MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
|
|
- Juha-Pekka Aho
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/87 PIRJO LEIVISKÄ ja RISTO NISSILÄ Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa JOKIOINEN 1987 ISSN
2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/87 PIRJO LEIVISKÄ ja RISTO NISSILÄ Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema RUUKKI ISSN
3 SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 1 KASVUKAUDEN PITUUS 2 VUOTUINEN KESKILÄMPÖTILA, SADEMÄÄRÄ JA KYLVÖJEN ALOITUSPÄIVÄ 3 KASVUKAUDEN-KESKILÄMPÖTILA 4 MAANPINNAN ALIMMAT LÄMPÖTILAT 6 KASVUKAUDEN YLIN JA ALIN LÄMPÖTILA 7 TALVIKAUDEN KESKILÄMPÖTILA 9 TALVIKAUDEN ALIN LÄMPÖTILA 11 TALVIKAUDEN YLIN LÄMPÖTILA 13 KASVUKAUDEN SADEMÄÄRÄ 15 KYLVOAJAN JA KORJUAJAN SADEMÄÄRÄ 17 KASVUKAUDEN SUURIN SADE PÄIVÄSSÄ 18 KASVUKAUDEN SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ 19 KASVUKAUDEN KESKILÄMPÖTILA, HAIHTUMINEN, SADEMÄÄRÄ JA MAAN LÄMPÖTILA PENTADEITTAIN 21 TALVIKAUDEN SADEMÄÄRÄ 22 TALVIKAUDEN SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ 24 KASVUKAUDEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 26 KASVUKAUDEN HAIHTUMINEN 27 TALVIKAUDEN LUMIPEITE 28 TALVIKAUDEN ROUTA 29 AURINGON SÄTEILY 30 TUULEN NOPEUS 31
4 1 JOHDANTO Tähän tiedotteeseen on koottu MTTK:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman säämittaustuloksia vuosilta Tiedote on laadittu lähinnä tutkimuksen, opetuksen, tiedotuksen ja viljelijöiden tarpeita varten. Tiedote on jatkoa vuonna 1976 ilmestyneelle tutkimusaseman johtaja Heikki Hakkolan ja kenttämestari Eino Luoma-ahon julkaisulle. KESKILÄMPÖTILAN mittaukset on tehty Oulussa ja Ruukissa. Kuukauden keskilämpötila lasketaan talvella kaavasta: 2 x L L x L korjauskerroin 5 kesällä kaavasta: + L + 2 x L korjauskerroin Lämpömittari on ollut kahden metrin korkeudella maanpinnasta. TEHOISA LÄMPÖTILASUMMA saadaan, kun lasketaan kasvukauden ajan yhteen se osa päivän keskilämpötilasta, joka ylittää + 5 C. Päivän keskilämpötila saadaan kaavasta: + L + L + L SADEMÄÄRÄT on mitattu kaikki Ruukissa. Sademäärän, kuten lämpötilankin normaaliarvoina on käytetty keskiarvoa. Sadepäiviksi luetaan he päivät, jolloin on satanut vähintään 0,1 mm. HAIHTUMINEN on mitattu haihtumisaltaasta mikrometrillä. SUHTEELLINEN KOSTEUS, se osuus vesihöyrystä, jonka ilma kyseisessä lämpötilassa voi enintään sisältää, on määritelty psykometriä ja Lambrecht hiuskosteusmittaria käyttäen. LUMESTA JA ROUDASTA on mitattu vahvuus, ja seurattu sen kehittymistä syksyllä ja keväällä. AURINGONSÄTEILY JA PAISTETUNNIT esitetään vuosilta Mittaukseen on käytetty Leeds Speedumax säteilymittaria. TUULEN NOPEUS on arvioitu Wildin viirillä klo 8.00, ja Säämittaustulokset esitetään taulukoina ja diagrammoina.
5 2 KASVUKAUDEN PITUUS Kasvukausi Kasvukausi Kasvukausi Vuosi alkoi päättyi vrk
6 3 VUOTUINEN KESKILÄMPÖTILA, SADEMÄÄRÄ JA KYLVÖJEN ALOITUSPÄIVÄ Vuosi Keski lämpöti1. o C Sademäärä mm Kylvöjen alk. pvm. 2, , , , , , , , , , , , , ,1 1, , , , , , , , , , , , , , , , ,
