Ketunkallio. Haikalan. koulu. Rautia. l anti. Työväentalo. Klaukkalan. koulu. Klaukkalantie. urheilukeskus. Klaukkalan. yläaste. Terveysasema. Päiväk.

Transkriptio

1 8 7 7 P Myllärin palsta Viirinlaaso Jäähalli 0 99 Sammalj. B Sammalr. S ammal aari Hyypiänmäi Valjärvi Ropao Kärcher Mecanova Paauspojat Lepsämäntie Metsähiirent. Myyränt. Järvihaantie Meaaniont. Asentajant. Päästäisent. Hiirenhäntä Kotihiirent. Pelt o hiirent. Ropaotie Yrittäjäntie Tö yr ypellontie Päiväoti Latvatie Versot. Havurinne Kielopolu Kielotie 8 80 Pitäallionuja 0 Uimaranta Isoniitun oulu Löydösuja Puhdistamontie Muuntoasema Jätevedenpuhdistamo Isoniittu Riihirinne Ylihervontie Ali-Klauant. Kesivari Seppälänj. Syrjäläntie Seurantie Isoseppälä Kuonomäentie Yliol lintie Vasomäentie Suopolu Kaaritie Päiväesus Klaualan urheiluesus Koivurinne Pal oärjenaari Tiant. Piimetsä Toivomäi Kumpula Uud enmäentie Arpre 8 Ratsutilantie 8 Jauhouja Palomäentie Tyynel. j. Pietarinmäentie Pietarinrinne Mustamäent. Sahaj. Tuij. Myllytie Teollisuustie Viirintie Vi er t o l anti e Niement. Viertomäi KLAUKKALA P Terveysasema Kisatie Klaualan yläaste Tennis- ja Squash-halli Aradian yht.lyseo Vanha-Klaua Kirotie Aittaalliontie Näsiäpolu Näsiäuja Holma 7 8 Puoantie 7 Ripatti Vuorenpeiont. Peionj. Velhonj. Velhonaari Nysäj. 8 Vuorenhaltijantie Kuhilat. Katajaj. Revonj. Alitilantie 9 Yli-Ku nnarinm uta Kiro Lahtelantie Tielahti 9 Juola Muurila Lehtopöllönt. Viirupöllönt. Helmipöllönt. Sarvipöllönt. Piutianuja Piimet säntie Kirinj. Kappelij. Valtaj. Kivimäi Alitilantie Roosanj. Kulmatie 9 Kuusela 0 Versaali Pietarinmäi Mustamäi 7 Ratsutilanauio Kaaritie 9 0 Naavatie Mäntysalon oulu 8 Luhtajoi Mäntysalo Päiväoti Eräpolu Ketunmäentie Louhitie Velhotie Ketunallio Arotie Havumäentie Heiinp. Aarnip. Pietarint. Ojaniituntie Riistatie Ketunallio Haiala 8 Mäen rinn e 77 8 Vihtorintie Haaportti Haa-aitta Lehmip. Rusa ontie Mäyräpolu Haatie Lammasuja 9 Purotie K a rit ie Taapellontie Kiertotie Metsätie Ylitilantie Metsämä e n t ie Kirintie Kiiaistenuja Rinnetie Kiiaistentie Ylitilantie Tilanj. Vesitorni Olij. Jyvät Osantie Viertolantie Viertorinne Viertonoto 7 Ristipaa 9 0 Syrjär. Kalliosyrjä Sivurinne Tar hurintie Nototie Mäitie Kuusitie Ojansilta Joelanraitti Haialanj. Oj atie Kumputie Heiintie Professorintie Antintie Haialantie Karsillantie Hevontie Karjatie Marjamäentie Marjaalliontie Uittotie Kerhoj. Kelotie Korppoontie Har jutie Mäntysalontie Tuohitie Suvitie Koiviotie Joihaantie Kirotie Joitie Päiväoti Tennisenttä Päiväoti Haialan oulu Rautia 7 Tiiranrinne Tiiramäentie Liinalahdent. Joirannanuja Huvilatie Pitäalliontie Häräj. Pirttit. Huvilar. Huvilatie Huvilaj. Pajamäi Pajaj. Pajap. Metsä pirtint. Pajatie Härämäi Joirannant. Härä puro ntie Tiiranranta Järvihaantie Hitsarint. Yrittäjäntie Klaualantie Ahertajantie Päiväoti Työväentalo Sr.esus Klaualan oulu Ropaoj. Yrittäjänj. Rasaone 0 Yrittäjänulma Teräs-LVI 8 Kuntorata JÄRVI- HAKA Koneteollisuus 0 Päivä. Vasot. Pyhän Netariosen iro Isosuo Vasor. Torij. Viirintie Elopolu Ruispolu Tähäpolu Alihervontie Mäntymäent. Hanhilauunt. Liiej.Tilant. Myllärinrinne Myllärintie Gunnarintie Kisauja Kuntotie Aliollintie Riihitie - Joirannantie KLAUKKALA ALUEEN SIJAINTI NURMIJÄRVEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus Asra..08, liite

2 mu VP a II 8 AR AO. a a e=0. a KARSILLANTIE W M AO. I AL.HÄRKÄKUJA II e=0.. p ANTINTIE 8 PL AO e=0.. pp/t I AO AO AO. JOKIRANNAN- 0 e=0. ½I. AO. pp/t 007 ½I e= HÄRKÄPURONTIE HÄRKÄMÄKI. a a II e=0.0 AO e=0.. a KARSILLANT AO e=0... a a a e=0.. AO9 pp/h II e=0. 0. IRTTITIE. JAPOLKU AR a a.. e=0. ½I TIE e=0. AO AO I I e=0. e=0.. KLAUKKALANTIE e=0. AR. a a a e=0.0 HAIKALANTIE AR a a e=0.0 II HAIKALANKJ. KLAUKKALANTIE AO AO9 VP II e=0. 0. e=0.0 0 a. AR e=0.0 II M ṗp... ½I PAJAMÄKI. RINNE KLAUKKALA - Joirannantie KAAVOITETTAVA ALUE NURMIJÄRVEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus

3 Sivu / Kaavatunnus: - Asianumero: 78/0.0.0/0 Päiväys: Päivitetty:..08 KLAUKKALA, JOKIRANNATIE, KORTTELI JA MAATALOUSALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaualan asemaaava-alueella, Klaualantien ja Joirannantien itäpuolella. Alueen on laajuudeltaan n., ha. Alueen nyytilanne Suurin osa suunnittelualueesta on viljelysäytöstä poistunutta peltoa, joa on niittyyntynyt ja osa suunnittelualueesta on raennettu. Pinnanmuodoiltaan alue lasee oillis-itäsuunnassa ohti Luhtajoea. Suunnittelualue rajautuu itäosassa Luhtajoeen. Mitä alueelle suunnitellaan? Alueelle suunnitellaan muutamaa pientä paritalotonttia. Tavoitteena on soveltuvien uudisraennusten sijoittaminen alueelle. Tonttien suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon alueen maaperä. Taroitusena on myös muuttaa entiset äytöstä poistuneet maatalousalueet viheralueesi. Viheralueelle osoitetaan ohjeellinen uloilureitti seä raennusala muuntamolle. Luhtajoen ranta-alue jätetään raentamiselta vapaasi. Lisäsi päivitetään aavamääräysiä nyyistä lainsäädäntöä vastaavaan muotoon. Taroitusena on myös päivittää asemaaava vastaamaan olemassa olevaa raentamista. Aloite aavan muuttamisesi Asemaaavaa muutetaan ysityisen maanomistajan aloitteesta. Alueen maanomistus Suunnittelualueeseen uuluvat maaalueet ovat ysityisen ja unnan omistusessa.

4 Sivu / Aluetta osevat aavat sen viereen on meritty evyen liienteen yhteystarve. Suunnittelualueella (uva ) on voimassa asemaaava -00 vuodelta 9 ja asemaaava -7 vuodelta 990. Alueen voimassa olevat asemaaavamerinnät ovat AO ja M (maatalousalue). Kuva. Ote Klaualan osayleisaavasta (9..0). Punainen ovaali osoittaa suunnittelualueen liimääräisen sijainnin. Toistaisesi Maanäytön ehitysuva 00 (v 0) orvaa sisällöltään oo unnan yleisaavan strategisena yleisaavallisena linjausena ja ohjaa osayleisaavojen laatimista mm. mitoitustavoitteiden osalta. Maanäytön ehitysuvassa 00 alue sijoittuu taajama-alueelle. Kuva. Ote ajantasa-asemaaavasta (..07). Suunnittelualueella ei ollut aavan vireille tullessa voimassa oieusvaiutteista yleisaavaa. Asemaaavaa laadittaessa on otettu soveltuvin osin huomioon yleisaavan sisältövaatimuset (MRL 9 ). Hyväsytyissä maauntaaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (uva ). Suunnittelualueen länsireunassa ulee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus seä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alaa tiivistettävä alue. Valtuusto hyväsyi Klaualan osayleisaavan 7..0 ja se sai lainvoiman aavaprosessin aiana Suunnittelualue on voimaan tulleessa osayleisaavassa meritty AP- ja V- (uva ). Sen reunassa ulee seututie/pääatu ja

5 Sivu / Alueelle ja sen ympäristöön tehdyt selvityset Asemaaavan laatimisen yhteydessä hyödynnetään Klaualan osayleisaavan aineistoja. Samoin vanhojen selvitysten ajantasaisuus tarastetaan ja mahdolliset uudet selvityset tilataan. Kuva. Ote vahvistettujen maauntaaavojen yhdistelmästä (9..0). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen liimääräisen sijainnin. Jos asemaaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, on maanäyttö- ja raennuslain :n muaan asemaaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleisaavan sisältövaatimusista säädetään. Asemaaavoitusen yhteydessä voidaan siis tehdä suunnittelualuetta osevia yleisaavatasoisia valintoja. Tuleva osayleisaavaehdotus tulee tällöin puolestaan noudattamaan asemaaavaa. Aluetta osevat erilliset suunnitelmat ja päätöset Asemaaavan muutos on tullut vireille Nurmijärven unnan maanäytön ehitysuvassa 00 alue on meritty taajamaalueesi (uva ). Kuva. Ote Nurmijärven maanäytön ehitysuva 00. Täreimmät selvityset ovat: Raennettavuusselvitys Lausunto alimmasta suositeltavasta raentamisoreudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klauala, Nurmijärvi, Uudenmaan ympäristöesus..00 Klaualan osayleisaavan luontoselvitys 0, Enviro Oy, päivitetty..0 Asemaaavan muutosen vaiutusten arviointi Asemaaavaysiö ja muut asiantuntijat arvioivat aavan toteuttamisen vaiutusia aavan valmistelun yhteydessä. Tässä yhteydessä selvitetään vaiutuset ympäristöön ja elinoloihin, uten maisemaan, luontoon, turvallisuuteen ja terveyteen. Osallistuminen aavahaneessa Valmisteluvaihe Suunnitteluprosessi äynnistyy un asemaaavoitus- ja raennuslautaunta päättää aavan vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville ja mielipiteet siitä tulee esittää ennen aavaehdotusen nähtäville asettamista. Osallisella on tätä ennen mahdollisuus myös esittää elineino-, liienne- ja ympäristöesuselle neuvottelun äymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. (MRL ) Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä oo aavaprosessin ajan

6 Sivu / unnanviraston aulassa, aavoitusen asiaaspalvelussa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa aavaprosessin edetessä. Kaavan valmistelija on tavattavissa unnanvirastolla sopimusen muaan. Asemaaavan muutosluonnos Asemaaavaluonnos laadittiin esällä 0. Asemaaavoitus- ja raennuslautaunnan seä unnanhallitusen hyväsymä aavaluonnos asetettiin alustavasti nähtäville vuoroaudesi. Nähtävilläolosta ilmoitetaan irjeillä, uulutusella seä unnan Internet-sivuilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää siitä mielipiteitä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntopyynnöin ja erillisin neuvotteluin. Asemaaavan muutosehdotus Kaavaluonnosen ja siitä saadun palautteen pohjalta valmistellaan aavaehdotus. Asemaaavoitus- ja raennuslautaunnan ja unnanhallitusen hyväsymä aavaehdotus asetetaan julisesti nähtäville 0 vuoroaudesi. Nähtävilläolosta ilmoitetaan irjeillä, uulutusella seä unnan Internet-sivuilla. Osalliset voivat tehdä aavaehdotusesta muistutusen sen nähtävilläoloaiana. Muistutus tulee osoittaa asemaaavoitus- ja raennuslautaunnalle ja toimittaa unnanviraston irjaamoon. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntopyynnöin ja erillisin neuvotteluin. Hyväsyminen Asemaaavan hyväsyy lopulta unnanvaltuusto. Kaavan aiaisemmat vaiheet Asemaaavan laadinnan aiana suunnittelutarve muuttui. Asemaaava oli eväällä 0 ehdotusvaiheessa. Asemaaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan ja muutosehdotusta pidettiin nähtävillä välisen ajan. Keväästä 07 asemaaavan sisältöä muutettiin merittävästi. Sen vuosi OASia on päivitetty ja aavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville. Ehdotus oli uudelleen nähtävillä Kaavahaneen osalliset Alueen suunnittelussa osallisia ovat mm: - alueen ja lähialueiden asuaat, maanomistajat ja yhdistyset - Nurmijärven unnan hallinto mm. Ympäristötoimiala ja luottamuselimet (asemaaavoitus- ja raennuslautaunta, unnanhallitus, unnanvaltuusto) - muut viranomaiset: Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristö-esus (ELY), Uudenmaan liitto, Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos, Kesi-Uudenmaan ympäristöesus seä Turvallisuus- ja emiaalivirasto (Tues) - yrityset: alueella toimivat yrityset, Nurmijärven Sähö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj Kaavahaneesta tiedottaminen Kaavahaneen etenemistä ja päätösenteoa voi seurata Nurmijärven unnan sivuilta osoitteesta Kaava-asiairjat ovat esillä asemaaavoitusen sivulla asemaaavoitus/ajanohtaiset asemaaavahaneet. Suunnittelun etenemisestä seä osallistumismahdollisuusista tiedotetaan: irjeillä osallisille (alueen maanomistajat) Nurmijärven Uutisissa unnanviraston ilmoitustaululla tai aavoitusen asiaaspalvelussa unnan verosivuilla lausuntopyynnöillä (viranomaiset) Asemaaavaluonnosen ja -ehdotusen nähtävilläolosta tiedotetaan uulutusella, joa julaistaan Nurmijärven Uutisissa.

7 Sivu / Mielipiteet ja muistutuset Kirjalliset mielipiteet ja muistutuset tulee toimittaa osoitteeseen: Nurmijärven unta, Asemaaavoitus ja raennuslautaunta, Kesustie B, PL 7, 090 Nurmijärvi tai sähöpostilla osoitteeseen ymp.irjaamo@nurmijarvi.fi Kaavaa valmistelee Kaavoitusaritehti Toni Saastamoinen puhelin Sähöposti: etunimi.suunimi@nurmijarvi.fi Aiataulu Asemaaavamuutosen aiataulu on muuttunut siihen tulleiden muutosten vuosi. Uuden tavoiteaiataulun muaan tavoitteena on, että uusi aavaehdotus laaditaan alueväällä 08 ja aavamuutos hyväsytään eväällä tai esällä 08.

8 EHDOTUS NURMIJÄRVI KLAUKKALA Asemaaavan muutos osee orttelia seä maatalousaluetta. Asemaaavan muutosella muodostuu ortteli 098 seä viristys- ja atualuetta. NURMIJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus Nurmijärvellä. päivänä tammiuuta 08 Juha Osanen suunnittelupäälliö Toni Saastamoinen aavoitusaritehti aavan laatija Taneli Heiilä asemaaavapäälliö Pohjaartta täyttää Maanäyttö- ja raennuslain a :n asettamat vaatimuset ja on ajantasalla. Riu Hellgren iinteistöinsinööri NURMIJÄRVI KLAUKKALA Suunnitellut Piirtänyt NURMIJÄRVEN KUNTA Toni Saastamoinen Ympäristötoimiala Asemaaavoitus M :000 KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ ETRS-GK KORKEUSJÄRJESTELMÄ N000 VIREILLETULOILM. ASRAK.LTK. KH ALUST.NÄHT. ASRAK.LTK. KH JULK.NÄHT. ASRAK.LTK. KH KV KUULUTUS , , ,

9 0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AO AP VP Erillispientalojen orttelialue. Tontille saa raentaa yhden enintään asiasuntoisen asuinraennusen. Asuinpientalojen orttelialue. Puisto. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 0 e=0. 00 II Ohjeellinen tontin raja. Korttelin numero. Tehouusluu eli errosalan suhde tontin pinta-alaan. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Tontin numero. Raennusala. mu Raennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. Ohjeellinen raennusen paia. Istutettava alueen osa. Katu. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ohjeellinen uloilureitti.

10 Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Raennuset tulee sopivina ryhminä raentaa mittasuhteiltaan,attomuodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään yhtenäistä raennustapaa noudattaen. Alueella saattaa esiintyä happamia sulfaattimaita. Niiden esiintyminen tulee tutia ja tarvittaessa ottaa huomioon raenteiden suunnittelussa, aivutöissä, massanvaihdoissa ja maa-ainesen läjitysessä happamoitumishaittojen ennaltaehäisemisesi. Raentamisessa tulee varautua maanpinnan nostoon. Pohjaveden pintaa ei saa alentaa. Kellareiden ja maalämpöaivojen raentaminen on ielletty. Joaiselle tontille on osoitettava autopaioja seuraavasti: AO-alueet: AP-alueet: ap /asunto ap /asunto tai ap/0 -m ohti LIIKENNEMELUN TORJUNTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Raennuset tulee toteuttaa siten, että uloa antautuvasta liienteen melusta aiheutuva melutaso ei päivällä (lo 7-) ylitä arvoa L Aeq db(a) eiä yöllä (lo -07) arvoa L Aeq 0 db(a). Alue tulee toteuttaa siten, että liienteestä aiheutuva melutaso ei oleseluun taroitetulla piha-alueella ylitä muu melu huomioon ottaen päivisin (lo 7-) arvoa L Aeq db (A) eiä öisin (lo -07) arvoa L Aeq db (A). HULEVESIEN HALLINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla ysi uutiometri joaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin uluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Muodostuvilta tonteilta voi johtaa hallitusti puhtaita hulevesiä viheralueille.

11 E /t a at ,0 t.7 0 t t 8. KIRKK pmo Pajamäi ntie t 9 7 Kar 7 e=0. II 8 8. t. t e= TIE AO9 II AR II. II ar t. 7 i 9 8 E i Luhtajo 8 7 ANTI KKAL 9 ar. t. t. Ylisjoi el a VP AR 8. mu 7 t -0-- KLAU /h a t 7 pp t 9 t 8 e= AO9 II , t a ILL AN silla joi uhta eli L joi 00 t e= AP I var AO I 7 7 RS KA. NTI URO t 9 0 e= AO I a AO W at e= e= Kpa A.. VP UJ ÄK AL II 7 KÄP a yr HÄR uj RK rä Hä 098 AO I HÄ t. 88 t.8 II 8 e=0. 8. e=0. 0 AO 8 t 8 a , AO I 90 9 var a JO K e= t 0 AO t e= mu 7.0 e=0. TIE 8 AO 88 ON e=0. t UR e= ÄP RK tie ron. 0 HÄ 8 äpu IE.0 Här 007 AO I t AO AO 8 ½I ½I Ylis pp V. e= PL.9 0, 7 T NAN IRAN JO K NN ANTJo IirEannantie ar 0 0 AO I ar 8 8 Haiala pp IRA /t OTIE

12 . JOKIRANNANTIE KLAUKKALANTIE JOKIRANNANTIE KLAUKKALANTIE JOKIRANNANTIE KLAUKKALANTIE NURMIJÄRVEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus Havainneuva :000 KLAUKKALA - Joirannanatie Ylisjoi eli Luhtajoi t Karsillantie II t t t t t t t t at var Häräuja var Kpa yr t t 0V ar ar Häräpurontie Joirannantie t t t t pmo Ylisjoi eli Luhtajoi at Haiala Haialantie t ar t II II t t t ar ar 0, 0, ,

13 Kaavatunnus / - Asianumero 78/0.0.0/0 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIRANNANTIEN ALUEELLA Klauala Asemaaava muutos osee orttelia seä maatalousaluetta. Asemaaavan muutosella muodostuu ortteli 098 seä atu- ja viristysaluetta. Asemaaavan muutosen selostus osee..08 päivättyä asemaaavaarttaa. Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven unta Ympäristötoimiala Asemaaavoitus PL Nurmijärvi Kaavoitusaritehti Toni Saastamoinen Puh etunimi.suunimi@nurmijarvi.fi ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

14 / PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... TUNNISTETIEDOT.... KAAVA-ALUEEN SIJAINTI.... KAAVAN TARKOITUS.... LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA.... LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... TIIVISTELMÄ.... KAAVAPROSESSIN VAIHEET.... ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA..... ALUEEN YLEISKUVAUS..... LUONNONYMPÄRISTÖ..... RAKENNETTU YMPÄRISTÖ..... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..... SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS...7. SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA... KAAVOITUKSEN VAIHEET.... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE.... SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET.... OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ..... OSALLISET..... SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS..... PÄÄTÖKSENTEKO.... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET..... ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN...7. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET..... KAAVALUONNOS..... ENSIMMÄINEN KAAVAEHDOTUS..... TOINEN KAAVAEHDOTUS..... ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET..... YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS...7. YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...8. ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET...8. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.... NIMISTÖ... ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

15 / Perus- ja tunnistetiedot. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Joirannantien alue Kaavatunnus: - Kaava-alue: Kaavan laatijat: Asemaaava osee orttelia seä maatalousaluetta. Kaavoitusaritehti Toni Saastamoinen (.7.07 alaen) Kaavasuunnittelija Janne Oittinen ( ) Asemaaava-aritehti Timo Lehtinen (0..0 saaa) Yhteystiedot: Nurmijärven unta Ympäristötoimiala, Asemaaavoitus PL Nurmijärvi Vireilletulopäivä: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Ehdotus nähtävillä uudelleen: Hyväsymispäivä: XX.XX.0X. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaualan asemaaava-alueella, Klaualantien ja Joirannantien itäpuolella. Alue on laajuudeltaan n., ha.. Kaavan taroitus Klauala on voimaaasti asvava taajama, ja riittävän tonttivarannon turvaamisesi on aavoitettava uusia asuintontteja. Kaavoitettava alue liittyy iinteästi olemassa olevaan taajamaraenteeseen ja on helposti liitettävissä unnallisteniian verostoon. Aloitteen asemaaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja. Alueen tontit suunnitellaan riittävän auasi Luhtajoesta. Suunnittelualueelle mahdollistetaan asiasuntoisten pientalojen raentaminen. Alueelle jätetään runsaasti raentamatonta viristysaluetta Luhtajoen varteen. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon Luhtajoi ja alueen maaperä. Lisäsi asemaaavamuutosalueen aavamääräysiä ajantasaistetaan nyyistä lainsäädäntöä ja olemassa olevaa raentamista vastaavasi. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

16 /. Luettelo selostusen liiteasiairjoista. Kaavoitettava alue. Kaavaartta ja -määräyset. Tilastolomae. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Havainneuva. Kaavaehdotusesta saatu palaute ja vastineet 7. Raennettavuusselvitys 8. Lausunto alimmasta suositeltavasta raentamisoreudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klauala, Nurmijärvi 9. Joirannantien asemaaava, asiantuntijalausunto, Destia,..07. Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Asemaaavan laadinnassa on äytetty seuraavia selvitysiä: Klaualan osayleisaavan maisemaselvitys, Nurmijärven unta/yleisaavoitus, 0 Klaualan osayleisaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy, 8..0 Nurmijärven Klaualan OYK-alueen lepaoselvitys 00 ja 0, BatHouse,.0.0 Klaualan osayleisaavan selostus, Nurmijärven unta, 8..0 (valtuusto hyväsynyt..0 ) Eologiset yhteydet Klaualan alueella, Enviro Oy, Klaualan osayleisaavan luontoselvitys 0, Enviro Oy, päivitetty..0 Liiennemääräartat oo maa vuosilta 0-0, ( ), Liiennevirasto, atsottu 8..0 Kemiaalilaitosten onsultointivyöhyeet..0, ( _onsultointivyohyeet.pdf), Turvallisuus- ja emiaalivirasto (Tues), atsottu 9..0 Lausunto alimmasta suositeltavasta raentamisoreudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klauala, Nurmijärvi, Uudenmaan ympäristöesus..00 Sähöpostiviesti alueen alimmasta suositeltavasta raentamisoreudesta, Olli Jaaonaho (Uudenmaan ELY-esus),..0 Nurmijärven raennusperintöselvitys, Aritehtitoimisto Lehto Peltonen Valama Oy, luonnos..00 Nurmijärven areologinen inventointi, Museovirasto/Johanna Seppä, Klaualantien melulaselmat nyytilanne ja vuoden 00 ennusten muaan, Kirotie ja Järvihaantien ohdalla, Ramboll Oy, Kaavaprosessin vaiheet Asemaaavan muutos äynnistettiin alueen ysityisen maanomistajan aloitteesta. Asemaaavan muutos tuli vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedosi asemaaavoitus- ja raennuslautaunnalle ja se oli nähtävillä unnanvirastossa ja asemaaavoitusen internetsivuilla alaen. Vireilletulon yhteydessä hyväsyttiin aavaluonnos ja se pidettiin nähtävillä Asemaaavan muutosluonnosesta saatiin nähtävilläoloai- ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

17 / ana asi irjallista mielipidettä. Kaavaehdotus äsiteltiin ensimmäisen erran asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa 0..0 ja unnanhallitusessa..0. Kaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin ysi muistutus. Talvella 0-07 asemaaavan sisältöä muutettiin merittävästi, jona seurausena osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty ja aavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemaaavaehdotus ja asema-aavaselostus hyväsyttiin asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa seä unnanhallitusessa..07 ja ne asetettiin nähtäville Asemaaavan muutosen hyväsyy unnanvaltuusto. Asemaaavan muutos on tehty Nurmijärven unnan omana työnä.. Asemaaavan sisältö Asemaaavan muutosella muodostuu Joirannantien ja Luhtajoen väliin olme uutta asiasuntoista (AO) tonttia, joiden tonttitehouus on sama un olemassa olevilla viereisillä tonteilla, e=0,. Asemaaavan muutos muuttaa entiset äytöstä poistuneet maatalousalueet viheralueesi. Viheralueelle on esitetty ohjeellinen uloilureitti seä raennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Lisäsi asemaaavan muutos päivittää aavamääräysiä nyyistä lainsäädäntöä vastaavaan muotoon ja asemaaavan vastaamaan olemassa olevaa raentamista. Kaavoitusen lähtöohdat. Selvitys suunnittelualueesta.. Alueen yleisuvaus Suunnittelualue (uva ) sijaitsee Klaualan esustan pohjoispuolella alueella jona rajaa Klaualantie, Joirannantie ja idässä Luhtajoi. Suunnittelualue on noin m päässä Klaualan esustasta. Alue on helposti liitettävissä unnallisteniiaan ja Klaualan esustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen pinta-alaltaan noin, hehtaaria. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

18 / Kuva. Suunnittelualue Suurin osa suunnittelualueesta on viljelysäytöstä poistunutta peltoa, joa on niittyyntynyt ja osa suunnittelualueesta on raennettua pientaloaluetta. Pinnanmuodoiltaan alue lasee oillis-itäsuunnassa ohti Luhtajoea. Suunnittelualue rajautuu itäosassa Luhtajoeen. Alue uuluu osittain ns. Seveso III diretiivin (0/8/EU) määrittelemään onsultointivyöhyeeseen. Raennusliie V.S. Ripatin onsultointivyöhyeen laajuus on 00 metriä... Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue on suurimmasi osasi niittyyntynyttä viljelystä poistunutta peltoa. Lähialueella on muutamia asuintaloja. Klaualan osayleisaavan maisemaselvitysessä alue on maisemaraenteeltaan luoiteltu taajamasi/raennetusi alueesi ja joesi. Luhtajoi ei pääosin näy maisemassa johtuen syvästä joenuomasta. Joi näyy uitenin Luhtajoen ylittävälle sillalle. Luhtajoen lähellä pellon yllä ulee 0 V oreajännitesähöjohdot, jota riovat maisemaa. Pienjännitesähöjohdot ulevat Joirannantietä pitin ja jatavat joen yli sillan ohdalta. Joirannantie lasee jyrästi Häräpurontien jäleen ja tien itäreunassa on pellon laidalla aide. Joen itäpuolella asvaa pääasiassa havupuita seä joitain lehtipuita. Puut ovat oreita ja estävät suurimmasi osasi vastarannalla olevien raennusten näymisen. Topografia, maaperä ja raennettavuus Topografialtaan alue lasee oillis-itäsuunnassa ohti Luhtajoea (uva ). Suunnittelualuetta rajaa sen itäpuolella uleva Luhtajoi. Joen länsi- seä itäpuolilla ohoavat selänteet rajaavat joilaason, jona itärinteelle aavaalue sijoittuu. Suunnittelualueen matalin ohta sijaitsee Luhtajoen rannassa ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

19 7/ oreusien + 0 ja m (N000) välissä. Suunnittelualueen orein ohta sijaitsee alueen lounaisosassa oreusien + ja m välissä. Kuva. Maanpinnan oreussuhteet. Alueen maaperä oostuu savesta ja hieamoreenista (uva ). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä luoteessa maaperä on alliota. Alueelle on tehty vuosina 0 ja 0 airausia ja otettu häiriintyneitä maanäytteitä. Alueelle asennettiin myös pohjaveden havainnointiputi. Tutimuset ovat ohdistuneet suunnittelualueen raentamattomaan osaan. Kairausten ja maanäytteitten perusteella tutimusalueen maaperä on pääasiassa savea, jona alla on arearaeisempi maaerros. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

20 8/ Kuva. Suunnittelualueen maaperä. Raentamista varten tutittu suunnittelualueen osa on orostettu artalle. Destia Oy on tehnyt suunnittelualueelle raennettavuusselvitysen. Raennettavuusselvitysessä on tutittu alueen pohjasuhteita ja raennettavuutta. Suunnittelualueen saven pasuus lisääntyy siirryttäessä ohti Luhtajoea, samalla arvioitu alliopinta lasee entistä syvemmälle (uva ). Kuva. Ote Joirannan raennettavuusselvitysestä, pohjatutimusleiaus C-C. Kuva: Destia oy,..07 Suunnittelualue on sijainnut jääauden jäleisen Litorinanmeren aiana todennäöisesti osittain veden alla (uva ). Kyseisenä aiaautena vedenpinta oli metriä nyyisen merenpinnan yläpuolella. Yleisaavan maisemaselvitysen artan perusteella Luhtajoi on silloin jo ulenut nyyisessä sijainnissaan ja osa peltoalueista oli soeloisia merenlahtia. Ennen Litorinanmerta suunnittelualue on ollut oonaan veden alla. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

