Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle
|
|
- Ville-Veikko Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntotestauspäivät Kuva: VOIMISTELULIITTO/AKIFOTO Teksti: TIMO JAAKKOLA Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle 32 LIIKUNTA & TIEDE / 2016
2 Liikuntataitojen oppimisesta tiedetään nyt enemmän kuin aiemmin. Esimerkiksi aivotutkimus on antanut paljon tietoa siitä, kuinka tehokasta taitoharjoittelua tulisi toteuttaa. Oppiminen ole suoraan havaittavissa. Taidon oppimista joudutaankin usein arvioimaan suoritusten kautta, tarkastelemalla oppimisen tekijöitä; suorituksen paranemista, yhdenmukaistumista, pysyvyyttä ja sovellettavuutta. Motoristen taitojen oppiminen ja erilaiset taitoharjoittelumenetelmät ovat tällä hetkellä pinnalla suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa. Esimerkkinä tästä ovat koulun uudet opetussuunnitelmat, jotka painottavat vahvasti motoristen perustaitojen harjoittelemisen merkitystä perusopetuksessa. Lisäksi monet lajiliitot ja järjestöt ovat lisänneet toimintaansa taitoharjoitteluun liittyviä koulutuksia ja kouluttajia. Vaikka tieto motorisesta oppimisesta ja taitoharjoittelusta on lisääntymässä, ei suomalaisen liikunnan ja urheilun arjessa edelleenkään aina olla täysin selvillä siitä, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Se ei olekaan ihme, sillä oppimista ja taidosta on kautta aikojen Suomessa käytetty monia eri käsitteitä ja malleja, ja ne elävät edelleen vahvasti valmennuksessa, opettamisessa ja ohjaamisessa. Oppimisesta ei myöskään ole aiemmin tiedetty niin paljon kuin nykyisin. Kehittyneet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet motorisen oppimisen syvemmän analysoinnin ja tuottaneet uutta tietoa siitä, miten monimutkaisesta ja kokonaisvaltaisesta ilmiöstä on kysymys. Motorinen oppiminen on harjoittelun tulosta Motorinen oppiminen tarkoittaa harjoittelun aikaansaamaa kehon sisäistä tapahtumasarjaa, joka johtaa pysyviin muutoksiin potentiaalissa tuottaa liikkeitä (Schmidt & Lee, 2005). Määritelmä pitää sisällään kolme keskeistä asiaa. Ensinnäkin oppiminen on harjoittelun tulosta, eikä esimerkiksi perimän suoraan ohjaamaa. Jokainen oppii, mikäli harjoittelee riittävästi ja riittävän laadukkaasti. Toiseksi motorinen oppiminen on kehon sisäinen tapahtumasarja. Oppijoissa tapahtuu useita rinnakkaisia neurologisia, fysiologisia, emotionaalisia ja kognitiivisia prosesseja. Oppiminen on näin ollen paljon muutakin kuin harjoittelun seurauksena havaittava ero suorituksessa. Kolmanneksi oppiminen on pysyvää. Oppimamme motorinen taito on palautettavissa mieleen pitkienkin taukojen jälkeen. Pysyvyyttä kuvaa hyvin sanonta minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Motorisen oppimisen myötä suoritukset; 1) paranevat, 2) yhdenmukaistuvat, 3) niitten pysyvyys para nee ja 4) ne ovat sovellettavissa erilaisissa ympäristöissä. Oppiminen parantaa suorituksia; niiden teho, sujuvuus ja taloudellisuus kehittyvät. Kehittyminen on usein nähtävissä mitatuissa tuloksissa. Toisaalta mitatun tuloksen paraneminen ei aina tarkoita, että se johtuisi oppimisesta. Oppiminen myös yhdenmukaistaa suorituksia. Alku vaiheessa peräkkäisten suoritusten välillä on paljon hajontaa, joka vähenee oppimisen myötä. Lisäk si suorituksista tulee pysyvämpiä. Tämä tarkoittaa palautettavuuden lisäksi myös sitä, että ulkoiset (esimerkiksi este kulkuväylällä) tai sisäiset (esimerkiksi stressi) häiriötekijät eivät aiempaan verrattuna enää häiritse suorituksen toteuttamista. Mitä enemmän osaa, sitä paremmin suoritus on toteutettavissa myös muualla kuin alkuperäisessä oppimisympäristöissä. Esimerkiksi hyvän juoksutaidon omaava pystyy juoksemaan vaikkapa metsässä, rantavedessä, liukkaalla tai kaltevalla alustalla. Motorisella oppimisella on biologinen perusta Motorisen oppimisen tausta löytyy biologiasta. Esiisämme taistelivat henkiinjäämisestä etsiessään ravintoa ja selviytyäkseen uhkaavista vaaroista. Aistit kehittyivät hankkimaan elinympäristössä selviytymiseen tarvittavaa tietoa. Liikkuminen vei myös tilanteisiin, joissa ihminen joutui ratkomaan erilaisia fyysisiä haasteita. Ajan kuluessa fyysisten haasteiden ratkominen kehitti esi-isiemme kognitiivisesta kapasiteetista vastaavia ylempiä aivojen osia. Motoriset, kognitiiviset ja havaintotaidot kehittyivät näin evoluution edetessä rinnakkain. Perusta nykyihmisen motoristen taitojen oppimiselle löytyykin tuhansien vuosien takaa. Keskeisiä tekijöitä siinä ovat kuitenkin edelleen vuorovaikutus ympäristön kanssa sekä havainnointi ja ongelmanratkaisu. Pienen lapsen liikkumaan oppiminen on tästä hyvä esimerkki. Lapsi havainnoi ympäristöä, löytää sieltä jotain mielenkiintoista ja liikkuu sitä kohti kehitysasteensa sallimalla tavalla. Liikkuessaan ja erilaisia haasteita ratkoessaan lapsi kehittää sekä moto risia Suuri osa oppimisesta tapahtuu tiedostamatta. LIIKUNTA & TIEDE /
