien havaitseminen ja ennakointi Etäisyys toisiin pelaajiin Syöttömahdollisuudet Vastustajan mahdollisuudet syötönkatkoon Jatkosyötöt
7 Rankkarin torjunta Pallon nopeus 75 km/h Pallolla kestää n 600 ms lentää pilkulta maaliin Maalivahdin torjuntaliike kestää n ms Torjunta pitää aloittaa jo ennen potkua
8 Näköaisti Kaksi näköaistia: tarkka näkö (ventral vision) & liike- ja sijaintinäkö (dorsal vision) Näkö on usein ensisijainen tiedon lähde Näkö dominoi myös muita aisteja (esim junan lähteminen viereiseltä raiteelta)
9 Eri näköaistit Ventraalinäkö Lyhytkestoinen Kohteiden väri, sijainti, nopeus Hyvä päätöksenteon opettelussa Eksplisiittinen oppiminen Dorsaalinäkö Pitempikestoinen Kohteiden sijainti, liike ja koko suhteessa muihin kohteisiin Hyvä liikehallinnan opettelussa Implisiittinen oppiminen ( just do it )
10 Aistinelinten toimintakyky ei selitä urheilijoiden taitotasoa Pitääkö huippupelaajalla olla superaistit?
11 Liikunnassa tärkeitä visuaalisia taitoja Dynaaminen visuaalinen tarkkuus (nopeasti liikkuvien kohteiden tarkka näkeminen) Visuaalinen keskittyminen (häiriötekijöiden huomiotta jättäminen) Katseella seuraaminen (liikkeen seuraaminen katseella ilman pään liikettä) Silmä-käsi-keho koordinaatio (kehon osien ajoitus ja kontrolli näköinformaatioon perustuen) Visuaalinen muisti (nopeasti liikkuvien ihmisten ja esineiden muistaminen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan) Visualisoiminen (liikkeen näkeminen omassa mielessä)
12 Liikunnassa tärkeitä visuaalisia taitoja Perifeerinen näkö (sivuille näkeminen ilman pään kääntämistä) Visuaalinen rektioaika (aivojen näköärsykkeen käsittelyyn käyttämä aika) Syvyyden havainnointi (etäisyyden arviointi)
13 Valmentaja tarkkailee kenttää kolmannessa persoonassa Urheilija toimii sekä kolmannessa että ensimmäisessä persoonassa Voiko valmentaja antaa relevantteja vihjeitä pelaajalle? Voiko valmentaja oikeasti opettaa urheilijaa?
14 Kuuloaisti Kuulon merkitys korostuu paikannusta vaativissa tehtävissä kyky paikantaa äänen suunta on tärkeä Horisontaalinen ja vertikaalinen paikantaminen Kuuloa hyödynnetään suoritusten ajoittamisessa ja palautteen saamisessa Ääni rikkoo ennakoinnin.
15 Liikunnassa tärkeitä auditiivisia taitoja Horisontaalinen paikantaminen Vertikaalinen paikantaminen Auditiivinen tarkkaavaisuus Auditiivinen erottelukyky Auditiivinen muisti Käsitesisällön ymmärtäminen (esim substitution-switch)
16 Tuntoaisti Tuntoaistin avulla kontrolloidaan liikkeitä Tietoa mm. paineesta, lämpötilasta, muodoista, teksteistä värinästä
17 Tasapainoaisti Sisäkorvan tasapainoelin aistii kehon liikkeitä ja asentoa Kaarikäytävät ja karvareseptorit Tasapainoon vaikuttavat myös näkö- ja tuntoaistit
18 Proprioseptiikka ja kinetiikka Proprioseptiikka antaa tietoa kehon jäsenten asennoista (esim kuinka monta sormea koukussa selän takana) Kinetiikka liittyy kehon osien liikkeisiin, mm. mihin suuntaan ja millä nopeudella kehon osat liikkuvat
19 Sensorinen integraatio Eri aistien tuottamat aistimukset jäsentyvät yhdeksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi
20 Mero 2016
21
22 Motorinen kehittyminen Refleksitoimintojen vaihe 0 1 v (esim imemis- ja sukellusrefleksit) Alkeellisten taitojen omaksumisvaihe 1 2 v (esim juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen alkeisvaiheet) Motoristen perustaitojen oppimisen vaihe 3-8 v (tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot)