7 4 KASVUKAUDEN KESKILÄMPÖTILA Vuosi Keskilämpötila C V VI VII VIII IX Tehoisa ls ,3 12,8 16,2 14,0 8, ,6 15,6 18,6 15,9 10, ,3 10,5 13,0 12,4 6, ,1 12,7 14,1 13,9 8, ,6 12,2 13,8 12,8 8, ,9 14,2 16,3 12,8 7, ,4 13,0 17,2 11,7 6, ,3 14,6 15,5 11,8 7, ,6 11,6 15,6 15,0 7, ,6 13,2 16,7 14,0 9, ,6 13,0 15,2 12,7 9, ,7 11,4 14,8 14,8 9, ,0 14,0 16,2 14,8 6, ,9 12,5 18,6 14,2 8, ,0 13,4 18,9 12,0 8, ,6 10,6 19,1 13,3 6, ,1 12,7 19,6 12,0 6, ,2 14,4 15,1 17,3 8, ,2 12,5 17,6 11,8 8, ,2 14,8 18,0 12,5 9, ,4 12,9 16,5 13,7 10, ,6 13,4 13,8 14,2 8, ,8 14,2 15,9 13,0 9, ,2 9,3 15,8 11,5 8, ,5 10,5 18,3 16,3 10, ,8 13,2 21,0 14,4 8, ,5 12,7 15,4 14,0 7, ,5 12,3 18,8 15,0 6, ,4 10,0 12,8 12,9 7, ,1 12,0 13,6 12,2 8, ,8 13,0 17,4 15,4 5, ,7 8,4 16,6 13,6 4, ,6 10,1 17,2 13,6 8, ,2 14,6 16,2 12,8 8, ,7 12,1 17,0 14,8 12, ,2 13,6 15,4 12,6 7, ,4 16,7 16,3 14,7 7, ,6 15,5 17,9 17,2 8, ,8 12,3 18,3 15,3 10, ,4 12,7 16,4 16,4 6, ,2 13,6 15,6 13,4 8, ,8 11,1 19,4 13,3 7, ,6 12,1 15,2 13,8 8, ,4 14,3 16,2 13,1 8, ,2 11,5 16,0 14,1 8, ,7 12,2 17,4 15,9 6, ,8 12,8 16,9 13,4 9, ,3 15,3 17,1 13,8 10, ,3 13,0 15,8 11,7 9, ,1 11,7 15,1 12,9 11,8 1146
8 5 KASVUKAUDEN KESKILÄMPÖTILA Vuosi keskilämpötila C V VI VII VIII IX Tehoisa ls, ,3 12,8 16,2 14,0 8, ,0 13,6 15,0 14,6 11, ,2 11,5 13,4 16,5 9, ,4 12,2 14,6 11,5 6, ,1 17,0 14,5 13,9 6, ,0 11,5 16,5 13,9 9, ,2 10,3 15,8 15,6 10, ,6 13,8 15,0 11,3 6, ,4 10,4 17,7 14,0 7, ,0 12,4 13,9 14,2 8, ,7 13,6 16,1 14,6 6, ,7 14,4 18,2 14,5 8, ,8 15,4 16,4 13,0 8, ,0 10,9 13,0 11,4 7, ,8 11,5 14,3 14,4 11, ,0 11,6 14,9 13,0 7, ,6 13,1 13,6 12,3 10, ,7 15,7 15,7 12,6 6, ,2 12,1 15,4 15,8 9, ,2 14,3 14,3 13,0 7, ,8 13,3 15,8 15,6 7, ,1 15,2 16,4 14,2 8, ,6 12,8 14,6 13,5 6, ,1 15,1 18,7 14,4 7, ,3 14,5 18,8 12,6 4, ,9 13,9 15,6 13,6 10, ,0 11,2 14,4 12,1 10, ,2 10,9 14,0 13,4 4, ,1 12,1 14,2 11,7 6, ,4 12,9 14,6 11,7 6, ,7 13,7 15,4 14,5 8, ,5 16,0 15,9 12,7 8, ,5 11,2 16,0 11,9 7, ,1 9,4 15,5 13,2 8, ,8 12,4 16,0 12,4 10, ,6 13,0 14,7 12,5 7, ,6 13,0 15,2 14,3 8, ,8 15,5 15,8
9 4-4 co atmil ud 0 " tc) cc) C L.C) - MAANPINNAN A LIMMA T LA MP ÖTILAT 1- f -NL : < --~i111~141 3! UD o -'ti4lfi4ilii4 Cr1 CNI CD cn UD Ur, 4 Oy.> eq 1 1 I 1 I 1 1 I 1 I I I 1
10 7 KASVUKAUDEN YLIN JA ALIN LÄMPÖTILA Ylin lämpötila C Alin lämpötila C Vuosi V VI VII VIII IX V VI VII VIII IX ,3 30,9 31,5 30,4 26,5-10,0-4,5 0,1-3,1-10, ,5 26,0 23,7 24,8 19,2-0,1 2, ,4 24,9 30,0 26,6 20,0-0,6 4, ,0 20,4 21,5 25,0 18,8-4,5 1, ,5 24,5 22,5 23,7 17,8-0,4 1, ,0 24,0 28,4 27,5 14,7-1,5 1, ,1 17,7 28,8 22,8 16,4 0,3 4, ,9 24,2 28,1 27,0 18,1 0,4 6, ,0 28,0 28,8 22,5 18,2-1,9 3, ,3 25,2 29,0 27,2 22,6 0,1 5, ,7 28,8 26,8 22,5 17,2-3,1 3, ,3 28,4 29,6 29,4 20,6 3,6 4, ,3 28,2 30,2 28,6 17,4-0,5 5, ,2 25,9 20,7 25,1 25,6 1,0 5, ,8 30,9 26,9 28,3 22,3-1,0 5, ,5 29,4 31,4 26,9 16,3-1,7 2, ,0 27,3 31,4 26,4 15,7-3,8 3, ,0 25,0 24,7 25,2 20,3 0,1 4, ,7 27,0 30,7 23,8 17,4-0,7 3, ,5 25,6 28,4 24,4 17,4-0,7 1, ,0 23)0 29,5 29,5 17,5 0,3 2, ,0 26,5 29,5 23,0 21,5 1,3 4, ,6 27,0 27,2 25,4 23,7 0,0 5, ,0 25,0 26,0 21,5 20,0-1,0 3, ,0 24,0 27,3 23,5 23,0-0,1 0, ,5 25,7 25,5 28,8 19,0-1,0 1, ,6 26,5 24,7 28,0 26,5-1,9 0, ,2 23,0 28,4 24,4 16,0 1,6 3, ,6 28,5 22,8 25,8 17,8 2,5 1, ,7 23,5 27,5 24,4 17,5-1,4 5, ,2 21,6 27,4 27,4 21,4-2,3, 3, ,1 26,7 28,0 20,0 16,7 2,6 4, ,7 26,6 29,9 24,1 18,3 0,0 2, ,7 29,4 28,6 24,9 18,3-2,1 1, ,4 25,8 28,0 27,1 16,8-1,1 2, ,1 25,3 30,5 24,4 17,6 2,2 7, ,3 27,5 29,7 23,2 19,2 4,5 6, ,0 24,2 22,4 19,4 13,3-2,4 1, ,6 25,6 27,7 30,4 24,6-0,5 1, ,9 29,4 27,1 26,4 16,0-3,1 3, ,3 26,0 24,7 23,6 20,7-2,0 3, ,8 28,6 28,4 23,6 16,7 0,8 5, ,7 24,4 25,6 28,9 20,2-0,1 1, ,4 26,4 29,6 25,7 25,9 0,9 0, ,6 26,5 27,9 27,0 19,4 1,3 3, ,7 27,1 31,5 25,4 18,4-0,9 4, ,3 27,2 24,6 24,2 17,4-2,5 2, ,8 29,4 30,4 27,3 21,8 0,9 2, ,8 27,6 29,4 26,3 15,5 1,9 6, ,2 29,0 26,5 22,7 20,8 0,0 7,6 1q7F 27, MM Ui d- 1- t" CY) CY) if) C- CO LO Cr) 1.0 CY) 1- if) (0 CO 1- d- CO CY) Ui 0 N CS) (C) 0 c0 (0 co N ON CY) o cc) (c) cf) o cs) ir) o co cs) CC) 03 CO (0 N CY) CS) N CY) NN O 0 CO Oi 0 I i i i I L 1 I I I I Ui d- ui CM C- N c0 u) (0 ui oi oi CO N C, CM d- C, CO 10 0(0 CM Oi r- c) N (\J 0) CO CS) Ci ui CIJ (0 C CU (D c.-1 0 r-i r-i 0 00 C C\J 0 C 0 C CY) -1 co cv 0 r 0 N zt ) E c0 c0 cy) c0 cf) c0 c0 cv 0 c\1 cr) st cv cm (0 1- c0 cv c0 co c 1 cr) co o*-) 1- C-- cv 0
