T I E ri T W.) 15. LUJA-KEVATv-EHNÄ

Transkriptio

1 -, T I E ri T W.) 15 LUJA-KEVATv-EHNÄ

2 Alkuperä Kevätvehnä Jo 8141 on aikaisuus-, korrenlujuus- ja tähkäidäntävalinta kevätvehnälinjasta Jo Valinta on suoritettu kasvinjalostuslaitdksella v Linja Jo 3499 on puolestaan valinta risteytyksen Svenno x (Hopea x Tammi) populaatiosta v Morfologiset ominaisuudet Jo 8141-kevätvehnälinja on ollut valtion siementarkastuslaitdksen laboratorioja kenttäkokeissa vuosina ja Valtion siementarkastuslaitoksen vt. johtaja, maisteri Osmo Ulvinen on_näihin tutkimuksiin perustuen laatinut liitteenä 1 olevan lajikekuvauksen. Lajikekuvauksessa todetaan, että Jo 8141-kevätvehnä poikkeaa havaittavasti muista tunnetuista kevätvehnälajikkeista ja voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. Jo 8141-kevätvehnän kasvusto on ennån tähkimistä voimakkaan vihreää. TuleentumisvaiheesSa Jo 8141 on korreltaan voimakkaan punertavaa, mutta tähkät sensijaan, ovat vaaleita. Kevätvehnä Jo8141 tähkii 1-2. päivää Rusoa myöhemmin, mutta tuleentuu 1-2 päivää Rusoa aikaisemmin Kasusto on om Rusoa iyhyempää. Kokeilu kotimaassa Jo 8141-kevätvehnä on otettu vertaileviin kokeisiin seuraavasti: MTTK:ssa Kasvinjalostuslaitos, Jdkioinen 1973 Kasvinviljelylaitos, Tikkurila 1977 Lounais-Suomen koeasema, Mietoinen 1975 Satakunnan koeasema, 'Peipohja 1976 Kymenlaakson.koeasema, Anjalankoski Muilla valtion tukemilla koepaikoilla: Ahvenanmaan koeasema, Jomala" 1977 Yhteistyölaitoksissa: Hankkija, Anttilan koetila Tuusula Nikkilän koetila, Kangasala 1978 OTK Juhmon koetila, Tuusula 1976