23 Näköaistin kehittyminen Näköaisti dominoi muita aisteja, Vastasyntyneen näkö on noin 5% aikuisen näöstä, 5- vuotiaalla noin 70% ja 10-vuotiaana aikuisen tasolla, tosin lopullinen silmän koko vasta 12- vuotiaana Liikkumisen kehittyminen edellyttää aistien kehittymistä Periferaalinen näkökenttä on kahden viikon iässä 15 astetta ja viiden kuukauden iässä 40 astetta Informaation niputtaminen voidaan oppia tuetusti jo 5-vuotiaana ja ilman ulkoista apua 9-vuotiaana
24 Tilan havainnointi: Useat toiminnat vaativat kolmiulotteista havainnointia Vasemman ja oikean silmän erilainen kuva mahdollistaa syvyys- ja etäisyysarvioinnin Syvyyden arvioinnin kehittymistä tukevat monipuoliset kokemukset eri liikuntamuodoista Näköaistin kehittyminen
25 Näköaistin kehittyminen Kohteeseen katsominen: n. 4 kk:n iässä vauva oppii siirtämään katseen kohteesta toiseen 9 ikävuoteen saakka lapset eivät kykene erottamaan osia ja kokonaisuutta 3 4 vuotiaat voivat oppia suuntiin liittyviä käsitteitä (matala/korkea, alla/päällä, edessä/takana) Liikkeen havainnointi: Liikkeen suunnan erottelu 8 vkon iässä Alle 6 vkon iässä ei kyetä havaitsemaan erittäin hitaita liikkeitä
26 Kinesteettisen havainnoinnin kehittyminen Kehon osien tunnistaminen n 6 v Suunnista hahmottuu ensin ylös-alas, sitten eteen-taakse ja viimeiseksi sivulle Kehon lateraalisuuden hahmottaminen n 4 5 v Kehon keskilinjan ylitys kehittyy 4 10 v, tosin vielä 10 v voi olla vaikeuksia
27 Kätisyyden kehittyminen Nyrkkiin puristaminen ja tarttuminen / ennen 3 kk Yhdellä kädellä kurottaminen / 3 kk jälkeen Esineen käsittely yhdellä kädellä / 7 kk Esineen käsittely molemmilla käsillä / 1 kk yhdellä kädellä käsittelyn jälkeen Oikea / vasenkätisyys / 4 v
28 Kuuloaistin kehittyminen Vastasyntyneen kuulo on aikuisen kuuloa heikempi noin 60 db 3 kk ikäinen kuulee hyvin matalia taajuuksia, muttei kovin hyvin korkeita taajuuksia Noin 6 kk iässä vauvan kuulo on aikuisen tasolla
29 Sijainnin arviointi, erot samankaltaisten äänien välillä, mallit (tempo, intensiteetti ja taajuus), äänien erottaminen taustaäänistä Ero äänen saapumisajassa vasempaan ja oikeaan korvaan mahdollistaa paikallistamisen 6 7 kk asteen auditiivinen kulma (aikuisilla 1 2 astetta) 3 vuotias osaa määritellä kaukaa tulevan äänen suunnan Auditorisen havainnoinnin kehittyminen
30 Pelinluvun kehittyminen Vaikka aistinelimet kehittyvätkin varhain, niin pelin luvun oppiminen vaatii aikansa Pelin luvun kehittyminen edellyttää tehtävä-relevantin ja tehtäväirrelevantin informaation tunnistamista Kun iän ja harjoittelun myötä kokemukset karttuvat, ongelmanratkaisu tehostuu Kyky monitoroida tehtävän vaatimuksia, käyttää strategista ja taktista suunnittelua, ennustaa mahdollisia seuraamuksia ja ennakoida vastustajan aikomuksia kehittyy läpi lapsuus- ja nuoruusiän
31 Taidon fysiologia (Vänttinen 2013) Hermo-lihasjärjestelmän eri alueet mukana: Aivot: Motivaatio ja huomiokyky Tiedon prosessointi, päätöksen teko Suunnittelu Liikemallit Hermosto: Välittää käskyt Reflektoriset radat Lihakset: Voimantuotto Aineenvaihdunta Aistinelimet Havainnot (reseptorit, aistit)
32 Taidon fysiologia (Vänttinen 2013) Usein toistetusta liikkeestä muodostuu liikkeen aistikuva ja myöhemmin liikemalli isojen aivojen motoriseen aivokuoreen Liikemallia toistamalla syntyy automaatio-ohjelma, joka voidaan suorittaa ilman tietoista ajattelua tehokkaasti: ohjaus siirtyy tiedollisista aivojen osista alempiin automaatiokerroksiin taitosuoritusta ei ennätä ajattelemaan Sama pätee ääreishermosto- ja lihastasolla: Hermopunosten välittäjäaineiden herkistyminen Lihasten valkuaisainesynteesi Liikemallien määrä virikkeiden mukainen: Luodaan uusia edellytyksiä luoda uutta