11 KASVUKAUDEN YLIN JA ALIN LÄMPÖTILA Ylin lämpötila 0C Alin lämpötila o C Vuosi V VI VII VIII IX V VI VII VIII IX L ,3 30,9 31,5 30,4 26,5-10,0-4,5 0,1-3,1-10, ,6 21,0 24,5 25,7 14,4-10,0-1,8 2,3-1,9-7, ,3 29,1 27,1 27,2 18,6-5,4-0,6 1,5-1,7-6, ,5 26,2 26,0 22,3 20,0-7,2-1,6 1,1 0,8-9, ,1 26,2 25,9 27,1 16,4-1,9 1,4 2,7 0,0-2, ,3 27,5 28,3 27,0 18,5-4,5 1,7 1,7-0,8-5, ,3 27,5 25,4 21,2 17,7-7,5-1,5 6,1 1,4-6, ,2 24,7 28,8 24,4 18,3-3,5-2,3 2,2-0,6-4, ,8 23,6 27,3 25,9 20,6-3,0 0,9 3,4-1,5-2, ,7 26,5 25,1 25,8 16,9-2,3-1,2 6,0-3,1-3, ,3 27,2 25,9 25,9 20,8-4,2-0,5 1,0 3,4-3, ,4 27,8 26,9 26,5 13,8-8,9-0,4 0,1-0,9-7,0
12 TALVIKAUDEN KESKILÄMPÖTILA Keskilämpötila C Vuosi X XI XII I II III IV ,3-2,1-5,9-9,3-9,6-6,1 + 0, ,4-6,8-11,6-12,3-10,9-9,7-2, ,3-4,3-7,5-9,7-6,3-1,2 2, ,5-2,0-4,3-2,8-12,5-6,6 2, ,2-6,3-10,9-10,0-8,7-3,5-0, ,6-2,0-5,8-6,0-7,2-8,3 1, ,6-3,3-6,4-13,5-6,1-3,6 1, ,2-0,9-12,1-10,3-9,8-6,7 1, ,2-5,6-4,3-3,3-10,6-5,6-2, ,5-6,6-7,2-8,0-3,0-2,6 1, ,2-3,6-6,0-6,9-12,4-4,2-1, ,0-0,9-4,1-13,7-17,1-3,8-1, ,4-2,8-6,2-9,2-8,2-4,2 1, ,2-1,2-8,9-11,5-7,9-6,0 1, ,9-2,2-3,4-11,4-9,3-10,5 0, ,0-7,3-17,8-7,6-7,0-6,5 1, ,0 0,4-6,8-12,7-14,7-11,5-1, ,2-2,5-6,9-14,7-8,4-4,4 1, ,0 1,2-6,2-6,9-14,2-7,4-0, ,0-6,0-10,1-10,8-5,8-0,1 2, ,4 0,6-3,8-11,4-9,8-1,7 4, ,7-7,6-7,0-10,2-10,0-7,5 0, ,9-3,8-9,2-5,6-12,8-5,3-2, ,3-2,5-7,6-8,8-11,5-6,6-1, ,8-1.,.6-3,4-1,5-4,8-8,1 1, ,5-7,2-10,4-14,1-11,1-5,2-1, ,8-1,2-8,9-11,1-8,5-5,1-0, ,3-7,9-9,3-8,7-9,1-4,6 0, ,8-2,9-5,2-9,7-14,5-4,6-3, ,6 1,0 0,4-2,5-6,6-5,1 1, ,8-2,7-7,4-11,9-9,4-7,9 0, ,1-0,5-6,2-3,4-9,0-6,0 1, ,7-1,3-0,1-7,0-11,9-7,1-0, ,9-4,4-7,4-2,4-7,0-4,3-0, ,7-1,0-3,6-7,7-8,7-5,2 0, ,5 0,3-2,6-10,1-16,1-6,9 0, ,1 0,7-0,5-6,8-11,0-5,9 4, ,5-0,7-8,2-7,0-2,7-2,9 0, ,0 2,1-5,2-8,9-4,1-4,4-0, ,4 0,6-7,0-14,5-14,8-12,9-1, ,4-2,6-7,9-13,8-11,8-8,8-2, ,7-4,4-16,0-17,3-12,6-12,7-0, ,9-3,6-6,4-11,3-3,1-1,5 1, ,9 0,0-2,3-5,9-5,8-5,4-2, ,8-0,8-1,9-9,4-7,4-6,3 1, ,4-2,8-12,4-6,6-12,9-6,9 1, ,2-3,4-1,5-9,4-15,9-11,2 0, ,5-3,8-8,2-11,4-8,1-3,6 3, ,9-1,3-2,1-4,6-3,1-4,4 1, ,4-0,4-4,6-14,0-8,4-4,6-3,6
13 10 TALVIKAUDEN KESKILÄMPÖTILA Vuosi Keskilämpötila C X XI XII I II III IV + 2,3-2,1-5,9-9,3-9,6-6,1-0, ,0' - 1,5-5,2-12,0-9,1-6,0 1, ,2-4,7-4,4-5,2-5,0-9,1 2, ,8-3,7-7,3-9,0-12,6-3,3 + 3, ,6-0,8-1,3-8,2-13,1-2,4 0, ,8-3,1-1,2-9,6-13,1-8,1-3, ,1-6,4-16,2-12,1-15,4-5,7-2, ,9-8,6-6,4-5,0-6,8-8,6 0, ,2-1,4-5,6-14,5-12,6-8,3-0, ,5 1,3-11,2-10,0-3,6-0,4 1, ,5-2,4-9,4-11,1-12,0-4,5 1, ,5-3,6-4,6-6,4-4,3-3,0-1, ,6 0,3,- 8,9-9,4-7,8-11,9 2, ,7-0,2-9,4-11,7-12,2-9,9 1, ,7-2,5-6,5-3,7-10,8-5,4 0, ,7-3,2-5,8-7,6-10,2-5,7 1, ,5-8,0-10,1-18,0-19,4-9,7-1, ,9 0,3-7,5-14,7-6,8-0,6 1, ,3 1,6-14,9-18,0-11,6-3,9 1, ,7-3,3-3,1-12,6-14,1-8,3-0, ,7-2,6-9,3-11,3-15,4-3,1-0, ,5-5,4-4,9-6,1-10,6-9,3-1, ,7-6,3-6,1-8,6-8,6-4,6-1, ,5-3,4 0,4-4,2-6,6-2,9-0, ,9-5,1-12,9-6,0-3,3-3,5 0, ,3-2,4-2,0-5,4-4,9-1,0 1, ,9-1,1-6,2-15,0-8,4-8,1 0, ,6-3,2-6,8-7,8-11,1-3,8-0, ,8-1,3-7,8-9,3-14,8-4,9-0, ,7-1,8-16,7-13,6-11,9-3,0-0, ,4-1,4-6,0-11,4-11,7-7,6 2, ,9-8,0-9,5-8,5-10,8-10,7-0, ,8-2,8-12,4-16,1-7,5-1,8 1, ,3 0,6-3,9-6,4-10,6-4,8 3, ,2-7,0-7,6-10,7-5,2-7,8 2, ,2-1,9-5,3-20,9-19,8-3,9-0, ,6-4,1-13,0-15,9-12,6-1,2-0,2
