MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 19/85 ROLF MANNER ja TAINA AALTONEN Kasvinjalostusosasto Pitko-syysvehnä JOKIOINEN 1985 ISSN

2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 19 /85 ROLF MANNER ja TAINA AALTONEN Pitko-syysvehnä Kasvinjalostusosasto 316 JOKIOINEN (916) ISSN

3 PITKO (Jo 363) SYYSVEHNÄ Alkuperä Syysvehnä Jo 363 polveutuu Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostusosastolla Jokioisissa v tehdystä risteytyksestä Ta 591 x Vakka. Yksilövalinta on suoritettu v Valittu linja sai kantanumerokseen Jo 363 vuonna 1967, jolloin sen kokeilu vertailevissa kokeissa aloitettiin. Muoto-opilliset ominaisuudet Jo 363-syysvehnälinja on ollut valtion siementarkastuslaitoksen laboratorioja kenttäkokeissa vuosina 1972, 1973, 1975, 1977, 1978, 198 ja Valtion siementarkastuslaitoksen ylitarkastaja, maisteri Osmo Ulvinen on antanut lajikekuvauksen Jo 363-syysvehnän morfologisista ominaisuuksista (liite 1). Lajikekuvauksessa todetaan, että Jo 363 poikkeaa havaittavasti muista tunnetuista syysvehnälajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jaloateeksi. Kokeilu kotimaassa Jo 363 on otettu vertaileviin kokeisiin seuraavasti: Maatalouden tutkimuskeskuksessa Kasvinjalostusosasto 1967 Kasvinviljelyosasto 1975 Lounais-Suomen tutkimusasema 1971

4 2. Satakunnan tutkimusasema 1973 Kymenlaakson tutkimusasema 1971 Hämeen tutkimusasema 1975 Pohjois-Savon tutkimusasema 1979 Keski-Suomen tutkimusasema 1981 Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema 1975 Yhteistyölaitoksissa Hankkija, Anttilan koetila, Tuusula 1971 Nikkilän koetila, Kangasala 1975 OTK, Juhmon koetila, Tuusula 1975 Lisäysviljely Jo 363 on vuodesta 1977 lähtien ollut mukana Jokioisten siemenkeskuksen lisäysviljelyohjelmassa. Kasvuaika Jo 363 on aikaisin tuleentuva syysvehnä. Sen kasvuaika on vain kaksi päivää pitempi kuin aikaisimman syysvehnälajikkeemme Vakan. Jo 363:n keskimääräinen kasvuaika on 344 vrk, mikä on myös Hankkijan Ilveksen kasvuaika, Aura on kaksi päivää, Nisu 4 ja Linna 7 päivää myöhäisempiä kuin Jo 363 (taulukko 1). Satoisuus Jo 363 on aikaisuuteensa nähden hyvin satoisa linja. Se on kokeissa ollut 8 % satoiåampi kuin kaksi päivää aikaisemmin tuleentuva Vakka. Kasvuajaltaan samanlainen Hankkijan Ilves häviää Jo 363:11e 3 % sadossa. Jo 363:n satotaso on 5 % heikompi kuin 2 vrk myöhäisemmän runsassatoisen Auran. Viikon myöhäisempään Linnaan verrattuna satoero on ollut vain 2 % Linnan hyväksi. Nisun satotaso jää alhaisemmaksi kuin Jo 363:n (taulukko 1). Jo 363 on osoittautunut erittäin satoisaksi savi- ja hiesumailla (taulukot 3 ja 4), jotka ovat käytännössä pääasiassa juuri syysvehnälle käytettäviä maalajeja. Muutetun maalajijaottelun aiheuttamat muutokset käyvät ilmi

5 3. taulukoista 3-5. Jo 363:n satotaso on savi- ja hiesumailla vain yhden prosentin matalampi kuin kaksi päivää myöhäisemmän Auran. Vakan satotaso on ollut ko. maalajeilla 13 %, Hankkijan Ilveksen 3 % ja Nisun 4 % heikompi kuin Jo 363:n. Linna voittaa sen savi- ja hiesumailla kolmella prosentilla (taulukko 3). Liejusavimailta Jo 363:sta on vain kolme koetulosta, Hankkijan Ilvekseen verrattuna kaksi. Näiden tulosten mukaan se on ollut liejusavilla satoisin verrattuna kaikkiin nykyisiin kauppalajikkeisiimme (taulukot 8 ja 9). Virallisilla koepaikoilla Jo 363 on menestynyt hyvin (taulukot 1-14). Keskimääräistä paremmin Jo 363 on menestynyt Lounais-Suomen, Hämeen ja Kymenlaakson tutkimusasemilla. Talvenkestävyys Talvenkestävyydeltään Jo 363 edustaa nykyisen syysvehnälajikkeistomme keskitasoa eli on Auran kaltainen. Jo 363 on kokeissa talvehtinut paremmin kuin Vakka ja Nisu. Linnalla ja Hankkijan Ilveksellä talvenkestävyys on ollut keskimäärin 1-2 % parempi kuin Jo 363:11a (taulukot 1 ja 2). Pohjoisilla koepaikoilla Jo 363 on talvehtinut kauppalajikkeita paremmin (taulukko 15). Korrenlujuus Jo 363 on erittäin lujakortinen syysvehnä s.o. Auran ja Hankkijan Ilveksen kaltainen. Nisun lakoprosentti on keskimäärin ollut neljä, Linnan yhdeksän ja Vakan 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Jo 363:n lakoprosentti (taulukot 1 ja 2). Jyvän koko Jo 363-linjan jyvä on kooltaan iso. Se on suurijyväisempi kuin nykyiset kauppalajikkeet. Sen tuhannenjyvänpaino on ollut yli gramman suurempi kuin Hankkijan Ilveksen. Muihin lajikkeisiin nähden erot ovat vielä paljon suuremmat (taulukot 1 ja 2).