33 Taidon fysiologia (Vänttinen 2013) Näkökyky Kuulo Tunto Lihas 2 x bit/s 2 x bit/s bit/s bit/s Tietoiseen käsittelyyn 100 bit/s
34 Onko havainnointi opeteltavissa? Aivojen muokkaantuvuus (plastisuus) mahdollistaa havaintotaitojen opettelemisen Aivoissa tapahtuu uudelleen organisoitumista opittaessa uutta tai kun esimerkiksi korvataan vaurioituneita aivoalueita Aloittelijoita ei tulisi ohjeistaa toimimaan ekspertin tavoin, vaan opettelemaan kuin ekspertti Tutkimuksissa positiivisia tuloksia urheilijoiden oppimisesta havaintomotoriikan osalta
35 Mitä harjoitellaan? Useiden esineiden seuraaminen (multiple object tracking) / esimerkiksi liikkuvien valopisteiden seuraaminen kuvaruudulla / maalivahdin tulee seurata palloa, joukkuetovereita ja vastustajia Useimmat ihmiset kykenevät seuraamaan neljää tai viittä kohdetta Eliittiurheilijat ovat tässä muita parempia Laaja näkökenttä (large visual field) / joukkueurheilussa suurin osa tapahtumista on 3 asteen tarkan näkökentän ulkopuolella, ekspertit kykenevät keskittämään katsettaan, ekspertit kykenevät havainnoimaan asioita periferaalinäöllä Harjoitellaan siirtämään fokusta ilman katseen siirtoa Nopeuskynnykset (speed tresholds) Nopeasti liikkuvia kohteita vaikeampi havainnoida Stereoskopia (binocular depth cues) Stereoskopia parantaa suorittamista
36 Mitä harjoittelusta seuraa? Parantunut kyky havainnoida ja prosessoida pelaajien liikkumismalleja laajemmassa näkökentässä (esimerkiksi kyky seurata neljää pelaajaa kolmen sijaan), tämä lisää taktista tietoisuutta ja älykkäiden päätösten tekoa Havainnointi tapahtuu vähemmällä vaivalla, jolloin resursseja vapautuu muihin havaintokohteisiin ja keskittymispaineet pienenevät Oppiminen auttaa duaalitehtäviin, jossa esimerkiksi pitää lukea vastustajan kehon kieltä tinkimättä tietoisuudesta ympäröivistä pelaajista
37 Ekspertit Tunnistavat mallit noviiseja nopeammin ja paremmin, Erilaisten tilanteiden tunnistaminen on ennakointikykyjen vahvin ennustaja Ennakoivat tilanteita paremmin osittaiseen informaatioon perustuen Kykenevät löytämään paremmin vihjeitä minimaalisesta tietomäärästä Omaavat tehokkaammat visuaaliset etsintätavat Hyödyntävät todennäköisyydet paremmin Ovat strategisesti noviiseja etevämpiä
38 Eksperteillä katse kohdentuu informatiivisempiin kohteisiin kuin noviiseilla Häiritsevät tekijät vaikuttavat eksperttien katsekäyttäytymiseen vähemmän kuin noviiseilla Visuaalinen etsintä
39 Taitavat pelaajat Hyödyntävät sisäistä tietoa Huomioidakseen relevantteja informaation lähteitä ympäristöstä Etsiäkseen systemaattisesti ja taitavasti informaatiota näkökentästä Ennakoidakseen aikarajoitteisia tapahtumia etuajassa Vahvistaakseen niukkaa informaatiota, jonka havaintosysteemi vastaanottaa ympäristöstä
40 Ekspertit vs noviisit Vasteen tarkkuus Ekspertit tarkempia päätöksissään Vasteen nopeus Ekspertit nopeampia ennakoinneissaan Fiksaatioiden määrä Eksperteillä vähemmän katseen fiksaatioita Fiksaatioiden kesto Eksperttien fiksaatiot kestävät kauemmin
41 Tilanteiden pysäyttäminen videolta Katsekäyttäytymisen analysointi Näkökentän peittäminen osittain Valopisteistä muodostuneen hahmon havainnointi VR-teknologia Miten havaintomotoriikkaa tutkitaan
42 Havainnointi- ja päätöksentekokykyjä tukevat harjoitteluperiaatteet Vaihteleva ja random harjoittelu Bandwidth palaute Kysely Ulkoinen tarkkaavaisuuden kohde Quiet eye harjoittelu Mallien tunnistus-harjoittelu Implisiittisestä harjoittelusta rohkaisevia tuloksia