14 TALVIKAUDEN ALIN LÄMPÖTILA Alin lämpötila C Vuosi X XI XII I II III IV ,1-36,7-37,2-33,5-41,9-35,6-25, ,0-15,2-34,3-36,9-23,7-24,3-13, ,0-29,5-30,0-30,0-31,5-29,5-18, ,0-14,8-23,5-26,0-33,5-26,8-19, ,8-15,6-11,5-24,7-24,2-30,6-7, ,2-16,8-26,0-30,6-28,8-30,6-18, ,6-12,5-28,4-22,7-27,4-21,1-7, ,5-16,0-14,0-28,7-31,9-31,5-17, ,7-22,4-25,3-16,4-25,0-24,8-20, ,7-11,7-15,7-26,7-29,2-21,2-17, ,5-12,7-11,7-29,7-35,2-24,0-24, ,5-7,7-16,1-21,1-25,9-25,5-11, ,7-11,3-29,7-20,9-18,7-18,4-15, ,7-11,3-29,7-23,5-20,1-23,8-19, ,0-10,2-30,2-32,1-32,4-31,8-19, ,2-16,6-30,2-32,3-22,8-29,0-25, ,1-19,5-31,0-34,0-30,0-35, , ,6-20,5-24, ,5-20,9-10, ,1-8,2-18,6-22,5-21,5-24,7-22, ,1-17,5-14,7-27,8-30,5-30,0-6, ,3-15,4-31,3-24,3-25,1-25,6-17, ,7-21,9-10,3-27,0-32,3-33,1-11, ,9-18,1-30,1-29,9-25,7-27,7-8, ,0-16,2-19,7-24,5-23,7-24,9-21, ,9-13,3-24,7-33,5-30,3-28,7-2, ,7-10,9-26,0-34,0-30,3-29,5-17, ,0-25,0-27,0-21,9-22,2-32,5-17, ,5-18,1-28,9-25,1-37,1-26,0-2, ,6-16,0-19,5-29,0-31,1-19,0-7, ,7-11,1-8,4-30,8-34,7-26,8-25, ,7-27,7-37,2-41,4-35,6-29,3-24, ,1-20,1-25,5-16,4-22,7-33,6-13, ,8-20,7-22,2-39,2-32,0-31, ,4-7,9-14,2-26,2-32,0-17,6-14,2-10, '- 13,2-21,3-26,1-31,7-28,8-28,7-23, ,7-23,1-24,2-25,0-30,0-20, ,1-0,1-10,2-26,2-31,1-25,7-31, ,7-7,7-12,8-28,7-31,1-33,1-29, ,8-7,2-18,3-27,5-20,8-28,9-21, ,2-1,9-18,1-23,3-26,1-31,2-27,9-23, ,3-24,6-31,9-36,1-41,9-30, ,2-13,3-11,1-23,3-36,6-28,6-12, ,4-10,8-11,1-33,5-34,9-29,7-24,1-13, ,1-18,6-21,2-30,0-33,2-26,2-17, ,3-15,5-26,5-31,4-28,7-19, ,7-8,2-21,6-20,2-25,8-27,3-29,7-20, ,9-24,6-23,9-28,3-29,3-24,6.. 15, ,3-16,1-10,8-18,5-26,2-20,6-6, ,9-22,5-35,7-23,1-15,5-19, , ,5-20,2-22,7-26,3-25,7-15,3-12,1
15 12 TALVIKAUDEN ALIN LÄMPÖTILA Vuosi Alin lämpötila C X XI XII I II III IV - 22,1-36,7-37,2-33,5-41,9-35,6-25, ,7-19,7-23,6-32,7-34,8-27,8-14, ,6-20,3-30,1-34,6-34,0-31,5-16, ,3-18,3-27,4-34,1-35,6-33,3-13, ,0-19,0-33,2-33,6-39,1-31,6-17, ,7-14,1-26,5-33,8-31,1-25,8-5, ,1-36,7-30,4-30,8-29,2-34,0-12,1' ,5-12,8-35,7-35,5-33,2-17,3-10, ,4-9,3-23,8-29,6-33,8-29,2-12, ,7-29,2-30,5-30,1-25,5-24,4-13, ,6-21,8-18,6-38,4-36,5-22,3, - 20, ,0-24,5-28,5-33,5-30,4-26,8-16,0 ',
16 13 TALVIKAUDEN YLIN LÄMPÖTILA Ylin lämpötila C Vuosi X XI XII I II III IV ,7 11,0 7,8 10,3 6,8 11,0 20, ,1 6,8 3,6 2,0 3,0 5,2 6, ,6 2,2 1,6 1,2 1,5 5,6 15, ,0 3,1 2,2 3,0 1,0 5,2 5, ,0 6,8 6,1 5,2 6,0 7,0 11, ,4 10,5 6,7-2,8 2,0 9,2 20, ,8 9,0 3,7 7,1 5,9 5,8 12, ,7 6,2 7,8 5,1 1,8 9,2 16, ,4 6,6 5,8 5,3 6,6 5,6 14, ,7 8,4 4,4 4,6 3,5 5,2 10, ,0 11,0 3,5 1,3-4,0 5,8 13, ,1 7,1 6,0 5,6-1,6 4,8 15, ,0 10,2 4,5 2,8 4,4 8,0 10, ,0 10,2 4,5 2,5 6,8 5,0 9, ,1 7,6 5,3 3,9-2,4 3,2 8, ,5 3,8 5,7 4,6-1,8 5,7 8, ,7 3,4 0,0-0,4-4,0 4,8 13, ,0 5,4 3,0 _ 4,6 7,3 11, ,6 7,4 4,3 6,2 1,4 3,6 7, ,0 9,8 4,0 2,7 1,0 7,7 18, ,0 6,5 0,0 4,6 4,5 5,0 12, ,5 7,5 3,5 1,0-3,0 5,5 13, ,0 8,0 2,0 1,0 5,0 11,0 13, ,5 7,4 5,2 6,5 5,0 7,5 15, ,2 9,0 3,5 1,0 0,5 7,5 15, ,5 3,4 3,0-0,5 1,0 2,0 15, ,7 7,0 4,7 4,5 0,4 1,1 17, ,6 1,6 2,3 4,1 3,6 9,2 19, ,4 7,6 6,0 4,0 0,4 7,0 8, ,0 5,2 3,8 2,0 1,4 4,5 7, ,6 7,0 2,3 5,4-1,7 6,8 12, ,7 2,9 2,9 5,0 0,8 7,2 ' 12, ,3 10,5 4,3 1,5 5,2 2,7 8, ,3 7,3 2,7 2,2 5,9 7,2 17, ,1 7,8 2,5 0,8 5,4 7,2 13, ,8 6,1 4,7 2,3 5,1 6,9 12, ,3 8,2 4,1 2,0 3,0 0,3 13, ,0 8,8 5,3 0,7 2,1 5,1 14, ,5 4,7 4,2 4,9-1,2 5,2 11, ,9 7,8 4,6 2,9 3,4 5,6 14, ,3 6,2 0,5-4,9-6,5 5,3 11, ,0 7,4 2,1 3,2 2,6 6,3 13, ,9 10,0 3,1 1,0 4,5 6,6 15, ,6 2,5 3,8 1,0 0,6 4,3 11, ,3 4,2 2,1-1,6 1,0 4,5 8, ,8 5,1 6,3 10,3 4,0 1,7 6, ,7 6,8 3,7 4,5 4,7 6,7 10, ,5 2,5 6,2 6,6 2,0 8,8 10, ,8 7,7 4,0 1,1 4,5 7,4 11, ,9 1,4 4,0 6,5 6,0 6,6 16,5