3 Kuntotestauspäivät että kognitiivisia taitojaan. Kehityksen myötä liikkuminen tehostuu ja lapsi voi tutustua elinympäristöönsä vieläkin tehokkaammin. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Constraints-led approach ekologinen teoria liikkeiden säätelystä ja motorisesta oppimisesta Motorinen oppiminen on oppijan ja ympäristön vuorovaikutuksen ja sen kehittymisen tulosta. Havainnot ja fyysinen toiminta kulkevat prosessissa käsi kädessä, mutta havainnot edeltävät aina fyysistä toimintaa. Vuorovaikutus oppijan ja oppimisympäristön välillä sekä havaintojen sekä fyysisen toiminnan yhteys ovatkin keskeisiä tekijöitä liikkeiden säätelyn ja motorisen oppimisen ekologisessa teoriassa Constraints-led approach (Davids, Button & Bennett, 2008) (Kuvio 1). Tämä nykyisin laajasti käytetty teoria sisältää kolme tekijää; oppijan, ympäristön ja harjoiteltavan tehtävän. Yhden tekijän kehittyminen muuttaa kaikkien kolmen vuorovaikutusta, kuten esimerkki lapsen liikkumaan oppimisesta osoittaa. Davidsin ym. (2008) mallin mukaan suoritukset ja niiden koordinoituminen syntyvät myös niin sanotun havaintotoimintakehän seurauksena. Näin ollen Davidsin ym. (2008) mallissa korostuu havainnon ja toiminnan välinen läheinen yhteys. Harjoitellessaan oppija havainnoi ympäristöä ja sen muuttumista voidakseen suhteuttaa liikkumistaan ympäristön vaatimuksiin. Oppija siis säätelee liikkumistaan aistien avulla. Motorista oppimista tutkitaan nykyisin paljon analysoimalla havaintokameralla suoritusten aikaista katseen kohdistamista. Nämä niin sanotut quiet eye -tutkimukset ovat paljastaneet valtaisia eroja esimerkiksi aloittelevien ja taitavien suorittajien katseen kohdistamisesta. Esimerkiksi tarkkuussuorituksissa taitavan suorittajan katseen tarkin näkö pysyy yhdessä kohteessa, kun katse aloittelijoilla vaeltaa kohteesta toiseen. Taitava suorittaja siis on oppinut pitämään katseensa juuri siinä kohteessa, josta hän parhaiten saa suorituksessa tarvitsemaansa tietoa. Kyllä keho tietää Motorisesta oppimisesta puhuttaessa käytetään usein sanontaa Kyllä keho tietää. Näiden sanojen tausta on venäläisen fysiologi Nikolai Bersteinin (1967) tutkimuksissa liikkeiden syntymisestä ja säätelystä. Nykyiset oppijan ja oppimisympäristön vuorovaikutusta painottavat liikkeen säätelyä koskevat teoriat (esim. Constraints-led approach; Davids ym., 2008, Dynaamisten systeemien teoria; Thelen, 2005) pohjautuvat Bernsteinin työhön. Näissä teorioissa puhutaan kehon vapausasteista (degrees of freedom) sekä kehon itsejärjestäytymisestä (self-organization) liikkeisiin. Termit kuvaavat ilmiöitä, jotka ovat aina läsnä ihmisen suorittaessa tai harjoitellessa jotakin motorista taitoa. Ne kuvaavat myös oppijan ja harjoitteluympäristön vuorovaikutusta ja sen kehittymistä. Kehon vapausasteet tarkoittavat raajojen, raajojen osien, sekä niitä liikuttavia lihaksien käyttämisen laajuutta. Mitä enemmän kehon osia tarvitaan liikkeen toteuttamiseen, sitä monimutkaisemmasta taidosta on kyse. Vapausasteen määrä voidaan tarvittaessa laskea, kun huomioimalla liikkeessä tarvittavat raajat ja liikkeen toteuttamiseen tarvittavien nivelten liikkumissuunnat. Oppimisen alkuvaiheessa hermolihasjärjestelmä vähentää automaattisesti liikkuvien kehon osien ja - KUVIO 1. Constraints-Led Approach (Davids, Button, & Bennett, 2008) 34 LIIKUNTA & TIEDE / 2016
4 nivelten määrää. Toisin sanoen keho jäädyttää suorituksen vapausasteita. Samoin se yhdistää eri nivelten toiminta-ajoituksia. Tämän vuoksi esimerkiksi aloittelijan pallon potku näyttää hyvin kömpelöltä. Keho varmistaa näin, että suoritus pystytään ylipäätään toteuttamaan. Oppimisen edistyessä keho vapauttaa vapausasteita, eli suorituksessa käytettyjen raajojen ja nivelten määrä kasvaa. Taidon karttuessa hermolihasjärjestelmä lisää automaattisesti myös kehon eri osien yhteistoimintaa ja sujuvuutta. Liikkeiden itsejärjestäytyminen tarkoittaa, että kohdatessaan haasteen ihmisen liikuntakoneisto järjestäytyy automaattisesti selviytyäkseen kyseisestä tehtävästä tai tilanteesta. Raajojen, kehon ja ympäristön dynamiikka ratkaisee järjestäytymistavan. Mitä parempi taitotaso henkilöllä on, sitä tehokkaammin järjestelmä organisoituu. Toisin sanoen taitotaso ratkaisee sen, kuinka tehokkaasti liikkeiden toteuttamisessa hyödynnetään kehon eri osia vapausasteita ja miten hyvin osat toimivat koordinoidusti keskenään. Esimerkiksi taitava parkouraaja ylittää esteen hyvin eri tavalla kuin aloittelija. Sanonta Kyllä keho tietää kulminoituu juuri itsejärjestäytymisen ilmiöön. Aivot ovat motorisen oppimisen ja liikkeiden säätelyn keskusyksikkö Evoluution kuluessa aivoista kehittyi toimintamme keskusyksikkö, joka pystyi sopeuttamaan ihmisen käyttäytymisen elinympäristön haasteisiin. Tieteellisessä keskustelussa aivojen sopeutumisesta eli adaptoitumisesta vallitseviaan ympäristöön käytetään termejä plastisuus tai plastisiteetti. Termit