21 9/ Kuva. Litorinanmeri mpy. Kuva: Nurmijärven unnan yleisaavoitus. Destia Oy:n raennettavuusselvitysen muaan osassa suunnittelualueesta on paineellista pohjavettä. Destia suosittelee alueelle asennettavasi vähintään asi pysyvää pohjaveden havaintoputea, jotta suunnittelualueen pohjaveden pinnan voi selvittää oo tutimusalueelta. Alueella jossa on paineellista pohjavettä, suositellaan äytettäväsi oheesiopaaluja, jota eivät saa puhaista savierrosta. Alueelle raentaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusrataisujen ehdotonta noudattamista. Perustamistavat ja paalujen tuneutumistasot on tarennettava raennuspaioilta tehtyjen täydentävien pohjatutimusten perusteella. Alueen paaluperusteiset raennuset on perustettava oheesiopaaluille. Destia oy on raennettavuusselvitysessä ehdottanut tonteille 8-0 seuraavaa: Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella ellarillisten raennusten raentamista. Tonttien 8 ja 9 raennuset perustetaan maanvaraisesti ja tontin 0 raennuset oheesiopaaluilla savierrosen varaan. Alueelle ei saa raentaa maalämpöaivoja paineellisen pohjaveden taia. Kaavaselostusen liitteenä on raennettavuusselvitys, jossa asiaa on äsitelty taremmin. ELY-esusen asemaaavan toisesta muutosehdotusesta (8..07) antaman lausunnon muaan alueella saattaa olla sulfidisavea tai muita happamia sulfaattimaita. Sulfidisavi on hapanta maa-ainesta, josta voi sen paljastuessa huuhtoutua ympäristöön erittäin happamia valumavesiä. Valumavedet voivat vaiuttaa aava-alueen itäpuolella virtaavan Luhtajoen veden laatuun, alastoon ja muuhun vesieliöstöön. Destialta on pyydetty lausunto sulfidisaviin ja sulfaattimaihin liittyen. Lausunnossa errotaan niiden esiintymistodennäöisyden olevan pieni. Sulfidisavien ja sulfaattimaiden esiintymisen tutiminen nähtiin aavavaiheessa tarpeettomana ja suositeltiin lisäämään aavaan merintä selvitystarpeesta raennettaessa. Sen perusteella aavassa on annettu määräys maaperän selvittämisestä ja siitä, että raennettaessa tai maata äsiteltäessä sulfaattipitoiset happamat maat tulee ottaa huomioon, miäli niitä esiintyy raennuspaialla. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

22 0/ Pienilmasto Alue on suurimmasi osasi avointa entistä peltoa tai niittyä, joa lasee itäoillissuunnassa. Alueen sijaitseva asvillisuus ei merittävästi suojaa tuulelta tai auringolta. Ilmatieteenlaitosen Tuuliatlasen muaan vallitseva tuulensuunta suunnittelualueen lähellä on lounais-länsisuuntainen. Kasvillisuus ja eläimistö Klaualan osayleisaavaa varten on laadittu vuonna 0 luontoselvitys Enviro Oy:n toimesta. Suunnittelualue uuluu selvitysessä osa-alueeseen. Luontoselvitysessä alueelta ei ole löytynyt erityisiä luontoarvoja. Pohja- ja pintavedet seä vesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luoiteltu pohjavesialue on Valjärven I-luoan pohjavesialue (00), joa sijaitsee lähimmillään ahden ilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella on entisen pellon oja, joa johtaa Luhtajoen suuntaan. Suunnittelualue uuluu Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alueeseen. Suunnittelualueen itäreunassa ulee Luhtajoi, joa virtaa etelää ohti. Klaualan osayleisaava hulevesiselvitysen muaan Luhtajoi ja Luhtajoen ympäristö ärsivät nyyisin melo paljon tulvista. Suuri osa Klaualan nyyisestä raennetusta taajamasta sijaitsee Luhtajoen-Ylisjoen alueella. Hulevesiselvitys ehdottaa, että hulevesien hallinta tulisi toteuttaa iinteistöillä seä aava-alueen yleisillä alueilla ennen hulevesien puramista Luhtajoeen, sillä joeen tulee jo paljon vesiä suuren valuma-alueen taia. Savisilla alueilla suunnittelualueen maaperä on huonosti vettä johtavaa. Maaperän huonon veden johtavuuden taia hulevesien imeyttäminen ei välttämättä ole mahdollista. Uudenmaan ympäristöesuselta on saatu vuonna 00 lausunto alimmasta suositeltavasta raentamisoreudesta Luhtajoen varrella. Lausunnossa äsitellään Vantaanjoen tulvimista loppuesästä 00 ja samalla ehdotetaan alinta suositeltavaa raentamisoreutta. Alin suositeltava raentamisoreus perustuu erran 0 vuodessa toistuvaan tulvaoreuteen, johon lisätään olosuhteiden ja määritystaruuden perusteella harinnanvarainen lisäoreus. Tavoitteena on, että määritetty suositus vastaa vähintään esimäärin erran 00 vuodessa toistuvaa tulvaoreutta (HW /00). Alimman suositeltavan raentamisoreuden alapuolelle ei tule sijoittaa astuessaan vaurioituvia tai vahinoa aiheuttavia raenteita tai toimintoja. Lausunnossa on määritelty alin suositeltu raentamisoreus Mäenrinteen alueelle (uva ) joa on +,00 m (N0). Koreusjärjestelmän muutosesta johtuen oreutta on syytä orjata ja soveltuva oreus on +, m (N000). ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

23 / Kuva. Uudenmaan ympäristöesus on määrittänyt Mäenrinteen alueelle alimman suositeltavan raennusoreuden. Kartassa on esitetty myös loppuesän 00 sattuneen tulvan aiana tehdyt vedenpinnan havainnot (oreusjärjestelmä N0). Lähde: Uudenmaan ympäristöesusen lausunnon liite,..00. Suositusoreus on määritelty suunnittelualueen pohjoispuolelle Mäenrinteen alueelle, joa on noin 00 metrin päässä suunnittelualueesta. Tästä johtuen Uudenmaan ELY-esuselta pyydettiin loppuvuodesta 0 suunnittelualuetta oseva alin suositeltava raennusoreus. ELY-esus määritteli suunnittelualueelle alimmasi suositeltavasi raentamisoreudesi N000 +,0 m. Kyseisen oreustason alapuolelle ei tule sijoittaa astuessaan vaurioituvia tai vahinoa aiheuttavia raenteita tai toimintoja. Alin raennusoreus vaiuttaa siihen miten lähelle Luhtajoea voidaan raentaa... Raennettu ympäristö Väestön raenne ja ehitys aava-alueella Suunnittelualueella asui vuoden 0 lopussa noin 70 henilöä, joiden iä vaihtelee -vuotiaasta -vuotiaasi. Väestö on pääasiassa alle 8-vuotiaita ja 0- -vuotiaita. Klaualan alueella asuu noin 7 00 asuasta ja se on Nurmijärven taajamista suurin. Väestösuunnitteen muaan Klaualassa on vuonna 0 noin asuasta ja vuonna 0 noin 00 asuasta. Klauala on vanha esiajalta peräisin oleva ylä, joa on asvanut nopeasti luujen suuresta muuttoliieestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liienneyhteysien ansiosta. Yhdysuntaraenne ja taajamauva Suunnittelualueen yhdysuntaraenne oostuu lähinnä alueella sijaitsevista asuinpientaloista, jota ovat raennettu vuosien välillä. Raennuset ovat ysi- ja asiasuntoisia. Lähialueella sijaitsee muita yhden ja ahden asunnon taloja, jota ovat valmistuneet pääasiassa vuosien 980- ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

24 / 0 välillä. Yhdysuntaraenteessa on auo Luhtajoen taia, muuten alue on raentunut (uva 7). Kuva 7. Raeisuusartta lähialueelta. Suunnittelualue on uvan esiosassa. Klaualan nauhamainen taajamaraenne tueutuu sen läpi ulevaan Klaualantiehen. Muutoin raenne on laajentunut tueutuen muuhun vanhaan tiestöön, joista merittävimpiä ovat Lepsämäntie, Kuonomäentie, Lahnusentie, Metsäyläntie ja Kirotie. Taajamauvaltaan alue on omaotitaloaluetta (uva 8). Raennuset ovat ysi- ja asierrosisia raennusia. Osa tonteista Joirannantien ja Luhtajoen välissä on irvesvarsitontteja. Kuva 8. Suunnittelualueen raennusia. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

25 / Asuminen ja palvelu Koo suunnittelualueella sijaitsee tällä hetellä ysitoista asuinraennusta ja muutama muu raennus. Klaualan esustaan on noin asi ilometriä. Klaualan esustassa on hyvät juliset ja aupalliset palvelut. Lähin lähiauppa sijaitsee Lepsämäntien ja Klaualantien risteysessä. Klaualantien länsipuolella sijaitsee Tiiran päiväoti seä ysityinen päiväoti Metsäpirtti. Suunnittelualueen läheisyydessä Luhtajoen toisella puolella sijaitsee Haialan oulu ja päiväoti seä Professorintien päiväoti. Muita palveluita lähialueella ovat Klaualan urheiluesus ja Klaualan iro. Työpaiat, elineinotoiminta Suunnittelualueella ei ole yritysiä. Viristys Viristystä ei ole eriseen edistetty viheralueiden suunnittelulla. Suunnittelualueella on uitenin luontaisia viristysarvoja. Joen varteen on muodostunut vaiintunut polu, jota äytetään viristäytymiseen ja joivarren maisemat soveltuvat viristäytymiseen luonnostaan hyvin. Nyyisin M- aavamerinnällä (maatalousalue) olevalla alueella sijaitsee alueen ainoa paiallisten atiivisesti äyttämä viristysyhteys. Liienne Suunnittelualue rajautuu lounaassa Klaualantiehen (Mt ). Liienneviraston tietojen muaan vuoden 0 esimääräinen vuoroausiliienne (KVL) Klaualantiellä suunnittelualueen ohdalla oli ajoneuvoa/vuoroaudessa. Klaualantietä pitin ulevat useat lähiliienteen linja-autolinjat uten, 7, ja 7. Klaualantietä pitin ulevat myös linja-autot Helsiniin, Hyvinäälle ja Riihimäelle. Kaava-aluetta lähinnä olevat pysäit sijaitsevat Joirannantien pohjoispuolella Klaualantien varrella. Klaualasta on hyvät liienneyhteydet Helsiniin valtatietä pitin. Raennettu ulttuuriympäristö ja muinaismuistot Klaualan osayleisaavan selostusen ja Nurmijärven raennusperintöselvitysen (luonnos 00) muaan, suunnittelualueella ei ole raennusperintöohteita, eiä muinaismuistoja. Kunnallisteniia Alueen pohjoisosassa haloo jätevesiviemäri, joa ääntyy Luhtajoen lähellä ohti etelää ja jataa mataansa Luhtajoen reunaa pitin (uva 9). Toinen jätevesiviemäri sijaitsee Joirannantien alla. Jätevesiviemäröinnin yhteydessä ulee myös vesijohto. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

26 / Kuva 9. Ote unnan johtoartasta. Rusealla viivalla jätevesi ja sinisellä atoviivalla vesijohto. Joirannantien itäpuolella nyyisellä maatalousalueella ulee Elisan aapeli. Kohdassa jossa Joirannantie ääntyy ohti luodetta, sijaitsee nyyisellä maatalousalueella sähölaitosen maanalainen johto (uva 0). Joirannantien reunassa ulee pienjännitesähöjohto ja suunnittelualueen pohjoisosassa lähellä Luhtajoea haloo 0 V oreajännitesähöjohdot pellon yllä. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

27 / Kuva 0. Sähölaitosen maanalainen johto... Ympäristön häiriöteijät Seveso III Lähin erityistoimintaa harjoittava laitos sijaitsee Järvihaan alueella (uva ). Kyseisen laitos uuluu Seveso III-diretiivin muaisiin laitosiin ja sen onsultointivyöhyeen leveys on 00 metriä. Kyseinen laitos on Raennusliie V.S. Ripatti ja Turvallisuus- ja emiaalivirastolta (Tues) saatujen tietojen muaan toiminnan laajuus on nesteaasulaitos. Nesteaasulaitoset ovat laitosia, joissa on nesteaasua alle 0 tonnia ja muita vaarallisia emiaaleja alle 0 % luparajasta. Kuva. Raennusliie V.S. Ripatin on Seveso III -diretiivin muainen laitos. Laitos on meritty violetilla ja onsultointivyöhyeet esitetty rusealla. Kaava-alueen liimääräinen sijainti on esitetty mustalla ovaalilla. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

28 / Raennusliie V.S. Ripatin onsultointivyöhye sisältää osan asemaaavan muutosalueesta. Konsultointivyöhye pitää huomioida alueita asemaaavoitettaessa tai raennettaessa. Vyöhye ei ole suojaetäisyys laitosen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitosesta, jona sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Ympäristönsuojelu ja muut ympäristöhäiriöt Finavian Helsini-Vantaa lentoaseman ympäristölupahaemuseen laadittujen lentomeluennusteiden (ns. verhoäyrä) muaan yli dblden lentomelualue ei ulotu suunnittelualueelle. Läheinen Klaualantie (maantie ) aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Klaualantien melua on tutittu vuonna 0 Rambollin toimesta Kirotien ja Järvihaantien ohdalla. Vuoden 0 päiväajan (7-) esiäänentasot (LAeq) ylittävät asuinalueiden päiväajan ohjearvon db osassa suunnittelualuetta (uva ). Myös yöajan ohjearvot ylittyvät osassa suunnittelualuetta. Kuva. Vuoden 0 päiväajan (7-) esiäänentasot. Aineisto: Ramboll oy, 0. Suunnittelualueen orttelin 098 tontin ja Klaualantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melusuojausen raentaminen tapahtuu Järvihaantien liittymän raentamisen yhteydessä ja melusuojaus oostuu meluaidasta ja meluvallista seä aidasta (uva ). Suunnitelmissa on myös hidastaa Klaualantien nopeusrajoitusta 0 m/h. Melusuojausella orttelin 098 tontin meluarvot vähenevät. Osalla suunnittelualueesta yhä ylittyy valtioneuvoston päätösen n:o 99/99 ohjearvo db viheralueilla. Viheralueen osa, jolla melutaso ylittää db, ei ole taroitettu normaaliin oleseluun, eiä sinne ole osoitettu leiialueita tai muita runsaassa äytössä olevia alueita. Asemaaavassa on annettu yleisiä melumääräysiä melusta johtuen. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

29 7/ Kuva. Vuoden 00 tilanne päivällä, jolloin nopeusrajoitus on alennettu 0 m/h ja alueelle on raennuttu melusuojausta. Asemaaava-alueella ei ole maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) muaan pilaantuneita maita. Lähin ohde, joa löytyy MATTI-tietoannasta, on suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva autojen huolto ja orjausliie. Liie on vieläin äytössä ja siinä on sijainnut polttoaineen jaeluasema vuosina 9-9. Entiset maanalaiset polttoainesäiliöt on poistettu 0 ja samalla maaperä on unnostettu. Kiinteistöllä on autoorjaamo ja automaalaamotoimintaa ja siinä on merintä selvitystarpeen taristamisesta... Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja siellä asuu noin 0 henilöä. Alueen väestön iä vaihtelee vastasyntyneestä aina yli 80-vuotiaaseen. Alueen iäjaaumasta ei erotu selviä poieusia. Alue sijaitsee hyvien ja turvallisten liienneyhteysien varrella. Vesistön läheisyys luo alueelle viihtyisyyttä. Hyvät palvelut Klaualan esustassa ja lähialueella vaiuttavat alueen viihtyisyyteen. Luhtajoen vartta äytetään viristyseen ja se luo alueelle omaleimaisuutta seä identiteetin... Maanomistus Suunnittelualue on suurimmasi osasi ysityisessä omistusessa. Nurmijärven unta omistaa suunnittelualueella jonin verran maa-alueita asemaaavan eteläosassa.. Suunnittelutilanne.. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista (VAT) vuonna 000 ja niitä on taristettu vuonna 008. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat tällä hetellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on taroitus saada valtioneuvoston päätettäväsi loppuvuodesta 07. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

30 8/ Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet äsittelevät seuraavia oonaisuusia:. Toimiva alueraenne. Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto. Helsingin seudun erityisysymyset. Luonto- ja ulttuuriympäristöinä erityiset alueoonaisuudet... Maauntaaava Hyväsytyissä maauntaaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (uva ). Suunnittelualueen länsireunassa ulee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus seä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alaa tiivistettävä alue. Kuva. Ote vahvistettujen maauntaaavojen yhdistelmästä (9..0). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen liimääräisen sijainnin. Maauntavaltuusto hyväsyi Uudenmaan. vaihemaauntaaavan tououussa 07. Kaava on tullut maauntahallitusen päätösellä (.8.07) voimaan, mutta ei ole saanut vielä lainvoimaa, sillä maauntavaltuuston päätösestä on valitettu. Neljäs vaihemaauntaaava äsittelee seuraavia teemoja: elineinot ja innovaatiotoiminta, logistiia, tuulivoima, viherraenne ja ulttuuriympäristöt. Neljäs maauntaaava aiheuttaa muutosia suunnittelualueen eteläpuolelle (uva ). ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

31 9/ Kuva. Ote Uudenmaan neljännen maauntaaavan epävirallisesta yhdistelmäartasta (9..0). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen liimääräisen sijainnin. Neljäs maauntaaava umoaa suunnittelualueelta seuraavan merinnän: Viheryhteys (Uudenmaan maauntaaava) Neljäs maauntaaava määrää alueelle vastaavan uuden viheryhteystarpeen. Uudenmaan oonaismaauntaaavan laadinta on äynnistynyt vuoden 0 aiana. Uusi oo Uudellemaalle laadittava maauntaaavasta äytetään nimeä Uusimaa-aava 00. Nimensä muaisesti sen aiatähtäin on vuodessa 00. Uusimaa-aava 00 on asiportainen, eli se oostuu yleispiirteisestä pitän aiavälin raenneaavasta seä tarentavista seutuohtaisista vaihemaauntaaavoista. Uusimaa-aavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusimaa-aavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta erättiin palautetta Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta... Maanäytön ehitysuva 00 Nurmijärven unnan maanäytön ehitysuvassa 00 alue on meritty Klaualan taajama-alueesi (uva ). Alueen länsipuolelle on meritty päätie ja alueen itäpuolelle joi. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

32 0/ Kuva. Ote Nurmijärven maanäytön ehitysuva Yleisaava Suunnittelualueella on voimassa oieusvaiutteinen Klaualan osayleisaava (valtuusto hyväsynyt 7..0, saanut lainvoiman.9.07). Siinä suunnittelualue (uva 7) on meritty AP- ja V- (uva 8). Suunnittelualueen reunassa ulee seututie/pääatu ja sen viereen on meritty evyen liienteen yhteystarve. Kuva 7. Ote Klaualan osayleisaavasta (9..0). Punainen ovaali osoittaa suunnittelualueen liimääräisen sijainnin. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

33 / Kuva 8. Klaualan osayleisaavan määräyset, jota osevat suunnittelualuetta... Asemaaava Suunnittelualueella (uva 9) on voimassa asemaaava -00 vuodelta 9 ja asemaaava -7 vuodelta 990. Alueen voimassa olevat asemaaavamerinnät ovat AO ja M (maatalousalue). AO määrää alueelle seuraavaa: Pientalojen ja muiden enintään ahden perheen talojen orttelialue. Raennuset on raennettava sisäasiainministeriön raennusten ja raennusosien paloluoittelusta antaman päätösen muaisesti. Puisto- ja maatalousalueelle seä istutettavalle raennuspaian osalle saa tehdä tarpeellisia uluteitä. Asemaaava -00 määrää suurimmasi sallitusi errosluvusi I. Kosa asemaaava ei määrää raennusoieutta, raennusoieuden määrä selviää Nurmijärven unnan raennusjärjestysestä. Raennusjärjestys määrää AOtonteilla tehouusluvusi e=0,. Asemaaava -7 on voimassa vain suunnittelualueen aivan eteläisimmässä osassa. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

34 / Kuva 9. Ote ajantasaaavasta (..07). Raennusjärjestys Raennusjärjestys on tullut voimaan.7.0. Kaavoitusen vaiheet. Asemaaavan suunnittelun tarve Asemaaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemaaavalla tiivistetään asuinaluetta ja samalla päivitetään vanhentunut asemaaava läheisestä orttelista. Suunnittelualueen sijainti Klaualan esustan tuntumassa teee siitä taajaman laajenemisen ja täydentämisen annalta edullisen. Nurmijärven maanäytön ehitysuva 00:n muaisesti tavoitteena on tiivistää taajamaraennetta erityisesti Klaualassa ja Kironylässä.. Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta päätti asemaaavan muutosen vireilletulosta ( ). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julaistulla uulutusella. Osallisille lähetettiin irje, jossa ilmoitettiin aavamuutosen vireilletulosta ja luonnosen nähtävilläolosta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

35 /. Osallistuminen ja yhteistyö.. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat seä ne, joiden työnteoon tai muihin oloihin asemaaavan muutos saattaa huomattavasti vaiuttaa. Lisäsi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asuaat, maanomistajat ja yhdistyset Nurmijärven unnan hallinto mm. Ympäristötoimiala ja luottamuselimet (asemaaavoitus- ja raennuslautaunta, unnanhallitus, unnanvaltuusto) yrityset: alueella toimivat yrityset, Nurmijärven Sähö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus (ELY), Uudenmaan liitto, Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos, Kesi-Uudenmaan ympäristöesus seä Turvallisuus- ja emiaalivirasto (Tues).. Suunnittelu ja vuorovaiutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedosi asemaaavoitus- ja raennuslautaunnalle ja se oli nähtävillä unnanvirastossa, Klaualan yhteispalvelupisteessä ja asemaaavoitusen internetsivuilla alaen. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja unnan ilmoitustaululla julaistulla uulutusella Osallisille lähetettiin irje, jossa ilmoitettiin aavamuutosen vireilletulosta. Kaavaluonnos Asemaaavan muutosluonnos äsiteltiin asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa vireilletulon yhteydessä seä unnanhallitusessa.9.0. Luonnosessa esitettiin mm. aava-alue, alueen äyttötaroitus ja raentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaiutuset suunnittelualueelle ja ns. vaiutusalueelle seä nyytilanteeseen että alueella voimassaoleviin aavoihin verrattuna arvioitiin. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidettiin alustavasti nähtävillä vr:n ajan Kaavaluonnosesta saatiin asi irjallista mielipidettä. Maru Lauriainen ja jouo muita Joirannantien asuaita esittävät mielipiteenään seuraavaa: Uusi Joirannanujan liittymä esellä mäeä sijaitsee vaarallisessa paiassa erityisesti huonoja eliolosuhteita ajatellen; Joirannantien muta saattaisi olla parempi paia Jos liittymä tehdään aavaluonnosen muaiseen paiaan, tulee risteys varustaa äriolmiolla ja Joirannanuja tulee nostaa samalle oreudelle uin Joirannantie Kaavassa evyen liienteen väylälle varatun tilan tulee olla riittävän leveä ja väylä tulee raentaa samaan aiaan uin Joirannanuja Joirannantien nyyisenaltainen aiderataisu tulee säilyttää Joirannanujan puolella Asemaaavoitus- ja raennuslautaunnan vastine: Maru Lauriaisen ja muiden Joirannantien asuaiden mielipiteen johdosta lautaunta toteaa, että aavarataisu on erityisesti liienneasioiden osalta valmisteltu yhteistyössä unnallisteniian suunnittelun anssa. Pääosa mielipiteessä esitetyistä seioista tutitaan ja rataistaan atusuunnittelun yhteydessä. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

36 / Terhi ja Laura Kalliola esittävät mielipiteenään, että luonnoseen meritty muuntamo tulee siirtää auemmas nyyisestä asutusesta mm. mahdollisista terveyshaitoista johtuen. Asemaaavoitus- ja raennuslautaunnan vastine: Terhi ja Laura Kalliolan mielipiteen johdosta muuntamoalue on siirretty Joirannanujan varteen. Ensimmäinen aavaehdotus Luonnosesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemaaavanmuutosehdotus, joa äsitellään asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa seä unnanhallitusessa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 0 vr:n ajasi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla irjallisen muistutusen. Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta seä unnanhallitus äsittelevät asemaaavaehdotusesta saadut muistutuset, lausunnot ja asemaaavaysiön laatimat vastineet seä niiden pohjalta aavaehdotuseen tehdyt muutoset. Jos muutoset ovat olennaisia, ehdotus äsitellään uudestaan lautaunnassa seä asetetaan uudestaan nähtäville 0 vr:n ajasi. Kaavaehdotus äsiteltiin ensimmäisen erran asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa 0..0 ja unnanhallitusessa..0. Asemaaavan muutosehdotus oli julisesti nähtävillä Siitä saatiin ysi muistutus. Maru Lauriainen yhdessä muiden Joirannantien asuaiden anssa esittivät muistutusenaan seuraavaa: Uuden Joirannan adun liittymän tulee sijaita Joirannantien mutan ohdalla eiä vaarallisessa mäessä. Mäeen raennettu aidetta ei saa poistaa mm. tonttiliittymien vuosi. Asemaaavoitusen vastine: Asemaaavaa on muutettu merittävästi ja se äsitellään uudestaan luonnosena. Joiranta niminen atu on poistettu ja tonttien määrää on vähennetty olmeen. Kaide voidaan säilyttää liittymäalueiden ulopuolella. Toinen aavaehdotus Uudistettu asemaaavan muutosehdotus äsiteltiin asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa ja unnanhallitusessa..07, minä jäleen asemaaavan muutosehdotus asetettiin nähtäville Asemaaavan muutosehdotusesta saatiin nähtävilläoloaiana ysi muistutus ja asi lausuntoa. Maru Lauriainen yhdessä muiden Joirannantien asuaiden anssa esittivät muistutusenaan seuraavaa: Kaavarataisu vaarantaa liienneturvallisuuden tonttiliittymien sijoittuessa jyrään rinteeseen. Turvallisuutta lisänneen aiteen säilyttäminen on haastavaa tonttiliittymien vuosi. Uudet liittymät muodostavat uusia risipaioja. Liittyminen adun tasoa alemmilta tonteilta on haastavaa etenin liuaalla elillä. Kaavaluonnosessa ollut rataisu (erillinen atu tonttien alarinteen puolelle) on liienneturvallisuuden annalta parempi. Asemaaavoitusen vastine: Liienne ei lisäänny merittävästi aavamuutosen osoittaman olmen uuden tontin taia. Nyyään tieosuutta äyttää ymmenen tontin asuaat. Uudet tontit nostetaan adun anssa samaan tasoon. Tonttiliittymien turvallisuuteen on silti ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

37 / syytä iinnittää huomiota. Kaavaluonnosessa ollut rataisu ei ole haastavien maastonmuotojen, maaperän seä ustannusten taia varteenotettava. Nähtävilläolon jäleen tehdyt muutoset Nähtävilläolon jäleen aavarataisua ja -doumentteja on muutettu seuraavilta osin: Muodostuvien tonttien raennusoieus on muutettu tonttitehouuteen perustuvasi ja orotettu samaan tasoon viereisten tonttien anssa. Katualuetta uusien tonttien ohdalla on avennettu saman levyisesi uin se on muulla osalla atua. Raentamiseen ja perustamiseen liittyen on annettu tarentava aavamääräys. Määräysellä otetaan antaa muun muassa ellareiden seä maalämpöaivojen raentamiseen. Myös aavaselostusta on täydennetty ja täsmennetty samoilta osin. Hulevesien hallintaan liittyvää määräystä on täsmennetty. Kaavatilanne (maauntaaava ja osayleisaava) päivitetty ajantasaiseen tilanteeseen. Yleisaava sisältövaatimuset on silti äsitelty aavatyön yhteydessä. Kaavahaneen yhteydessä on tutittu atualueen turvallisuuden parantamista atua leventämällä uusien tonttien ohdalla. Prosessin aiana todettiin, ettei atualueen levennys ole tarpeellinen rataisu turvallisuuden lisäämisesi. Katualueen vaarallisena oettu mäi muuttuu turvallisemmasi un muodostuvat tontit tasataan adun tasoon. Kolme uutta tonttia eivät lisää liiennettä merittävästi ja hyvällä suunnittelulla tonttiliittymät saadaan liitettyä atuun turvallisesti. Kadun leventäminen ei myösään olisi äytännössä toteuttamiselpoista, sillä alustava aavarataisu olisi mahdollistanut leventämisen ainoastaan olmen tontin osalta muun adun jäädessä nyyisen levyisesi. Maaperäolosuhteiden vuosi aavaa on täsmennetty raentamisen ja perustamisen osalta. Maaperän oostumus tulee tutia aavamääräysen muaisesti suunnittelua varten. Maaperän ja pohjavesiolosuhteiden vuosi aavamääräysiin lisättiin maininta, että ellareiden ja maalämpöpumppujen raentaminen on ielletty. Hulevesien hallintaa täsmennettiin lisäämällä aavamääräyseen maininta, että puhtaat hulevedet voi hallitusti johtaa viheralueille. Kaavaselostusta päivitettiin huomioimaan yleisaavan ja maauntaaavan muuttuneet tilanteet aavahaneen aiana. Yleisaavan sisältövaatimuset oli jo otettu aavahaneen aiana huomioon ja niihin liittyvät osat säilytettiin selostusessa. Asemaaavamuutos asetetaan vielä uudelleen ehdotusena nähtäville tehtyjen muutosten vuosi. Kaavan hyväsyminen Kunnanvaltuusto päättää asemaaavamuutosen hyväsymisestä... Päätösenteo Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta ( ) päätti ilmoittaa Klaualan asemaaavan orttelia ja maatalousaluetta osevan asemaaavan muutosen vireille tulleesi ja päätti esittää aavamuutosluonnosen unnanhallitusen hyväsyttäväsi ja suunnittelu- ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

38 / aineiston MRA 0 :n muaisessa taroitusessa nähtäville laitettavasi päivän ajasi..9.0 Kunnanhallitus ( 8) päätti hyväsyä asemaaavan muutosluonnosen ja suorittaa MRA 0 :n muaisen uulemisen Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta ( ) päätti esittää unnanhallituselle, että se hyväsyy asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 7 :n muaisessa taroitusessa nähtäville 0 päivän ajasi...0 Kunnanhallitus ( ) päätti hyväsyä asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa sen nähtäville MRA 7 :n muaisesti 0 päivän ajasi Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta ( 8) päätti esittää unnanhallituselle, että se hyväsyy asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 7 :n muaisessa taroitusessa nähtäville 0 päivän ajasi...07 Kunnanhallitus ( 9) päätti hyväsyä asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa sen nähtäville MRA 7 :n muaisesti 0 päivän ajasi. xx.xx.0x Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta ( XX) päätti esittää unnanhallituselle, että se hyväsyy asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 7 :n muaisessa taroitusessa nähtäville 0 päivän ajasi. xx.xx.0x Kunnanhallitus ( xx) päätti hyväsyä asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa sen nähtäville MRA 7 :n muaisesti 0 päivän ajasi. xx.xx.0x Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta ( XX) päätti esittää asemaaavan muutosen unnanhallitusen ja edelleen valtuuston hyväsyttäväsi. xx.xx.0x Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemaaavan muutosen unnanvaltuuston hyväsyttäväsi. xx.xx.0x Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväsyä asemaaavan muutosen.. Asemaaavan tavoitteet Asemaaavamuutosella pyrittiin alun perin täydentämään Joirannantien asuntoaluetta osoittamalla viljelysäytöstä poistunut peltoalue asumisäyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää äytöstä poistunutta peltoa mahdollisimman paljon asuinäyttöön. Lisäsi muutosalueella on vanhentuneita asemaaavamääräysiä, jota on taroitus ajantasaistaa. Sysyllä 0 asemaaavan tavoitteet muuttuivat tutimusissa selvinneiden haastavien maaperäolosuhteiden vuosi. Asemaaavan tavoitteesi tuli muodostaa olemassa olevien tonttien jatosi muutama uusi tontti, joihin voi raentaa asiasuntoisen erillispientalon. Taroitusena on monipuolistaa Klaualan tonttitarjontaa lähellä esustaa. Samalla on taroitusena säilyttää joenrantaa mahdollisimman paljon viristysäytössä. Maaperä ja Luhtajoen läheisyys asettavat tavoitteita asemaaavalle. Maaperä on lähempänä Luhtajoea syvää savioa, jona alla on paineellista pohjavettä. Luhtajoen mahdollinen tulviminen pitää ottaa huomioon asemaaavaa laadittaessa. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