6 4. Hehtolitran paino Jo 363:n hehtolitran paino on pienempi kuin Nisun, Vakan, Auran ja Hankkijan Ilveksen, mutta korkeampi kuin Linnan (taulukot 1 ja 2). Valkuaispitoisuus Jo 363:11a on erittäin korkea valkuaispitoisuus. Jakson koetulosten mukaan sillä on korkeampi valkuaispitoisuus kuin yhdelläkään nykyisistä kauppalajikkeista. Se voittaa valkuaispitoisuudeltaan korkeatasoisen Vakan,4 prosenttiyksiköllä, Hankkijan Ilveksen puolella prosenttiyksiköllä ja Auran, Linnan ja Nisun melkein prosenttiyksiköllä (taulukko 1). Linjaa Jo 363 voidaan siten pitää nykyisen valkuaisjalostukseen painottuneen vehnänjalostuksen onnistuneena saavutuksena. Jo 363 täyttää siis teollisuuden lajikkeille asettaman korkean valkuaispitoisuuden vaatimuksen. Lajikekokeiden tulosten mukaan Jo 363:n proteiinipitoisuus on Ruson luokkaa. Sen valkuaisprosentti on keskimäärin epäsuorasså vertailussa korkeampi kuin kevätvehnien Drabant, Kadett ja Hankkijan Tapio (taulukko 16). Jo 363:n proteiinin ravitsemuksellinen arvo on vähintään keskitasoa (taulukko 17). Valkuaistuotanto Jo 363:n valkuaissadot ovat keskimäärin olleet syysvehnän kauppalajikkeiden valkuaissatoja korkeampia (taulukko 16). Vielä suurempaan valkuaistuotannon ylivoimaan viittaa Jo 363:n epäsuora vertailu kevätvehnien kanssa (taulukko 16). Sakoluku Jo 363:n sakoluku ei nouse kovin korkealle, vaan jää keskimäärin Auran tasolle Vakkaa ja Hankkijan Ilvestä ja Nisua matalammaksi ollessaan korkeimillaan. Korjuun viivästyessä Jo 363:n sakolukua on verrattava samaa aikaisuusluokkaa oleviin lajikkeisiin. Hankkijan Ilvekseen verrattuna on vain yksi koetulos, jonka mukaan Jo 363 on Ilveksen kaltainen. Jo 363:n sakoluku on korjuun viivästyessä keskimäärin ollut korkeampi kuin Vakan (taulukko 1).

7 5. Myllytys- ja leivontaominaisuudet Linja Jo 363 on ollut vuodesta 1967 lähtien lukuisissa kokeissa ja siitä on koejakson aikana määritetty leivontateknistä laatua kuvaavia tunnuslukuja kolmessa eri myllyssä eri vuosina. Tulokset perustuvat SOK:n Nokian myllyn, Vaasanmyllyn ja OTK:n Hämeenlinnan myllyn määrityksiin. Jo 363 on ollut keskimäärin erittäin hyvänä mylly- ja leipomovehnänä pidettyyn Vakkaan verrattuna parempi jauhosaaliin, kosteansitkon, paisuntaluvun, leipätilavuuden, leipoutuvuuden ja proteiinipitoisuuden suhteen. Toisaalta Jo 363 on ollut farinografi- ja extensografiarvoiltaan Vakkaa heikompi. Tulokset viittaavat siihen, että Jo 363 on myllytys- ja leivontaominaisuuksien suhteen lupaava (taulukko 18). Kasvinjalostusosaston oman laboratorion harvat vertailut viittaavat siihen, että Jo 363 olisi Hankkijan Ilveksen kanssa hyvin kilpailukykyinen leivontaominaisuuksien suhteen (piirrokset 1-6). Taudinkestävyys Jo 363:sta on tehty vuosina 1977, 1978, 1979 ja 198 kasvitautiosastön toimesta vertailevia kasvitautihavaintoja. Vuosina 1977 ja 1978 havainnoitiin syysvehnien härmänkestävyyttä. Erot olivat hyvin pienet eri koejäsenten välillä (taulukko 19). Vuosina 1979 ja 198 havainnoitiin syysvehnien haisunokialttiutta. Linjassa Jo 363 oli vuonna 1979 vähemmän haisunokea kuin kokeessa mukana olleissakauppalajikkeissa (taulukko 2). Vuonna 198 oli Hankkijan Ilveksessä vähiten eli vain 4,4 % haisunokiyksilöitä, toiseksi vähiten eli 6,6 oli Jo 363:ssa. Muissa kauppalajikkeissa nokiyksilöiden osuus oli yli 2 %, Nisussa 54 %. Yhteenveto Syysvehnälinja Jo 363 on kokeissa osoittautunut keskimäärin satoisammaksi kuin Vakka ja Hankkijan Ilves. Aura on keskimäärin ollut satoisampi. Jo 363 on vain kaksi päivää Vakkaa myöhäisempi ja täyttää näin ollen myös aikaisuutensa puolesta maa- ja metsätalousministeriön vaatimukset. Aura on

8 6. kaksi päivää sitä myöhäisempi ja Nisu on 4 päivää sekä Linna 7 päivää myöhäisempiä kuin Jo 363. Jo 363 on lujakortinen syysvehnä s.o. Auran ja Hankkijan Ilveksen kaltainen. Se on Vakkaa selvästi lujakortisempi. Jo 363:n talvenkestävyys on syysvehnälajikkeiden keskitasoa; hieman Hankkijan Ilvestä ja Linnaa huonompi, mutta kuitenkin Vakkaa ja Auraa parempi. Jo 363 on melko tasaväkisesti kilpaillut Linnan kanssa satoisuudessa ja talvenkestävyydessä hieta- ja hiesumaillakin. Viljelyn pohjoisalueilla Jo 363 on keskimäärin ollut vertailulajikkeita talvenkestävämpi. Jo 363:11a on erittäin korkea valkuaispitoisuus. Sen valkuaispitoisuus on korkeampi kuin yhdenkään nykyisen syysvehnän kauppalajikkeen. Jo 363:n proteiinipitoisuus on kevätvehnän luokkaa. Valkuaistuotanto on kaikkia kevätvehniä korkeampi epäsuoranalsessa vertailussa. Jo 363 on myllytys- ja leivontaominaisuuksiltaan lupaava; Vakan kaltainen tai lähellä Vakkaa ainakin eräiden ominaisuuksiensa puolesta. Jo 363 näyttää olevan laatuominaisuuksien suhteen ainakin Auraa ja Linnaa parempi. Jo 363 soveltuu viljeltäväksi aikaisena, satoisana ja hyvin talvehtivana syysvehnänä myös nykyistä virallista syysvehnän viljelyaluetta pohjoisempana. Hyvän laatunsa ja hyvän talvenkestävyytensä ansiosta se soveltuu hyvin turvaamaan leipävehnäomavaraisuuttamme myös mahdollisissa kriisitilanteissa. Viljelysuositus Syysvehnän virallisella viljelyalueella. Jokioisissa 2. heinäkuuta 1984 Rolf Manner Taina Aaltonen