tarkoittavat yksinkertaisesti oppimista. Motoristen taitojen harjoitteleminen synnyttää aivoihin uusia hermosoluja ja yhteyksiä hermosolujen välille. Mitä enemmän harjoittelemme, sitä voimakkaammiksi yhteydet muodostuvat. Harjoittelun tuloksena aivoihin muodostuu hermoverkkoja, jotka ovat sitä tiheämpiä mitä enemmän oppijalla on harjoittelukokemusta. Hienomotoriikassa taitoa vastaava aivojen hermoverkko on hyvin tiheä. Aiempi käsitys oli, että jokaista yksittäistä taitoa aivoissa vastaisi oma hermoverkkonsa. Nykytiedon mukaan aivoissa on yleisiä motorisia ohjelmia (generalized motor programs), jotka vastaavat sarjoista samankaltaisia motorisia taitoja. Yleisiä motorisia ohjelmia voidaan pitää laadukkaan monipuolisen harjoittelun muodostamina moniulottuvuuksisina hermoverkkoina. Yleiset motoriset ohjelmat sisältävät sekä yhteistä että eriytyvää informaatiota suoritusten toteuttamisesta. Yhteinen informaatio tarkoittaa tietoa motorisen ohjelman sisältämien liikkeiden yleisistä piirteistä. Esimerkiksi liikevirtaus on keskeinen ydinkohta kaikissa tehoheittosuorituksissa. Eriytyvät piirteet puolestaan ovat motorisen ohjelman säätelemien taitojen eroavaisuuksia. Eriytyvät piirteet ovat tehtäväspesifejä, esimerkiksi heittämisessä on erilaiset liikeradat välineestä riippuen. Liikkeitä säädellään aivoissa yleisten motoristen ohjelmien kautta, joten eri taitojen välillä on myös siirtovaikutuksia. Positiivisesta siirtovaikutuksesta on kyse silloin, kun vanhan taidon hallitseminen nopeuttaa tai sujuvoittaa uuden taidon oppimista. Luistelun hallitseminen helpottaa tavallisesti esimerkiksi hiihtotaidon oppimista. Negatiivisesta siirtovaikutuksesta on kyse, kun vanha taito hidastaa uuden taidon oppimista. Tällainen esimerkki löytyy vaikkapa tehoponnistusten ja tanssillisten ponnistusten väliltä. Bilateraalinen siirtovaikutus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vasemmalla kädellä harjoitteleminen kehittää myös oikean käden taitoa. Oppiminen etenee keskushermostossa pitkään täysin tiedostamattomissa aivojen osissa. Tietoisuus tulee oppimisprosessiin mukaan yllättävän myöhään vasta kun liikemalli on jo ohjelmoitu keskushermostossa. Näin ollen suuri osa oppimisesta tapahtuu oppijan tiedostamatta, eli implisiittisesti. Esimerkiksi oppimisprosessin alku on täysin tietoisuuden ulkopuolella. Nykyinen motorisen oppimisen tutkimus on osoittanut, että implisiittiset taitoharjoittelumenetelmät edistävät paremmin oppimista kuin perinteiset ohjaajajohtoiset, eli eksplisiittiset ohjausmenetelmät. Implisiittisissä menetelmissä johtoajatuksena on luoda, muokata ja harjoitella kokonaissuorituksia mahdollisimman aidoissa, konkreettisissa ja virik keellisissä oppimisympäristöissä. Menetelmät pyrkivät mahdollistamaan oppimiselle tarpeelliset elementit, kuten yksittäisten suoritusten välisen vaihtelun sekä huomioimaan toiminnan lisäksi myös oppimisen edellytykset, eli havaitsemisen ja päätöksenteon. Implisiittiseen oppimiseen pyrkiviä taitoharjoittelumenetelmiä ovat esimerkiksi nonlineaari pedagogiikka (Chow ym., 2016), differentiaalioppiminen (Schöllhorn, 2009) ja ydinkeskeinen motorinen oppiminen (Eloranta, 2007). Implisiittisten mene telmien käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina urheilussa parhaiten menestyvien maiden taitoharjoittelussa. Aivotutkimus on antanut paljon tietoa siitä, kuinka tehokasta taitoharjoittelua tulisi toteuttaa. Avainsana on vaihtelu. Vaihtelevissa ympäristöissä vaihtelevilla välineillä tapahtuva monipuolinen harjoittelu luo aivoihin moniulottuvuuksisia hermoverkkoja, jotka luovat perustan sille, että oppija pystyy toteuttamaan taidon erilaisissa olosuhteissa. Yksipuolinen ja samaa toistava harjoittelu luo aivoihin ainoastaan rajoittuneita hermoverkkoja ja motorisia ohjelmia. Tällöin opittu suoritus pystytään kyllä toteuttamaan hyvin siinä ympäristössä, missä se alun perin opittiin, mutta taidon siirtäminen muihin ympäristöihin tai tilanteisiin saattaa olla hyvinkin haasteellista. Sanonta paljon toistoja ilman toistamista kuvaa mainiosti taitoharjoittelun ydintä; töitä pitää tehdä paljon, mutta harjoittelun tulee olla vaihtelevaa. Liikkeiden syntyminen ja säätely informaatioprosessointiteoria Motoriikan kirjallisuudessa liikkeiden syntymistä ja säätelyä kuvataan usein myös informaatioprosessointiteorian kautta. Toisin kuten ekologinen teoria, informaatioprosessointiteoria painottaa kehon sisällä tapahtuvia hermostoon liittyviä prosesseja. Kuviossa LIIKUNTA & TIEDE /
