Taitoharjoittelun uudet (vanhat) suunnat. Sami Kalaja

Transkriptio

1 Taitoharjoittelun uudet (vanhat) suunnat Sami Kalaja

2 Nikolai Bernstein ( ): vapausasteongelma Egon Brunswick ( ): representatiivisen designin käsite James Gibson ( ): liikkuminen edellyttää havainnointia, havainnointi edellyttää liikkumista Non-lineaarisen pedagogiikan oppi-isiä

3 Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu organisoituu itsestään intuitiivisesti.

4 Urheilija pyrkii toistamaan valmentajan näyttämän/kuvaileman mallisuorituksen Drillit ja kontekstista irrallaan oleva harjoittelu Verbaaliset ohjeet, toistot, liikkeen osien harjoittelu Verbaalinen palaute, korjausohjeet, ohjeet kuinka etukäteen määrätty liike suoritetaan Harjoitteluun käytetyn ajan painottaminen Perinteinen taitovalmennus (lineaarinen pedagogiikka)

5 Ei kehitä älykkäitä, ajattelevia ja itsenäisiä urheilijoita Estää urheilijoita löytämästä omia ratkaisuja liikeongelmiin Valmentajat valmentavat samalla tavalla kuin heitä itseään on valmennettu Lineaarisen pedagogiikan kritiikkiä

6 Taidon oppimisen malli (Newell 1996) Oppija Informaatio Ympäristö Tehtävä Liike Sami Kalaja

7 Non-lineaarisen pedagogiikan periaatteita Syy-seuraus suhteellisuus: pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus Monet mahdollisuudet: yhden rajoitteen (constraint) säätäminen avaa lukuisia ratkaisumahdollisuuksia Muuttujien kontrollointi: tila, aika, etäisyys kohteisiin, välineiden ominaisuudet Vaihtelu: vaihtelu harjoittelussa lisää ratkaisuvaihtoehtojen määrää

8 Rajoitteiden manipulointi Non-lineaarinen pedagogiikka käytännössä Representatiivinen oppimisen suunnittelu (harjoitukset vastaavat/edustavat kilpailusuoritusta) Suorituksen kannalta olennaisten informaatioliike -kytkentöjen kehittäminen Toiminnallisen vaihtelun varmistaminen Tarkkaavaisuuden kohteen suuntaaminen

9 Representatiivisuus Harjoittelun suunnittelun periaatteet Rajoitteiden manipulointi Urheilija Tarkkaavaisuuden suunta Ympäristö Tehtävä Informaation ja liikkeen yhdistäminen Funktionaalinen vaihtelu Pedagogiset kanavat Harjoittelu Ohjeet Palaute Tavoitteellinen toiminta

10 Rajoitteet (constraints) Urheilijaan liittyviä: fyysiset ominaisuudet (pituus, paino, lihasrasva suhde, hermoyhteydet aivoissa, perintötekijät, antropometria, lihasten ja nivelten rakenne etc), toiminnalliset ominaisuudet (taitotaso, kognitiot, motivaatio, voima, nopeus, liikkuvuus etc) Ympäristöön liittyviä: fyysinen ympäristö, sosio-kulturellinen ympäristö Tehtävään liittyviä: erilaisten välineiden käyttö, säännöt, peli/harjoittelualue, rajat/merkinnät, urheilijoiden määrä, informaation lähteet Valmentajan tulee kyetä modifioimaan ja manipuloimaan sopivia rajoitteita siten, että urheilija voi tutkailla ja omaksua toiminnallisia koordinaatioratkaisuja, jotka kohtaavat tehtävän tavoitteet.

11 Havaintojen ja toiminnan yhdistämistä kehittävä representatiivinen (lajin kannalta toimiva) oppimisen suunnittelu Ilman informaatiota liike ei voi olla toiminnallinen ja päinvastoin Traditionaalisessa pedagogiikassa painopiste on informaation siirrossa ohjeilla, palautteella ja demonstraatioilla valmentajalta urheilijalle mieleen palauttamisen kehittämiseksi (määrän korostuminen) Palautteen sijaan informaatio

12 Yksilön toimintakapasiteetti säätelee havaintoja, jotka ovat viritetty informaation kautta liikkumismahdollisuuksiin ympäristössä Yksilön havaintoihin ympäristöstä (esimerkiksi etäisyyksien arviointi) vaikuttavat koettu ponnistelun tarve Havainto on toiminnallinen teko, jossa poimitaan informaatiota liikkeiden säätelemiseksi Ekologinen psykologia