17 14 TALVIKAUDEN YLIN LÄMPÖTILA Vuosi Ylin lämpötila C X XI XII I II III IV ,7 11,0 7,8 10, _ n 20, ,0 10,4 4,5 0,5 5,9 6,1 13, ,0 6,4 2,1 2,2-2,5 ' 7,1 10, ,9 9,0 4,5 3,0 0,3 6,5 9, ,4 8,0-1,5 0,6 4,0 7,5 10, ,8 3,2 3,0 2,2 2,4 6,2 12, ,8 3,8 3,5 6,8 4,2 5,9 8, ,6 3,1 4,4 3,4 3,7 7,0 10, ,2 7,7 2,3 2,9 4,9 4,7 17, ,9 9,8 4,1 2,9 4,4 2,4 16, ,7 9,6 4,2 1,8-1,7 7,3 9,5' ,7 4,9 1,4 0,9 1,1 7,2 16,4
18 15 KASVUKAUDEN SADEMÄÄRÄ Vuosi Sademäärä V VI VII VIII IX Yht mm
19 16 KASVUKAUDEN SADEMÄÄRÄ Vuosi Sademäärä V VI VII VIII IX Yht , , mm,
20 17 KYL V ÖAJAN JA KORJUUAJAN SADEM ÄÄR Ä / / " OIN111~11111/11ffilill KORJU UAIKA ) P, ~~1~.. er eme~«,- u) cn >0 Gffige~~11 lf) alues m1~ ` ~ulimmell 0 o 0 0 CN 0 00 (0
21 18 cri oo Q) 'o ci ori up co C`J N I t-, co t : rd : : E E E ft; tn seiz =.11 u ri cd ui"
22 19 KASVUKAUDEN SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ Vuosi Sadepäivien lukumäärä V VI VII VIII IX Yht
23 20 KASVUKAUDEN SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ _ Vuosi Sadepäivien lukumäärä V VI VII VIII IX Yht , ' _ '
24 21 KASVUKAUDEN KESKILÄMPÖTILA, HAIHTUMINEN, SADEMÄÄRÄ JA MAAN LÄMPÖTILA PENTADEITTAIN Haihtuminen mm Keskilämpötila C "---"Haihtuminen skl lämpötila -ft Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu _r- /Sademäärä Maan lämpötila mm Sademäärä 1 111, 15 oc Maan rnpötita (20 cm)
25 22 TALVIKAUDEN SADEMÄÄRÄ Vuosi Sademäärä mm X XI XII I II III IV Yht C
26 23 TALVIKAUDEN SADEMÄÄRÄ Sademäärä mm Vuosi X XI XII I II III IV Yht O) (.0 o-) co (c).sr Lo N (so L.c) cr) co CJ tao ts-) oo co o (c) co
27 24 TALVIKAUDEN SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ Vuosi Sadepäivien lukumäärä X XI XII I II III IV Yht ' C Tiedot puutt,uvat
28 25 TALVIKAUDEN SADEPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ Vuosi Sadepäivien lukumäärä X XI XII I II III IV Yht ,
29 26 KASVUKAUDEN SUHTEELLINEN KOSTEUS Vuosi Suhteellinen kosteus % V VI VII VIII IX
30 27.KASVUKAUDEN HAIHTUMINEN Vuosi Haihtuminen mm V VI VII VIII IX
31 28 TALVIKAUDEN LUMIPEITE 1958/ /86 Vuosi I Pysyvä 14.1mipeite Katoaminen Lumipeitep äiviä Vahvuus 'Vesiarvo 15.3.(pelto mm : ' , , '
32 29 TALVIKAUDEN ROUTA 1958/ /86 Vuosl I Tulo ROUTA Hietamaa Turvemaa Vahvuus Vahvuus Katoaminen (15.3) Katoaminen (15.3) , 19.5.,
33 AURINGON ATEILY JA PAIWETUNNIT 30 Säteily MJ/rni Säteily MJ/mz Paistetunnit Paistetunnit VII VIII IX V VI VII VIII IX 1985 Säteily MJ/rri Paistetunnit Säteily MJ/rri2 Paistetunnit V vi VII VIII IX V VI VII VIII IX Säteily MJ /mz 1986 Paiste- Säteily tunnit MJ /m Paistetunnit VI VII VIII IX V VI VII VIII IX
34 :0 0 (i) SUURIN TUULEN (1. 0 z ( C> CID UD I C> UD 3' <Nl C I
35 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet p. 2, KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALA, M. Maatalouden sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä.. SUONURMI-:RASI, R. & HUOKUNA, E. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HEIMO, M. Förbättring av stallgödselns utnyttjande. Litteraturöversikt.' 81 p., MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 10 p. LÖFSTRÖM, I. Kasvien sisältämät aineet tuholaistorjunnassa. 26 P HEIKINHEIMO, 0. Kirvojen preparointi ja määritys. 67 p liitettä. SAARELA,I. Soklin fosforimalmi fosforilannoitteena. p Humuspitoiset lannoitteet. p YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska länderna. 13 p. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. VIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän,ohran ja kauran satoon 10-vuotiskautena Tikkurilassa. 54 p. ERVIÖ, R. Maaperäkarttaselitys. ESPOO - INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydihkasvien tuottaminen kasvisolukkoviljelyn avulla. 63 p Tiivistelmät eräistä MTTK :n julkaisuista p. 9. ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljojen sijoituslannoitus savimailla. 35 p, 3. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. 7.p liitettä.