9 CN C.1 C.1 ON Nl \O CN ON CD u N VO VO CD r- CD ON CD ON C CD VD CD ON -.7.t NN Ul NI CD ON NN ON r-,-i r-c.l VD v. r- n VO NN Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl VD,--I :I- UN Nl,7.1- Nl CN CD,-of,-1,.. ool- Nl CNI C.1 \. -.. v' '. r," \ \O I,---1,--1,-I.--I,--I,---1 r-1,--1._ = OD CD,--1 UN r- ON OD OD r- CN VO,-I Nl ON Nl r- r- on".--1 OD r-i r- r- VD r- r- OD r- r- OD r- r- r- OD r- r- r- r- r- _ I-) 1 ('4-1 VD OD <J- VD N1 NN Nl ON VD.o,-I (Nl ON Nl r, --I CD,-I CNI,-I r-,-1 lan, r- -1 VD N,-I VD r- :t U1 NN es/ ON Nl Lf.) un LIN UN ' -ozt,-i,-i Nl ON,C) CD Ul CD r- --i, esi r- ch CN,-I m r- OD,i r- CN \ r- cl. ch VO CD ej Nl ON ON NN,-I OD Cl' I CN..zi- --I n r- :t ---.J- r- -/- -1- r,..zi- n n n n n n n n n n n :a) M _J ON ON C'4 C'4 CD <1- a" o u-n '. '. L.r\ Ir Nl N1 LI" \ C 1 Taulu kko l. 6 ccl >, ci r- o c -.1 o o ). o )'. ) ON - (' o '. '. r, o ) ) ON \O co L.rN Lr :t Cci W > NN Nl,-I Nl OL_ Nl Nl VOI '..) )-1 VD. VD VD CD CD CD M CD CD M Nl M Nl C Nl C Nl Nl _Y -i _Y CO.Y C W "---J -1 rr-i M :Y r")'l' 1-7=..:_, r") -J r"3 Z

10 C.1 If1 L \ v u.-1" CO 1"--- un VD VID,43.. op cj esi Lr) r- u-n cd r- n r- r- u us., n o on.---i r-,--1 n o :3- n CN CV N1 3 CV C.1 CV C.1 NN CV CV CV NN C.1 Nl CD r CD CD " ^ CV CV r-i CD CD CD ON cd r- n -1- n n -.1- CV Nl -1- NN,,--I,H,-1,-1,i,-.1 r- CD OD Nl r- - - CD ^ ^ NN VD OD,-I r-,-i r- r- r- OD OD VD VID OD '-CO OD " " OD " ^ NN VD LIN Nl VD r- n JD r- r- r- r- r- - Jo 3 63-syysvehnän menestyminen kaikissa kokeissa v v. Y W CI) CD CV Nl NN LIN,-1 CV CV CV VD cc 1.. " " 3 " " OD,-1 NN r-1 Nl CJ ON Nl CV VD Nl CJ r-..1- n.1- n r- on n cd N on n n c J r- u -1, VO r- n od o r- ad u - cl Nl 3 3 OD OD NN OD CD NN OD CO NN OD VD 1-1 ON CN 3.1- CV CN CN <j-,-1 NN NN Nl.1 ul Nl.1' -1' Nl NN Nl NN Nl NN NN n n n n UN ON CV CV CV VO CV r-1 VD r-- o c,.---i cs4 c I CV CV CV CV CV Nl CD Nl CD r- CD Nl CD ON CD ON CD CD CD ON CD CD CD ON CD, H Taulukko 2. CV r- CD r-r 111 CO Nl CO r- CD u CV OD CO Nl CN UN CD 1 UN CD Nl Nl CD CN Nl,i Nl NN NN r- u, n :CO m > N n. I VD VD 1-1 VD VO VID CD CD CD M CD CD M Nl M Nl C Nl C NN 7 Nl _Y gu _Y M 2 - C W 7 " D -1-1 M 2= r, I r"") Z

11 1./1 L.11 Lfl 1.11 L./1-1- CD OD L.r1 VD VO VO VID VO <r CD r- Nl OD Lt1 VO.-1 CD <r VO r-...:t Li, VD -1- Nl CO Nl r- cn (Nl r- N r- N N r- 1 Nl VO CD C I ej Nl Nl e's1 CNI C,1 Nl C,4 Nl 1-1- OD 1 1 OD 1 OD VD " " CD " " CD " " CD ^ ^.-1 Nl Nl C1,1,-1 (1J Nl Nl Nl Nl esl ej Nl Nl,-I,-I,--1,i,i,-1 r-1 Taulukko 3. Jo 363- syysvehnän menestyminen sav i- ja h iesuma illa vv. M ög, _J CO :7 r) CU _C 1 Nl -1-,-I CD ON 1 C"..1 r-,--i t - - Lr-.N r- VD CD eg VD <J- esj Ul r- N Li, r- r- r- r- 3 r- r- r- r- r- r- ON eq DD -1- co <I- r- tr) VD 1 VD " " -1- (Nl ej CD Nl,i CJ Ni 1 C-11 Nl VD C J esl r- :t..:1-..zi- n <1- CD VO -1- r- u-) CD Ul CD D ON Ul C11,1,1 :t u,u r VO Nl L.rt VO 111 VD V3 (1.1 CO 3 OD CO Nl OD CD OD CO C...! CO OD,H -1- VD r- r- N Nl Li. vo n Li, VO CD LI1 VD -1- Nl -1- -z.i (' C..4..zr 111 ('4.1- <r N n n n r-r-) N-N Nl Nl Nl Nl r- u, C,4 OD CD 1 OD CD VD OD CD ej CD r- CD CD VO CD r- CD CD CD CD CD CD 1 CD OD,1 Nl OD CD ON L.1 1 CO OD Nl CD r- r- r- 4 r- u, r- 1 ON ('J,1 Nl eq,1 CD NI VD rn CO a) > r - \ o_ n n k.o k.o vo \. \ C) ( C) r.-) Co r c n c Nl 7 Nl -Y f -I CU _Y C _Y CO 7 "-) H -1 (I 1-) = r-7 I Y,--7 Z Y