13 Havainto-motorinen maisemakuva Dynaaminen ja abstrakti kartta oppijalle tarjolla olevista kaikista potentiaalisista liikeratkaisuista Kartan ulkoasuun vaikuttavat perintötekijät, kehitystaso, aikaisemmat oppimiskokemukset ja tehtävän vaatimukset Kartta on alati muuttuva ja muotoutuva, ajan myötä oppijan kehitystaso ja kokemukset muuttuvat, kartta muuttuu vastaamaan informaation virtaa ja uusia kokemuksia Oppija etsii ja löytää useita alueita, joissa sijaitsevat menestyksekkäät tehtäväratkaisut. Näitä kutsutaan nimellä solution manifold

14 Tarjoumat (affordances)

15 Tarjoumat

16 Affordances M

17 Informaation rooleja Ankkurointi (esimerkiksi portaiden nouseminen) Skaalaaminen (esimerkiksi juoksumatolla kävelyn muuttaminen juoksuksi) Häiritseminen (esimerkiksi uimarin tekniikan muuttaminen valmentajan antamalla informaatiolla) Stabilointi (esimerkiksi metronomin tahtiin tekeminen)

18 Harjoittelun aikana annettu informaatio parantaa tulosta, mutta voi heikentää oppimista Liiallinen valmentajan tarjoama informaatio ja riippuvuus siitä ovat vaarallisia Monimutkaisten koordinaatiomallien opettelussa yksityiskohtaisten ohjeiden ja palautteen antaminen ei ole aina tarpeen ja voi olla ajan haaskausta Kuinka paljon informaatiota?

19 Suoritustason pysyvyys ei edellytä koordinaatiomallin pysyvyyttä Pysyvyys viittaa toistettavissa olevaan vakaaseen suoritustasoon, joka on saavutettavissa joustavilla ja vaihtelevilla koordinaatiomalleilla Vaihtelu suoritustasossa Vaihtelu koordinaatiomallissa Vaihtelu harjoitteissa

20 Sopeutuvuus Sopeutuvuus on tasapainoa pysyvyyden (suoritusvarmuus) ja joustavuuden (vaihteleva toiminta) välillä ja se on taitavuuden edellytys useassa urheilulajissa Ekspertit kykenevät jatkuvasti huippusuoritukseen, joka kestää häiriöitä ja joka on toistettavissa samankaltaisena, mutta ei identtisenä Taitosuorituksessa ei ole kyse jonkin aivoihin tallennetun mallin toistamisesta, suoritukseen vaikuttavat aina mm perintötekijät, ajatukset, muisti, aikomukset ja ympäristötekijät (Bernstein 1967)

21 In non-linear pedagogy, skill fits the body rather than the body fitting the skill and self-determined behavior is that which reflects the needs of the individual

22 Non-lineaarinen pedagogiikka ja sisäinen motivaatio Näpit irti valmentaminen voi vahvistaa koettua pätevyyttä Valmentajan tulee tunnistaa suoritusta haittaavat tekijät ja manipuloida rajoitteita siten että urheilija ratkaisee ongelman itseorganisoitumisen kautta Kyseleminen on hyvä valmennusmetodi, joka lisää urheilijan pätevyyden kokemista tee näin älä noin VAI miltä tuntuu, jos kokeilisit Kokeilemalla oppiminen voimistaa autonomista oppimista Valmentajan rooli on enemmän tukeva kuin kriittinen tai korjaava Yksilökeskeinen fokus vahvistaa sisäistä motivaatiota

23 Tunteet ja kognitiot liittyvät toisiinsa Tunteita ja kognitioita ei voida erottaa toisistaan ja niitä tulee tarkastella psykologisina prosesseina, jotka liittyvät liikkeen ja yksilöympäristö kokonaisuuden eri aspekteihin Feeling is knowing. Yksilön käyttäytymistä säätelevät informaatiot ympäristöstä (esim. fysikaalinen ja visuaalinen) ja yksilöstä itsestään (esim. tavoitteet, tunteet, motivaatio) -> tunteet tulee ottaa huomioon harjoittelun suunnittelussa, harjoittelulla tulee olla merkitystä yksilölle, tavoitteet ovat tärkeitä

24 Tarkkaavaisuuden kohde voi olla joko kehon sisällä tai sen ulkopuolella Ulkopuolinen kohde lisää liikkeen tiedostamatonta kontrollia ja kehon itseorganisoitumisprosesseja Sisäinen kohde lisää tietoista liikekontrollia, joka voi häiritä oppimista Lapsilla ja noviiseilla voi olla tarpeen aloittaa suuntaamalla tarkkaavaisuus kehon sisäiseen kohteeseen Tarkkaavaisuuden kohde

25 Yhteenvetoa Taitovalmentajan roolissa korostuu oppimistilanteiden (tehtävät ja ympäristö) suunnittelu Jokainen oppii omalla yksilöllisellä tavallaan Kyky etsiä, löytää ja käyttää informaatiota on keskiössä Vahva sisäinen motivaatio on edellytys huipulle pääsylle