36 LUQMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KURKI,.L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetömaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tuentamenetelmien vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla. 21 p. VUORINEN', M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeiden kirjallisuuden pohjalta. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koiranheihän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymisen tilastollinen malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeiden tuloksia p. SIPPOLA, J. & SAARELA, I. Eräät maa-analyysimenetelmät fosforilannoitustarpeen ilmaisijoina. 20 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa. 10 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. JUNNILA, S. Ympäristötekijöiden vaikutus herbisidien käyttäytymiseen maassa. Kirjallisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljykasvien boorilannoitus. 122 p. + 2 liitettä. URVAS, L. Maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA. 28 p liitettä. LEHTINEN, S. AvomaaVihannesten lannoitus- ja kastelukokeet p liitettä. ANISZEWSKI, T. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima eräillä MTTK :n kiertokoealueilla. Kirjallisuustutkimus. ja MTTK :n kolmen tutkimusaseman näytteiden analyysi. p PALDANIUS, E. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemien maanäytteissä. p
37 23. RINNE, S-L. & SIPPOLA, J. Maatalouden jätteiden kompostointi. 52 p. Typpi -ja fosforilisä oljen kompostoinnissa II Maatalouden jätteet kompostin raaka-aineina III Kompostin arvo lannoitteena TiiVistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., NORLUND, A. & PILLI-SIHVOLA, Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. ETTALA, E. Säilörehu Maatalouden tutkimuskeskuksen lypsykarjakokeissa luvulla. 270 p. ETTALA, E. Laidun lypsykarjaruokinnassa. 220 p. TUORI, M. & NISULA, H. Ruokintarutiinien merkitys naudoilla. Kirjallisuustutkimus. 38 p. TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvin ja lannoitustason vaikutus typen ja fosforin huuhtoutumiseen savimaasta. 43 p. AURA, E..Avomaan vihannesten veden ja typen tarve'. Nitrogen and water'reguirements for carrot, beetroot, onion and cabbage..61 [1. Puutarhaosaston tutkimustuloksia. Taimitarha ja dendrologia. 94 p. KEMPPAINEN, E. Kuivikkeen vaikutus lannan arvoon. Kuivikkeiden ammoniakin sitomiskyky. 25 p.. JAAKKOLA, A., HAKKOLA, H., HIIVOLA, S-L., JÄRVI, A., KÖYLIJÄRVI, 3. & VUORINEN, M. Terästeollisuuden kuonat kalkitusaineina. 44 p. JAAKKOLA, A., ETTALA, E., HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R. & VUORINEN, M. Siilinjärven kalkki kalkitusaineena. 53 p., TAKALA, M. Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä. 36 p. JOKINEN., R. & HYVÄRINEN, S. Eri maalajien magnesiumpitäisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteiaiin Ca/Mg ja Mg/K. 15 p. JUNNILA, S. Rikkakasvien siementen itämislepo. Kirjallisuuskataaus. 29 p. MÄKELÄ,,K. Talven aikana kuolleiden ryhmäruusujen versoissa esiintyvä sienilajisto vuosina p. + 8 liitettä.