5 Kuntotestauspäivät esitetään informaatioprosessointiteorian mukainen liikkeiden syntyminen ja säätely kokonaisuutena. Aivot tunnistavat ympäristön ärsykkeet ja ohjelmoivat lihakset ja raajat toimimaan suorituksen vaatimalla tavalla. Aivot lähettävät viestin (motorisen ohjelman sisältämä informaatio) selkäydintä ja ääreishermoja pitkin lihaksiin, jotka toteuttavat näkyvät liikkeet. Lihaksiin suuntautuvista hermosta käytetään nimeä motorinen tai efferentti hermo. Keskushermostossa hermoviestit eivät kuitenkaan kulje pelkästään aivoista lihaksiin. Liikkuessaan ihminen kerää huomattavan määrän kehonsa sisäistä tai suoritusympäristöön liittyvää tietoa, joka palautuu takai sin aivoihin. Aistielimistä takaisin aivoihin vievät hermot ovat sensorisia eli afferentteja hermoja. Kuvio 2 osoittaa myös sen, miten mielikuva suorituksesta on keskiössä liikkeiden syntymisessä ja niiden säätelyssä. Suoritusmielikuva vastaa sitä aivoissa olevaa motorista ohjelmaa (=hermoverkkoa), jonka avulla suoritus toteutetaan. Mielikuva on siis motorisen ohjelman peili. Aivoista lihaksiin lähtevä tieto vastaakin oppijan taitotason mukaista suoritusmielikuvaa. Suorituksen aikana aivoihin palautuvaa sensorista tietoa verrataan jatkuvasti aivoissa olevaan suoritusmielikuvaan. Mikäli aistitieto poikkeaa mielikuvasta, aivot muuttavat lihaksin menevää motorista ohjelmaa, jolloin suoritukset tehostuvat entisestään. Harjoittelu puolestaan vahvistaa motorista ohjelmaa, joka tarkentaa myös taitoa vastaavaa mielikuvaa. Taitavan suorittajan mielikuva on hyvin tarkka, mikä tarkoittaa, että myös aivoista lähtevä motorinen ohjel ma sisältää paljon tietoa. Eräs taitoharjoitteluun liittyvä sanonta onkin Taitojen opettaminen on mielikuvien luomista. Urheilupsykologiassa puhutaan ideomotorisesta harjoittelusta, kun perinteiseen fyysiseen harjoitteluun yhdistetään mielikuvaharjoittelua. Tällä harjoittelulla aivoissa olevaa suoritusmielikuvaa pyritään tarkentamaan sekä mielikuvien että fyysisen harjoittelun avulla. Kuvio 2 osoittaa myös sen, miten monitasoisesti suorituksen aikana kerätty sensorinen tieto palautuu keskushermoston käsittelyyn. Nopein palauteluuppi alkaa lihaksista, joiden pituudesta ja supistusten voimakkuudesta (Golgin jänne-elin, lihassukkula) lähtee sensorista tietoa takaisin keskushermostoon. KUVIO 2. Pelkistetty liikkumisen toimintakaavio (Schmidt & Wrisberg, 2008) 36 LIIKUNTA & TIEDE / 2016
6 Taitotaso ratkaisee sen, kuinka tehokkaasti liikkeissä hyödynnetään kehon eri osia ja miten hyvin ne toimivat koordinoidusti keskenään. Esimerkiksi taitava parkouraaja ylittää esteen hyvin eri tavalla kuin aloittelija. Seuraavaksi nopeimmin palautetta saadaan liikesuorituksen aikana nivelten ja kehon asennoista. Kolmanneksi nopein palauteluuppi kerätään suoritusympäristöstä näkö-, kuulo- ja tuntoaistin avulla. Varsinkin näköaistin merkitys liikkeiden säätelyssä on suuri. Oletetaan, että jopa 70 prosenttia kaikista ihmisen aistireseptoreista sijaitsee silmässä, ja että 40 prosenttia aivokuoresta on tavalla tai toisella osallisena näköaistitiedon käsittelyssä. Edellä kuvatut palauteluupit eroavat toisistaan palautteen hyödyntämisen nopeudessa. Lihaksissa ja nivelissä olevat tuntoreseptorit, eli proprioseptorit, keräävät tietoa lihasten ja nivelten venytyksestä, voimasta ja paineesta. Lihaksista ja nivelistä kerättävä palaute palautuu sensorisia hermoratoja pitkin selkäytimeen, josta se palautuu motorista hermoa pitkin takaisin lihakseen. Aivoihin viesti saapuu vasta kun lihastoiminta on jo tapahtunut. Lihasten ja nivel ten tuottamaa palautetietoa säädellään liikkeiden toteuttamisen aikana näin ollen selkäydintasolla, jolloin liikkeiden säätely on tiedostamatonta. Näkö-, tunto- ja kuuloaistin tuottama tieto puolestaan kiertää suoraa aivoihin, jolloin liikkeiden säätely on enemmän tai vähemmän tietoista. Tosin aivokuorellekin palautuvien luuppien nopeudessa on eroa. Näistä nopeimmat palauteluupit kiertävät alempien tiedostamattomien aivojen osien kautta. Sen sijaan eri aistien kautta liikkumisympäristöstä tuleva palaute kiertää ylemmän ongelmanratkaisusta vastaavan aivokuoren kautta, jolloin liikkeiden säätely on tietoista. Suuri ero tiedostamattoman ja aivokuoritason liikkeiden säätelymekanismeissa on säätelyn nopeudessa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tasapainoilu puomilla. Tiedostamattomalla tasolla tapahtuva tasapainoilu on sujuvaa ja tehokasta, sillä asennon säilyttämiseen tarvittavat kehon korjausliikkeet ovat nopeita. Jos tasapainoilua säädellään aivokuoren kautta, esimerkiksi näköaistin avulla, ovat korjausliikkeet huomattavasti hitaampia, jolloin tasapainoilu ei ole sujuvaa. Asentoa korjaavat liikkeet ovat hitaita ja kömpelöitä ja sen vuoksi tasapainoilija horjuu. Tutkimuskirjallisuudesta löytyy esimerkki, jossa sirkustaiteilija heiluu vähemmän yksipyöräisellä pyörällä tasapainoa mittaavan levyn päällä palloja heitellessään (toissijainen tehtävä), kuin yritäessään vain pysyä paikallaan mahdollisimman liikkumatta (ensisijainen tehtävä). Toissijaista tehtävää suorittaessaan sirkustaiteilija säätelee tasapainoaan tiedostamatta selkäydintasolla, sillä hänen tarkkaavaisuutensa on pallojen heittelyssä. Ensisijaisessa tehtävässä taiteilijan tarkkaavaisuus on siirtynyt kehon sisälle ja liikkeiden säätelystä