43 Havaintoharjoittelun spesifisyydestä Syttyviin valoihin reagointi kehittää varsin vähän jalkapallossa tarvittavaa havainnointia Nk matalan tason visuaalisessa prosessoinnissa ei eroja eksperttien ja noviisien välillä, ts. oppiminen reagoimaan syttyviin valoihin ei välttämättä siirry pelikentälle
44 Motorinen vai kognitiivinen oppiminen? (Hämäläinen 2016) Motoriset ja kognitiiviset opitut asia tallentuvat eri osiin aivoja: Motoriset muistot; striatum, pikkuaivot (ja aivokuori) Kognitiivinen informaatio; aivokuori Kognitiivinen muisti on tietoista, motorinen muisti ei ole Hippokampuksen toiminta on oleellista tietoiselle muistille Mutta ei tiedostamattomalle muistille Motorinen oppiminen on tiedostamatonta Motorinen oppiminen ei välttämättä edellytä kognitiivista oppimista Oppijan ei välttämättä tarvitsee tietää, kunhan tekee oikein!
45 Quiet eye (Vickers 2009) Katseen kohdistamiseen vaikuttavat Visuomotoristen työtilojen määrä Sijaintien ja kohteiden lukumäärä ja tyyppi Mielenkiinnon kohde Havainnon ja toiminnan yhdistäminen Eksperteillä nk Quiet eye ilmiö Viimeinen spesifiin kohteeseen kiinnitetty katse (3:n asteen visuaalisen kulman sisällä ja vähintään 100ms)
46 Quiet eye Kriittinen kognitiivisen prosessoinnin vaihe, jossa hienosäädetään ja ohjelmoidaan motorisen taidon parametrit, kuten voima, suunta ja nopeus
47
48 Muistin rakenteet (Vänttinen 2013) Sensorinen puskurimuisti: pitää aistimuksia niin kauan muistissa, että niistä ehtii syntyä tulkinta 1-2 s Työmuisti parhaillaan käytettävän tiedon varasto 30s (<60s), 7±2 tapahtumaa, tehokkaasti 3±2 viimeksi kuullut ohjeet säilyvät muistissa sellaisenaan 5-10s Pitkäkestoinen muisti tieto siirtyy työmuistista säilömuistiin, jos sitä on käsitelty syvällisesti, toistettu tai siihen liittyy voimakkaita tunteita Ikuinen ja rajaton taidot automatisoituessaan
49
50
51 Työmuisti ja havaintomotoriikka Työmuisti kuvastaa yksilön kapasiteettia tallentaa asioita lyhytkestoiseen muistiin, sekä kykyä ylläpitää tehtävää, vaimentaa ja välttää häiriöitä Työmuistikapasiteetti on yhteydessä kognitiiviseen kontrolliin ja tarkkaavaisuuden suuntaamiseen
52 Työmuistikapasiteetti on tärkeä urheilussa Korkean työmuistikapasiteetin urheilijat olivat matalan kapasiteetin urheilijoita parempia tarkkaavaisuuden keskittämisessä ja häiriöiden välttämisessä Korkean työmuistikapasiteetin urheilijat tekijät yllättävissä tilanteessa paremmin päätöksiä (matalan kapasiteetin urheilijat toteuttivat sokeasti valmentajan ohjeita tilanteista riippumatta)
53 P. Hämäläinen 2016
54 Representatiivisuus Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Rajoitteiden manipulointi Urheilija Tarkkaavaisuuden suunta Ympäristö Tehtävä Informaation ja liikkeen yhdistäminen Funktionaalinen vaihtelu Pedagogiset kanavat Harjoittelu Ohjeet Palaute Tavoitteellinen toiminta Mukaeltu lähteestä Chow ym. 2016
55
56
57
58
59 Oppiminen on Ongelmien ratkaisemista Opitun muistamista Rutiinien mekaaninen toistaminen ei kehitä aivoja; uusien asioiden kokeileminen ja oppiminen kehittää Uusien asioiden oppiminen johtaa taitojen kehittymisen lisäksi ongelmanratkaisu- ja oppimiskyvyn kehittymiseen Taidot opitaan, jotta niistä tulisi automaattisia, automaattisten taitojen toistaminen ei edesauta taitojen oppimista (V.Eloranta)
60 Experts are always made, not born (Anders K. Ericsson)
61 Pelkkä tekeminen ei riitä tarvitaan myös vaihtelua Ei ole olemassa optimaalista suoritustekniikkaa, ei edes yksilökohtaista. Tekniikkaharjoittelun ei tulisi suuntautua täydellisen tekniikan tavoitteluun, vaan virheiden tehokkaaseen korjaamiseen (Bosch 2015)