3 Kokeilu fflkomaill.a Jo 8141-kovätvel;mää on alustavasti kokeiltu tai kokeillaan Ruotsissa, Norjassa' ja Kanadassa. säysviljely Jo 8141-kevätvehnä annettiin vuonna 1975 Jokioisten siemenkeskuksen. lisättäväksi. Kasvuaika Jo kevätvehnä sijoittuu aikaisirnpien kevätvehnien joukkoon maassamme.. Sen kasvuaika on ollut keskimäärin koko maassa 106 päivää. Jo vehnää aikaisempi ovat 'olleet Apu neljä ja Hankkijan Ulla kaksi päivää; sen sijaan Jo 8141:tä myö., häisempiä ovat olleet Ruso päivän, Hankkijan Taava kaksi ja Hankkijan Tapio kolme. päivää. Myöhäiset lajikkeet Drabant ja Tähti ovat tuleentuneet keskimäärir: 7-8 päivää Jo 8141:n jälkeen (taulukko 1). Satoisuus Jo kevätvehnä on sen aikaisuuden huomioonottaen satoisa lajike. Aikaiset lajikkeet Apu ja Hankkijan Ulla ovat olleet selvästi Jo 8 141:tä heikompisatoisia. Apu 8 % ja Hankkijan Ulla 7 %. Ruso ja Hankkijan Taava ovat olleet keskimäärin 3 %:a satoisampia. kuin Jo 8 141, Keskimyönäinen Hankkijan Tapio on ollut 8 `)/0 ja myöhäinen Drabant 13 % Jo 8 1/11:tä satoisampla. Myöhäinen, laadultaan hyvä Tähti-kevätvehnä on jäänyt 5 % Jo vehnän satotasosta. (taulukko 1). Satoisuudeltaan Jo on menestynyt ka.uppalajikkeisiin verrattuna hyvin sekä I- että II-viljelyvyöhykkeellä (taulukot 2 ja 3). I-vyöhykkeellä Jo on ollut keskimäärin yhtä satoisa kuin mittari Ruso, ja se on voittanut.siellä Tähden 4 prosentilla. Kun otetaan huomioon, että Ruso ja Tähti edustavat yli 80. kevätvehnäpint.;_ 1-alasta(Rus0 48 ja Tähti 35 % vuonna 1979), on sitä vertailtava näihin lajikkeisiin. Etelässä (1-viljelyvyöhykkeellä) Jo on keskimäärin antanut jyväsatoa 4 % enemmän kuin Apu. ja 6 % enemmän kuin Hankkijan Ulla. IIvyöhykkeellä Jo on voittanut.tähden 5 % ja antanut 4 % pienemmän sadon kuin Ruso. Jo al keskimä.ärin II-vyöhykkeellä voittanut Avun 11 % ja Hankkijan Ullan 8 %. Jo 8141 on korren'itijuucleitaan omaa luokkaansa. Keskimäärin samaa korrenpituusluokkaa edustavat Hankkijan Taava, Ulla ja Tapio ovat lakoutuneet.4-10 %-yksikkö Jo 8 '14 1: tä. enemmän :Pitkäkortiset Drabant, Ruso, Tähti ja Apu ovat lakoutuneet 5-43 %-yksikköä Jo 8 141:tä enemmän Tämä merkitsee, että Ruson, 'Tähden, Avun, Hankkijan Ullan ja Hankkijan Tapion lakoprosentti on ollut kaksinkertainen tai sitä suurempi Jo 814 1:teen verrattuna (taulukko 1) keskimäärin kokeissa.

4 Taulukko Jo kevätvehnän menestyminen koko maassa vv Koejäsen. Jyväsato kg/ha sl La- Kasvu- Kor- TjP Hlp Valk. Sakoluku ko aika keus '% vrk. cm g kg % 1. 3.< Kck.1.m. ' 42.. Jo '. 97 Ruso xxx 106xxx ) '1 112 Kok.l.m. 42 Jo x Tähti x xx 106xxx ( Kok. 1. m. 21 Jo x 108 Apu xxx10 4xxx 48., ' Kok.1.m xxx Jo Draban t x 106xxx ' ii3 2.: ' ; Kok.1. m. 35 Jo Harikkiijan Taava Kok.l.rn. 34 Jo Hankkijan Ulla Kok.l.m xxx Jo )cxx Hankkijan Tapio ',.:E: 33 'l xxx x. 10 6xxx 4 104: xxx 107xxx ' ,4, 1 6;,5 12, f ,2 :69 1/ Ii (.) :! , i...-: ),

5 Taulukko 2 Jo kevätvehnän menestyminen I-viljelyvyöhykkeellä vv Koejäsen Jyväsato La- Kasvu- Kor- Tjp Hlp Vk. Sakoluku. ko aika keus, kg/ha si vrk cm kg 3 Kok. 1.m Jo x 106x Ruso Kok. 1.m ' Jo B O Tähti Kok.l.m Jo O Apu Kok. 1.m Jo x 2x 10 xx Drabant Kok.1.m Jo x Hankkijan '152 Taava Kok.1.m Jo xxx Hankkijan 35L Ulla Kok. 1. m Jo Hankkijan Tapio '