12 7 CO If3 3 o r r- cs,1 r-1 OD VO N Zf r- CD r- o V3 OD Nl N Cv.I Nl,--4 es t,--1 C3 1-1 Nl eg,--1,--1 Nl es.i Nl evl C...1 4,1 Cv.1 r-1 Nl CV,--1 = Cn L.4") 3 CN Ill U.) CD Ul Nl Nl r- on r---1 od C.I od r- VO 3 r- ON r- r-. OD r- r- OD r- r- r- r - r- r- Ul Nl OD Ul CO N'N VO Nl 3 Nl ul CD.. 3 Nl OD r- r.t OD -1- Nl Nl > _C ö 3 r- VOI CO ON VO Nl L.r) CN ' OD CN.1,--1 VD 3 3 CNJ,1- OD CNJ cd 'r- CD o CN ON C3 ON ON CN ri ul V3 I:\ r- ii 1 u o u ro..1 1 r',1 N co :3- u Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl CNI CD NI CO r") CD r- --I cd OD CD CD CD ON CD CN CD CD CD 3,-1 co o o - CO V. V3 OD CD VO VO CO Cv.I, (s) o Nl N1 -i r -) _ r-,' n ( CD ( r co r c Nl rt o n _Y g-i -Y 3 C -Y W _Y -Y 7 ) Y 1-3 d 1-3 2= 1-3 -J C 1-3

13 C Cvl,-1 eg Cvl Ch Cv.J,.-1 n VO Nl 1 1,--1 CD Ul,-1 'O\,-I CD r-.--1 CD 1,-I CD 1 r-1 Nl ul CD -1 OD..1 C...1 Nl LI\ CN n, , OD,-.1,--1 VD C-4 1-,--1 n n --1 Nl n Nl n n n n M : 1 OD u1 VD f\ 1" CD OD. Ul Nl,-1 n n 1.1 1' -1,-1,--1,-1,--I,-1,-1,-1,-1 se k ä aitosavima il la vv. _ r--1 = _Y _ r- OD CD r- u CD VO VO U'l OD n Nl v esl :t r, OD 1/1 VO ON 1' (-- r- <3. r- 1' r- OD r- r- r- r- r - r- r- r- ' or r- --I, I n CD 1 1 OD n evl VD Cvl 1- CD (Nl,-1 1,-I 1 -.1,-1 dl..7.t CD VD Ul <j- LI Nl CD OD CJ -1- Cvl Nl,i r- u n 1-1 VD N,-1,--1 VD CD VD esi,i CD...1. \ \ C ,-1. VD es Nl,--1 Nl 1 1 CN 1' CN 1 % n CD,-.1 n n n,-1 r- -1 1' '-'1 V(I -:t :t -.:t -.:t -zt n n re\ M n n VD CD n n CD OD -1- MN n n n Cv.1 n C7 OD VO OD u1 r 1 CD Cv.1 N r NNl n evl U1 Taulukko 5. 4i CD, _C Dl CD 111 CD OD CD CD 1 CD CD cc CD 1 CD cc CD 1 CD CN ri CD CD CD r- <1- Nl CD,--1 U cvl n val 1- n n CD CD r-,--1 Li n CD 1- VO OD CD 1-1 VO r- 1' VD VO Cvl co r r) n 1 in a_ n Nl '. '.E-1 \. '. ' CO 111 Nl CO r r- C n C n c n _. co.. c.. (.13 _Y 3- '-) (.''.: 1-),:=C Y r7 = Y,'") J Y,-, z

14 dl dl VO r-i C\I VO V3 LI" \ Ul VD VO r-i r-i, CO CNI u-n I--- Lr \ C) r-- r,1 r-- r Lrl Nl ON \ r-i r,..--1 r.., on <i- r-n ch c,i N-N 3 Nl CV CV CV Nl CV C\I CV Nl Cvl Nl CD CD CV Cs1 r-i r-1 - r- CD CO Nl r-....,.-. CD ^ ^ Nl VD CO,--I r-,h r- r- OD \JO VD 3 \JO \ r, Nl VD 111 Nl VO r- r.,.\ VD f-, r- r- Ul 1-1 c'4 N1 (V VO OD CO. Nl Cvl ON Nl CV VO Nl CV r- CD CV Nl r- N-N cci eg.1- ON CV Nl 1-1 CV r-i Nl 1-1 r-i r-,43 r-n 3 VO r- 3 dl VD Nl CO CO OD CO Nl CO CD Nl OD CO Nl OD OD CO VO ON ON OD VO CV \ CN CN CV N r Nl Nl <3- Nl -«zt Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl -Y M J Ul '('-J r-i CV VO Cvl VO -1 r- \o, \co c-.4 CV CV CV CV CV CV Nl Taulukko 6. 4-) CD CD >, -C: -1 CD Nl CD r- CD Nl CD ON CD ON CD ON CD CD CD ON CD CO, OD CJ :1' :3- j r- CD r- Nl I"-, CD ri ul eg CO CO Nl CN Lil CD CN Ul CD r-i Nl r-i CD \ Nl cn :cn cu M cu > Nl Nl r-i N.) _ Nl Nl VD VO r-i VO VO VO CD CD CD M CD ( Nl Nl C N' C Nl = Nl 2Y -Y (-I -Y CO C -Y M 'J H 4 2 f-3 -J Y r.3 Z r3 :