tulee tietoista. Tällöin hän alkaa miettiä liikkeiden korjausta, jolloin asennon korjausliikkeistä tulee hitaampia ja kömpelömpiä. Esimerkki osoittaa, että huippusuoritustilanteissa liikkeitä pitäisi oppia säätelemään tiedostamattomalla tasolla. Urheilupsykologiassa menetelmänä käytetään esimerkiksi tarkkaavaisuuden suuntaamista kehon ulkopuolelle, mielikuvia tai kokonaissuoritukseen tai suorittajan optimaalisiin tunnetiloihin liittyvien avainsanojen käyttöä. Kuvio 2 kertoo myös niistä lukuisista kehon sisäisistä prosesseista, joita motorisessa oppimisessa tapahtuu. Oppimisen myötä esimerkiksi motorinen ohjelma kuljettaa enemmän informaatiota, motorinen viesti kulkee lihaksiin tehokkaammin, palautetta kehon sisältä ja ympäristöstä kerätään sujuvammin, havainnot ja päätöksentekoprosessit tulevat tehokkaammiksi ja suoritusmielikuvat tarkentuvat. Kuviota katsoessa on myös helppo ymmärtää, miksi motorisen oppimisen mittaaminen on hyvin haasteellista. On vaikeaa nähdä ihmisen sisälle. Kuvio 2 osoittaa myös sen, miksi ja miten kognitiiviset tekijät kuten tarkkaavaisuus, ajatukset, ja mielikuvat vaikuttavat fyysiseen suorittamiseen huippusuoritustilanteissa. Kyse on siitä, säädelläänkö liikkeitä tiedostamattomasti vai tietoisesti. Esimerkiksi monet urheilijat alisuoriutuvat (engl. choking ) kauden tärkeimmissä kisoissaan siksi, että ulkoiset paineet vievät intensiivisesti harjoitellun taidon säätelyn tiedostamattomalta puolelta tietoiselle puolelle. Sanonta Mieli ja keho ovat yhtä tulee hyvin konkreettiseksi. Monet urheilijat hyödyntävätkin esimerkiksi rentous- ja mielikuvaharjoittelua opetellessaan liikkeiden säätelyn pitämistä tiedostamattomalla puolella. Ekologinen teoria vai informaatioprosessointiteoria liikkeiden syntymisestä ja säätelystä? Liikkeiden syntymisestä ja säätelystä vallitsee siis kaksi erilaista teoriasuuntaa; ekologinen teoria ja informaatioprosessointiteoria. Kumpi näistä viitekehyksistä on sitten oikea? Molemmat ovat päteviä malleja kuvailemaan liikkeiden syntymistä ja säätelyä. Teoriat tarkastelevat ilmiöitä kuitenkin hyvin eri näkökulmasta. Ekologisen teorian tausta on biologiassa ja ekologisessa psykologiassa, informaatioprosessointiteoriassa tausta on neurologiassa ja kognitiotieteessä. Ekologisen teorian tutkijat ovat kiinnostuneita lihasten, raajojen ja nivelten toiminnasta (koordinaatiosta) ja siitä miten liikkumisympäristö itsessään sekä ympäristöstä saapuva sensorinen tieto säätelee liikkumista. Samoin heidän mielenkiintonsa kohteena on dynaaminen vuorovaikutus oppijan ja LIIKUNTA & TIEDE /
7 Kuntotestauspäivät oppimisympäristön välillä. Mielenkiinto on ihon ulkopuolella hyvin kokonaisvaltaisissa tilanteissa. He pyrkivätkin pitämään liikkujaa aina kokonaisuutena, eivätkä erottele esimerkiksi aisteja, hermotusta ja lihaksia. Informaatioprosessointiteoriaa käyttävät tutkijat sen sijaan ovat kiinnostuneita liikkeiden syntymisen ja säätelyn prosesseista kehon sisällä. He tutkivat esimerkiksi motorisen ja/tai sensorisen tiedon kulkua keskushermostossa, motorisia ohjelmia, aivokuoren ylempien osien toimintoja tai aivojen hermoverkkoja. Informaatioprosessoinnissa on tapana tutkia laboratorio-olosuhteissa yhtä tai maksimissaan muutamaa keskushermoston prosessia kerrallaan. Ekologinen teoria on kokonaisvaltaisuutensa takia paremmin sovellettavissa motoriseen oppimiseen ja taitoharjoitteluun käytännössä. Teoria auttaa esimerkiksi valmentajaa ja opettajaa luomaan oppimisympäristöjä eritasoisille oppijoille. Informaatioprosessointiteoria sen sijaan tuottaa tärkeää perustietoa liikkeiden säätelystä ja auttaa esimerkiksi ymmärtämään mekanismeja psykologisten ja kognitiivisten tekijöiden vaikutuksesta liikkeiden sujuvuuteen. Motoriikan mittaaminen oppiminen vai suoritus? Motoriikan arvioinnissa ja mittaamisessa keskeisin kysymys on se, halutaanko mitata suoritusta vai oppi mista. Palautetaan tässä yhteydessä mieleen motorisen oppimisen määritelmä; harjoittelun aikaansaama kehon sisäinen tapahtumasarja, joka johtaa pysyviin muutoksiin potentiaalissa tuottaa liikkeitä. Suorituksella sen sijaan tarkoitetaan motorisen taidon toteuttamista tiettynä aikana ja tietyssä paikassa (Magill, 2007). Suoritus tarkoittaa havaittavissa olevaa käyttäytymistä johon vaikuttavat harjoittelun/oppimisen lisäksi monet muutkin tekijät, kuten moti vaatio, väsymys, kunto, tarkkaavaisuus ja vireystila. Vaikka motorinen oppiminen ja suoritus tarkoittavat kahta eri asiaa, joudutaan oppimista kuitenkin usein arvioimaan suoritusten kautta. Haasteelliseksi arvioinnin tekee se, että harjoittelu ja oppiminen tapahtuvat rinnakkain mutta harvoin lineaarisesti. Joskus oppiminen on nopeaa, toisessa tapauksessa hitaampaa. Oppimisen mittaamiseen liittyvä haaste on myös se, ettei oppiminen ole suoraan havaittavissa. Kyse on rinnakkaisista kehonsisäisistä prosesseista, jotka kehittyvät ja tehostuvat harjoittelun