6 5 Taulukko 3. Jo kevätvehnän menestyminen II-viljelyvyöhykkeellä Koejäsen Jyväsato La.=. ' ko ig /ha si % Kasvuaika vrk Korkeus cm Tjp g Hlp kg Valk. 13 Sakoluku Kok.1.m Jo x 9xxx 10 6)2c ' Ruso Kok.1.m : Jo x 9xx 10 6x)cc Tähti Kok. 1.m Jo x 6xmc 10 4) (x Apu Kok. 1. m Jo & xxx Drabant Kok. 1. m Jo P Hankkijan Taava Kok.l.m. 21, Jo xx ' ; 162 Hankkijan ' Ulla Kok. 1.m Jo xx li xx 334Q 107x3ac Hankkijan Tapio

7 6 - Jyväominaisuudet Jo 8141-kevätvehnä on verraten pienijyväinen lajike. Kauppalajikkeet, Apua lukuunottamatta, ovat tuhannenjyvänpainoltaan suurempia kuin Jo 8141 (taulukko 1). Kcejakson, vuosien , vaikeat kasvukausien ja korjuukausien sääolosuhteet heijastuvat paitsi tuhannenjyvänpainon alhaisuutåen myös erittäin selvästi hehtolitranpainoihin: Jo 81414cevätvehnä,on tämänominaisuuden suhteen yltänyt vertailulajikkeiden tasolle ja keskimäärin ollut RuScn luokkaa. Merkittävimmät erot Jo 8141-vehnän hyväksi ovat erot Apuun 0..8 kg ja Hankkijan Ullaan 1.7 kg ja Hankkijan Taavaan 0.9 kg (taulukko 1). Sakoluku ja sakoluvunkestävyys -Jo 8141-kevätvehnän sakoluku on kdkeisså ollut - keskimäärin korkeampi kuin kaikilla aikaisilla ja "keskiaikaisilla" kauppälajikkeilla.. Ainoa lajike, joka on ollut Jo 81.41:ä parempi, on myöhäinen Tähti. Sakoluvun paremmuus korostuu 11-vyöhykkeen kokeissa, joissa Jo 8141:n sakoluku on ollut huomattavan korkea ja jopa Tähden luokkaa. Korjuuaikakokeet osoittavat Jo 8141:n säkoluvun kestävän hyvänä koko korjuukauden, joskin Tähti-vehnä on sakoluvun kestävyyden suhteen osoittautunut parhaaksi kevätvehnälajikkeeksi maassamme (taulukko 1). Myöhäiset kevätvehnälajikkeet.tuleentuvat keskimäärin.viikon Jo 8141:a myöhemmin..myöhäisinä ja sateisinä syksyinä ero tuieentumisessa on vieläkin suurempi siihen aikaan kun tavallisesti ilma viilenee, joten myöhäiseitlajikkeet keskimäärin ovat parennassa asemassa. kuin aikainen lajike kuten Jo sakolukua almanakan mukaan mitattuna Valkuaispitoisuus Valkuaispitoisuuden suhteen Jö 8141-vehnä on keskimäärin ollut 0.3 %-yksikköä Rusoa, 0.2 %-yksikköä Hankkijan Taavaa ja 1.4 %-Yksikköä Drabantia parempi. Ulla on ollut 1.6 %-yksikköä sekä Tähti, Apu ja Hankkijan Sitä vastoin Hankkijan..Tapio keskimäärin %-yksikköä Jo 8141:tä valkuaisrikkaampia, Myllytys- ja leivontaominaisuudet Kjf_i:n tietoon tulleita leivontatutkimusten tuloksia on olemassa yhteensä 3 kappaletta. Vertailuja on Rusoon, Tähteen ja Drabantiin 3, Apuun 2 ja Ullaan 1

8 Tauluk ko Paikka ja vuosi Jokiolilen Jo Jo :_.:;141-kevätvehnä.n menestyminen Rusoon, Apuun, Hankki jan Ullaan ja Tähteen vel-rattuna. koe paik o ttain Ruso Apu mm ' ,( L '; Hankki j an Ulla - -,, 45 Tähti ', , 2550, ' ' Ka Tikkurila Ka / Mietoinen : ' Ka