38 SÄKÖ, J. Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhaosastolla Piikkiössä kokeillut ja kokeiltavana olevat omenalajikkeet. Perusrungon merkitys omenapuiden talvehtimisessa SÄKÖ, J. & LAURINEN, E. Omenapuiden harjuistutus. HIIRSALMI, H. & SÄKÖ, J. Mansikan jalostus johtanut tulokseen. ETTALA, E., SUVITIE, M., VIRTANEN, E., PITKÄNEN, T., ZITTING, M., NÄSI, M., TUOMIKOSKI, T. & NISKANEN, M. Metsä-ja maatalouden sivutuotteet lihamullien rehuna. 51 p. MANNER, R. & AALTONEN, T. Pitko-syysvehnä. 6 p liitettä. MANNER, R. & AALTONEN, T. Kartano-syysruis. 5 p liitettä. ANISZEWSKI, T. LuPiini viljelykasvina. 134 p. HUOKUNA, E., JÄRVI, A., RINNE, K. & TALVITIE, H. Nurmipalkokasvit puhtaana kasvustona ja heinäseoksena. p HUOKUNA, E. Apilan pahkahomeen esiintymisestä. p HUOKUNA, E. & HÄKKINEN, S. Englanninraihainä säilörehunurmissa. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M.,'LARPES, E., MICORDIA, A. & LAMPILA, M. Eri säilötäaineet esikuivatun ja tuoreen.säilörehun valmistuksessa sekä kiinteä ja nouseva väkirehun annostus mullien kasvatuksessa. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., SORMUNEN-CRISTIAN, R. & LAMPILA, M. Eri säilöntäaineet nurmirehun säilönnässä. p RISSANEN, H., ETTALA, E., MELA, T. & MUSTONEN, L. Laitumen sadetuksen ja väkirehujen käytön vaikutus lehmien tuotoksiin. p RISSANEN, H., KOSSILA, V. & VASARA, A. Urean, Urea-Fosforihappo-Viherjauhoyhdisteen (UPV) ja soijan vertailu raakavalkuaislähteinä maidontuotantokokeissa lehmillä. p KOSSILA, V., KOMMERI, M. & RISSANEN, H. Monokalsiumfosfaatti ja ureafosfaatti sekä käsittelemätön olki ja ammoniakilla käsitelty olki mullien ruokinnassa. p KORTET, S. Puna-apilan paikalliskantojen ekologia. 66 p. MEHTO, U. Viljojen rikkakasvien torjunta ilman herbisidejä. Kirjallisuustutkimus. 77 p. HUHTA, H. & HEIKKILÄ, R. Rehuviljan viljely Pohjois-Karjalassa. 24 p. + 2 liitettä.
39 1986 KEMPPAINEN, E. Karjanlannan hoito ja käyttö Suomessa. 102 p. + 6 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Lietelanta nurmen peruslannoitteena. 25 p. NIEMELÄINEN, 0. Nurmmikkoheinien ominaisuudet. Kirjallisuustutkimus. Tuloksia punanatojen ja niittynurmikan virallisista nurmikon lajikekokeista vuosilta p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p.+ 4 liitettä. NIEMELÄINEN, 0. & PULLI, S. Puna-apilalajikkeiden siemenmuodostus. 'Tuloksia apilan virallisista siemenviljelyn lajikekokeista vuosilta p. NIEMELÄINEN, 0. Syksyn, talven ja kevään lämpö- ja valo-olojen vaikutus koiranheinän, niittynurmikan ja punanadan röyhymuodostukseen. Kirjallisuustutkimus. 51 p. ERVI, L-R. & ERKAMO, M. Pakettipellon viljelyn uudelleen aloittaminen herbisidien avulla. L-R. HIIVOLA, S-L. Korren vahvistaminen timotein siemenviljelyksillä. Klormekvatin käyttö timotein siemennurmilla. ERVIÖ, L-R. & HIIVOLA, S-L. Herbisidien käytön vähentäminen viljakasvus- tossa. KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Säilörehun puristeneste ja virtsa lannoitteina. 43 p. MATIKAINEN, A. & HUHTA, H. Nurmikasvilajikkeet Karjalan tutkimusasemalla. 24 p. 11. SOVER0, M. Nopsa-kevätrypsi. 15 p. + 2 liitettä. NIEMELÄ, P. Kuiviketurpeen soveltuvuus turkistarhoilla kertyvän sonnan ja virtsan käsittelyyn. 15 p + 4 liitettä. PULLI, S., Vestman, E., TOIVONEN, V. & AALTONEN, M. Yksivuotisten tuorerehukasvien sopeutuminen Suomen kasvuoloihin. 51 p. SIMOJOKI, P., RINNE, S-L., SIPPOLA, J., RINNE, K., HIIVOLA, S-L. & TALVITIE, H. Hernekaurasta saatava typpilannoitushyöty. 27p liitettä.
40 SÄKÖ, J. & yli-pietilä, M. Hedelmäpuiden ja marjakasvien talvehtiminen talvella p. MANNER, R. & KORTET, S. Niina-ohra. 31 p. + 1 liite. 18. TOIVONEN, V. & LAMPILA, M. Juurikasvisäilörehujen valmistus, laatu, rehuarvo ja mahdollinen käyttö etanolin valmistuksessa. 106 p liitettä. RAVANTTI, S. Iki-timotei. 33 p + 1 liite. URVAS, L. & VIRRI, K. Maaperäkarttaselitys. Turku-Rymättylä. 34 p + 7 liitettä. VUORINEN, M. Kalkituskokeiden tuloksia saraturvemaalta p LEIVISKÄ, P. & NISSILÄ, R. Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa. 31 p.
41 - kj. Of ei ~;.