15 CO ON CO C,1 NIJco OD CN VO CD CD Nl Nl r- r- Nl Nl M : OD VD Nl es1 LI-) r.. :3- r- :3- c-.1 Lr, V,D, VD,-I _ = CY) Nl Ul Nl CD Nl CO OD CD VO CD VO CN r- CD ON CO VD OD r- co CD es1 CD CN Nl CD Nl r- CD 11.1 CD r- cr. CD CN Cvl CD VD D' -zt Nl Nl NN r1 Cs1 D' Cvl,-I Nl,1 eq Nl H-I CD Nl CO :1- r- n OD CD NN CN Nl Nl CN CN CO OD CN CD cr. cs CD CD Nl Nl VO Ul r- OD CD CD U ON CN C`4 N N,-I -1- Nl t,h Nl Nl Nl Nl Nl Nl V1 Nl Nl Nl Nl _Y M _J \c ulri 4-3 Cci : co Cri _C cn CO CD r- r,f. o CD ON CD CD CN cn r- r- CN,zt Nl Nl 1"-- Cvl r- CO,zt _Y Cci M CD > Nl Nl,-I N'l _ Nl Nl VD VD 1-1 VD VD VD CD CD CD M CD CD M Nl M Nl C e Nl C 6 Nl 7 r-1.y Cl) 2 C..Y M 1Y C = ') -1 -I M..",C r7 < ',C r'') 2: :'_,C 1-7 _J. :_,C 1-7.Z '.',C 1--) :-.>

16 Nn on un r, C.1 CV c'i \cid o Nl G1-1- f-- 1 Nl ON r- cs4 N1 CD CO OD C.1 N1.-1 n Dr-1 CV Nl n CV CV CV CV n Nl CV r'r\ 1",-\ 1-1 n rin rs n D CV r- VD ON CD CV CD Nl Nl CN OD Nl CN CD Nl CN CD r- r- r- m r- 3 Jo 363-syysvehnän menestym inen lie jusavima illa vv. Taulu kko 8. M _J 4-) CD CO : >, ca _c cn C',1.-1 VD OD \- CN Ch n..1-1 n 1- v ' Nl.1' n 1- n C C) CV CD CV CD CO CV CD 1 CV DI CV CO CO L/1 N1 1- N1 1,1 CO CO OD 1.1 n Nl Nl VD CV OD CD CV C.1 Nl ul N1 N1 CV OD N'1 Nl C.1 r-- co ul OD I (11 OD ul 111 n r- CD Ch CD Nl CD Lr\ CD 1.11 CD N1 CD ON CD 1 CD 1 CD CN CD CN r- r- 'ON CJ N-1,i CO r- 1 N \ei CN VD CN u cs) a) D VD I- VO V3 VD CID CD n CD rn r rn rn 7 n..y _Y CID..Y C _Y CO..Y..Y 7 '.--),1 r--1 CO r-d cr 1-) = r-d Y I-D Z r-)

17 7 M1 7 r - CO C.I NO CD,1 NO Nl Nl CO Lr\ CNI r- CD CO Nl Nl Nl r- N-\ co r- Nl Nl M ö D ri Nl Nl Nl Cg Nl 1-1 CN/ Ul Nl Nl r-1,1,-i.. Nl Nl Nl,1 = 1-1 ON (---1 r-i r--1 eg.--1 CN " Cs 1 N D\ -- 3 CO CO CO CO h CO CO ri 3 CO. Nl,-I,7 Nl CD r- r-- r-f) h CN1 C`,1 CNI (-1 re\ CN.I CNJ CNJ CNI Cs.1 E ci CNJ NO CO CO CO Nl h 3 CO eq NO CD OD Csl (-I CO Ch r Nn OO Csl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl ul M _J Lr\ co r.r\ ul CO r--i LI1 CO u-\ 4-) cr) co Nn on o ON CN CN el ON C:) CO r : ^. r C1 CO CO NO ON (fl CO nr) r- Ul 111 OD OD NO Ul CD U) CD > rl Nn 1 rr\ Cl- NO NO 1-1 NO NO NO CD Ml M r'rl co rn c N-\ c Nn Nn _Y M -Y..Y Cf) O 7 "--).-I..-1 C11 r-d 'ZC Y 1-) 2 Y r-d -I '-7 Z r7

18 VD, r- '.c d Nl N1 CD CD Nl CD CO r- Nl CD N e.1 D,--i N- :t od viu :3" op L" od OD OD N C C. r-,-\ -.1' r r\ L.rN r- -I' ren -I I- -I- --t -I- N -I- r r -1- ril CD i?, 9,,-I r-i r-i,--1,--i.-i.-1,--1..-: U1 \ U.1 \ Lfl U1 C 1 Cl d",1" \D VD \ \O TD r- - r- r- r- r- r- r- r- r-. \O 5r) \ct co 1.1-\ -I- -I- co c \O r,-) r,-\ r' ) L.5-\ rrn r- r- r - r- C r CO r- co co co ca co c c co -I-,-I -I- r-- -I I- r-- -d- -. n 1-() n n Nl N1 Nl M ö _J C's.1 r CO C 1 r`s \ r,"'n r -\ r-- o N L.r) crs co Taulukko 1. CO :) >, r-) _c C:n _Y Lr) CD LI co r, \D r- Lr -zrr-.") r, 1.1"N...zt N1 1_ r'n rw-n \ID \O \ID \ID CD ml ml tv") M r4 C Nl 7 Nl _Y 5-4..Y C _Y W H H M Y r, <..'_, r7 J.'Y r7..7: Y r7 ;

19 7 _Y CD -1-,-1 CV CD 3 CD VD CD CO ON CD NN,1 VD ON,1 VD ON,-.1 ON ON,-I CO,1 CD LCD un ON,H CV Nl NN NN n VD dl CN un Nl CO r-r) CNJ un ON cni NN NN un CN CV r- n 2Y,1 M D R. ul 1- ON CO, IIN Nl CV,-1 r--i ul Nl 1',i NN Nl,-I,-I Lrl ,.1 Nl Nl 3 =,-1 OD UN,-I CD CD OD OD ON CD 'NN ON Nl r-,-i Ul LIN,-I CD ON OD r-,1 OD Ul '-4 CD OD UN,-I CD 3 _ 3 1 ON VOI UN o 1-1- OD Nl.F.-. Li-. 1-1' -1' ON 1- L.r,,-I CV CD :-1- -1' ON CV u-n,1 CV f Nl ON D ---1 CV ON -1' Nl H _C CO 7 H-4-) CD 5 5 CV CV CV CD,1 CD ON VO CV CV 3 5 r-,1 CV CV CD ON VID,1 CV CV cn ID) -E C.) CV Nl Nl,-I 5 5 Nl VO 3 3 CV CV r-,-1 ON CD, CV 1",-I ON ON CV CV,1 ON ON _Y (1) C1:1 H > Ctl LA ON,-1-1 n <I- Nl Nl r- n n n Nl Nl dl ON VD,-I Nl 1- Nl Nl UN ch <i-,--1 Nl :t Nl Nl ii-. crs r-,---1 NN NN Nl Nl 2Y M _J cr, r- co ON r- r- ON r- CO,1,1 o\ r--' CD CD Nl CD CD CD CD ON,1 3 5 CD CN,1 CD ON CD CN CD 3 5 CD. CO _C Cn _Y CD Ul CV r-- r- re) CN u-\ CN OD (54 UN CD Ul CV NN r- -zt Taulukko 11. M co > n n r-i n o_ n Nl VO VD 1-1 VD VD VD 2Y CD CD CD M CD 3 ( H Nl Nl C Nl C Nl 7 Nl 2Y 2Y g-1 2Y 2Y C 2Y M 2Y 2Y CD.,--) H -4 ( _J :'.. r-) <Z.".., rd 3= '''. r7 _J "L-Y rd.z....,c r'') :::