62 Kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan, sillä sen enempää astuja kuin virtakaan ei ole sama.
63 Motorisen suorituksen malli (Kauranen 2011)
64
65 Vähemmän on enemmän
66 KOGNITIIVINEN vaihe -perusliikemallin kehittyminen ASSOSIATIIVINEN vaihe -liikemallin tarkentuminen AUTOMAATIOVAIHE -liikkeet automatisoituneita Taitojen oppimisen vaiheet
67 Tiedostettu vai tiedostamaton oppiminen?
68 A centipede was happy, quite! Until a toad, in fun Said, Pray which leg moves after which? This raised her doubts to such a pitch She fell exhausted in the ditch Not knowing how to run Paralysis by analysis
69 This is me Ian Thorpe As I begin to swim I allow myself to feel where the water is moving around me, how it flows off my body. I listen to any erratic movement which means I m not relating to the water and I have to modify my stroke, change it until I feel the water moving smoothly past me. I can do this at low speed or very high speed I don t need someone to tell me that my stroke looks great or that it looks terrible because I have an inner sense of the water and the environment is already communicating with me.
70 Lähteet ja oheislukemista Araujo,D., Ripoll,H. & Raab,M. (2009) Perspectives on cognition and action in sport. Nova Science Publ. New york. Baker C., Campus J. & Cinelli M. (2015) An athletic approach to studying perception-action integration: Does sport-specific training, and the impact of injury, influence how individuals visually guide navigation? Wilfried Laurier University. Baker,J. & Farrow,D. (2015) Routledge handbook of sport expertise. Routledge international handbooks. Blaser,E. & Sperling,G. (2008) When is motion motion? Perception, 37(4), Chow,J. & Davids,K. (2015) Non linear pedagogy in skill acquisition. An introduction. Routledge Davids,K., Button,C. & Bennet,S. (2008) Dynamics of skill acquisition. A constraints-led approach. Human Kinetics. Faubert.J. & Sidebottom,L. (2012) Perceptual-cognitive training of athletes. Journal of clinical sport psychology 2012,6, Furley,P. & Wood,G. (2016). Working memory, attentional control and expertise in sports: A review of cureent literature and directions of future research. Journal of applied research in memory and cognition. Mann,D., Williams,M., Ward,P. & Janelle C. (2015). Perceptual-cognitive expertise in sport: a meta-analysis. Journal of sport & exercise psychology 2007,29, Mero,A.,Nummela,A.,Kalaja,S. & Häkkinen,K. (2016). Huippu-urheiluvalmennus. VK-kustannus. Ward, P. & Williams,M. (2003). Perceptual and cognitive skill development in soccer The multidimensional nature of expert performance. Journal of sport & exercise psychology, 2003, 25, Vickers,J. (2007) Perception, cognition and decision training. The quiet eye in action. Human Kinetics. Williams,M.(2002) Perceptual and cognitive expertise in sport. The Psychologist. Vol 15 no 8, Williams,M. (2000) Perceptual skill in soccer: implications for talent identification and development. Journal of sport Sciences, 18(9),
71 Kiitokset mielenkiinnosta
Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä
Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot Pelin havainnointi on vaativa tehtävä Suuren informaatiomäärän integrointi
LisätiedotTaitojen oppimisesta VAT Pajulahti
Taitojen oppimisesta VAT Pajulahti 28.11.2016 Sami Kalaja Sami Kalaja Varsaluoma 2016 Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot Vastaanotamme jatkuvasti informaatiota Näkö
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotLapsuus- ja valintavaiheen voima- ja taitoharjoittelu uintiurheilussa. Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Lapsuus- ja valintavaiheen voima- ja taitoharjoittelu uintiurheilussa Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Esityksen sisältö Lasten voimaharjoittelusta Nuorten uimareiden voimaharjoittelu
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
LisätiedotTaitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja
Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu
LisätiedotTiekartta taitavaksi urheilijaksi
Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotTaidon oppiminen koripallossa Puolustuspelimallit
Taidon oppiminen koripallossa 2.2. Puolustuspelimallit Train ugly Tehtävä: 1. Katso video ja kirjaa ylös 3 5 asiaa, jotka nousevat esille oppimisesta 2. Keskustele huomioistasi parin kanssa 3. Muodostakaa
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotPerusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti
Perusliikuntataidot ja taitovalmennus Sami Kalaja Lahti 22.11.2014 Asiantuntijatyöt lasten & nuorten ja valintavaiheen urheilusta (www.sport.fi) Sami Kalaja Minkälainen purjehtijan tulisi olla? Sami Kalaja
LisätiedotTAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Tomi Vänttinen Urheilubiomekaniikan johtava asiantuntija www.kihu.fi KANSAINVÄLINEN TASO Kansainvälinen vaatimustaso
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotTaitovalmentajakoulutus. Sami Kalaja
Taitovalmentajakoulutus Sami Kalaja Taitojen oppimisen peruselementit Monipuolisuus Harjoittelun määrä Hauskuus Oppijan aktiivisuus Sisältöteemoja Käsitteiden määrittely Oppimisen periaatteet Valmentajana
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotEsityksen tavoite. Video apuvälineenä koripalloilijan taitoharjoittelussa. 1.Kertoa miksi videota kannattaa käyttää apuvälineenä taitoharjoittelussa
1/11/17 Video apuvälineenä koripalloilijan taitoharjoittelussa Nuorisovalmennusseminaari 2017 Petka Lehtinen Esityksen tavoite 1.Kertoa miksi videota kannattaa käyttää apuvälineenä taitoharjoittelussa
LisätiedotTutkittua tietoa taidon oppimisesta sovelluksia heittämiseen
Tutkittua tietoa taidon oppimisesta sovelluksia heittämiseen Sami Kalaja 10.1.2018 1 PALJON HEITTOJA 10.1.2018 2 Harjoittelumäärän ja taitotason välillä on yhteys 10.1.2018 3 Kuinka paljon harjoittelua
LisätiedotMotorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä
LisätiedotLIIKUNTATAITOJEN OPPIMINEN. Pekka Hämäläinen, LitM Rehtori / toimitusjohtaja Virpiniemen liikuntaopisto / Virpiniemi Sport Oy
LIIKUNTATAITOJEN OPPIMINEN Pekka Hämäläinen, LitM Rehtori / toimitusjohtaja Virpiniemen liikuntaopisto / Virpiniemi Sport Oy Linkkivinkki http://www.valmennustaito.info/taito/ KIHU VALO Kuortaneen Urheiluopisto
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotLiikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotMaalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun
Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun. 02-03 04-05 06-08 Kausisuunnitelma 2016-2017 Maalivahtiharjoittelu eri ikäluokissa Taktinen harjoittelu Tekninen harjoittelu Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset valmiudet
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotHavaintomotoristen taitojen opettaminen & non-lineaarinen pedagogiikka. Taito tarttuu seminaari Oulu Sami Kalaja
Havaintomotoristen taitojen opettaminen & non-lineaarinen pedagogiikka Taito tarttuu seminaari Oulu 23.2.2018 Sami Kalaja Ongelmat ratkaistaan taidolla Sport is a problem solving activity where movements
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
LisätiedotTaitojen oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteiden laitos JY
Taitojen oppiminen Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteiden laitos JY Esityksen teemoja Taitojen oppimisen peruskäsitteitä Ydinkeskeinen motorinen oppiminen Nykyaikaisia taitojen oppimisen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotTaitoharjoittelun uudet (vanhat) suunnat. Sami Kalaja
Taitoharjoittelun uudet (vanhat) suunnat Sami Kalaja Nikolai Bernstein (1896-1966): vapausasteongelma Egon Brunswick (1903-1955): representatiivisen designin käsite James Gibson (1904-1979): liikkuminen
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotHarjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu
Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu NMV-ikäisen urheilijan näkökulmasta HARJOITTELUN PERUSPERIAATTEET ~ Säännöllistä! ~ Nousujohteista! ~ Tarkoituksenmukaista! ~ Realistista! ~ Suunnitelmallista!