39 7/ Suunnittelutilanne asetti asemaaavalle tavoitteita, sillä alueella ei ollut voimassa lainvoimaista oieusvaiutteista yleisaavaa. Asemaaavassa on sen vuosi esitetty selvitys aavan suhteesta valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin ja maauntaaavaan... Asemaaavan suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin (VAT) ja maauntaaavaan Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet ovat osa maanäyttö- ja raennuslain muaista alueidenäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtaunnallisesti merittävien seiojen huomioon ottaminen maauntien ja untien aavoitusessa seä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäsi ne auttavat saavuttamaan maanäyttö- ja raennuslain seä alueidenäytön suunnittelun tavoitteet, joista täreimmät ovat hyvä elinympäristö ja estävä ehitys. Valtaunnalliset alueiden äyttötavoitteet toteutuvat asemaaavan muutosessa. Valtioneuvosto päätti uusista valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista..07. Päätös tulee voimaan..08. Tämän asemaaavamuutosen yhteydessä on tutittu sen suhde edellisiin vuodelta 000 oleviin valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin. Tällöin aavaehdotus tulee asettaa julisesti nähtäville ennen uusien valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden voimaantuloa ja hyväsyä mennessä. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista vuodelta 000 (taristettu vuonna 008) huomioon ottamisesta tässä aavahaneessa. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet: ) Toimiva alueraenne ) Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu ) Kulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat ) Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto ) Helsingin seudun erityisysymyset ) Luonto- ja ulttuuriympäristöinä erityiset alueoonaisuudet. Kyseessä on voimassa olevan asemaaavan muuttaminen. Kosa alueella ei ole aavaprosessin alussa ollut oieusvaiutteista yleisaavaa, on alueen asemaaavoitus perustunut maauntaaavaan, unnan maanäytön ehitysuvaan 00 ja Klaualan osayleisaavan yhteydessä tehtyihin selvitysiin. Valtioneuvoston päätösessä valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista (0..000) ja valtioneuvoston päätös valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taristamisesta (..008) määrittelee seuraavaa (lainausessa lailla taroitetaan maanäyttö- ja raennuslaia): Yleistavoitteisiin on taroitettu sovellettavasi lain :n momentissa määriteltyjä, alueidenäytön suunnittelua osevia oieusvaiutusia vain yleispiirteisen aavoitusen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole taroitettu äytettäväsi asemaaavojen eiä raentamista ja maanäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleisaavojen sisällön oieudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on taroitettu sovellettavasi maanäyttö- ja raennuslain :n momentissa määriteltyjä, alueidenäytön suunnittelua osevia oieusvaiutusia aiien aavojen osalta, miäli tavoitetta ei ole ohdennettu osemaan vain tiettyä aavatasoa. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

40 8/ Tämän perusteella valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteista asemaaavaa osevat vain määrätyt erityistavoitteet. Toimiva alueraenne Alueidenäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustusen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytyset varusunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, variotoiminnalle seä muille maanpuolustusen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuusille. Samalla on huomioitava muun yhdysuntaraenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimuset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustusen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu Alueidenäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaiaraentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemaaavalla mahdollistetaan Klaualan alueelle uutta asumiseen taroitettua tonttimaata. Alueidenäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaia- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdysuntaraenteesta. Vähittäisaupan suurysiöt sijoitetaan tuemaan yhdysuntaraennetta. Näistä tavoitteista voidaan poieta, jos tarve- ja vaiutusselvitysiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen äyttöönotto on estävän ehitysen muaista. Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan yhdysuntaraenteen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue sijaitsee noin ahden ilometrin päässä Klaualan esustasta. Alueelle ei tule vähittäisaupan suurysiöä. Alueidenäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan raennusannan hyödyntämistä seä luotava edellytyset hyvälle taajamauvalle. Taajamia ehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä oonaisuusia. Alueella jo olemassa olevien raennusien asemaaavamerintöjä päivitetään uvaamaan paremmin tämän hetistä tilannetta. Uudet raennuspaiat tulevat sijaitsemaan linjassa jo olemassa olevien raennusten anssa. Asemaaavalla maatalousaluetta muutetaan viheralueesi, joa jataa Luhtajoen rannan viherverostoa. Alueidenäytössä on varattava riittävät alueet jalanulun ja pyöräilyn verostoja varten seä edistettävä verostojen jatuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Asemaaavassa osoitetaan uusi ohjeellinen uloilureitti joen rantaan. Asemaaava ei lisää liiennettä merittävästi ja alueen nyyiset liiennereitistöt ovat jatuvia seä palvelevat aluetta hyvin. Joirannantien turvallisuustilanne ei muutu merittävästi. Liittymäpaioja tulee olme lisää ja rinteessä ollut aide joudutaan poistamaan ainain liittymien ohdilta, mutta liienne ei lisäänny merittävästi ja maanpintaa nostetaan tonttien ohdalla ylemmäsi, jolloin aiteelle ei ole enää entisenlaista tarvetta. Alueidenäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten muaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehäisemään tulviin liittyvät risit. Alueiden- ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

41 9/ äytön suunnittelussa uutta raentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poieta vain, jos tarve- ja vaiutusselvitysiin perustuen osoitetaan, että tulvarisit pystytään hallitsemaan ja että raentaminen on estävän ehitysen muaista. Alueidenäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava orvaavat alueidenäyttörataisut yhdysuntien toimivuuden annalta erityisen täreille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristötai henilövahinorisejä. Asemaaavan laadinnan aiana Uudenmaan ELY-esuselta pyydettiin suunnittelualuetta oseva alin suositeltava raennusoreus. ELY-esus määritteli suunnittelualueelle alimmasi suositeltavasi raentamisoreudesi N000 +,0 m. Raentaminen tämän raentamisoreuden yläpuolelle. Yleis- ja asemaaavoitusessa on varauduttava lisääntyviin myrsyihin, ranasateisiin ja taajamatulviin Asemaaavassa on annetaan määräysiä hulevesien hallinnasta. Haitallisia terveysvaiutusia tai onnettomuusrisejä aiheuttavien toimintojen ja vaiutusille herien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitoset seä vaarallisten aineiden uljetusreitit ja niitä palvelevat emiaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon annalta heristä alueista. Asemaaava uuluu osittain Järvihaan alueella sijaitsevan Seveso IIIdiretiivin muaisen laitosen onsultointivyöhyeeseen. Vyöhye ei ole suojaetäisyys laitosen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitosesta, jona sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Valvovalta viranomaiselta (Tues) on pyydetty lausunto. Asemaaavassa ei osoiteta risille alttiita toimintoja liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitosia ja varastoja. Risille alttiisi toiminnoisi luetellaan esimerisi päiväodit, oulut, hoitolaitoset, sairaalat, asuinalueet ja vilaat liienneväylät seä luonnon annalta erityisen herät tai täreät alueet (Ympäristöministeriö YM/0/0,..0). Alueidenäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja allioperän soveltuvuus suunniteltuun äyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä aavan toteuttamistoimiin. Maa- ja allioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Alueen maaperästä on teetetty raennettavuusselvitys, jossa on selvitetty alueen maa- ja allioperä seä annettu perustamisesta suositusia. Raentamista on osoitettu alueille, jossa raentaminen on järevää toteuttaa maaperä huomioon ottaen. Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) ei ole meritty pilaantuneita maaalueita aava-alueelle. Alueidenäytössä on ehäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtausista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle heriä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

42 0/ Kaavamääräysissä on annettu määräysiä meluntorjunnasta. Asemaaavaalueen ja Klaualantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melua ja meluntorjuntaa on äsitelty taremmin ohdassa... Alueidenäytössä tulee edistää energian säästämistä seä uusiutuvien energialähteiden ja auolämmön äyttöedellytysiä. Asemaaava-alue ei sijaitse auolämpöveron alueella. Alueidenäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltorataisut voidaan toteuttaa. Lisäsi alueidenäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehäisy. Alueella on olemassa valmis unnallisteniia ja nyt suunnitellut uudet tontit on helposti liitettävissä järjestelmään. Kulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat Alueidenäytön suunnittelussa on otettava huomioon eologisesti tai viristysäytön annalta merittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä alueoonaisuusia tarpeettomasti pirstota. Asemaaava lisää muutaman tontin jo olemassa olevaan raenteeseen. Asemaaavalla osoitetaan Klaualan osayleisaavan määrittelemä viheralue. Alueidenäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja äyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisrisejä aiheuttavat laitoset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jota ovat vedenhaninnan annalta täreitä ja soveltuvat vedenhanintaan. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luoiteltu pohjavesialue on Valjärven I-luoan pohjavesialue (00), joa alaa noin ahden ilometrin päässä suunnittelualueesta. Asemaaava-alueelle ei ole sijoittautumassa toimintoja, jota uhaisivat Valjärven pohjavesialuetta tai Luhtajoea. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen äyttöön eiä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maanäytöllä. Osa suunnittelualueesta on äytöstä poistettua peltoaluetta. Peltoalue sijaitsee Luhtajoen varressa taajamaraenteen sisällä, eiä ole erityisen suuri. Maatalousalueet uormittavat enemmän vesistöjä uin muut alueet ja täten on järevää osoittaa nyyiselle aavanmuaiselle maatalousalueelle muuta äyttöä. Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto Alueidenäytössä on edistettävä mata- ja uljetusetjujen toimivuutta ja turvattava edellytyset juliselle liienteelle seä eri liiennemuotojen yhteistyön ehittämiselle. Alueidenäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henilöliienteen terminaalien ja mataesusten toimintaa ja ehittämistä varten. Nopean liienteen junaratayhteysiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliienteen toimintaedellytysistä. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

43 / Asemaaavalla ei oteta antaa yseiseen erityistavoitteeseen. Asemaaavan muutos osee vain pientä aluetta. Helsingin seudun erityisysymyset Riittävän asuntotuotannon turvaamisesi alueidenäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys Asemaaavalla monipuolistetaan Klaualan alueen tonttitarjontaa. Alueidenäytön suunnittelussa merittävä raentaminen tulee sijoittaa jouoliienteen, erityisesti raideliienteen palvelualueelle. Alueidenäytön mitoitusella tulee parantaa jouoliienteen toimintaedellytysiä ja hyödyntämismahdollisuusia. Alueidenäytössä tulee ehäistä olemassa olevasta yhdysuntaraenteesta irrallista hajaraentamista. Alueidenäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa yläverostoa ohjaamalla raentamista ylien yhteyteen. Asemaaavassa ei luoda merittävästi uutta raentamista. Asemaaava-alue sijaitsee olemassa olevien jouoliienneyhteysien läheisyydessä. Asemaaava ei edistä yhdysuntaraenteesta irrallista hajaraentamista. Uusien asuin-, työpaia- ja palvelutoimintojen alueiden äyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysraentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet jouoliienteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueella on jo olemassa jouoliiennetarjontaa. Klaualantietä pitin ulevat paiallisliienteen linja-autoyhteydet. Alueidenäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät yliunnalliseen viristysäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet seä niitä yhdistävän viherveroston jatuvuus. Asemaaava mahdollistaa Luhtajoen rannan viristysäytön ja osoittaa viheralueelle ohjeellisen uloilureitin. Luonto- ja ulttuuriympäristöinä erityiset alueoonaisuudet Tämä ohta valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista osee vain rannioalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuosen vesistöalueen säilymistä luontoja ulttuuriarvojen annalta erityisen merittävinä alueoonaisuusina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maauntaaava Hyväsytyissä maauntaaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualueen länsireunassa ulee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus seä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alaa tiivistettävä alue. Kohdassa.. on nähtävissä voimassa olevien maauntaaavojen epävirallinen yhdistelmäartta. Asemaaava on voimassa olevien maauntaaavojen muainen. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

44 /. Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset.. Kaavaluonnos Asemaaavan muutosluonnos äsiteltiin asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa vireilletulon yhteydessä seä unnanhallitusessa.9.0. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidettiin alustavasti nähtävillä vr:n ajan Kuva 0. Vuoden 0 asemaaavaluonnos. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

45 /.. Ensimmäinen aavaehdotus Asemaaava oli eväällä 0 ehdotusvaiheessa ja se oli nähtävillä (uva ). Silloisen aavan taroitus oli mahdollistaa laajempi uudisraentaminen alueelle. Alueelle olisi tullut uusi Joiranta niminen atu ja 0 uutta AO- tonttia. Asemaaava oli nähtävillä ehdotusena Kuva. Kevään 0 asemaaavaehdotus vasemmalla ja siitä ehitetty jatoversio oiealla. Asemaaavaehdotusesta muoattiin raennettavuusselvitysen perusteella uusi versio, joa erosi ehdotusesta Joirannan sijainnin ja tonttien sijoittelulla. Joiranta siirtyi oilliseen ja tontit sen oillispuolelta poistettiin. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

46 /.. Toinen aavaehdotus Sysyllä 0 alettiin tutia aavan muuttamista. Raennettavuusselvitysestä saatujen tietojen perusteella päädyttiin vähentämään tonttien määrää aiaisemmasta noin ymmenestä uudesta tontista olmeen. Samalla päädyttiin muuttamaan erillispientalotonttien asuntomäärää mahdollistamaan asiasuntoisten erillispientalojen raentaminen. Kaava-alueen rajausta laajennettiin suuremmalla vanhalle pellolle sijoittuvalla puistoalueella. Kuva. Kevään 07 asemaaavaehdotus. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

47 /.. Asemaaavarataisun valinta ja perusteet Asemaaavarataisu pohjautuu toiseen aavaehdotuseen ja siihen on tehty vähäisiä muutosia. Kaavarataisulla mahdollistetaan olme AO-tonttia. Tonttien oo vaihtelee jonin verran. Asemaaavarataisu jättää ehdotusessa olleen ohjeellisen uloilureitin alueelle. Joirannantien atualue on säilytetty oo mataltaan nyyisen levyisenä. Perustelut on esitetty taremmin ohdassa... Asemaaavarataisu eroaa hieman Klaualan osayleisaavasta, mutta Klaualan osayleisaavan yleiset määräyset määräävät seuraavaa: Osayleisaavan taroitusena on ohjata yleispiirteisenä aavana asemaaavojen laadintaa. Osayleisaavassa on esitetty alueiden päääyttötaroituset ja aava sisältää alueohtaiset suunnitteluohjeet. Osayleisaava ei ole tararajainen aluevarausaava, vaan rajauset mahdollistavat joustoa asemaaavoja laadittaessa osayleisaavan tavoitteita ja aavarataisun periaatteita vaarantamatta. Asemaaavarataisu ei vaaranna osayleisaavan aavarataisun periaatteita. Asemaaava jättää Luhtajoen ja asutusen väliin viheralueen, jota voi äyttää viristyseen. Kuva. Toisen ehdotusen pohjalta taristettu asemaaavarataisu. Kaavaan on tehty pieniä tarennusia, jota eivät ole olennaisia. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

48 /.. Yleisaavan sisältövaatimuset Kaava-alueella ei ollut pääosana aavahaneen vireilläoloajasta voimassa oieusvaiutteista yleisaavaa, joten aavan yhteydessä on tutittu myös yleisaavan sisältövaatimuset maanäyttö- ja raennuslain (MRL) muaan. Nurmijärven unnanvaltuusto on 7..0 hyväsynyt Klaualan osayleisaavan. Kunnanvaltuuston päätösestä on valitettu Helsingin hallinto-oieuteen. Tällöin asemaaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleisaavan sisältövaatimuset. Klaualan osayleisaavassa on huomioitu yleisaavan sisältövaatimuset. MRL 9 määrittelee seuraavat asiat huomioitavisi yleisaavaa laadittaessa: ) yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys; ) olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö; ) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; ) mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesi ja jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta estävällä tavalla; ) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön; ) unnan elineinoelämän toimintaedellytyset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; seä 9) viristysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleisaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oieuden haltijalle ohtuutonta haittaa. Yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys. Suunnittelualue sijaitsee Klaualan taajama-alueessa. Asemaaava mahdollistaa Klaualan taajama-alueen eheytymisen ja hallitun lisäraentamisen. Kaavarataisu esittää asumista ja näin säästää unnallisteniian raentamis- ja ylläpitoustannusia. Klaualan esustassa on hyvät juliset ja aupalliset palvelut. Kaavamuutos ei aiheuta merittävää muutosta yhdysuntaraenteeseen. Asemaaavarataisu jättää uusien raennuspaiojen ja Luhtajoen väliin viheralueen, jota pystyy äyttämään viristymiseen. Olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö. Asemaaavan muutosella mahdollistetaan jo olemassa olevan yhdysuntaraenteen yhteyteen entistä tiiviimpi asuminen. Asemaaavan muutosalue tueutuu olemassa olevaan yhdysuntaraenteeseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus. Asemaaavan muutos sijaitsee valmiisi raennetulla alueella, jossa on palvelut valmiina. Klaualan esusta sijaitsee noin m päässä. Klaualan esustassa on hyvät palvelut ja ne ovat saavutettavissa helposti asemaaava-alueelta. Asemaaavan mahdollistama lisäraentaminen ja sitä seuraava asuasmäärän lisääntyminen parantavat ysyntää Klaualassa ja sen seurausena tarjonta palveluissa tulee monipuolistumaan. Asemaaava-alue on myös saavutettavissa julisella liienteellä. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

49 7/ Mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesi ja jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta estävällä tavalla. Suunnittelualueelta on mahdollista ulea evyen liienteen väyliä pitin Klaualan esustaan ja lähiouluihin. Alueen läheisyydessä on toimivat jouoliienneyhteydet. Suunnittelualueen läheisyyteen on raennettu valmiisi unnallisteniia. Alue tueutuu jo olemassa olevaan unnallisteniiaan hulevesien äsittelyä luuun ottamatta. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön. Asemaaava mahdollistaa raentamisen, joa soveltuu eri väestönryhmille. Asemaaavassa annetaan määräysiä mm. hulevesien äsittelystä. Asemaaavan liienneveroa suunnitellessa on iinnitetty huomiota aiien liiennemuotojen turvallisuuteen. Alueelle on osoitettu ohjeellinen uloilureitti, joa edistävät liiumista. Asemaaavaa laadittaessa on pyydetty Uudenmaan ELY-esuselta suunnittelualuetta oseva alin suositeltava raennusoreus. ELY-esus määritteli suunnittelualueelle alimmasi suositeltavasi raentamisoreudesi N000 +,0 m. Raentaminen tämän raentamisoreuden yläpuolelle. Kunnan elineinoelämän toimintaedellytyset. Asemaaavan muutos ei tuo merittäviä muutosia unnan elineinoelämän toimintaedellytysiin. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemaaavassa on annettu määräysiä hulevesien hallinnasta ja meluntorjunnasta. Melua on äsitelty ohdassa... Raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Suunnittelualueella ei ole erityisiä arvoja raennetun ympäristön, maiseman tai luonnonvarojen osalta. Raentamista on ohjattu aavamääräysillä. Nämä auttavat muodostamaan yhtenäistä taajamauvaa. Viristysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Asemaaava ei vähennä asemaaavassa osoitettujen viheralueiden määrää. Asemaaava osoittaa uusia viheralueita seä ohjeellisen uloilureitin. Luhtajoi muodostaa täreän viristysalueen Klaualan asuaille tulevaisuudessa, jona äyttö mahdollistetaan tässä asemaaavassa. Asemaaavan muutosen uvaus. Kaavan raenne.. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin, hehtaaria. Alueen pinta-alasta on asumiseen varattu 908 m, josta uutta asumiseen osoitettua maata on noin 000 m. Suurin asumisen aluevarausista on AO (asiasuntoinen erillispientalo), jota on 0 m. Asuinpientaloille (AP) on osoitettu 7070 m. Viheralueita aava-alueella on yhteensä noin 7 m. Suunnittelualueelle tuleva oonaisraennusoieus on noin 900 -m. Erillispientalotontteja (AO) on alueella yhteensä 8 appaletta ja niiden oo vaihtelee m :n välillä. Raennusoieus on osoitettu AOtonteilla osittain tehouusluvulla e=0, ja osittain raennusoieuden mää- ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

50 8/ rällä. Asuinpientalotonteja (AP) on ysi appale. Tontin oo on 7070 m :n ja siinä on raennusoieutta 00 -m.. Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Raentamista on ohjattu aavamääräysillä. Nämä auttavat muodostamaan yhtenäistä taajamauvaa.. Aluevarauset.. Korttelialueet AO, Erillispientalojen orttelialue Erillispientalojen tontteja, joille saa raentaa yhden enintään asiasuntoisen asuinraennusen. Yhteensä näitä tontteja on 8 appaletta. Osa tonteista voidaan raentaa asi errosisena ja lopuissa tonteissa sallitaan oreintaan ysierrosinen asuinraennus. Osassa tonteista on taajamauvallisista syistä määräys raentaa asuinraennus adunpuoleiseen osaan tonttia. Autopaioja tulee varata ap/asunto. AO-ortteleiden yhteenlasettu pinta-ala on noin, hehtaaria. AP, Asuinpientalojen orttelialue Asemaaava-alueelle on ysi AP-tontti. Tontti sijaitsee aava-alueen länsilaidassa. Raennusoieutta tontille on osoitettu 00 -m. Tontin pinta-ala on noin 0,7 ha. Autopaioja tulee varata ap/asunto tai ap/0 -m... Muut alueet VP, Puisto Suunnittelualueen muut osat ovat pääosin osoitettu puistoalueesi. Puistoalueelle on meritty ohjeellinen uloilureitti. Puistoalueelle on osoitettu muuntamolle raennusala. Puistoalue mahdollistaa Luhtajoen täreän viristysalueen äytön Klaualan asuaille tulevaisuudessa.. Asemaaavan vaiutuset.. Vaiutuset raennettuun ympäristöön Väestön raenne ja ehitys aava-alueella Asemaaavan mahdollistaman raentamisen seurausena alueen väestön määrä tulee hieman lisääntymään alueella. Suunnittelualueella asui vuoden 0 lopussa noin 70 henilöä. Uudet raennuspaiat mahdollistavat noin 0-0 uuden asuaan muuttamisen alueelle. Asemaaava mahdollistaa monipuolisen väestön raenteen. Yhdysuntaraenne Joirannantien asemaaavamuutos ei merittävästi muuta yhdysuntaraennetta. Uudet raennuspaiat täydentävät hieman Klaualan taajaman yhdysuntaraennetta (uva ). Alue tulee sijaitsemaan yhdysuntaraenteessa hyvin ja on suhteellisen lähellä esustaa. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

51 9/ Kuva. Raeisuusuva lähialueesta. Asemaaavan mahdollistamat uudet raennuspaiat ovat punaisia ja olemassa olevat raennuset ovat mustia. Taajamauva Taajamauva ei nyytilanteeseen verrattuna tule muuttumaan huomattavasti. Kaavasuunnitelman toteutuessa osa peltoalueesta tulee orvautumaan pihojen viherraentamisella. Raentamisen myötä alue tiivistyy hieman verratessa nyytilanteeseen. Asuminen Kaava-alueelle tulee olme uutta asumiseen soveltuvaa tonttia. Alueelle on arvioitu sijoittuvan noin 0-0 henilöä. Verrattuna nyytilanteeseen asuminen ei tule lisääntymään alueella merittävästi. Hane noudattaa valtaunnallisia alueidenäyttötavoitteita mahdollistamalla riittävän tonttimaan asuntoraentamiseen ja ottamalla huomioon tulvavaara-alueet. Palvelut Asemaaavan toteutumisen myötä alueen asuasmäärän saattaa lisätä hieman palvelujen ysyntää Klaualan alueella. Asemaaava ei osoita uusia palveluita alueelle. Työpaiat, elineinotoiminta Asemaaava ei lisää työpaioja alueelle. Viristys Asemaaava mahdollistaa uusien hoidetun viheralueiden raentamisen alueelle. Luhtajoen rannalle muodostuu viheralue, johon on osoitettu ohjeellinen viristysreitti. Asemaaava jataa jo aiaisemmin osoitettuja Luhtajoen varren uloilureittejä. Alueelle raentuvista asuinraennusista on helppo yhteys uloilureitteihin seä laajempiin viristysalueoonaisuusiin. Klaualan osayleisaavassa on varmistettu Klaualan alueen viher- ja viristysalueiden riittävyys seä reitistö. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

52 0/ Liienne Liienne tulee hieman lisääntymään Joirannantiellä. Vaiutus ei ole merittävä. Joirannantieltä liienne ohjautuu Klaualantielle. Uudet asuintontit sijaitsevat rinteessä ja myös tonttien liittymät tulevat sijaitsemaan rinteessä. Hyvällä tonttisuunnittelulla uudet tonttiliittymät saadaan turvallisesti liittymään Joirannantiehen. Raennettu ulttuuriympäristö ja muinaismuistot Klaualan osayleisaavan selostusen ja Nurmijärven raennusperintöselvitysen (luonnos 00) muaan, suunnittelualueella ei ole raennusperintöohteita, eiä muinaismuistoja. Teninen huolto Uudet tontit ovat liitettävissä jo olemassa olevaan unnallisteniiaan. Erityistoiminnat Kaava-alueelle ei tule erityistoimintojen alueita. Ympäristönsuojelu ja ympäristönhäiriöt Alueen melulähteenä on Klaualantie. Suunnittelualueen orttelin 098 tontin ja Klaualantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melusuojausen raentaminen tapahtuu Järvihaantien liittymän raentamisen yhteydessä ja melusuojaus oostuu meluaidasta ja meluvallista seä aidasta. Suunnitelmissa on myös hidastaa Klaualantien nopeusrajoitusta 0 m/h. Meluntorjuntaa on äsitelty taremmin ohdassa... Sosiaalinen ympäristö Alueelle tulee uusia asuaita, jota tulevat asumaan paritaloissa tai omaotitaloissa. Asemaaava mahdollistaa asumisen eri iäryhmille, elämäntavoille ja elämänvaiheisiin. Tavoitteena on ehjä sosiaalinen alueoonaisuus. Raentaminen lisää perheille sopivien asuntojen määrää alueella. Alueelle muuttavat uudet asuaat uuluvat todennäöisesti samaan väestönraenteeseen uin siellä jo asuvat. Lähialueella on valmiit palvelut. Suurin osa palveluista sijaitsee lähellä asemaaava-aluetta, miä on täreä riteeri uusien asuaiden valitessa asuinaluetta. Palveluiden läheisyys vaiuttaa aiiin väestönryhmiin. Palveluiden läheinen sijainti edistää turvallista liiumista, vähentää ysityisautoilua ja sujuvoittaa arielämää. Luhtajoen varren uluyhteys on täreä uloilureitti lähialueella. Se mahdollistaa alueen asuaille täreän yhteyden luontoon. Asumisviihtyisyyteen vaiuttavia haittoja on vähennetty antamalla määräysiä meluntorjunnasta. Asemaaavahane mahdollistaa Klaualan alueen tiivistämisen. Alueen uudet asuaat lisäävät hieman ysyntää Klaualassa, minä seurausena tarjonta tulee parantumaan. Tarjonnan parantuessa oo Klaualan alueen vetovoima paranee. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

53 /.. Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema ja luonto Asemaaavan toteutuminen tulee muuttamaan osan niittyyntyneistä pelloista asuintonteisi. On odotettavissa, että viheralue asvaa umpeen, ellei sitä hoideta. Asuminen tulee sijoittumaan jo olemassa olevaan raentamiseen iinni, jolloin maisemaan ohdistuva vaiutus jää pienesi. Raentamista pystyy sopeuttamaan maisemaan esimerisi istutusin ja raennusten värien valinnoilla. Kaava-alueen reunalla sopeuttaminen on erityisen täreää ja alueelle pitäisi pyriä luomaan uusi luonteva maisemallinen raja. Alue on ollut äytössä peltona. Peltojen tarjoamat eologiset yhteydet orvaantuvat osittain uudella viheralueella. Alueen raentumisen jäleen se tarjoaa taajamissa ja sen reuna-alueella viihtyville eläimille ja asveille uuden ympäristön. Vesistöt Alueen raentumisen vaiutusia läheiseen Luhtajoeen on pyritty hillitsemään aavamääräysillä. Raentaminen tulee lisäämään alueelle vettä läpäisemättömiä pintoja. Asemaaavassa on annettu määräysiä hulevesien äsittelystä ja viivyttämisestä. Asemaaavan toteutumisen myötä peltoalue mahdollisesti metsittyy. Peltoalue sijaitsee taajamaraenteen sisällä Luhtajoen varressa, eiä ole erityisen suuri. Maatalousalueet uormittavat enemmän vesistöjä uin muut alueet ja täten on järevää osoittaa nyyiselle aavanmuaiselle maatalousalueelle muuta äyttöä. Maatalous Suunnittelualueella harjoitettava maatalous on jo päättynyt. Alueen toteutumisen myötä entiset maatalouteen osoitetut peltoalueet orvaantuvat pihoilla ja viheralueella. Pienilmasto Raentamisen seurausena alueen pienilmasto hieman muuttuu. Pienilmastoon vaiuttaa maaperä, maastonmuodot, asvillisuus, vesipinnat, raennuset ja raenteet. Päällystettyjen alueiden määrä tulee lisääntymään. Päällystetyt pinnat ja raenteet sitovat lämpöä. Ilmiötä utsutaan lämpösaareeilmiösi. Päällystetyt pinnat estävät myös veden imeytymisen. Alueelle istutettavat puut, asvit ja raennuset tulevat luomaan varjoja. Entisten peltojen metsittyminen tulee vaiuttamaan alueen pienilmastoon. Puut antavat suojaa tuulelta ja auringolta. Pienilmastoon vaiuttaa myös ilmastonmuutos. Ilmastonmuutosen seurausena lämpötilat tulevat ohoamaan, ranasateet lisääntyvät ja pilvisyys saattaa lisääntyä talvisin. Viheralueet Asemaaavaava osoittaa alueelle uuden laajan viheralueen. ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

54 /. Ympäristön häiriöteijät. Nimistö Klaualantien aiheuttama melu ja sen vähentäminen on äsitelty ohdassa... Lähin erityistoimintaa harjoittava laitos sijaitsee Järvihaan alueella. Kyseisen laitos uuluu Seveso III-diretiivin muaisiin laitosiin ja sen onsultointivyöhyeen leveys on 00 metriä. Kyseiseen laitoseen on jätetty riittävän suuri etäisyys. Asemaaavan muutos ei lisää asumista onsultointivyöhyeelle. Asemaaavan muutos ei myösään lisää onsultointivyöhyeelle risille alttiita toimintoja. Asemaaavasta pyydetään lausunto Tuesilta. Asiaa on äsitelty taremmin ohdassa... Alueen nimistö ei tule muuttumaan. Asemaaavan muutosen toteuttaminen Asemaaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemaaavan vahvistumisen jäleen. 7 Kaavatyöhön osallistuneet Asemaaavan laadintaan ovat osallistuneet seuraavat henilöt Nurmijärven unnan asemaaavaysiöstä. Toni Saastamoinen aavoitusaritehti (.7.07 alaen) Janne Oittinen aavasuunnittelija ( ) Timo Lehtinen asemaaava-aritehti (0..0 saaa) Piro Laaso-Mäi aavavalmistelija (..07 saaa) Nurmijärven unta Ympäristötoimiala, Asemaaavoitus Nurmijärvellä..08 Juha Osanen suunnittelupäälliö Taneli Heiilä asemaaavapäälliö Toni Saastamoinen aavoitusaritehti aavan laatija ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKIRANNANTIEN ALUE Kaavatunnus -

55 ..08 Nurmijärven unta KLAUKKALAN JOKIRANNANTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vastineet muistutusiin ja lausuntoihin Asemaaavan muutosehdotusesta jätettiin ysi muistutus ja asi lausuntoa. Muistutuset Muistutus Kaavaehdotusessa on meritty tonttiliittymiä suoraan Joirannantielle jyrään mäeen, johon on asuaiden aloitteesta raennettu aide. Tiellä on omaotitalojen ajoneuvoliienteen lisäsi läpiulevaa evyttä liiennettä. Kaava-alueen pohjoispuolelle Joirannantien ja Häräpurontien risteysen pohjoispuolella olevalle paritalotontille on suunnitteilla uusi liittymä samalle ohdalle, johon aavassa on esitetty uusia tontteja. Joirannantien liienneturvallisuus huonontuu aavan toteutuessa rinteen jyryyden vuosi. Turvallisuutta lisänneen aiteen säilyttäminen on haastavaa tonttiliittymien vuosi. Joirannantien tasoa alempana olevilta tonteilta liittyminen sille etenin liuailla eleillä on haastavaa. Uudet tonttiliittymät lisäävät risejä Joirannantielle ääntyvien autojen taia, sillä risipaiojen määrä lisääntyy. Liienteellisesti turvallisempi rataisu on aavaluonnosessa olleen altainen. Siinä oli linjattu uusi tie, joa lähti mäen alta ja iersi uudet tontit etelän puolelta, jonne niiden liittymät tulisivat. Vastine: Kaavarataisu mahdollistaa alueelle olmen uuden tontin raentamisen. Joirannantien liienne mäen ohdalla ei lisäänny merittävästi niiden taia. Nyyään yseistä tieosuutta äyttävät ymmenen olemassa olevan tontin asuaat. Tonttiliittymät on uitenin syytä suunnitella huolella siten, että liityttäessä Joirannantielle on molempiin suuntiin riittävä näyvyys ja liienneturvallisuus ei vaarannu. Kaavahaneen uluessa on tutittu erilaisia rataisuja aavan mitoituseen ja liienteen järjestämiseen liittyen. Kaavaluonnosessa esitetty rataisu, jossa uusien tonttien taase pellolle raennetaan tie, on maastonmuotojen vuosi haastava, eiä se ole tarpeen olmea tonttia varten. Uuden tien raentamisesta muodostuu haastavan maaperän vuosi ohtuuttomia ustannusia. Katualueen leventäminen turvallisuuden lisäämisesi tai esimerisi evyenliienteen erottamisesi ajoneuvoliienteestä ei ole mahdollista olemassa olevien tonttien vuosi. Uudet tontit ja tonttiliittymät nostetaan Joirannantien tasoon. Rataisulla helpotetaan tonttien äyttöä, raentamista ja liittymistä Joirannantielle. Joirannantien ja Häräpurontien risteysen pohjoispuoleiset liiennejärjestelyt eivät uulu tällä aavalla rataistaviin asioihin.