20 U") 7 7 N CD CN :t Nl r- r- CN CNI g"... CO r- r- cn N Nl Nl NI N1 13 CN. r- -1- n -4 N,-1,-1,-1,-I CN r- co O zi. 3 CN r- r- r- ON CD r- ON CD r- 1, n r, r, 1.r..) r- N -4,-1 n.-1 \.:o Nl CD r- Nl r- N r-..:-./. -:-.J-.1-,:i-..:t :t..1- n :1- n,-i Ul \JOI -ztcj JO u"\ Lr-) Lt CD 3 CD CN CN CO CO \ CN CN \ 1"--- ON f - \ ON 3 Nl U"N CI\,i Nl Nl \JO 1.1-\ r- r- n Nl Nl Nl Nl Nl Nl _Y M _J o o' cj Lf1,-I -1- \ cii Cii : co CO _C 1-1 CO rr CO CS Nl 3 CN OD CN \.o o L.r) en o V] \JO 1-1,. c1:1 CD CD M. Nl M Nl C Nl Nl 7 Nl 2Y _Y g.-i _Y :1 2Y C M _Y _Y C Cli C n C n = Y n _J Y n Z n ;

21 LT1 Nr\ Ne\ r-i Nl 1/1 VD NN Nl r I CTI CN Ul. OD OD r- r- co r- r- r- r- OD r- r- r- on r- r- r- r- Jo 363-syy svehnän menestyminen Hämeen tutkimusaseman kokeissa vv. \1 OD.z.:t VO CN VOI ON,-1 Nr\ Nr\ 1.11 P-1 CT C I Lf1 \ CD CD Nl CD,-1 CD CD CD CO CD CD CD ON CD CD CD CD CD 3 --1,--1 VO I.N r- Nl CD r- rn r- r- <I- \D r- r- Nl \D r- ON \D r- \JO r- r, r,.1-,--i \O r- r- N r- r-..zt r- r- VD ON ON OD ON,-I ON ON. ON ON,-1 CD CNI 1il r- CD 3 r- CD VD r- CD r- r-..zt...-.y- 1 rn rn r- -47.t..zt,i- -,:irn rn rn rn rn rn rn rn Nl Nl on r- r- un OD ON ' ' ul 1 OD CO -1- on r- un OD OD -1- Taulukko 13. _J Cn cu, \O - \. \O CD C) CD CO CD CD M Nl CO Nl C NN C Nl 7 Nl -Y _Y _Y co _Y C _Y Cf) 7 ''--) -,1,-1 M Y n,ifc Y r, 2 I--) _J Y 1--) Z Y T-I) D

22 CD CN CO Nl Nl Nl ON OD 3 Nl Nl CO ON NO CN NI CNI C Nl CNI NO Nl Nl _Y M CD. r- CN r- r- o sso r- r- CNJ. r C\I.zJ.Zf CD r-..,i 3 Nl CN OD OD NO C's1 NO,--I n NO 1-1 l r1 Ng3 -I Lf1 Lr CD CO CO,H CO CO CO CO CO CO Nl CO 1-1 CN CD...-d- 11) e'si CNI CD r- :t r-1 u-n ON CD Ul Nl,-I Nl Nl,i Nl Nl,---1 Nl,1",-i Nl Nl,-I Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl Nl M _J r- rh \Jo es1 r-r) r -1 \D N1 DCN CO ON ON ON CO 1-1 Taulukko 14. Ccl : >, CI:1 LIN CO CN IIN LIN CD CD > CO CD CO CNI (Nl -d" CN Ul,i CO,-I Nl CNI NO NO 1- NO CD CD M C) CD M. Nl M Nl C Nl Nl Nl _Y _Y.2 M _Y C W 2Y ''-') H -1 M r"") < (-) 7: r") _J r7 Z r7

23 J3 co ev.1 OD CO 3 C.1 co --t,1 Nl M evl Cvl Cvl r... OD NN C.I NN C,4,-I,--1,---1,--I Nl n Cs1 CO OD Nl CJ Nl Cv1.---I,--I UN CD UN 1 CD OD CD e OD Cvl VD OD,--I VD Ul C'4 \C OD,-I VD r- - CD CD OD Cvl.-1,,-I.---1 CN ['V,--4\Q CD CD c'1cd Ul CD Cvl,1,1 Hja Nikkil ä, Kesko Hauho ) O F-t M _J E CD OD 3 3 CD r- 3 3 r- r- Cvl OD 3 OD CD Cvl OD CD VID OD 3 r- n CD VD CD OD r- <JcNi..- -,-,--i..d- cr\ c.i...- L.r\ n n n n n n M Nl vd NN Nl r- VD Nl N-N NN Lrl CV C) \ CO, Taulu k ko 15. CO : >, :1 -C Cn ' _J Nl Nl _ Nl NN VD VO VD VD CD CD, CD CD M NN M Nl C Nl 7 M.1Y _Y ;-1 C.2 M 7 I.-1 ( r-) _J :-_, r7.z' '_,. r-) ::

24 Taulukko 16. Syys- ja kevätvehnien keskimääräiset valkuaispitoisuudet ja valkuaissadot vv koetulosten perusteella. A. Syysvehnä Kok. Valkuais-% Valkuaissato kg/ha Jo Aura Jo Hjan Ilves Jo Linna P Jo Nisu Jo Vakka B. Kevätvehnä Kok. Valkuais-% Valkuaissato kg/ha Drabant Hjan Tapio Hjan Ulla Kadett \ Luja Ruso Tähti