9 8 - Jo Ruso Apu Hankkijan Ulla Tähti Pe ipoh ja ' ' Ka 3E Anjala ' ' ( LO Ka Hauho ) / Ka ? Anttila n Ka

10 Jo 8141 Ruso Apu Hank kij an Täht Ulla Tohkal a i - Juhmo Pälkäne Ka

11 - 10- Jauhosaalis on Jo :11ä ollut parempi kuin Rusolla, Tähdellä ja Drabantilla, Apu on ollut prosenttiyksikön parempi jauhon tuhka-%:n ollessa Jo 8141:a matalampi Ullan jauhosaalis oli sama kuin jb. 8141:n, Hankkijan Ullan tuhkaprosentin ollessa korkeampi, joten Hankkijan Ulla siinä kckeessa ei ollut Jo 8141:ä parempi (taulukko 5), Kestoluku on Jo 8141:11a ollut parempi kuin muilla. lajikkeilla Tähteä lukuunottamal (taulukko 5) Kostea sitko.prosentti on Jo 8141:11ä'ollut pienempi kuin muilla lajikkeilla Drabantia lukuunottamatta (taulukko' 5). Jo 8141:n paisuntaluku on kokeissa ollut kaikkia muita lajikkeita korkeampi. Huanattava ero on ollut aikaisiin lajikkeisiin Apuun ja Hankkijan Ulla en (taulukko 5) Jo 8141:n valorimetriarvo on 011ut kokeissa keskimäärin korkeampi kuin Ruson ja Avun, mutta matalampi kuin Tähden ja Hankkijan Ullan. (taulukko 5) Jo 8141:n ekstensogrammin suhde on ollut suurempi kuin kaikilla muilla lajikkeilla ja se on näin ollen ollut paras (taulukko 5). - Ruson, Tähden. ja Avun leipätilavuudet ovat olleet keskimäärin Jo 8141:n leipätilavuutta pienempiä. Vain Hankkijan Ulla ja Drabant ovat saavuttaneet suurempia leipätilavuuksia kuin Jo 8141 (taulukko 5). Pitkään nostatetbaessa Jo 8141:n ja Hankkijan Ullan leipätilavuudet ovat olleet suurimmat. '.Jo 8141:n leipätilavuus nousee hyvin voimakkaastipidennettäessä. nostatusaikaa(piirros I), mikä on ominaista ns. kovalle vehnällekutaimm.manitoballe ja Ukrainalaiselle vehnälle. Taudinkestävyys Jo 8141 on ollut vuosina mukana kasvitautien tutkimuslaitoksen haisunoki kokeissa, jolloin se on ollut Taavaa, Rusoa ja Apua kestävämpi. koetulokset ovat sitävastoin ristiriitaisiaverrattaessatähteen, Drabantiin, Hankkijan Maan ja Tapioon (tauqukko 6). Vuosina 1977 ja 1979 kasvitautien tutkimuslaitos analysoi Septorian antamia tappioita Tikkurilan kokeissa, joiden tulokset olivat ristiriitaisia. Kuitenkin J oli enemmän sapstunut kuin Ruso, Drabant ja Taava (taulukot 7 ja 8). Toisaalta vuoden 1979 havaintosarjassa kolmella koepaikalla Jo 8141 ja Drabant olivat kestävimmät. Ruso, Tähti ja Taava olivat kaikilla koepaikbilla enemmän saastuneet kuin Jo 8141 (taulukko 7).