myötä. Nykyisilläkin tutkimusvälineillä on hyvin hankalaa katsoa ihmisen sisään ja arvioida mitä erilaisissa neurologisissa tai kognitiivisissa prosesseissa on harjoittelun myötä tapahtunut. Motorisen suorituksen mittaamiseen löytyy lukemattomia menetelmiä eri-ikäisille henkilöille. Menetelmät voidaan jakaa laadullisiin (prosessisuuntautuneet) ja määrällisiin (lopputulossuuntautuneet) mittauksiin. Laadullisissa menetelmissä arvioidaan tiettyjen kriteerien kautta esimerkiksi sitä, miten suoritus toteutetaan. Määrällisissä menetelmissä sen sijaan mitataan puhtaasti suoritustulosta. Suureita määrällisissä mittauksissa ovat muun muassa aika, pituus tai korkeus. Motorisen suorituksen mittaamisen menetelmät voidaan myös jakaa laboratorio- ja kenttätesteihin. Motoriikan mittaamisen menetelmiä laboratoriossa ovat muun muassa reaktioajat, virhemitat, kinemaattiset ja/tai kineettiset analyysit, EMG, erilaiset aivojen kuvantamisen menetelmät (EEG, MEG, MRI, PET, TMS) ja kehon koordinaation mittaaminen. Kyseisistä menetelmistä esimerkiksi kinemaattiset analyysit ja EEG edustavat laadullisia ja reaktioajat määrällisiä menetelmiä. Päteviä kenttätestejä motoriikan mittaamiseksi löytyy kaikille ikäryhmille. Taulukossa 1 on kuvattu suomalaisessa motoriikan arvioinnissa kenties eniten käytettyjä testejä. Kyseisistä testeistä esimerkiksi APM, KTK ja Move! edustavat määrällisiä ja TGMD-2 laadullisia mittausmenetelmiä. Suomessa lapsilla ja nuorilla eniten käytettyjä moto riikkatestejä ovat KTK ja Move!. KTK -testi sisältää neljä osiota; puomilla kävely takaperin, sivuttaishyppely, sivuttaissiirtyminen ja esteen yli kinkkaus. Move! sisältää kuusi osiota; 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus, kehon liikkuvuus ja heittokiinniottoyhdistelmä. Näistä erityisesti vauhditon 5-loikka ja heitto-kiinniottoyhdistelmä mittaavat taidollisia ominaisuuksia. Motoristen suoritusten mittaaminen varsinkin kenttäolosuhteista on verrattain yksinkertaista. Motorisen oppimisen arviointi sen sijaan vaatii monimutkaisempia mittausasetelmia ja syvempää oppimisen ymmärtämistä. Oppimista mitattaessa TAULUKKO 1. Suomessa käytettyjä motoriikan arvioinnin kenttätestejä. APM 1-3 ja 4-7 vuotiaille (Numminen, 1995) TGMD vuotiaille (Ulrich, 2000) Move! 4-9 luokkalaisille (Opetushallitus) Koulun kunto- ja liikehallintatesti 5-9 lk + lukio (Nupponen ym., 2007) KTK 5-14 vuotiaille (Kiphard & Schilling, 2007) Movement ABC 3-11 vuotiaille (Henderson ym., 2007) Keski-ikäisten terveyskuntotesti Keski-ikäiset (UKK instituutti 1) Ikääntyvien terveyskuntotesti Ikääntyneet (UKK instituutti) 38 LIIKUNTA & TIEDE / 2016
8 tuleekin arvioida oppimisen tekijöitä, eli suorituksen paranemista, yhdenmukaistumista, pysyvyyttä ja sovellettavuutta. Näitä arvioitaessa voidaan toki käyttää esimerkiksi edellä mainittuja laboratorio- ja kenttätestejä, mikäli mittausasetelmassa huomioidaan myös oppimisen tekijät. Motorisen oppimisen arvioinnissa on usein käytetty oppimiskäyriä, kehon koordinaation kehittymisen arviointia, opitun taidon pysyvyyttä ja/tai siirtovaikutusmittausta. Oppimiskäyrissä vaaka-akseli edustaa mittausajankohtaa ja pystyakseli suoritustasoa. Koordinaatistoon merkitään eri aikapisteissä kerätyt testitulokset (esim. aika, osumien määrä), jolloin voidaan arvioida, miten suoritus on kehittynyt ajan kuluessa. Nouseva oppimiskäyrä saattaa kertoa siitä, että henkilö on oppinut taitoa. Oppimiskäyriä tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida se, että suorituksen paraneminen käyrällä saattaa johtua ennemminkin suorituksen kehittymisestä kuin oppimisesta. Onkin loogista, että suoritus kehittyy, mikäli sitä harjoitellaan. Parantunut suoritustaso ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että se johtuisi oppi misesta. Motorisen oppimisen tutkimuksessa oppimiskäyriä käytetään usein vertailtaessa erilaisten taitojen oppimisnopeuksia. Kehon koordinaation kehittyminen on myös tapa arvioida oppimista. Menetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi kinemaattisia mittauksia (biomekaaninen analyysi) tai suoritustekniikan laadullista silmämääräistä tai kuvattua arviointia (esim. TGMD-2). Kehon koordinaation arvioiminen oppimisen osoittajana perustuu siihen, että oppimisprosessissa kehon eri osien yhteistoiminta, eli koordinaatio, kehittyy ja tehostuu. Motorisen oppimisen tutkimuksissa raajojen koordinaatiota ja sen kehittymistä harjoittelun seurauksena voidaan kuvata ja mallintaa myös matemaattisilla kaavoilla. Yksi tapa arvioida motorista oppimista on mitata suoritusten pysyvyyttä. Tällöin harjoittelujakson päätyttyä toteutetaan vielä pysyvyysmittaus. Mikäli taito pystytään toteuttamaan hyvin vielä muutamien päivien tai viikkojen jälkeen harjoittelujakson päättymisestä, voidaan tulkita, että oppimista on tapahtunut. Mikäli pysyvyysmittauksen tulos on merkittävästi heikompi kuin viimeisellä harjoituskerralla