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 13/85 RAILI JOKINEN ja SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K JOKIOINEN 1985 ISSN 0359-7652
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 11/86 MATTI SOVERO Kasvinjalostusosasto Nopsa-kevätrypsi JOKIOINEN 1986 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11/86 MATTI SOVERO Nopsa-kevätrYpsi Kasvinjalostusosasto
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/85 ROLF MANNER ja TAINA AALTONEN Kasvinjalostusosasto Kartano-syysruis JOKIOINEN 1985 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/85 ROLF MANNER ja TAINA
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 10/87 MARTTI VUORINEN ja MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Porkkanan ja punajuurikkaan sadetus, typpilannoitus ja kalkitus poutivalla hiekkamaalla JOKIOINEN 1987
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 17/84 RAILI PESSALA Puutarhaosasto HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema ARVI VALMARI Lapin tutkimusasema Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä JOKIOINEN
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/84 LEILA URVAS JA SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa JOKIOINEN 984 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/84
Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS Tiedote 11/87 KALVI MULTAMÄKI ja ANNLI KASVA. Kasvinjalostusosasto Kotimaiset lajikkeet Domestic Varieties JOKIOINN 1987 ISSN 359-7652 MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS TIDOT 11/87
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/91 JUHA VILKKI Kasvinjalostuslaitos Kulta-kevätrypsi JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/91 JUHA VILKKI Kulta-kevätrypsi Kasvinjalostuslaitos
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/86 ROLF MANNER ja SALME KORTET Niina-ohra JOKIOINEN 1986 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 16/86 ROLF MANNER ja SALME KORTET Niina-ohra Kasvinjalostusosasto
n TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Karjalan koeasema n TIEDOTE N:0 1 L. Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Tohmajärvi 1979 Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Maatalouden tutkimuskeskus KARJALAN
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/89 MARKETTA SAASTAMOINEN ja PERTTI PÄRSSINEN Kasvinjalostuslaitos Yty-kaura JOKIOINEN 1989 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEODTE 21/89 MARKETTA SAASTAMOINEN
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/89 MARTTI VUORINEN Hämeen tutkimusasema Turvemaan kaliumlannoitus JOKIOINEN 1989 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/89 MARTTI VUORINEN Turvemaan
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/89 HANNU KÄNKÄNEN Kasvintuotannon tutkimuslaitos SIRKKA-LIISA HIIVOLA Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema REIJO HEIKKILÄ Karjalan tutkimusasema Kalkitusajankohdan
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 8/90 LEILA URVAS Kasvintuotannon tutkimuslaitos Sinkkisuifaatti timotein lannoitteena Sinkkisulfaatti ja -kelaatit sinkkilannoitteina JOKIOINEN 1990 ISSN 0359-7652
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/88 ARI ILOLA Kasvinviljelyosasto Katovuoden 1987 kevätviljojen siemenen orastumiskokeet OLLI RANTANEN Kasvinviljelyosasto REIJO SOLANTIE Ilmatieteen laitos Uusi
KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 20/89 LEILA URVAS. Kasvintuotannon tutkimuslaitos TAUNO TARES Kasvinjalostuslaitos Maanäytteiden ottoaika ja viljavuusluvut JOKIOINEN 1989 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 23/86 MARTTI VUORINEN Kainuun tutkimusasema Kalkituskokeiden tuloksia saraturvemaalta - 1977-83 JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 23/86
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 10/86 AIRA MATIKAINEN ja HARRI HUHTA Karjalan tutkimusasema Nurmikasvilajikkeet Karjalan tutkimusasemalla JOKIOINEN 1986 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 6/84 MARTTI VUORINEN Kainuun tutkimusasema Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 6/84 MARTTI VUORINEN
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 19/85 ROLF MANNER ja TAINA AALTONEN Kasvinjalostusosasto Pitko-syysvehnä JOKIOINEN 1985 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 19 /85 ROLF MANNER ja TAINA
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 6/87 SIRKKA LUOMA, INKERI RAHKO ja HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Kiinankaalin viljelykokeiden tuloksia 1981-85 JOKIOINEN 1987 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/86 SAIJA RAVANTTI Kasvinjalostusosasto Iki-timotei JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/86 SAIJA RAVANTTI Iki-timotei Kasvinjalostusosasto
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 12/86 PAAVO NIEMELÄ Turkistalouden tutkimusasema Kuiviketurpeen soveltuvuus turkistarhoilla kertyvän sonnan ja virtsan käsittelyyn JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN
Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/91 TOIVO YLÄRANTA Ympäristöntutkimuslaitos Maataloustuotannon vaikutus kasvihuoneilmiöön Suomessa Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
RaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK. Tiedote 4/91. Maanparannusaineiden vertailu kenttäkokeessa (Sotkamon maanparannuskoe)
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 4/91 ERKKI KEMPPAINEN Kainuun tutkimusasema MARTTI VUORINEN Hämeen tutkimusasema Maanparannusaineiden vertailu kenttäkokeessa (Sotkamon maanparannuskoe) JOKIOINEN
ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
Kerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 18/88 SANNI JUNNILA Kasvinviljelyosasto Perunaherbisidejä tehokkuustarkastuksessa Lehvästön hävitys herneellä ja öljykasveilla JOKIOINEN 1988 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/84 ELSI ETTALA Pohjois-Savon tutkimusasema Ayshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
IPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/87 AARO LEHMUSHOVI Puutarhaosasto Ryhmäruusujen lajikekokeet vuosina 1981 84 JOKIOINEN 1987 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 16/87 AARO LEHMUSHOVI
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
Karjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/86 ERKKI KEMPPAINEN - Maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Lietelanta nurmen peruslannoitteena JOKIOINEN 1986
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 13/91 ERJA HUUSELA-VEISTOLA ja OIVA NIEMELÄINEN Kasvintuotannon tutkimuslaitos HARRI HUHTA Karjalan tutkimusasema Lajikkeen, lannoituksen ja leikkuun vaikutus niittynurmikka-natanurmikon
Nurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Syysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
Ruis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
Nurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe
Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 8/89 MERJA HÄRKÖNEN ja AIMO MUSTALAHTI Lapin tutkimusasema Perennojen menestyminen ja kukinta-ajat Pohjois- Suomessa 1979-1985 JOKIOINEN 1989 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN
Reijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
Lisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta
Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn