Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Uusimaa2019: Toimitila-asioiden maakuntavalmistelun tilanne 4. 3 Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekartta 7

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous AIKA klo 09:00-11:09 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2, Helsinki, Maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uusimaa2019: Toimitila-asioiden maakuntavalmistelun tilanne 4 3 Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekartta 7 4 Mahdolliset muut asiat 8 5 Seuraavat kokoukset 9 6 Kokouksen ydinviesti 10

2 MUISTIO 2/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Aarnio Tarmo Kirkkonummi Eerola Erkki Vihti Haukkasalo Hannu Pornainen Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Latva-Pirilä Matti Myrskylä Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Myyryläinen Juha Pukkila Naukkarinen Olli Järvenpää Nyman Robert Inkoo Oker-Blom Jan D. Loviisa Sarvilinna Sami Helsinki Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Telen Tuija Karkkila Ujula Jukka-Pekka Porvoo Verronen Teppo Kerava Kanerva Inka Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Sovala Markus muutosjohtaja Immonen Mari E Kuusela Antti Lumijärvi Tarja Slätis Carl Uusimaa2019 POISSA Grannas Mikael Sipoo Heikka Tiina Lapinjärvi Lipasti Harri Tuusula Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Rontu Kirsi Kerava Viljanen Ritva Vantaa Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Haapanen Topi Karhu Ulla-Mari Nyholm Inga von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi Uudenmaan kuntajohtajien kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista. Avauksessaan puheenjohtaja kertoi Uudenmaan liiton vuoden 2019 talousarvion valmistelusta. Liiton menot ovat pysyneet lähtökohtaisesti samoina jo kolmen vuoden ajan. Vain kuuden kunnan maksuosuudet ovat nousseet vähäisessä määrin. Uusimaa2019 -hankkeen talousarvio on laadittu siten, että käsittää koko vuoden. Se on kooltaan 67 miljoonaa euroa, joista 25 miljoonaa kohdistuu yleisvalmisteluun ja 42 miljoonaa ict-valmisteluun. Tuloissa on otettu huomioon jo hyväksytty kuluvan vuoden valtionavustus, jota on mahdollista käyttää myös ensi vuonna sekä arvio valtion budjettiin sisältyvästä Uudellemaalle mahdollisesti kohdistettavasta osuudesta. Maakuntavaltuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala kertoi, että maakuntavalmistelijoiden työsuhteita voidaan jatkaa ensi kesäkuulle. Lainsäädännön hyväksymisen tilanteen mukaan valmistelua on mahdollista skaalata nopealla aikataululla. Tässä tilanteessa valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että valmistelun kautta voidaan heti tuottaa lisäarvoa kunnille ja muille organisaatioille.