LisätiedotMonipuolisuuden merkityksestä valmentautumisessa. Sami Kalaja
Monipuolisuuden merkityksestä valmentautumisessa Sami Kalaja Periaatteet ennen kikkoja As to the methods there may be a million and then some, but principles are few. The man who grasps principles can
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotTAITO TARTTUU TREENAAMALLA!
TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotTaidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala
Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotKOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA
KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotLiiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo
Liiketaitoharjoittelu koripallossa Jussi Räikkä 14.12.2011, Salo Valmennuksen kehä Osaan ratkaista pelitilanteita 1-2 peli-kaverin kanssa Minulla on keinot, miten voitan 1vs.1 tilanteita Peli- ja ajattelutaidot
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotLapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa
Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotHarjoittelun painopistealueet
Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin
LisätiedotJalkapallo Biologinen ikä
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Jalkapallo Biologinen ikä SHA seminaari Marraskuu 2015 Tomi Vänttinen Hohtava biomekaanikko KIHU www.kihu.fi T Biologinen ikä - Johdanto Kalenteri-ikä
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotLiikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena
Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotOHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA)
OHJEITA VALMENTAJILLE/ JOUKKUEENJOHTAJILLE TEHTÄVÄT ENNEN FBA TAPAHTUMAA - PELAAJIEN LISÄYS - JOUKKUETAPAHTUMIEN LISÄYS (VALMENTAJA) MYEERIKKILÄ FBA TOIMINNASSA MyEerikkilä on Eerikkilän Urheiluopiston
LisätiedotMiten oppimista voi tehostaa?
Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotÄlyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun
Älyvaa&eet innostavat oikeaan liikkumiseen ja harjoi&eluun Innostu työstä seminaari 22.5.2014 Kasnäs Veikko Louhevaara, professori (emeritus) Myontec Oy Sulaute&u 5etotekniikka - Ubicom - Ubi- tekniikka
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotSimultaanit ja konsekutiivit muisti ja toiminnanohjaus 1. Muistin testausta sanoilla
Simultaani- ja konsekutiivitulkkien muistin ja tarkkaavaisuuden eroista Alustavia tutkimustuloksia KäTu-2017-symposium,21.4.207 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO TOHTORIOHJELMA PSYCO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA
LisätiedotOpas omatoimiseen harjoitteluun
Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta
LisätiedotYHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA
Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL
LisätiedotYksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus
Yksilökeskeinen valmennusfilosofia - Kokonaisvaltainen valmennus Kokonaisvaltainen valmennus Taktiikka / Pelikäsitys Havainnointi / Hahmottaminen Ratkaisuvaihtoehdot Päätöksenteko Ratkaisut Suorittaminen
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotURHEILIJAKSI KASVAMINEN JA LAJIN OPISKELU
URHEILIJAKSI KASVAMINEN JA LAJIN OPISKELU Suorituksen katsomisen ja videon rooli Teuvo Moilanen UKK-instituutti 17.1.2012 KEITÄ TE OLETTE? URHEILIJOITA VALMENTAJIA KORTIT ESIIN SEUROJEN TOIMIHENKILÖITÄ
LisätiedotPelin kautta oppiminen
Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali
LisätiedotMOTORISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA OPETTAMINEN
MOTORISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA OPETTAMINEN Pekka Hämäläinen, LitM Rehtori / toimitusjohtaja Virpiniemen liikuntaopisto / Virpiniemi Sport Oy MOTORINEN Motor (lat.) viittaa liikkeeseen Motoriikka > Liikkuminen
LisätiedotToiminnallisen näön profiili
Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotKeskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin
Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit
LisätiedotSTEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue
STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:
Lisätiedot3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet
3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ
LisätiedotOHJAAJAKOULUTUS OSIO 2
OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 (4 h) Teoriaosuus Oppiminen 120 min Oppia liikunnan avulla Video eri oppimisvaiheissa
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotPELAAJAPOLKU F1 - E2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE
Lisätiedot3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET
3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET Valmentajalla pitää olla näkemys siitä, mitä taitoja pelaajan pitää oppia ja omaksua ja minkä ikäisenä. Lasten kehityskäyrä kulkee yksilöillä eri tavalla. Toinen oppii
Lisätiedot