12 U) :cö ',-> L.fl I fl LC1 In In C3 CL cd C'),...0 +,--- k...0 r-i r -1 LO I & II + :12 Q) -1-'.-C1 Cr) LC) N- (1),s.: 0 0! LI; 1 1 I, C\I 1 C 1 Cr),.C) C7 zr (f) k(1), r-1 cr) c\i 1 cr) -1-1 CO '0 tfl k.0,...1- C \I 0 0 Cr I '? + I + ( \J,--,-- '- 0 I ) 1-1 er) Cr) el c-- LC) 0 E-4 (1) r-) 4-) H CO "-@ 0 :rd

13 YOU k4ci Piirros min Nostatusajat min

14 - 1 3 :0 1 ri.r1 H N 0-1" ) cc cc C5') cc \ 0 CYN V-" :ed -1-) :0.9 H H \ l0 CO CY \. v-- 0 CO 0.,'-= v-- L(l v- cn Z :ce9-4-) : :0 U) H "-- --I".,--i Q),._ cm cm CI) T-I 4--) '-- H (1) 921. `-1- en 0 R. Kasvitau t ien tu t kimuslaitoksen ke.vätvehnäl cc /ks ilöitä Cr) co N -.1" v- c Cr). \..1 v- r- H ) U) 0 EI CV) N ffl Hankk ij an Ulla ( \1

15 14 (t) Lel 1.C1 t- v v Lf1 C 5- V- cd cd Taulu kko 7 Päl käne 9/ Cd 0 C1i r-1 (C1 2' H E-1 fi 4(1 1.-.H.1-1 CO 0-1-).. 0 :Co. 1: Ei ta. '= 1 r. '-' ''''

16 - 15 -,^ (,) (se) 1..n LC1 cc cc 4-) cc Cf) cci 0 4-) (1.) cri IF!-; :cd (f) ccl UI rn r;e3 4-) c%'n r.,.1,)1 0 :ct) r-1 1:1) n cci t-i 0) cc- r.1/41 (<1 alr Cr) CU cr.) 1) CC5 0,-I cci ci ctj cci fl Taulukko 8.

17 - 16- Kasvitautien tutkimuslaitos en vuosina tehnyt kevätvehnälajikkeiden heinähärmäsaastuntaa s koskevia havaintoja. Tulokset vaihtelevat paljon. Kuitenkin Apu ja Hankkijan Tapio olivat vähemmän härmän saastuttamia kuin. Jo Myös Drabant ::ja Hankkijan Ulla olivat kdkeitten enemmistössä vähemmän saastuneita kuin Jo 8141, kun taas Hankkijan Taava, Ruso ja Tähti olivat kokeitten enemistössä enemmän saastuneet kuin Jo 8141 (taulukko 9). Vuonna 1979 Weibulisholmissa, Ruotsissa tehdyssä havaintosarjassa Jo 8141 oli hieman vähemmän härmän saastuttama kuin Drabant ja Ruso, mutta enemmän kuin (taulukko 10). Kasvitautien tutkimuslaitoksen vuonna 1978 tekemistä keltaruostehavainnoista ei suurenpia lajike-eroja ilmene. Yhteenveto Jo 8141 on keskimäärin kekeissa satoisuudessa ollut Apua, Hankkijan Ullaa ja Tähteä parempi. Keskimäärin se ei satoisuudessa täysin saavuttanut Rusoa, mutta on viljelyvyöhykkeellä I (Varsinais-Suoni ja etelärannikko alue) ollut myös satoisuudessa täysin Ruson veroinen. Jo 8141 on aikainen s.o. aikaisempi kuin Ruso, Taava, Tapio, Tähti ja Drabant. Se on kuitenkin 4 päivää Apua ja 2 päivää Hankkijan Ullaa myöhäisempi. Jo 8141 on lujakortisempi kuin kaikki Suomessa viljellyt kevätvehnälajikkeet. Jo 8141:n sakolukuja sakoluvun kestävyys Ovat korkeat s.o. kaikkia kauppalajikkeita paremmat Tähteä lukuunottamatta. Jo 8141:n proteiinipitoisuus on korkeampi kuin Ruson, Taavan ja -Drabantin. Proteiinin laatu näyttää olevan Tähden luokkaa tai lähellä sitä. Jo 8141:n myllytys- ja. leivontaominaisuudet ovat lupaavia. Viljelysuositus Jo 8141 suositellaan viljeltäväksi Suomen koko kevätvehnän viljelyalueella.

