Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa"

Transkriptio

1 FM Akseli Torppa Geologian laitos Helsingin yliopisto Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa Marburgin yliopiston kirjastossa keväällä Hän teki havainnon, jonka monet koululaisetkin ovat hänen tapaansa tehneet, ja ajatteli: kenties mantereet ovat joskus olleet kiinni toisissaan. Luettuaan artikkelin, joka käsitteli Afrikasta ja Etelä-Amerikasta löydettyjä dinosaurusten fossiileja ja niiden hämmästyttävää samankaltaisuutta, hän tuli entistä vakuuttuneemmaksi päätelmästään. Monet muutkin seikat näyttivät tukevan Wegenerin ajatusta muinoin hajonneesta suurmantereesta, jonka palaset ovat ajautuneet erilleen: mahtavat vuoristot, jotka päättyvät valtamerten rantaan vain jatkuakseen niiden Kuva: courtesy of NASA

2 Mannerliikuntoteorian isä, Alfred Wegener ( ). Kuva: Alfred-Wegener-Institut toisella puolella, trooppisten kasvien ja eläinten fossiilit, joita retkikunnat olivat löytäneet hyiseltä Etelänapamantereelta Alfred uskaltautui esittelemään teoriaansa suuressa luonnontieteilijöiden kokouksessa, ilmoittipa keksineensä muinaiselle suurmantereelleen nimenkin: Pangaia kaikki maa. Muut tiedemiehet eivät kuitenkaan ottaneet hänen ajatuksiaan vakavasti. Maapallo on vain muutaman miljoonan vuoden ikäinen, he sanoivat, mantereiden vaellukseen olisi varmasti kulunut paljon pitempi aika. Mikä voima sitä paitsi pystyisi liikuttelemaan kokonaisia mantereita? huomautti eräs kollega nauraen. Nykyään Maan ikä pystytään määrittämään tarkemmin kuin Alfred Wegenerin aikoihin. Tiedämme, että maapallo ja muut planeettakuntamme kappaleet muodostuivat Aurinkoa ympäröineestä tomupilvestä 4560 miljoonaa vuotta sitten. Maapallo ei valmistunut viikossa vaan sen vuosimiljardeja kestänyt muotoutuminen jatkuu edelleen; elämme muuttuvalla elävällä planeetalla. Aurinkokunnan varhaisaikoina olosuhteet maapallolla olivat hyvin erilaiset kuin nykyään. Jatkuva meteoriittipommitus ja nuoren planeetan sisuksista vapautuva kuumuus sulattivat sen pinnan kuplivaksi laavamereksi, josta purkautui ilmoille vulkaanisia kaasuja ja vesihöyryä. Salamat leimahtelivat punahehkuisen laavameren yllä myllertävissä kaasupilvissä. Tätä myrskyisää ajanjaksoa nimitetäänkin usein hadeiseksi maailmankaudeksi hirmuisen manalan jumalan, antiikin Hadeksen mukaan. Maan vellovan pinnan alla tapahtui tuona aikana suuria mullistuksia. Valtava määrä raskaita alkuaineita, etenkin rautaa ja nikkeliä, vajosi maapallon syövereihin muodostaen planeettamme ytimen. Ydintä jäi ympäröimään lähes 3000 kilometriä paksu kivikerros, jota kutsutaan vaipaksi. Pysyvää, kiinteää kuorta puolestaan muodostui vasta, kun Maata piiskannut meteoriittipommitus vähitellen laantui ja planeettamme pintalämpötila laski.