25 Taulukko 17. Jo 363 syysvehnän aminohapot Kok. lkm Jo 363 Aura Linna Nisu Vakka Asparagiini Threoniini Seriini Glutamiini Proliini Kystiini/ Glysiini Alaniini Valiini Metioniini I-Leusiini Leusiini Tyrosiini Fenylialaniini Histidiini Lysiini Arginiini Ammonia

26 \ r r) cr, kso rt-n mopo o o Hämeen l innan mylly Extensogrammi cn >, >, >, \ C \I Cr\ \ CO \ CO N cc 1-1 C \J 1..r\ u- \ LrN tr'\ -I' co 1." r,"\ t \ C r - Ir \ 1- Farinogrammi Cr \ r--- r-- r-- Lrl 1..r\ co Lr\ \O \O \ C J \ 1-1 H-1 Lg1 L.r) u-n r - r - r-- DO.o cc Paisuntaluku cc t-1 I I 1 /-1 r-- r-- L.rN Lfl Huokoisuus r-- r-- r-- r - k.o k o kg) k.o kg) I:\ t.r\ 1- \ 'C O\ CO \cc \D r-t-\ o c 1 re\ r--- VZ) o t t co t.r) 13--N u-n 1..r\ Jauhosaalis r--- r--- r-- r- r - r \ \ g r1 rrl \ \ cc CO CO 1-'1 CO 7 r4c g-1 3 H H r-7 _1 \- \ \ \1D Lr'N ri) cc ca en czt rr N c 7 Hl CO <z H1 r-7 _1 = kokeiden lukum äär ä

27 Taulukko 19. Kasvitautien tutkimuslaitos 1977 Härmähavainnot syysvehnän lajikekokeesta 1976/77 Tutkija: Jorma Kurtto Härmähavainnot on tehty Kasvinviljelylaitoksen syysvehnän lajikekokeista kehitysasteella 1.5. Härmäisyys -1 Savimaan koe Hietamaan koe Jo Aura 3 9 Nisu 4 1 Linna 2 7 Vakka 4 11 Kasvitautien tutkimuslaitos 1978 Kasvitautihavainnot syysvehnän virallisissa lajikekokeissa 1978 Tutkija: Reijo Vanhanen Tautihavainnot on tehty Kymenlaakson koeaseman kenttäkokeesta kaikista lajikkeista samanaikaisesti. Härmä Ruskearuoste Saastunut lehtipinta-ala % Saastunut lehtipinta-ala % ylin lehti toiseksi ylin lehti ylin lehti toiseksi ylin lehti Jo Aura.4.8 Linna.4 Nisu Vakka.4.36

28 Taulukko 2. Kasvitautien tutkimuslaitos 1979 Virallisissa lajikekokeissa olevien syysvehnälajikkeiden haisunoenkestävyyskoe 1978/79 Tutkija: Reijo Vanhanen Lajike Yksilöitä yhteensä Nokiyksilöitä kpl Jo 363 1) Aural) Linna 'Nisu Vakka ) vain 3 kerrannetta Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Virallisissa lajikekokeissa olevien syysvehnälajikkeiden haisunoenkestävyyskoe 1979/8 Tutkija:. Reijo Vanhanen Lajike Yksilöitä yhteensä Nokiyksilöitä kpl x) Hjan Ilves 136 (37) 4.4 Jo (28) 6.6 Vakka 177 (51) 2.9 Linna 166 (46) 21.1 Aura 165 (58) 21.8 Nisu 24 (19) 53.9 x) Rotat aiheuttivat suurta tuhoa talvella varastossa. Suluissa niiden yksilöiden määrä, joita ei voitu lainkaan analysoida., 1

29 Jo 363-syysvehnän lajikekuva Valtion siementarkastuslaitos LIITE 1. Maatalouden tutkimuskeskuksen syysvehnälinja Jo 363 on ollut valtion siementarkastuslaitoksen laboratorio- ja kenttäkokeissa vuosina , -75, -77, -78 ja -8. Näihin tarkastuksiin perustuu seuraava lajikekuvaus. Jalosteen itsenäisyys ja tunnistamismahdollisuudet Jo 363 poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme syysvehnälajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. Lajiketuntomerkit Jyvä Jyvä on pitkä, kapea, aika liereä, tasaleveä tai hieman kärkeen kapeneva. Alkio on pieni, soikea, usein aika pystyssä. Selässä on usein selvä harjanne ja vatsaprofiili on aika suora. Fenolikokeessa jyvä muuttuu tummanruskeaksi. Itutuppi Itutuppi on väritön (vihreä). Tähkä Tähkä on kalju, tiheä - hyvin tiheä, keskilyhyt, sukkulamainen; tuleentuneena vaalea, hieman rusehtava. Vihneet ovat lyhyet, joskin kärkivihneet normaalia pitemmät. Lapakon alin jaoke on hieman seuraavaa pitempi, voimakkaasti sisääntaipunut ja siinä on runsaasti pitkiä reunakarvoja. Kale on pitkä ja kapea, myös sen olkapää on kapea, usein luisu. Korsi ja lehdet Korsi on voimakkaan härmeinen, sinivihreä, tuleentuneena vaalean harmaankeltainen. Solmu on runsaskarvainen, myös korvakkeiden reunoissa on runsaasti pitkiä karvoja. Kasvusto Oras on hyvin kellanvihreä, nopeasti kehittyvä. Lehtien leveys on keskinkertainen. Tähkiminen tapahtuu samaan aikaan kuin Vakalla. Viherasteella tähkistö on hyvin vaalean vihreä ja kasvuston korkeus on sama kuin Vakalla. Tuleentunut kasvusto on hieman rusehtavan vaalea. Ylitarkastaja Osmo Ulvinen