mitattu tulos, on kyse ainoastaan suorituksen kehittymisestä harjoittelujakson aikana. Pysyvyysmittauksia käytetään usein motorisen oppimisen tutkimuksissa. Yllättävää kyllä, monissa tutkimuksissa suorituksen taso on vielä kehittynyt pysyvyysmittauksessa harjoittelujakson päätyttyä. Tämä tarkoittaa sitä, että taitoa vastaavat aivojen hermoyhteydet jatkavat kehitystä harjoittelun päättymisen jälkeenkin. Oppiminen vie aikaa, eikä se tapahdu lineaarisesti harjoittelun kanssa. Siirtovaikutustesti on hyvin tyypillinen tapa arvioida motorista oppimista. Esimerkiksi monissa moto risen oppimisen tutkimuksissa harjoittelujakson jälkeen toteutetaan vielä siirtovaikutusmittaus. Siirtovaikutusmittauksessa mitataan taitoa, joka on harjoitellun taidon kaltainen, mutta jota ei ole kuitenkaan harjoiteltu varsinaisessa interventiossa (harjoitusohjelmassa). Siirtovaikutustestin taito voidaan myös toteuttaa erilaisilla alustoilla, välineillä, olosuhteissa tai etäisyyksillä kuin mitä varsinaisessa ohjelmassa on harjoiteltu. Motorisen oppimisen tutkimuksissa on hyvin tyypillistä, että pysyvyysmittauksen yhteydessä toteutetaan jonkinlainen siirtovaikutustesti. TIMO JAAKKOLA, LitT Dosentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: LÄHTEET Davids, K. Button, C. & Bennett, S Dynamics of skill acquisition. A constraints-led approach. Champaign, IL: Human Kinetics. Henderson, S. Sugden, D. & Barnett, A Movement assessment battery for children 2 examiner s manual. Sideup, Kent: The Psychological Corporation. Kiphard EJ Schilling F Korperkoordinationstest fur Kinder. 2. Uberarbeitete und erganzte Auflage. Weinheim: Beltz Test GmbH. Numminen, P Alle kouluikäisten lasten havaintomotorisia ja motorisia perustaitoja mittaavan APM-testistön käsikirja. Jyväskylä: LIKES. Nupponen, H. Soini, H. Summanen, A. & Telama, R Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen. 2. tarkistettu painos. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 204. LIKES-tutkimuskeskus. Rauman opettajankoulutuslaitos. Thelen, E Dynamic systems theory and the complexity of change. Psychoanalytic Dialogues, 15, Schmidt, R. A. & Wrisberg, C. A Motor learning and performance. A situation-based learning approach. Champaign, IL: Human Kinetics. Schöllhorn, W. Michelbrink, M. Welminski, D. & Davids, K Increasing stochastic perturbations enhances acquisition and learning of complex movements. Teoksessa D. Araújo, H. Ripoll & M. Raab (toim.) Perspectives on cognition and action in sport. New York: Nova Science Publishers, Inc, Opetushallitus. UKK instituutti 1. Keski-ikäisten terveyskuntotesti ( ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/testaaminen/ukk-terveyskuntotestistot/keski-ikaisten_terveyskuntotestit) UKK instituutti 2. Ikääntyvien terveyskuntotesti Ulrich, D.A Test of gross motor development. Examiner s manual. (2nd ed.) Austin, TE.: Pro-Ed. LIIKUNTA & TIEDE /
Liikuntataitojen oppiminen ja taidon testaaminen. Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteellinen TDK JY
Liikuntataitojen oppiminen ja taidon testaaminen Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteellinen TDK JY Esityksen teemoja Taitojen/oppimisen peruskäsitteet Motorinen oppiminen Taitojen ja
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotTaitojen oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteiden laitos JY
Taitojen oppiminen Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteiden laitos JY Esityksen teemoja Taitojen oppimisen peruskäsitteitä Ydinkeskeinen motorinen oppiminen Nykyaikaisia taitojen oppimisen
LisätiedotLiikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotTiekartta taitavaksi urheilijaksi
Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTaitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja
Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotKASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI
2015 KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. Harjoittelu ei ole monipuolista. Suurin muutostarve 12-15 -vuotiaiden
Lisätiedot1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.
KTK testi, Sami Kalaja, (Kiphard, E. & Schilling, F. (2007). Körperkoordinationstest für Kinder.) Vertailuaineisto peruslapsista ja nuorista tällä hetkellä 5 14 -vuotiaille. Kotimainen, urheilijoiden oma
LisätiedotMOVE! -tulokset syksy 2016
MOVE! -tulokset syksy 2016 Move! - mikä ja miksi? Fyysisen toimintakyvyn mittaus-, seuranta- ja palautejärjestelmä Uuden opetussuunnitelman mukaisesti osa liikunnanopetusta Maailmanlaajuisesti harvinainen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotTerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.
TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen
Lisätiedot3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet
3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ
LisätiedotMitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?
Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotHarjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta
Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotSelviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin
Marie Rautio-Sipilä 9.6.2017 Marie Rautio-Sipilä/Turun Lasten Parlamentti 13.3.2018 Move! Fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille Toimintakyky
LisätiedotHarjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi
Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Aikaa kuluu yksilöllisesti 10-20 min/suoritus Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet: Harjoitus on erittäin tehokas harjoite varmistamaan, että urheilija
LisätiedotLiikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena
Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto
LisätiedotPerusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti
Perusliikuntataidot ja taitovalmennus Sami Kalaja Lahti 22.11.2014 Asiantuntijatyöt lasten & nuorten ja valintavaiheen urheilusta (www.sport.fi) Sami Kalaja Minkälainen purjehtijan tulisi olla? Sami Kalaja
LisätiedotValintavaihe Asiantuntijatyö
Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotTutkittua tietoa taidon oppimisesta sovelluksia heittämiseen
Tutkittua tietoa taidon oppimisesta sovelluksia heittämiseen Sami Kalaja 10.1.2018 1 PALJON HEITTOJA 10.1.2018 2 Harjoittelumäärän ja taitotason välillä on yhteys 10.1.2018 3 Kuinka paljon harjoittelua
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotLiikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen
LisätiedotHarjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu
Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu NMV-ikäisen urheilijan näkökulmasta HARJOITTELUN PERUSPERIAATTEET ~ Säännöllistä! ~ Nousujohteista! ~ Tarkoituksenmukaista! ~ Realistista! ~ Suunnitelmallista!
LisätiedotUrheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät
Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotLiikuntataitojen oppiminen
TIMO JAAKKOLA 9 Liikuntataitojen oppiminen Liikuntataitojen kehittäminen on yksi keskeisimmistä ja perinteisimmistä liikuntakasvatuksen tavoitteista. Lapsuudessa omaksutut liikunnalliset taidot kantavat
LisätiedotVALMENNUKSEN LINJAUS
VALMENNUKSEN LINJAUS Valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Linjauksessa pyritään hahmottamaan, mitä taitoja pelaajien edellytetään hallitsevan
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotNäkökulmia taidon opettamiseen tanssiurheilussa
2012 OPINNÄYTETYÖ Näkökulmia taidon opettamiseen tanssiurheilussa A N S S I K I R K O N P E L T O T A N S S I P E D A G O G I I K A N M A I S T E R I O H J E L M A 2012 OPINNÄYTETYÖ Näkökulmia taidon
LisätiedotTAITO TARTTUU TREENAAMALLA!
TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi
LisätiedotTaidon oppimisesta ja opettamisesta. Uskomuksia. Voimistelijaksi tullaan voimistelemalla! Nuorena on vitsa väännettävä
Taidon oppimisesta ja opettamisesta Sami Kalaja Taidon oppimisesta ja opettamisesta 1 osa (2osaa) Sami Kalaja Uskomuksia Voimistelijaksi tullaan voimistelemalla, pesäpalloilijaksi tullaan pesäpalloilemalla,
LisätiedotKilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle
Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotLyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen
LisätiedotLiikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu
Esipuhe Esipuhe Monet suomalaiset pohtivat päivittäin liikuntataitojen oppimiseen liittyviä kysymyksiä: Miten pystyn parhaiten tukemaan ohjattavieni oppimista? Miten huomioin toiminnassani aloittelijat
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotLIIKUNTATAITOJEN OPPIMINEN. Pekka Hämäläinen, LitM Rehtori / toimitusjohtaja Virpiniemen liikuntaopisto / Virpiniemi Sport Oy
LIIKUNTATAITOJEN OPPIMINEN Pekka Hämäläinen, LitM Rehtori / toimitusjohtaja Virpiniemen liikuntaopisto / Virpiniemi Sport Oy Linkkivinkki http://www.valmennustaito.info/taito/ KIHU VALO Kuortaneen Urheiluopisto
LisätiedotKokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma
Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014
LisätiedotVALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1
Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa
LisätiedotTaitoharjoittelun uudet (vanhat) suunnat. Sami Kalaja
Taitoharjoittelun uudet (vanhat) suunnat Sami Kalaja Nikolai Bernstein (1896-1966): vapausasteongelma Egon Brunswick (1903-1955): representatiivisen designin käsite James Gibson (1904-1979): liikkuminen
LisätiedotMove! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille
Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotValmentajaseminaari. 21.9.2013 Helsinki. ökö Heikkala
Valmentajaseminaari 21.9.2013 Helsinki SSF:n yhteinen lajitekniikka RATALASKUTEKNIIKAN PERUSTEET työkaluja harjoitteluun Ensimmäistä kertaa samoissa kansissa. ökö Heikkala SSF: Kirjan teksti Edge-tekniikkapalsta
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotAsuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa
Kuva: Kaisa Jokinen Asuinpaikka näkyy päiväkoti-ikäisten lasten motorisissa taidoissa, ulkona vietetyssä ajassa ja liikuntaharrastamisessa Donna Niemistö, Taija Juutinen Finni, Eero A. Haapala, Marja Cantell,
LisätiedotKINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016
1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotMOTO -KERHOLAISTEN KOULUMENESTYS PERUSKOULUN 6. LUOKALLA JA HEIDÄN KOKEMUKSIAAN LIIKUNNASTA JA OPPIMISESTA 9. LUOKALLA
MOTO -KERHOLAISTEN KOULUMENESTYS PERUSKOULUN 6. LUOKALLA JA HEIDÄN KOKEMUKSIAAN LIIKUNNASTA JA OPPIMISESTA 9. LUOKALLA Osmo Reinikka Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Syksy 2013 Liikuntakasvatuksen
LisätiedotMove! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos
Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa
LisätiedotMotorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä
LisätiedotSiirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi
Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen
LisätiedotTAPAUSTUTKIMUS KUUDESLUOKKALAISTEN MOTORISEN KOORDINAATION KEHITTYMISESTÄ. Tom Wetzell
TAPAUSTUTKIMUS KUUDESLUOKKALAISTEN MOTORISEN KOORDINAATION KEHITTYMISESTÄ Tom Wetzell Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kevät 2017 TIIVISTELMÄ
LisätiedotEdistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT
Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän 20.3.2018 Marko Kantomaa, FT Tutkimuskatsaus: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Tarkastellaan vuosien 1990 2016 aikana
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotSTEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue
STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotNUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
Lisätiedot