4 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Uusimaa2019: Toimitila-asioiden maakuntavalmistelun tilanne Kuultiin Maakuntien tilakeskus Oy:n asiakkuusjohtaja Mikko Hollménin esitys maakunnan toimitila-asioiden valmistelusta tilakeskuksen näkökulmasta. Tilakeskus toimii maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksena. Tilakeskus on tällä hetkellä Senaatti kiinteistöjen tytäryritys ja siirtyy maakuntien omistukseen vuoden 2020 aikana. Omistajapolitiikkaa valmistellaan valtionvarainministeriön johdolla, jotta omistajan linjaukset voitaisiin ottaa huomioon jo ennen toiminnan aloittamista. Maakunnilla on periaatteessa kolmenlaista tilatarvetta, jotka kohdistuvat Tilakeskuksen omistamiin, kuntien omistamiin sekä muiden kolmansien tahojen omistamiin tiloihin. Tilatietoja pyritään keräämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta maakunnat saavat mahdollisimman hyvän näkemyksen tila-asioihin. Hollmén korosti, että kuntien velvollisuus tilojen vuokraamiseen neljän vuoden siirtymäkaudella (3 vuotta + 1 vuosi) perustuu suoraan lakiin, mutta vuokran määrä taas pohjautuu asetukseen, joka on edelleen valmistelussa valtionvarainministeriössä. Kuntien tytäryhtiöiden omistamia tiloja ei käsitellä kuten kuntien omistamia tiloja, vaan ne katsotaan kolmannen tahon omistamiksi tiloiksi. Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kautta hallitut tilat rinnastuvat neljän vuoden sääntöön. Neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen laki ei enää säätele vuokraamista. Silloin siirrytään tavanomaisille vuokramarkkinoille, jolloin kunta voi tarjota tiloja kaikille halukkaille tahoille. Lisäksi tulee ottaa huomioon ns. rajoituslain yritysjärjestelyjä koskevat säännökset, joiden perusteella maakunnalle voi tulla niihin liittyvien sopimusten irtisanomisoikeus ilman korvausvelvollisuutta. Lähtökohtaisesti siirtymäkauden loputtua kuntien tulee yhtiöittää vuokraustoiminta, jos ne edelleen haluavat vuokrata tiloja maakunnalle. Tilakeskus on suunnitellut tilatietojen keräämistä mennessä vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta aikataulua tultaneen tarkistamaan lainsäädäntötilanteen pohjalta. Syksyllä 2019 on tarkoituksena aloittaa vuokraneuvottelut, jossa tilatarve käydään tarkemmin läpi. Tilakeskus suosittelee kunnille tilatietojen ennakoivaa toimittamista. Lopuksi hän kertoi, että asumispalveluista valmistuu joulukuussa selvitys. Keskustelussa Hollmén myönsi investointien tekemisen ilman riskiä olevan haastavaa kuntien näkökulmasta. Investointien toteuttamisen valmistelutoimia on kuitenkin syytä edistää, jotta maakunta toimivallan saatuaan voisi ottaa niihin kantaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos investoinnit pysähtyvät pidemmäksi aikaa, on maakunnalla heti toimintansa aluksi suuri investointipaine. Käytiin keskustelu rajoituslain voimassaoloon liittyen. Hollménin näkemyksen mukaan rajoituslaki on voimassa 2019 loppuun ja sen mahdollinen pidennys odottanee yleistilanteen ratkaisua. Lisäksi Hollmén näki, että maakunta voi heti toimivallan saatuaan solmia pidempiaikaisia vuokrasopimuksia. Asiasta on sen jälkeen mahdollista ryhtyä heti neuvottelemaan, mutta edellytyksenä toki on, että maakunta on voinut tehdä palveluverkkoa koskevat linjauksensa. Kuntajohtajat korostivat varainsiirtoveron merkitystä kuntien näkökulmasta niiden harkitessa tilatoimintojen yhtiöittämistä. Niiden kantaan vaikuttaa olennaisesti se, onko mahdollista saada varainsiirtoverovapaus. Todettiin

5 MUISTIO 2/ myös, että nykyisten pitkäaikaiseksi tarkoitettujen vuokrasopimusten voimassaolo päättyy ns. voimaanpanolain nojalla, mutta toisaalta lakiin sisältyy osapuolten mahdollisuus sopia asioista toisin. Todettiin erityisesti Helsingin näkökulmasta tuetun asumisen järjestämisen olevan haasteellista hallituksen lakiehdotusten valossa, koska osa siihen kuuluvaa palvelua olisi edelleen jäämässä kunnan hoidettavaksi. Tarvittava henkilöstö saattaa kuitenkin siirtyä maakunnan palvelukseen 50% -säännön perusteella. Asiaa tulee tarkastella uudelleen. Puheenjohtajan kysyessä henkilöstöasunnoista Hollmén kertoi, että lakiesitykset eivät säädä asiasta, joten sen ratkaiseminen jää maakunnan henkilöstöpolitiikan varaan. Asian edistäminen edellyttää maakunnan tahtotilan selvittämistä ja neuvottelemista osapuolten kesken. Tarve mahdollisille subventioille noussee esiin siinä yhteydessä. Tilakeskuksen katsauksen lisäksi Uusimaa2019- hankkeen tilajohtaja Carl Slätis selosti maakunnan tilavalmistelun ajankohtaisista asioista. Hänen vastuullaan on maakunnan tilojen, asuntojen sekä palveluverkon valmistelu. Maakunnalle muodostetaan oma toimitilahallinto. Kuntien omistamat tilat muodostavat noin 40% maakunnan tarvitsemista tiloista. Vuosittainen vuokralasku on alustavan arvion mukaan ?miljoonan eron välillä. Slätis korosti kuntien tilatietojen merkitystä maakuntavalmistelun kannalta. Myös hän esitti toiveen tietojen ennakoivasta toimittamisesta. Lisäksi hän korosti, että kuntien hyvät käytännöt halutaan mahdollisimman pitkälle säilyttää. Slätiksen näkemyksen mukaan suurin haaste maakuntavalmistelun kannalta on investointien mahdollinen viivästyminen. Uudellamaalla on suunniteltuja investointeja 2,8 miljardin euron edestä vuoden 2027 loppuun mennessä. Toteutuessaan ne lisäsivät maakunnan vuokralaskua selvästi eli bruttomääräisesti yli 200 miljoonaa euroa ilman vapautuvien tilojen vuokravähennystä. Jos kunnan toimitiloihin tehdään investointeja, ottaa maakunta esimerkiksi tehdyt perusparannukset huomioon maksamassaan vuokrassa. Pitkäjänteisen suunnittelun varmistamiseksi Slätis esitti kunnille pyynnön saada mahdollisuuksien mukaan osallistua niiden kaavoitusta, investointeja ja palveluverkkoa koskeviin keskusteluihin. Kysyttäessä Slätis tarkensi neljän vuoden säännön osalta sitä, että maakunnalla on yksinoikeus päättää ylimääräisen vuokravuoden käyttämisestä (3 + 1 vuotta), mutta maakunnalla ei ole velvollisuutta ylimääräisen vuoden käyttämiseen ja se voi esimerkiksi sopia kunnan kanssa jo etukäteen, ettei maakunta tule lainkaan vuokraamaan jotakin tilaa. Todettiin, että epäselväksi on jäänyt, kenen vastuulla viime kädessä tilojen ylläpito on; vastaako siitä maakunta vai Tilakeskus. Slätiksen näkemyksen mukaan ainakin tilatoimintojen johtaminen on Tilakeskuksen vastuulla. Todettiin myös, että kokonaisnäkemyksen kannalta tila-asiat on syytä kytkeä mukaan sote-palveluverkon ohjauksen valmisteluun. Asiasta ei ole vielä ole käyty keskustelua kuntajohtajien kokouksessa.

6 MUISTIO 2/ Lopuksi puheenjohtaja totesi, että kansalliset säästötarpeet tulevat heijastumaan myös palvelurakenteeseen, joka väistämättä puolestaan näkyy palvelupisteiden määrän supistumisena. Tällä hetkellä valmistellaan maakunnan koetalousarviota 2019, jossa tiedossa olevat investoinnit on otettu huomioon. Tilaratkaisut on syytä tehdä toiminnan tarpeiden perusteella. Siirtymäkauden jälkeen niiden suhteen siirrytään vapaille markkinoille. Toistaiseksi maakunnalle ei ole organisaatiota, joka voisi osallistua ennakoiviin keskusteluihin. Kestää oman aikansa ennen kuin maakunnan tilatarpeista voidaan ilmoittaa konkreettisella tasolla. Kuntajohtajat merkitsevät esitykset tiedoksi. Oheismateriaali Tilat maakuntauudistuksessa, Hollmén Toimitilojen valmistelutilanne, Slätis

7 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekartta Kuultiin suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpään esitys tiekarttatyöstä, joka osaltaan tähtää hiilineutraaliin Uuteenmaahan vuonna Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti hyväksyessään Uusimaa-ohjelma 2.0:n ottaa Uudenmaan tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi Uusimaa-ohjelman ensimmäisenä toimenpiteenä on uuden hiilineutraali -tiekartan laadinta, jossa määritellään tarkempi ja realistinen ohjelma tähdäten vuoteen Uudenmaan liitto on tilannut SYKE:ltä Uudenmaan kaupunkien ja kuntien päästöjen kehityksestä vuodesta 1990 ja 2007 vuoteen 2016 selvityksen, josta on saatavissa tuoreimmat tiedot, sekä siihen liitetyn arviointityökalun ( tiekartan ) potentiaalisista toimista mitä 80 % päästövähennykset voisivat kaupungissa ja kunnassa edellyttää. Kaupungit ja kunnat ovat yritysten ja kiinteistön omistajien ohessa avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudenmaan liiton rooli on ensi sijassa tukea ja tuottaa tietoa oikeiden ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden löytämiseksi ja valitsemiseksi. Monet kaupungit ja kunnat ovat tehneet ja tekemässä ilmastostrategioita, tiekarttoja ja toimenpideohjelmia hiilineutraaliustavoitteittensa toteuttamiseksi. Uudenmaan tiekartta pohjautuu näihin sekä kokoaa yhteisiä toimenpiteitä. Hatanpää esitteli arviointityökalua. Sen avulla on mahdollista arvioida muuttuvien tekijöiden merkitystä. Hatanpää korosti, että eri tekijöiden merkitykset eri kunnissa vaihtelevat huomattavasti esimerkiksi lämmitysratkaisujen osalta. Hatanpää ilmoitti, että työkalu tulee kaikkien kuntien käyttöön. Sovittiin, että se toimitetaan välittömästi kunnille. Työkalu on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa. Käytiin keskustelu muun muassa siihen liittyen, miten eri maakunnan ovat tietoisia toistensa ilmastotavoitteita. Hatanpää kertoi, että Uudenmaan vertailualueena on ollut Euroopan taso, jossa tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Kuultiin myös toive siitä, että Uudenmaan liitto ottaa laaja-alaisessa maakunnassa huomioon alueellisten työmarkkinoiden toimivuuden ja pitkät etäisyydet. Työllistyminen kohtuullisen laajalla alueella täytyy voida säilyttää. Hatanpää jätti lopuksi kuntien pohdittavaksi ajatuksen siitä, voitaisiinko kuntien välillä käydä ilmastokauppaa eli voisiko kunta myydä päästöoikeuksia maakunnan muille kunnille. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että työkalussa voi vielä olla virheitä, mutta se on kuitenkin suuntaa antava. Hän myös totesi havainnon siitä, että tuulivoiman hyödyntäminen laajassa mittakaavassa on osoittautunut Uudellamaalla varsin haasteelliseksi. Kuntajohtajat merkitsevät esityksen tiedoksi. Oheismateriaali Hiilineutraali Uusimaa tiekarttatyö, Hatanpää

8 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.

9 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraava sovittu kokousajankohta on kello 9-11:30. Keväälle 2019 vahvistettiin seuraavat kokousajat keskiviikkoaamuisin kello 9-11:30:

10 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajat edellyttävät, valtiovarainministeriö harkitsee vakavasti kuntien vapauttamista varainsiirtoverosta sotekiinteistöjen yhtiöittämismenettelyssä 3+1 vuoden siirtymäkauden jälkeen, kiinteistöjen mahdollisesti siirtyessä maakunnan tai kuntien yhtiöihin. Rajoituslaki sekä reformin mahdollinen siirtyminen ensi hallituskaudelle aiheuttavat kannusteongelman ja kuntien korjausinvestointien lykkäämistä. Kuntajohtajat varoittivat, että tilakannan rapistuminen erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kiinteistöissä on merkittävä uhka. Sote-henkilökunnan asuntojen osalta todettiin, että maakunnalla on laajat mahdollisuudet neuvotella kuntien kanssa ratkaisut omistuksen ja subventoinnin suhteen. Kuntajohtajat peräänkuuluttivat sote- keskustelussa avoimuutta palveluverkon ja palvelurakenteen uudistamisen strategisista tavoitteista digitalisaatiosta ja keskittämisestä - jotka ovat muun muassa tilasäästöjen tavoitearvioiden taustalla. Kuntajohtajat totesivat Uudenmaan liiton hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi luoman uuden työkalun olevan kiinnostava, mutta totesivat muun muassa vielä tuulivoiman rakentamisen ja sähköautoilun lisääntymisen sisältävän haasteita Uudellamaalla. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:09.