30 Piirros 1. Kasv inj alostusosasto E kstensogrammi

31 Kasv injalostusosasto Ekstensogrammi 8 8 9

32 41 Dulsburg Piirros 3. asvinjalostusosasto IIIIMNIUMEININEM e e mamemommetom i inemememmemillell innuen~ ,L," _~.21 inumenrammiliolligu ilwai~,-,,,, 8 immemmileffeeillio. milmunneeeliell---.ww,".4 z, imeinmemmemum111 P....iimmemmememanifflooll. mmarermenemmunollool pmenweemmeummini14 o immeminnememinummgaloo %no Imemeeelie1111,11.1. _.11/ b k rialk..-11i Immene -- Nolo ollippl. 1 glikm imm limmor Ilinkm. emememme fflumenemmionill~~ ~emo iki ikmoillnimmemmummulail".1rog, 111 Ndoi liki ko kmklii likmomm MM= e MINeI oill.41,fa i 1, i 1 41> :. o 1 ol o11;l i~ g%g ir li k illia i emeimmem m lop 1, % Oilikkoilkilmemmememeemeememe111 ilimmlikmornmeemememem111b loi mokoihmkanillamemie elimollood 1 Pki I ill i O lil lut11111 ' mi 11 immiii giem111;1111 i km ~EM mo 4 11, blibg 411 jo IN «mileallellir~ ffi llailiteraleraw kokiht giqi m-ilikomm ri Nim iiralirmerimielielorivrojo Nolimminrammufflumwrogi m mem emememm Oli II Ohm" eeminie %en Ekstensogrammi 6

33 irros asvin 'alostusosas c cr. arinoe ramm to. 8 Ii a. 9 9

34 Piirros 5. Kasvinjalostusosasto Farinogrammi 2 tt) 3 ) 4 Viskosittit 5

35 Piirros 6. Kasv inja lostusosasto Farinogrammi turstra f3e Duisburg

36 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALA, M. Maatalouden sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. SUONURMI-.RASI, R. & HUOKUNA, E. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitåttä. p. 6. KEMPPAINEN, E. utnyttjande. & HEIMO, M. Förbättring av Litteraturöversikt. 81 p. stallgödselns MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 1 p. LÖFSTRÖM, I. Kasvien sisältämät aineet tuholaistorjunnassa. 26 p. HEIKINHEIMO,. Kirvojen preparointi ja määritys. 67 p liitettä. SAARELA,I. Soklin fosforimalmi fosforilannoitteena. p Humuspitoiset lannoitteet. p YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska länderna. 13 p. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KIVISAARI, S. & LARPES,. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän,ohran ja kauran satoon 1-vuotiskautena Tikkurilassa. 54 p. ERVIö, R. Maaperäkarttaselitys. ESPOO - INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydinkasvien tuottaminen kasvisolukkoviljelyn avulla. 63 p Tiivistelmät eräistä MTTK :n julkaisuista p. ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljojen sijoituslannoitus savimailla. 35 p. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. 7 p liitettä.

37 LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KURKI,.L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tuentamenetelmien vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaa- tilla. 21 p. VUORINEN, M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeiden ja kirjallisuuden pohjalta. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymisen tilastollinen malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeiden tuloksia p. SIPPOLA, J. & SAARELA, I. Eräät maa-analyysimenetelmät fosforilannoitustarpeen ilmaisijoina. 2 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa. 1 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. JUNNILA, 5. Ympäristötekijöiden vaikutus herbisidien käyttäytymiseen maassa. Kirjallisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvdajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljykasvien boorilannoitus. 122 p. + 2 liitettä. URVAS, L. Maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA. 28 p liitettä. LEHTINEN, S. Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet p liitettä. ANISZEWSKI, T. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima eräillä MTTK :n kiertokoealueilla. Kirjallisuustutkimus ja MTTK :n kolmen tutkimusaseman näytteiden analyysi. p PALDANIUS, E. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemien maanäytteissä. p

38 23. RINNE, S-L. & SIPPOLA, J. Maatalouden jätteiden kompostointi. 52 p. II III Typpi -ja fosforilisä oljen kompostoinnissa Maatalouden jätteet kompostin raaka-aineina Kompostin arvo lannoitteena 1985 ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., NORLUND, A. & PILLI-SIHVOLA, Y. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. ETTALA, E. Säilörehu Maatalouden tutkimuskeskuksen lypsykarjakokeissa luvulla. 27 p. ETTALA, E. Laidun lypsykarjaruokinnassa. 22 p. TUORI, M. & NISULA, H. Ruokintarutiinien merkitys naudoilla. Kirjallisuustutkimus. 38 p. AURA, E. Avomaan vihannesten veden ja typen tarve..nitrogen and water reguirements for carrot, beetroot, onion and cabbage. 61 p. Puutarhaosaston tutkimustuloksia. Taimitarha ja dendrologia. 94 p. KEMPPAINEN, E. Kuivikkeen vaikutus lannan arvoon. Kuivikkeiden ammoniakin sitomiskyky. 25 p. JAAKKOLA, A., HAKKOLA, H., HIIVOLA, S-L., JÄRVI, A., KÖYLIJÄRVI, J. & VUORINEN, M. Terästeollisuuden kuonat kalkitusainina. 44 p. JAAKKOLA, A., ETTALA, E., HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R. & VUORINEN, M. Siilinjärven kalkki kalkitusaineena. 53 p. TAKALA, M. Asumajätevesien imeyttäminen 'maahan ja.energiapajun viljely imeytyskentällä. 36 p, JOKINEN, R. & H(VÄRINEN, S. Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K. 15 p.

39 JUNNILA, 5. Rikkakasvien siementen itämislepo. Kirjallisuustutkimus. 29 p. MÄKELÄ, K. Talven aikana kuolleiden ryhmäruusujen versoissa esiintyvä sienilajisto vuosina p. + 8 liitettä. 17. SÄKÖ, J. Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhaoasatolla Piikkiössä kokeillut ja kokeltavana olevat omenalajikkeet. Perusrungon merkitys omenapuiden talvehtimisessa SÄKÖ, J.& LAURINEN, E. Omenapuiden harjuistus. HIIRSALMI, H.& SÄKÖ, J. Mansikan jalostus johtanut tulokseen. 19. MANNER, R. & AALTONEN, T. Pitko-syysvehnä. 6 p + 27 liitettä.

40 3,1- ' -«":" ;M. _ ' 'MS r- 415'1,? p5e. "s. -,Ade,.,-,..., J.-- "1:41k 74. -"7-.;1IN», wri -