3 Taiteilijan näkemys maapallosta pian muodostumisensa jälkeen noin 4,56 miljardia vuotta sitten. Kuva: courtesy of NASA Pintaosien jäähtyessä Maan kaasukehään satojen vuosimiljoonien aikana kerääntynyt vesihöyry tiivistyi sateiksi, joista ensimmäiset valtameret saivat alkunsa. Näistä varhaisista ajoista kertovat neljä miljardia vuotta vanhat merenpohjan sedimentit, joita geologit ovat löytäneet Kanadan, Grönlannin ja Australian muinaisilta gneissialueilta. Niiden perusteella on ilmeistä, että jo 600 miljoonaa vuotta muodostumisensa jälkeen kotiplaneetallamme lainehti meriä, joihin joet kuljettivat sedimenttiainesta varhaisilta mantereilta. Vaikka maapallon pinta jäähtyi vuosimiljardeja sitten, sen jähmettyneen kuoren alla muhii edelleen oikea hornankattila. Varhaisissa meteoriittitörmäyksissä ja ytimen muodostuessa syntynyttä lämpöä on yhä varastoituneena Maan syövereihin. Lisäksi radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen tuottaa jatkuvasti uutta lämpöenergiaa vaipassa ja ytimessä. Radioaktiivinen lämmöntuotto olikin juuri tuo Alfred Wegenerin aikalaisille lähes tuntematon voimanlähde sen salaperäisen voiman, joka kykenee liikuttelemaan kokonaisia mantereita! Syvällä vaipassa vallitseva kuumuus saa kiinteän kiviaineksen

4 muovautumaan vahan tavoin ja kohoamaan hitaasti ylöspäin kohti maapallon pintaa. Vaipan yläosiin noustessaan kuuman kivimassan sisäinen paine hellittää ja se sulaa hehkuvaksi magmaksi, joka purkautuu repeilevän maankuoren läpi. Valtamerten keskiselänteet ovat tällaisia repeämisvyöhykkeitä, joissa lämpöä vapautuu maapallon uumenista, ja uutta litosfääriä syntyy kivisulasta. Litosfäärillä tarkoitetaan maapallon ylintä, kiinteää kerrosta, jonka pintaosaa nimitämme kuoreksi. Syvyyksistä kumpuilevien kivimassojen voimasta litosfääri on halkeillut laatoiksi, jotka kelluvat osittain sulan ylävaipan päällä. Laatat voivat olla mantereisia tai merellisiä. Merelliset litosfäärilaatat kasvavat keskiselänteillä merenpohja pyrkii laajenemaan muutamia senttimetrejä vuodessa ja syntyvä litosfääri loittonemaan muodostumisvyöhykkeeltään. Keskiselänteeltä etääntyessään laatta jäähtyy ja käy yhä raskaammaksi, kunnes se alkaa oman painonsa vuoksi vajota takaisin maapallon syvyyksiin. Merellinen litosfääri siis vääjäämättä tuhoutuu muutamia satoja miljoonia vuosia muodostumisensa jälkeen. Monet manneralueet ovat sen sijaan säilyneet miljardeja vuosia eräs vanhimmista on Suomi, jonka peruskallio on paikoin 3,5 miljardin vuoden ikäistä. Geologit eivät ole vielä varmuudella selvittäneet, kuinka mantereet saivat alkunsa Maan varhaisina aikoina. Tiedämme kuitenkin niiden kasvavan laattojen alityöntövyöhykkeillä, joilla purkautuu Atlantin keskiselänteellä purkautuvaa laavaa Islannissa. Kuva: Mats Wibe Lund