56 ..08 Lausunnot ELY-esus Kaavaehdotus poieaa Klaualan osayleisaavasta pohjoisosassa (aavamuutosehdotusessa uutta pientalotonttia, osayleisaavassa viristysaluetta). Yleisaava ohjaa alueidenäyttöä yleispiirteisesti ja ELY-esus atsoo, että asemaaavaehdotus tuee tiivistyvän aupuniraenteen tavoitteita ja on ohjaavien aavojen muainen. Kaavahaneessa teetetyt raennettavuusselvityset ovat riittäviä, unhan niissä esitetyt toimenpiteet pysyvien pohjavesiputien asentamisesta otetaan huomioon pohjaveden pinnanoreuden selville saamisesi oo suunnittelualueella. Alueella saattaa olla sulfidisavea, josta voi sen paljastuessa huuhtoutua ympäristöön erittäin happamia valumavesiä, joilla voi olla Luhtajoen veden laatuun seä alastoon ja muuhun vesieliöstöön heientäviä vaiutusia. Sulfidisavien ja happamien sulfaattimaiden esiintyminen alueella tulee selvittää tai suunnitella alue siten, että avoimisi jääviä leiausia ei muodostu alueelle. Kaavamääräysissä tulee olla vaatimus sulfidisavien ja happamien sulfaattimaiden selvittämisestä ja huomioonottamisesta raentamisessa, jos varmuutta haitallisten savien esiintymisestä ei ole ennen aavan valmistumista. Luhtajoen tulvarisi on huomioitu aavassa. Vastine: Raennettavuudesta ja raennusten perustamiseen liittyvistä asioista on annettu aavamääräys, jossa velvoitetaan selvittämään perustamis- ja pohjaolosuhteet riittävällä tasolla perustamistason määrittämisesi. Raennettavuusselvitysessä todetaan, että alueelle on asennettu pysyvä pohjaveden havaintoputi. Selvitysen aiemmassa versiossa todettiin myös, että alueen aavoitusen ja suunnittelun edetessä suositellaan asennettavasi vähintään asi pysyvää pohjaveden havaintoputea pohjaveden pinnan selvittämisesi oo tutimusalueelta. Kaavaa on uitenin muutettu (tonttien määrää vähennettiin huonon raennettavuuden vuosi) ja raennettavuusselvitystä on päivitetty vastaamaan uutta suunnitelmaa. Samalla suositus vähintään ahdesta havaintoputesta poistettiin selvitysestä. Destialta pyydettiin lausunto ja suositus menettelytavoista happamien maiden osalta. Lausunnon ohjeistusen muaan sulfaattimaiden esiintymistä ei tutita asemaaavan teemisen yhteydessä. Kaavaan on lisätty määräys, että niiden esiintyminen tulee tutia ja tarvittaessa ottaa huomioon raennettaessa ja maata äsitellessä. Turvallisuus ja emiaalivirasto (Tues) Alueella ei ole Tuesin lupareisterin muaan tuotantolaitosia, joissa äsitellään tai varastoidaan laajamittaisesti vaarallisia emiaaleja. Kaavan toteuttamiselle ei Tuesin muaan ole estettä. Vastine: Asia meritään tiedosi.

57 Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Nurmijärvi Täyttämispvm Kaavan nimi KLAUKKALA, Joirannantien alue Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha], Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä, 00,0 0 0,08-0, A yhteensä,908, 0 0, 0,9 90 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,7,,7 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä -,9 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

58 Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä, 00,0 0 0,08-0, A yhteensä,908, 0 0, 0,9 90 AP 0,7070 7,0 00 0,8 0, AO -,79-00 AO,0,0 80 0,,0 80 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,7,,7 VP,7 00,0,7 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä -,9 M -,9 W yhteensä

59 NURMIJÄRVEN KUNTA Joiranta Raennettavuusselvitys.0.07

60 Nurmijärven unta Joiranta RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE TUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET. Pohjasuhteet muuntamon alueella. Pohjasuhteet tonteilla 8-0. Pohjasuhteet muulla alueella. Pohjavesi RAKENNETTAVUUS. Tontit. Kevyenliienteen väylä ja unnallisteniia. Alueellinen ja raentamisen aiainen stabiliteetti YHTEENVETO Piirustusnumero Piirustusen sisältö Mittaaava Päiväys Muutos Destia Oy 99. Pohjatutimusartta : Pohjatutimusleiaus A-A 99. Pohjatutimusleiaus B-B 99. Pohjatutimusleiaus C-C 99. Pohjatutimusleiaus D-D 99. Pohjatutimusleiaus E-E 99.7 Pohjatutimusleiaus F-F :00/: :00/: :00/: :00/: :00/: :00/:

61 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE Toimesiannosta olemme tehneet raennettavuusselvitysen Nurmijärven unnan Klaualan alueelle. Toimesiantajana on Nurmijärven unta. Toimesiantajan yhteyshenilönä on toiminut Pia Korteniemi. Konsultin yhteyshenilönä on toiminut Jenni Myllymäi. Raennettavuusselvitys osee Joirannantien ja Ylisjoen välistä raentamatonta Joirannan aluetta. Alueelle on laadittu asemaaavaehdotus. Alue on viljelyäytöstä poistunutta peltoa. Tonttialueen oo on noin 0,8 ha. Selvitysalueeseen (ortteli 0) uuluu aavaehdotusesta olme pientalotonttia, joihin on aavassa osoitettu mahdollisuus raentaa asierrosia taloja. Alueelle tulee raennettavasi myös evyenliienteen väylä. Tässä selvitysessä on selvitetty alueen raennettavuutta aavaehdotusen pohjalta. Pohjatutimusia ja maaperätietoja hyödyntämällä on selvitetty alueen raennettavuutta. TUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET Alueella on tehty vuonna 0 maaperätutimusia tutimuspisteessä. Tutimusista painoairausia oli pl, siipiairausia pl ja häiriintyneitä maanäytepisteitä pl. Alueelle asennettiin vandaaliputella varustettu pysyvä pohjaveden havaintoputi. Painoairausista vastasi Nurmijärven unta. Siipiairausista, pohjaveden havaintoputen asentamisesta, maanäytteiden ottamisesta ja laboratoriotutimusista vastasi Destia Oy. Alueelta ei ollut äytettävissä aiemmin tehtyjä tutimusia. Tutimusia tehtiin ensimmäisen asemaaavaehdotusen muaisen atulinjan ohdalta seä tonttien ohdilta. Häiriintyneistä maanäytteistä määritettiin raeisuus ja vesipitoisuus. Vuonna 0 maaperätutimusia täydennettiin uuden asemaaavaehdotusen johdosta viidellä painoairausella seä yhdellä siipiairausella ja häiriintyneellä näytteenotolla. Tutimusia tehtiin pääasiassa uuden atulinjausen ohdalta. Samalla saatiin lisätietoa rannan stabiliteettiongelman rataisemisesi. Kaiien tutimuspisteiden tarempi sijainti on esitetty pohjatutimusartassa. Maaperän tutimustuloset on esitetty pohjatutimusleiausissa. Selvitysen tasooordinaattijärjestelmä on ETRS-GK. Koreusjärjestelmä on N000.. Pohjasuhteet muuntamon alueella Tontti sijoittuu Joirannan aavaehdotusessa ainoana tonttina uuden adun pohjoispuolelle. Tontin alue on vanhaa peltomaata, jossa maanpinnan oreus on noin +.. Maanpinta lasee loivasti itä-oilliseen. Tontilla on tehty ysi painoairaus, jona perusteella tontin ylimpänä maaerrosena on noin m pasuinen uivauorisavi. Sen alla on noin m savea. Saven alla on noin m silttiä ja sen alla m hieaa. Alimpana maaerrosena on ohut moreenierros.

62 . Pohjasuhteet tonteilla 8-0 Tontit muodostavat alueen, jota rajaa pohjoisessa ja idässä aavaehdotusessa esitetty VP-alue ja lounaassa olemassa oleva asuinalue. Tonttien länsipuolella on nyyinen Joirannantie. Tonttien alue on vanhaa peltomaata, jossa maanpinnan taso vaihtelee noin välillä Maanpinta viettää alueella oilliseen. Painoairauset ovat päättyneet, 0, metrin syvyydelle maanpinnasta. Alueen ylimpänä maaerrosena on uivauorisavea noin m pasuudelta. Sen alla on, m lihavaa savea, jona alapuolella on noin 0, 8 m arearaeinen erros ennen painoairausien päättymistä. Kairauset ovat päättyneet iveen, lohareeseen, allioon tai tiiviiseen maaerroseen. Häiriintyneitä maanäytteitä otettiin syvyysväleiltä 0,-,0 metriä, 8-9 metriä,,-, metriä,,7 metriä ja 0 0,8 metriä. Syvyysillä 0,-, metriä maalaji on lihavaa savea (lisa) ja syvyysillä -0,8 metriä näytteet ovat soraista hieamoreenia (srhmr). Kaii näytteiden maalajit ovat routivia. Näytteiden vesipitoisuus vaihtelee välillä 9,7- %. Siipiairausia tehtiin metrin välein syvyydeltä,0-,0 m. Siipiairausten perusteella saven leiauslujuus vaihtelee välillä 0,7...8, Pa. Ylimpänä errosena on uivauorierros, jona leiauslujuus on, 8, Pa. Kuivauorierrosen alapuolella olevan saven leiauslujuus vaihtelee välillä 0,7, Pa.. Pohjasuhteet muulla alueella Kaava-alueen ja Ylisjoen välinen alue on vanhaa peltomaata, jossa maanpinnan oreustaso vaihtelee välillä Maanpinta lasee alueella itään. Painoairauset ovat päättyneet noin metrin syvyydelle maanpinnasta. Ylimpänä maaerrosena olevan savierrosen vahvuus on 8 metriä. Saven alapuolisena errosena on arearaeinen erros, jona vahvuus on,0, metriä. Kairauset ovat päättyneet iveen tai allioon. Alueella otettiin häiriintyneitä maanäytteitä syvyysväleiltä 0,-,0 metriä, -7 metriä, 9, 0, metriä, metriä ja,, metriä. Syvyydellä 0,-,0 metriä maalaji on lihavaa savea (lisa), syvyydellä -7 metriä maalaji on laihaa savea (lasa). Syvyydellä 9,-, metriä maalaji on hieaista moreenia (HMr). Siipiairausia tehtiin metrin välein,0-8,0 m syvyysiltä. Saven leiauslujuus vaihtelee välillä,7...9,8 Pa. Ylimpänä maaerrosena on uivauorisavea noin, m vahvuudelta, jossa leiauslujuus vaihtelee 7, 8, Pa. Syvyydellä, m savi on pehmeintä ja sen leiauslujuus vaihtelee,7, Pa välillä.

63 . Pohjavesi Tutimusalueen oillisosaan asennettiin pohjavesiputi. Puti sijaitsee tontin 0 itärajasta itään noin 0 metrin päässä. Maanpinnan oreus pohjaveden havaintoputen ohdalla on n. +.. Pohjaveden havaintoputi asennettiin..0. Pohjavesiputen tiedot ja havainnot on esitetty liitteenä olevassa pohjavesiputen asennus- ja havaintolomaeessa. Pohjavesi on alueella paineellista ja sillä on vaiutusta alueen asuinraennusien. Pohjaveden paineellinen oreus on yli metrin maanpintaa ylempänä havaintoputen ohdalla. RAKENNETTAVUUS Alueelle on aavaehdotusessa esitetty pientalotyyppistä raentamista. Suunnittelualueen heio oonaisvaavuus on jouduttu ottamaan huomioon selvitystä laadittaessa. Alueelle raentaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusrataisujen ehdotonta noudattamista. Perustamistavat ja paalujen tuneutumistasot on tarennettava raennuspaioilta tehtyjen täydentävien pohjatutimusten perusteella. Alueen paaluperusteiset raennuset on perustettava oheesiopaaluille.. Tontit Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella ellarillisten raennusten raentamista. Tonttien 8 ja 9 raennuset perustetaan maanvaraisesti ja tontin 0 raennuset oheesiopaaluilla savierrosen varaan. Alueelle ei saa raentaa maalämpöaivoja paineellisen pohjaveden taia. Tonteilla 8 ja 9 tulee tehdä painopenereet vähintään vuoden ennen raentamisen aloittamista. Painopenereen oreus ja painuma-aia tulee mitoittaa eriseen raennussuunnittelun alaessa. Tonttien raennuset voidaan vaihtoehtoisesti perustaa paaluille, jolloin tulee eriseen selvittää eriseen asennettavan pohjavesiputen avulla pohjaveden paineellisuus. Jos paine on alhainen, voidaan äyttää muitain uin oheesiopaaluja. Paineellisesta pohjavedestä johtuen paalutusen toteutus on arvioitu tehtäväsi maanpintaa ylemmältä tasolta murse- tai sepeliarinan päältä. Työteniiasta riippuen paalujen pituudessa on varauduttava paalupituuteen, joa on savierrosen vahvuus vähennettynä ahdella metrillä. Paaluilla ei saa puhaista savierrosta. Maan häiriintymisen vähentämisesi paalutus tulisi tehdä vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa paalutetaan osa paaluista ja loput paalut lyödään huoospaineen tasaannuttua maaperässä. Lisäsi tulisi äyttää poiipinta-alaltaan mahdollisimman pieniä teräsbetonipaaluja, joilla voidaan vähentää pohjaveteen ohdistuvaa huoosvedenpaineen asvua maaperässä. Alustavien laselmien perusteella oheesiopaalujen geoteninen estävyys on 00 x 00 teräsbetonipaaluilla n. 00 N. Vastaava geoteninen estävyys 0 x 0 teräsbetonipaalulle on noin 8 N. Laselmat on tehty 0 m

64 paalupituusilla. Laselmia ja paalupituusia tulee tarentaa suunnittelun seuraavissa vaiheissa. Vesihuolto voidaan perustaa maanvaraisesti noin 00 mm vahvuisen mursearinan välitysellä. Liitosohdissa tulisi äyttää siirtymälaattaa tai vastaavaa vähentämään painumaeroista syntyviä haittoja. Pihat ja uluväylät voidaan perustaa maanvaraisesti, miäli ne voidaan raentaa ilman suuria täyttöjä. Viettoviemäreissä ja pinnantasausessa ei tule äyttää minimialtevuusia, minä lisäsi piharaenteissa tulee varautua painumiin.. Kevyenliienteen väylä ja unnallisteniia Uuden evyenliienteen väylä voidaan perustaa maanvaraisesti. Kevyenliienteen väylä tulee sorapintaisena ja raennussuunnitelmassa tulee tarastella mahdollisia painumia pohjamaan taia. Kevyenliienteen väylän mitoitusessa routanousua tasalaatuiselle pohjamaalle on sallittu 70 mm. Kevyenliienteen väylän raenteet on esitetty alla. Päällysraenne mm Kulutuserros KaM #0 0 Kantava erros KaM #0 0 Jaava Kerros KaM #0 00 Suodatinangas N Yhteensä: 00 Tauluo. Kevyenliienteen väylän alustavat raenneerroset.. Alueellinen ja raentamisen aiainen stabiliteetti Suunnittelualueen alueellista vaavuutta on tarasteltu yseiseen taroituseen soveltuvalla geotenisellä lasentaohjelmalla. Alueen pasut savierroset, paineellinen pohjavesi seä Ylisjoen suuntaan laseva maanpinta vaiuttavat vaavuutta heientävästi. Kaava-alueen itäpuolelle Ylisjoen ja aava-alueen väliin ei suositella raentamista huonon stabiliteetin ja paineellisen pohjaveden taia. Raentamisen ja täyttöjen aiheuttamat uormituset aiheuttavat pohjamaan leiaantumisen joen uoman suuntaan. Paalutusen aiana tapahtuvaa paineellisen pohjaveden ylös pulppuamista ei saada välttämättä hallintaan orean paineen taia. YHTEENVETO Suunnittelualueella on pasu lihavan/ laihan saven erros, miä yhdistettynä altevaan maastoon seä paineelliseen pohjaveteen vaiuttaa raentamisen annalta negatiivisesti alueelliseen stabiliteettiin. Etenin alueen täytöt tulee suunnitella taroin, jotta raentamisesta aiheutuvat uormat ja haitat stabiliteetin annalta voidaan minimoida.

65 7 Paaluperusteiset raennuset tulee perustaa oheesiopaaluilla johtuen paineellisesta pohjavedestä. Savierrosen pohjaa ei saa puhaista paaluilla, vaan paalut on jätettävä noin - m saven alapinnan yläpuolelle. Paalujen antavuus tulee mitoittaa raennussuunnitteluvaiheessa ja suunnittelussa tulee äyttää pätevää ja oenutta geotenistä suunnittelijaa. Pohjaveden pinnan tason oreutta tulee tarailla edelleen ja alueen raentaminen suunnitella huolellisesti. Tauluossa on oottu alueen eseisiä geotenisiä ongelmia ja niihin liittyviä suunnitteluohjeita, rataisuja ja vaatimusia. Tauluo. Alueen eseisiä geotenisiä ongelmia ja niihin liittyviä suunnitteluohjeita, rataisuja ja vaatimusia. Ongelma Tarennus Rataisu - Tontin 0 raennuset ja raenteet on perustettava oheesiopaaluilla savierrosen varaan Paineellinen pohjavesi Painuvat pasut maaerroset Pohjavesi on pasun oheesiomaaerrosen alapuolella moreenierrosessa. Pohjavedessä oleva paine voi nostaa veden maanpinnan yläpuolelle, jos oheesiomaaerros puhaistaan. Veden tuloa puhaistusta ohdasta ei saa loppumaan. Tontit - Paalutusella ei saa puhaista oheesiomaaerrosta pohjaveden yläpuolella ja paalujen alapäiden tulee jäädä - metriä saven alapinnan yläpuolelle - Paalujen mitoittamisessa ja raenteiden suunnittelussa on teetettävä raennuspaiaohtaisia pohjatutimusia ja äytettävä oenutta geotenistä suunnittelijaa - Paalutus on suunniteltava tehtäväsi vaiheittain poiileiausiltaan mahdollisimman pienillä teräsbetonipaaluilla huoospaineen tasaamisesi - Vesihuolto suositellaan perustettavasi pilaristabiloinnin varaan - Piha-alueiden pinnantasausissa ei saa äyttää minimialtevuusia - Koeneen geotenisen suunnittelijan tulee mitoittaa piharaenteet ja täytöt

66 8 Tauluo jatoa. Alueen heio stabiliteetti (vaavuus liuumista vastaan) Kaii Katualueet ja tontit Kadut ja tontit, lähialueet - Katualueiden ja tonttien työnaiaiseen suunnitteluun tulee iinnittää huomiota, jotta työnaiaiset stabiliteetin annalta epäedulliset uormitustapauset voidaan minimoida - Pilaristabiloinnin yhteydessä tulee varmistaa esimerisi siipiairausin, että stabilointipilareiden välissä olevan saven lujuus on palautunut työnaiaisen häiriintymisen jäleen - Pihojen täyttövahvuudet tulee säilyä maltillisina vaavuuden säilymisesi - Koeneen geotenisen suunnittelijan tulee mitoittaa piharaenteet ja täytöt - Pohjaveden pintaa tulee tarailla säännöllisesti - Eri alueiden raentamisjärjestysen suunnittelu tulee tehdä huolellisesti aien raentamisen osalta Alue on raennettavissa mutta raentaminen edellyttää oordinointia eri toimijoiden ja raentamisvaiheiden välillä. Lisäsi alueen suunnittelussa tulee äyttää vaativien pohjaraenteiden oeneita geotenisiä suunnittelijoita ja pohjaraennesuunnittelijoita. Tampereella. päivänä huhtiuuta 07 Destia Oy Jenni Myllymäi DI Ari Joihaara Ins. AMK

67 Infrasuunnittelu Geosuunnittelu Puhelin 00 Neiliatie 7, PL 0 etunimi.suunimi@destia.fi 00 Vantaa 99 Nurmijärven unta, Joenranta Raennettavuusselvitys ASIAKIRJALUETTELO.0.07 ASIAKIRJAT Sisältö Päiväys Muutos/pvm 99/ Raennettavuusselvitys.0.07 Piirustusnro GEO Sisältö Mittaaava Päiväys Muutos/pvm 99. Pohjatutimusartta : Leiauspiirustus, leiaus A-A :00/: Leiauspiirustus, leiaus B-B :00/: Leiauspiirustus, leiaus C-C :00/: Leiauspiirustus, leiaus D-D :00/: Leiauspiirustus, leiaus E-E :00/: Leiauspiirustus, leiaus F-F :00/:

68 , V Joirannantie

69

70

71

72

73

74

75 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 0 Projeti: ualan raennettavuusselvitykairaone: GM 00 GTT HAVAINNOT Puten numero: PVP9 Asentaja: KH Syvyys putenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiaaan viite: Klauala, Joiranta Puhelin: Huom. Puhelin: J.Myllymäi Asennuspäivä: ei tasaant Ylivuoto! X: Koordinaatit: Y: Z:. Koordinaattijärjestelmä: TASOTIEDOT JA RAKENNE Puten yläpään taso:. Siivilän alapään taso: 8. Putimateriaali: PEH Puten halaisija, mm: / 0 Siivilän rao, mm: Vandaaliputen materiaali: 0.0 Fe 89 Maanpäällinen puti.00 Jatoputen pituus:.00 Siivilän pituus:.00 Puten oonaispituus:.00 Wmax =. Wmin =.00 Puti maanpinnasta:.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0 -, Sa Vandaaliputi x Jatoputen pituus:.0, -,7 Mr Luo x,7-7,8 Ka Suodatinsua x Siivilän pituus:.0 Huomautuset Paineellinen pohjavesi, vuotaa pvp:n juuresta. Toimivuustesti min min min 0min Liitteenä poratiedosto. Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 0-

76 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Raennettavuusselvitysen muaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella ellarillisten raennusten sallimista. Raennuset perustetaan paaluilla. Alueelle ei saa myösään raentaa maalämpöaivoja paineellisen pohjaveden taia. Kaavaselostusen muaan alueelle on ulottunut muinainen Litorinameri, mistä johtuen alueella saattaa olla sulfidisavia. Kun pohjaveden pinta lasee joo ojitusen, ruoppausen tai maan aivamisen seurausena, syntyy ongelmia, un hapen anssa teemisiin joutuvan sulfidisaven sisältämät riipitoiset mineraalit hajoavat ja muodostavat riihappoa, joa on tehoas syövyttäjä ja liuottaa maaperästä sen sisältämiä metalleja. Lisätietoja: Erioistutija Peter Edén, Geologian tutimusesus, Länsi-Suomen ysiö, peter.eden gt.fi

77 Eli paineellisesta pohjavedestä johtuvat aavamääräyset vaiuttavat myös siten, että mahdollisen sulfidisaven aiheuttamat risit minimoituvat. Kohteella on lisäsi otettu raennettavuusselvitystä varten ysi näytesarja (leiausuvassa esitetty piste 7) lähtien maanpinnan tasolta +.. Sulfidisavia on irjallisuuden muaan oletettavimmin metrin tasoon merenpinnan yläpuolella Näytetiedoissa ei ole mainittu mitään sulfidisaviin viittaavaa. Happamat sulfaattimaat ovat usein liejusavia, eiä näytepisteestä tutituissa savissa ollut mainintaa humuspitoisuudesta (ei ole varmuutta, ono humuspitoisuutta määritetty). Lisäsi pohjaveden yllästämät sulfaattimaat ovat harmittomia ympäristölle. Samaisesta leiausuvasta (liite ) on havaittavissa, että ohteella tehdään täyttöjä, ei aivuja. Näistä tiedoista päätellen todennäöisyys sulfidimaiden aiheuttamille ongelmille on tällä aavaalueella erittäin pieni. SULFIDISAVIEN PAIKALLISTAMINEN TONTTEJA RAKENNETTAESSA Kosa on tiedossa sulfidisavien sijainti oreustasossa, pitää raennettaessa taristaa ensin raennuspaian oreusasema. Liitteen arttaan on meritty aava-alueen oreusaseman havainnollistamisesi oreusäyrä +0, jona yläpuolella sulfidisavia ei Etelä-Suomen ranniolla tutimusissa ole havaittu. Lisäsi arttaan on meritty oreustasoltaan matalimman alueen (+) raja. Eli oreustasovälillä -0 asvaa risi löytää sulfidisavia. Myös GTK:n artoitusen muaan (artta sivulla ) ohteella ei pitäisi olla sulfidisavia. Sulfidisavien tunnistaminen Kenttäoeina voidaan hyödyntää aistinvaraisen havainnoinnin ja ph-mittausen yhdistämistä. Potentiaalinen hapan sulfaattimaa on usein väriltään mustaa tai siinä on mustia raitoja tai läisiä ja siinä on riin aiheuttama mädäntyneen ananmunan haju. Maa on usein liejupitoista savea tai silttiä. Sulfidipitoisuus todetaan maastossa näytteistä arvioidun aivutason yläpuolelta:. Ensimmäisenä indiaattorina sulfaattimaiden esiintymisestä voidaan pitää sitä, että näyte alaa välittömästi muuttua vaaleammasi. Tämä ertoo siitä, että näyte on ilman anssa osetusiin tultuaan alanut välittömästi hapettua.. lisäämällä maanäytteeseen muutama tippa laimeaa suolahappoa, jolloin sulfidipitoisessa näytteessä muodostuu happamissa olosuhteissa pahanhajuista riihappoa tai. 0 g maata annetaan reagoida 0 ml 0 % HO anssa voimaaasti lämpöä tuottavan ja uohuvan reation estävässä astiassa. Reation jäleen ph mitataan ja miäli se on,, on yseessä potentiaalinen hapan sulfaattimaa.. Redox-potentiaali (liittyy raenteiden orroosioon) puolestaan mitataan maastossa maavedestä esim. airareiästä. Miäli redox-potentiaali on < 00 mv (NHE), maan olosuhteet ovat pelistävät ja mirobiologinen orroosio on mahdollista. Voimaasta se on redox-potentiaalin ollessa < 00 mv (NHE).) /Liienneviraston Sillan geoteninen suunnittelu -ohje/ Jos syntyy epäily sulfidisavesta, pitää ottaa yhteyttä unnan raennustarastajaan, joa puolestaan voi selvittää ELY-esusen ympäristövastuualueelta henilön, joa ohjaa tarvittavat oeet.

78 Toimenpiteet sulfidisaven löydyttyä Kemiallisen rasitusen ympäristöluoissa XA ja XA tulee äyttää sulfaatin estävää sementtiä betonista tehtävissä pohjaraenteissa. Sulfaattipitoisuus määritetään EN 9- standardin muaisella suolahappouuttamisella. Kaivumassojen lyhytaiaisessa läjitysessä maamassat alitaan ja läjitysalueen hulevedet otetaan talteen aivoon neutraloivaa äsittelyä varten. Destia Oy Tampere..07 Taina Rantanen, dipl.ins. tarastanut geologi Eini Reijula,..07

79

80

81 Helsini Helsingfors Dnro Dnr..00 UUS-00-V-97 Nurmijärven unta, Ympäristöpalvelualue Kunnallisteniian suunnittelu Kaarina Laine, vastaava suunnittelija PL Nurmijärvi Viite / Hänvisning Sähöposti Asia / Ärende LAUSUNTO ALIMMASTA SUOSITELTAVASTA RAKENTAMISKORKEUDESTA LUHTAJOEN VARRELLA MÄENRINTEEN ALUEELLA, KLAUKKALA, NURMIJÄRVI Nurmijärven unta on pyytänyt Uudenmaan ympäristöesuselta lausuntoa alimmasta suositeltavasta raentamisoreudesta Luhtajoen varrella liiteartassa esitetylle ohdalle. Kyseinen ohde on Mäenrinteen asemaaavaalue, joa sijaitsee Klaualan esustan pohjoispuolella Klaualantien ja Kirotien välisellä alueella. Luhtajoi virtaa alueen lounaispuolella. Alin suositeltava raentamisoreus perustuu erran 0 vuodessa toistuvaan tulvaoreuteen, johon lisätään olosuhteiden ja määritystaruuden perusteella harinnanvarainen lisäoreus. Suositusoreutta määritettäessä on otettu huomioon loppuesällä 00 sattuneen tulvan aiana tehdyt vedenoreushavainnot. Kyseisen tulvan on arvioitu olleen toistuvuudeltaan jonin verran harvinaisempi uin esimäärin erran 0 vuodessa toistuva. Tavoitteena on, että määritetty suositus vastaa vähintään esimäärin erran 00 vuodessa toistuvaa tulvaoreutta (HW /00 ). Määritysohdan suositeltava alin raentamisoreus on N 0 +,00m. Suositus on taroitettu otettavasi huomioon myös aiessa muussa rantaraentamisessa. Suositusoreutta voidaan hyödyntää määrityspisteen läheisyydessä, miäli raentamispaian ja määrityspisteen välillä ei ole erityisiä virta- tai osipaioja. Diplomi-insinööri Kari Rantaoo Suunnitteluinsinööri Olli Jaaonaho LIITTEET Määritysohdan sijaintiartta ja 00 tulvahavainnot, pl Asemapäälliönatu PL, 00 Helsini Puh Fasi irjaamo.uus@ymparisto.fi Stinsgatan PB, FI-00 Helsingfors, Finland Tfn Fax irjaamo.uus@ymparisto.fi

82 Liite. Määritysohdan sijaintiartta ja 00 tulvahavainnot.8.00;,.8.00;, Mäenrinne.8.00;, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/0 Alin suositeltava raentamisoreus, Mäenrinne, Klauala, Nurmijärvi UUS-00-V / KR, OJ N0+m ; m. : 0 000