18 ke/ (v^) (NJ t.c) CE4 CrE 0 0.C\1 (Z) 0 1n o (r) p CY) CY) 0- "i r Taulukko 9 H 44) Cid 0 CU i ->.1-1 E-1 ET R, g ' (t 111 El E1 M M 2,--,.,, --.,.i..),--1.,-1.,-1.c- ',..0 a 2 2 ä cci s-,

19 Taulukko 10. Kevätvehnä Weibul.isholmissa (Landskrona Ruotsi.) Lajike Härmän.. vast.kyky 1-10x Draban t 3.5 Ruso 3.5 Tähti 5.8 Veka 7.5 Jo Jo Pompe 5.7 Jo Jo x 10 täysin vast.kyk.

20 Taulukko 11. Kasvitautien tutkimuslaitoksen keltaruostehavainnot Keltaruoste Satakunnan koeasema Jo 8141 Ruso Tähti 0 Apu 0 Hankkijan Ulla Hankkijan Taava Hankkijan Tapio 1 Drabant 0 1)+ = hiukan

21 Piirros 2. VILJFLYMITYKREET 45 k III, t\wl -`1.. 9 te ÖG=.,?2,

22 LIITE 1. Jo 8141-kevätvehnän lajikekuva Valtion siementarkastuslaitos Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen kevätvehnälinja Jo 8141 on ollut valtion siew,ntarkastuslaitoksen laboratorio- ja kenttäkokeissa vuosina ja Näihin kokeisiin perustuu seuraava lajikekuvaus. Jalosteen itsenäisyys ja tunnistamismahdollisuudet Jo 8141-kevätvehnä poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme vehnälajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. Lajiketuntomerkit Jyvä on pieni, lyhyt, aika tasaleveä; sen selkä on vino, harjumainen. Alkio on pyöreän soikea, karkea; kärkikarvat aivan jyvän kärjessä. Jyvän fenolireaktio on hyvin vaalea. Itutuppi on punertava. Korsi on ontto ja solmu vähäkarvainen. Korvakkeet ovat vihreät ja niiden reunoissa on. runsaasti karvoja. Tuleentumisvaiheessa muuttuu korsi voimakkaan punervaksi. Tähkä on lyhytvihneinen, tiheä, keskilyhyt ja tasaleveä tai hieman kärkeen kapeneva. Sen väri tuleentuneena on oljenvaalea. Vahamaista härmettä tähkässä on runsaasti. Lapakon alimman jaokkeen reunakarvat ovat pitkät. Kasvusto on ennen tähkimistä voimakkaan vihreää, hyvin pystyä. Tähkiminen tapahtuu 1-2 pv myöhemmin kuin Rusolla. Täydellä tähkällä kasvusto on cm Rusoa lyhyempää. Vt'. johtaja Osmo Ulvinen

23 ! I _, I, - - _1-r- -r, - - I v ". (1 I nn rik.iti.= -I1 = 1 = Wii Ii I I lirl'. i k i e I 1r, Ii_ i i ri. I 11"7-5 ' i. _-... : ffi II riii 1 ml - ii. _- - 1 i I ' II, rl II i i,_ r i i I Ir i i i i i i 1 ni~. i i 1 11 _ -11'1 Jil.r. 11 i LE,7>il i i i i II LI 111 _ m imr, ui II 1 1 I I II I I I Em II W I i I I i ' d'' 1 Ir' _ 1_ 11 ::1.. i III _ Ii i 1.!Jim-mm i imih : -- a., _ il li i II. ' il SIR = j ffil I il i!.. m rivli I I II I 1 W " Fi - /1 -. N Ii I i II I II 21 II IM I I I II II 911 I II I II Ii I Q _ 'II I I II II II II 1111 I 1 ii 1 e i ; 1 ' 1 II ii z I I 112 II!iR % - I I I I I