5 merellisen litosfäärin tuhoutuessa syntyvää laavaa: syvänmeren hautojen taakse nousee tulivuorisaaria kuten Japani, Filippiinit ja Uusi-Guinea, tai tuliperäisiä poimuvuoristoja, esimerkiksi Andit ja Kalliovuoret. Mantereinen litosfääri ovat kevyttä; kevyempää kuin merellinen kallioperä tai vaipan kiviaines. Sen vuoksi mantereet kelluvat vaipan päällä kuin jäälautat myllertävässä vedessä ne pyörähtelevät ja törmäilevät, mutta eivät uppoa. Mantereiden kolaroidessa maankuori rypistyy korkeiksi poimuvuoristoiksi hitsaten manneralueita yhteen, kuten parhaillaan tapahtuu Himalajalla Intian ja Aasian törmätessä toisiinsa. Laajat yhtenäiset manneralueet eivät kuitenkaan ole pysyviä. Paksun mantereisen litosfäärin alle kerääntyvän kuumuuden johdosta maankuori ajan mittaan repeytyy muodostaen uuden keskiselänteen, joka hitaasti avautuu mereksi. Tulevien vuosimiljoonien aikana esimerkiksi Punainenmeri vähitellen laajenee ja Afrikan sarvi irtoaa mantereesta. Geologit selvittävät planeettamme historiaa tutkimalla eri puolilta maailmaa löytyneitä kiviä ja fossiileja sekä mittaamalla niiden ikiä radioaktiiviseen hajoamiseen perustuvilla menetelmillä. Tietoa mannerten kehityksestä saadaan myös tutkimalla Maan magneettikentän aiheuttamia jälkiä kallioperässä. On Merenpohjaa syntyy keskiselänteellä ja mantereet kasvavat alityöntövyöhykkeillä. Vaipan kiertovirtaus (konvektio) liikuttelee litosfäärilaattoja. Kuva: Geologian tutkimuskeskus

6 Maailma triaskaudella 200 miljoonaa vuotta sitten. Pangea-manner oli hajoamassa, mutta Atlantin valtameri ei ollut vielä avautunut. ilmeistä, että maapallon mannermassat ovat aikojen saatossa useita kertoja yhdistyneet suuriksi kokonaisuuksiksi supermantereiksi joista viimeisintä kutsutaan Pangeaksi tai Pangaiaksi. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten alkanut Pangeamantereen hajoaminen on johtanut muunmuassa Atlantin Valtameren aukeamiseen sekä Amerikan erkaantumiseen Afrikasta ja Euroopasta. Pangean edeltäjä, Gondwana-manner, muodostui 750 miljoonaa vuotta sitten. Gondwanaa puolestaan edelsi Rodinia 1,3 miljardia vuotta sitten. Seuraava supermanner muodostunee Amerikan törmätessä Aasiaan muutamien satojen miljoonien vuosien kuluessa. Alfred Wegener kuoli vuonna 1930 eksyttyään lumimyrskyssä tutkimusretkikunnastaan Grönlannin mannerjäätiköllä, eikä päässyt todistamaan kuinka hänen mannerliikuntoteoriansa kehittyi yleisesti hyväksytyksi tieteelliseksi malliksi, joka nykymuodossaan tunnetaan nimellä laattatektoniikka. Lisää aiheesta:

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa Miksi maapallolla tärisee? ANNAKAISA KORJA tektoniikan dos. FT, PEKKA HEIKKINEN, Seismologian laitoksen johtaja, FT, ja KATI KARKKULAINEN, tutkimusapulainen, Luk; Helsingin yliopiston seismologian laitos

Lisätiedot

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista.

Lisätiedot

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p) TEHTÄVÄ 1. (10 p) Nimi: Henkilötunnus: Oheiseen maailmankarttaan on merkitty kolme aluetta (A, B ja C), joista on seuraavilla sivuilla tarkemmat karttakuvat. Vastaa alueista esitettyihin kysymyksiin. Vastaustesi

Lisätiedot

GEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle

GEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle GEOS 1 Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle GIMP-kuvankäsittelyohjelma on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa: https://www.gimp.org/ Tässä ohjeessa on käytetty GIMP 2.8.16 versiota. Tarvittaessa

Lisätiedot

Syvyyksien venyvävatsainen ahmatti

Syvyyksien venyvävatsainen ahmatti KANSIKUVASSA LEUKAKALA Leukakaloja kutsutaan myös kitalouhikaloiksi, mutta tämä nimitys voi johtaa harhaan, sillä leukakalat eivät kuulu louhikaloihin (saman alalahkon lajeja ne kuitenkin ovat). Leukakala

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.

Kaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8. Kaakkois-Suomen kallioperän synty Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.2016, Imatra Kaakkos-Suomen kallioperä www.helsinki.fi/yliopisto 30.8.2016 1

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012. Nimi Sotu

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012. Nimi Sotu 1/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012 Nimi Sotu Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai kaikki

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen:

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen: A sivu 1(3) TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2013 klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2013 klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Vaipan rakenne ja virtaukset

Vaipan rakenne ja virtaukset Vaipan rakenne ja virtaukset Korja, A. ja Heikkinen, P. (2005) 1 2 3 TEKTONIIKKA: litosfäärilaatat Korja, A., Heikkinen, P. ja Karkkulainen, K., 2005. Miksi maapallolla tärisee? Dimensio, 5, 6-10. 4 TEKTONIIKKA:

Lisätiedot

ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN URANTIALLE

ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN URANTIALLE [sivu 664] LUKU 58 ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN URANTIALLE KOKO Sataniassa on vain kuusikymmentäyksi Urantian kaltaista maailmaa, planeettaa, joilla elämä on muuntelujen kohteena. Asutut maailmat on valtaosaltaan

Lisätiedot

TÄHDET JA AVARUUS 8/2009

TÄHDET JA AVARUUS 8/2009 Tällä pla Taiteilijan näkemys korundisateesta. Näkymä on CoRoT-7b-planeetan yöpuolen reuna-alueelta, jossa pinta saattaa olla osin sulaa laavaa, osin hieman kiinteämpää kiveä. 14 neetalla sataa kiviä Syyskuussa

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Milloin laattatektoniikka alkoi?

Milloin laattatektoniikka alkoi? Milloin laattatektoniikka alkoi? Penrose-kokous 13. 18.6. 2006, Lander, Wyoming, USA PETRI PELTONEN, ANNAKAISA KORJA JA PEKKA HEIKKINEN Taustaa Kesäkuussa kokoontui Landerin pikkukaupunkiin, Kalliovuorten

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Turun yliopisto Geologian pääsykoe

Turun yliopisto Geologian pääsykoe Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN

Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen KESKILÄMPÖTILA. Medieval Warm period 17.1.2013 PLANEETTAKUNTIEN MUODOSTUMINEN MITEN ILMASTONVAIHTELUJA TUTKITAAN Luento 16.1.2013 Kyösti Ryynänen 1. Planeetan lämpötilan muodostuminen 2. Planeetan jäähtyminen/lämpeneminen 3. Planeetan asennon ja radan muutokset 4. Maa-planeetan lämpötilahistoria www.helsinki.fi/~ryynane/climate.html

Lisätiedot

Aikakirja. Toimittaneet: Ari Brozinski, Harry Lehto, Kirsi Rajala ja Kirsi Lehto. Aikakirja 1

Aikakirja. Toimittaneet: Ari Brozinski, Harry Lehto, Kirsi Rajala ja Kirsi Lehto. Aikakirja 1 Aikakirja Toimittaneet: Ari Brozinski, Harry Lehto, Kirsi Rajala ja Kirsi Lehto Aikakirja 1 2 Aikakirja ISBN 978-951-29-4588-7 PrintOn, 2011 Tallinna Sisällysluettelo Aika ennen Maan syntyä 8 Maan synty

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA

ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA [sivu 672] LUKU 59 ELÄMÄN MERELLISEN MUODON AIKAKAUSI URANTIALLA LASKEMME Urantian historian alkaneen noin miljardi vuotta sitten ja katsomme sen jakautuvan viiteen pääaikakauteen: 1. Elämää edeltänyt

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät

Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. Kartta a) on oikeapintainen, jos se vääristää muotoja. b) voidaan projisoida tasolle siten, että kulmat

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

I I I O S A URANTIAN HISTORIA. Nämä luvut laaditutti paikallisuniversumin. persoonallisuuksista koostunut ryhmä, joka toimi

I I I O S A URANTIAN HISTORIA. Nämä luvut laaditutti paikallisuniversumin. persoonallisuuksista koostunut ryhmä, joka toimi I I I O S A URANTIAN HISTORIA Nämä luvut laaditutti paikallisuniversumin persoonallisuuksista koostunut ryhmä, joka toimi Salvingtonin Gabrielin valtuuttamana [sivu 651] I I I O S A Urantian historia LUKU

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Kiven henki matkustaa

Kiven henki matkustaa 1 Matti Hakulinen Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä ja uudelleen taitettuna kirjassa Kiven henki, Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja D: Muita julkaisuja II, I. painos, 2011. Kiven henki

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Matemaattisluonnontieteellinen. aikakauslehti. 69. vuosikerta 4/05. Irtonumero 10

Matemaattisluonnontieteellinen. aikakauslehti. 69. vuosikerta 4/05. Irtonumero 10 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 69. vuosikerta 4/05 Irtonumero 10 sivu 2 Ajasto-ilmoitus 1/1, 4-väri Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Riksförbundet för Lärare i Matematiska

Lisätiedot

b sinѳ = a/c = vastainen kateetti/hypotenuusa

b sinѳ = a/c = vastainen kateetti/hypotenuusa Mallivastaus Tehtävä 1 (6 p). Ratkaisu perustuu geometriaan. Matka, minkä laatan täytyy kulkea saavuttaakseen 100 km syvyyden, on: syvyys (a) = kuljettu matka (c) x sinѳ a c missä Ѳ on alityöntövyöhykkeen

Lisätiedot

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 Maan aarteet 6 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet 1 rakentuvat Planeetta mineraaleista kuin aarrearkku...16...8 4 Maaperä 2 Kallioperä

Lisätiedot

Tsunami. 1. Merenpohjalla tai sen alla tapahtunut maanjäristys

Tsunami. 1. Merenpohjalla tai sen alla tapahtunut maanjäristys Tsunami 1. Merenpohjalla tai sen alla tapahtunut maanjäristys Tsunami syntyy, kun meressä oleva vesipatsas saatetaan epätasapainoon. Tähän vaaditaan pystysuuntainen merenpohjan liike. Tsunamit syntyvät

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Neutriinot paljastavat maapallon salat

Neutriinot paljastavat maapallon salat Neutrinica Oy Juha Peltoniemi 26.03.2008 Neutriinot paljastavat maapallon salat Tiedämme ällistyttävän vähän maapallon sisäosien olosuhteista. Auringonkin sisus on mallinnettu paljon paremmin kuin maapallon.

Lisätiedot

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA Tekijät: Espoon yhteislyseon lukion opiskelijat kirjoitelmajärjestyksessä Irina Lindroos, Ilari Kolttola, Nhung Le, Mirjam Hyrynen ja Sofianna Kyllönen sekä Tikkurilan lukion opiskelija

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat.

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat. Materiaalin nimi Tulivuorenpurkaus! Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Projekti Materiaalin sisältö Kuvaus Tulivuoren rakentuminen ja laava Tässä projektissa tutustutaan kahteen erilaiseen tulivuorityyppiin,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p).

GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p). GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p). Hiilikentät ovat muodostuneet trooppisten ja subtrooppisten ilmastovyöhykkeitten kasveista. Niiden on täytynyt ajautua

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinnan Teknillisen Yliopiston Geologian Instituutti Turun yliopisto, Geologian laitos ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinna 2007 ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014 Mitä elämä on? Johdatus astrobiologiaan, syksy 2014 Luento 2 Marianna Ridderstad Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Elämää voidaan luonnehtia: ympäristöstään

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

ProGEO (The European Association

ProGEO (The European Association Veiðivötnin kraaterijärven karunkaunista maisemaa. Järvi on osa Barðarbungan vulkaanista systeemiä, joka on ollut keskuk-sena monelle, isolle purkaukselle Holoseenikaudella. Kuva T. Kananoja Veiðivötn

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset

Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot