MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
|
|
- Emilia Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/84 LEILA URVAS JA SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa JOKIOINEN 984 ISSN
2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/84 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa Maantutkimusosasto 36 JOKIOINEN (96) 844 ISSN
3 TIIVISTELMÄ Viljavuuslukujen alhainen taso ei yksin aina selvitä sadon heikkoutta,' Jonkin ravinteen suhteettoman suuri määrä toisiin verrattuna voi myöskin vaikeuttaa kasvien muiden ravinteiden ottoa (ionien välinen antagonismi) Tämän vuoksi lannoitusta suunniteltaessa olisi kiinnitettävä huomiota myös maassa olevien liukoisten ravinteiden keskinäisiin suhteisiin Noin 3 maanäytteen ravinnesuhteet laskettiin maalajeittain Kalsiumin ja magnesiumin viljavuuslukujen suhdelukujen (Ca/Mg) keskiarvot vaihtelivat maalajeittain Koko aineiston Ca/Mg-suhteista 8 prosenttia sijoittui lukujen 37-9 välille Magnesiumin ja kaliumin suhdelukujen (Mg/K) keskiarvot vaihtelivat moreeneiden :sta turpeiden 36:een Mg/K-suhde oli koko aineistossa melko vakaa, 8 prosenttia suhdeluvuista oli 4:n ja 34:n välillä Kaliumin ja fosforin viljavuuslukujen suhde (K/P) vaihteli eniten, maalajien keskimääräiset suhteet olivat turpeilla 29 ja savilla peräti 549 Aineistosta 8 prosenttia oli suhdelukujen 6 ja 456 välillä
4 2 JOHDANTO Lannoitussuunnitelmia tehtäessä tärkeimpänä lähtökohtana on Suomessa pidetty pelloista tehtyjen viljavuusanalyysien tuloksia, joiden mukaan lannoitussuositukset on tehty kasvi- ja maalajiryhmittäin Viime vuosina on kuitenkin ruvettu kiinnittämään huomiota maassa olevien liukoisten ravinteiden välisiin suhteisiin Voimaperäisesti lannoitettaessa jonkun ravinteen puutos ei aiheudu yksinomaan kyseisen ravinteen vähyydestä vaan myös muiden ravinteiden suhteellisesta osuudesta maassa eli ns ionien välisestä antagonismista Eri kasvilajien ravinnevaatimukset vaihtelevat Viljakasvit vaativat enemmän fosforia kuin heinäkasvit Kaliumin tarve on päinvastainen' Nurmien lannoittamisessa on otettava huomioon lisäksi se, käytetäänkö niitä laitumina vai korjataanko ne säilörehuksi tai kuivaksi heinäksi Jälkimmäiset tarvitsevat enemmän kaliumia kuin laitumet, joiden kaliumista osa palautuu maahan eläinten ulosteissa Eri maalajien ravinteisuus vaihtelee melkoisesti Savimaissa on alunperin enemmän kaliumia kuin muissa kivennäismaissa (SILLANPÄÄ & URVAS 966) ja turpeissa Soiden pohjamaista johtuen Etelä-Suomen turvemaissa on luontaisesti runsaammin ravinteita kuin Pohjois-Suomen turpeissa (URVAS 98) Samojenkin kivennäismaiden ravinnepitoisuuksissa on eroja etelästä pohjoiseen mentäessä (SIPPOLA & TARES 978) Eri maalajien suurista ravinnetasovaihteluista johtunee, ettei suomalaisten peltojen "normaaleja" ravinnesuhteita ole tarkasti määritelty Maiden kalkitustarvetta määritettäessä on kuitenkin kiinnitetty huomiota maan Ca/Mg-suhteeseen oikean kalkitusaineen valitsemiseksi (KERÄNEN & JOKINEN 964) Magnesiumköyhillä mailla (= karkeilla kivennäismailla) varoitetaan runsaasta kaliumlannoituksesta heinänviljelyssä, sillä fyppimäärään nähden liian runsas kalium alentaa rehun sekä valkuais- että magnesiumpitoisuutta (MÄNTYLAHTI & MARJANEN 97) Turv la, joilla magnesiumia on yleensä riittävästi, liian runsaalla typpilannoituksella säilörehua viljeltäessä riistetään vähäiset kaliumvarat nopeasti tyhjiin (SILLANPÄÄ 974) Vuosikymmenen takaisen peltojen fosforiköyhyyden vuoksi suomalaisissa seoslannoitteissa on nykyään melko runsaasti fosforia, ennen kaikkåa
5 kaliumiin verrattuna Koska Y-lannosten käyttö meillä on kuitenkin jo vakiintunut, ovat viljelysmaiden fosforimäärät viime vuosina nousseet paikoin liiankin korkeiksi Suurien fosforimäärien on puolestaan todettu aiheuttavan kasvien hivenaineiden, esimerkiksi sinkin, saantihäiriöitä (WILLIAMS 977) Viljavuuslukujen suhteiden hyväksikäyttöä nurmiviljelyn lannoitussuunnitelmia tehtäessä ovat Suomessa suositelleet MARJANEN ym (979) Heidän aineistonaan olivat Paikalliskoetoimiston heinäkokeista valitut korkeasatoisimmat koeruudut, joiden viljavuusluvuista laskettiin suhdeluvut Näiden mukaan he päätyivät seuraaviin suosituksiin: Ca/Mg 45-2 Mg/K -4 ja K/P 4-6 Amerikkalaiset BAKER ja AMACHER, jotka myös ovat tutkineet liukoisten pääravinteiden suhteita (98), ovat käyttäneet ammoniumasetaattia (ph 7) uuttaessaan kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta kuitenkin suuntaa-antavia He ovat päätyneet Ca/Mg-suhteessa lukuun 83 ja Mg/K-suhteessa 9-5 Fosforimääritysmenetelmä poikkeaa suomalaisesta menetelmästä, joten K/P-suhdeluvut eivät ole vertailukelpoisia Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ravinnesuhteita erilaisissa maissa ja pyritään löytämään ravinnesuhteiden normaaliarvot suomalaisille maalajeille AINEISTO JA MENETELMÄT Pääaineistona tässä tutkimuksessa on käytetty niitä maanviljelijöiden vuosina Viljavuuspalveluun lähettämiä näytteitä, joista on tehty magnesiummääritys Näitä oli noin 3 Lapista ja Kainuusta 62 pellolta on lisäksi kerätty aineisto, joka edustaa "vihreän linjan" vaikutusta turvemaihin Tätä on verrattu edellä mainittuun laajaan aineistoon Kaikista näytteistä on tehty viljavuusanalyysi, johon kuuluvat Ca-, K- ja P-määritykset (VUORINEN & MÄKITIE 955) hapanammoniumasetaattiuutteesta Tulokset on ilmoitettu milligrammoina litrassa ilmakuivaa maata Suhdeluvut on laskettu suoraan viljavuusluvuista
6 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Viljavuuspalvelun aineistosta tehtyjen viljavuuslukujen suhdeiukujen - keskiarvot on maalajeittain esitetty taulukossa, jossa maalajien väliset erot ovat selvästi havaittavissa Kalsiumia on yleensä kaikissa maissa enemmän kuin magnesiumia Koko aineiston Ca/Mg-suhteista 8 prosenttia sijoittui lukujen 37 ja 9 väliin Alhaisimmat Ca/Mg-suhdeluvut olivat savilla, joiden luontainen magnesiumpitoisuus on korkea verrattuna muihin maalajeihin Karkeilla kivennäismailla Suomessa on yleensä vähän magnesiumia, mistä osoituksena tässäkin aineistossa ovat moreenin, hiekan ja karkean hiedan korkeat Ca/Mg-suhteet Amerikkalaiset tutkijat (BAKER & AMACHER 98) suosittelevat Ca/Mg-suhteeksi 83 vaihteluvälin ollessa 4-67 Näiden raja-arvojen väliin sopivat myös tämän tutkimuksen maalajien keskiarvot MARJASEN ym (979) antamat suositukset ovat hiukan sdppeammat (45-2), mikä johtunee ainakin osittain siitä, että paikallis-: kokeet edustivat suurimmaksi osaksi Pohjois-Suomea, jossa peltojen yleisimmät maalajit olivat turve ja karkeat kivennäismaat Karkeissa kivennäismaissa on sekä magnesiumia että kaliumia niukasti, mutta suunnilleen saman verran Esimerkiksi moreenien Mg/K-Suhdeluku oli keskimäärin yksi Savien magnesium- ja kaliumpitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin karkeiden kivennäismaiden, mutta myös niiden suhde on erilainen Savissa ja varsinkin aitosavissa on magnesiumia kaksi kertaa niin paljon kuin kaliumia (Mg/K = 22) Turpeilla liukoiset magnesiummäärät ovat jopa yli kolminkertaiset verrattuna kaliummääriin Koko aineiston Mg/K-suhteista 8 prosenttia oli lukujen 4 ja 34 välillä Eri maalajien suhdelukujen keskiarvot vaihtelivat -36 Nämä kaikki luvut ovat MARJASEN ym (979) suositusten mukaisia Vain karkeiden kivennäismaiden Mg/K-suhdeluvut sopivat amerikkalaisten tutkijoiden suosittelemien raja-arvojen (9:5) väliin Turpeiden luontaisesti alhainen kaliumpitoisuus aiheuttaa sen, että kaliumin ja fosforin viljavuuslukujen suhdeluvut (K/P) olivat turpeilla pienimmät Savissa on yleensä runsaasti sekä liukoista että varastokaliumia Fosforiluvut sitä vastoin pysyttelevät savilla alhaisina lannoituksesta huolimatta, sillä savet pidättävät annetun fosforin nopeammin ja tehokkaammin vaikealiukoiseksi kuin muut maalajit (SILLANPÄÄ
7 :a:$ - 5 GJ _ I- Q) -- in (Dl -- CJ 4 -- co i CJ LI-) co i i u-) o r zi- (--- h- C,=/- C c r cm Cl C Ln ct- C up co 4 c) CS, d- CJ LO - Cr) CJ CV CY) C en Crl :3- Le, 't cr - c\j c- cn C3 CJ, c\j d" 4-) s- rcs ccs CT) :CCS,--- r :rt -- (3 N Cr) CD c=, CV I cn CV CvD C:) Lo ct- CV C I Li-) co C Lo 't" r oo Le) Ln - ct- cl- c; c" CJ :ccs (3 - LO C LO LO CI LO C3) (3 (_) :-CS I - () :(3 r > Cri - ci CV c) c-) CV I LO cr) c) CJ CJ -, cm c I LO u-) u-) r I ( co -- ci-",-- CJ c:ri C,:t,-- CT) (r) d- CJ C n:s CJ Lfl Le, cr, co CJ () Taulukko senttia aineistosta CL) -o ci) 4-, 4-) :n:s : s- :as -I-) tr) (-- cu C,-- a:s 3 N - Le) d- c i C\J C - al N, " cz, co C c) (-- (J er) Le) c- cics-, N, CJ N - cn CD 4-> - CL) ec (5 I- --> CL CLS - (3) UI r (3 C = - > > t-c5 E t - r = (3 rcs 4-, : 5- > C -P 4-) () ei (-- CI) (CS MS CL) (3 (3 = --, = % = C) 5- () -Y -CJ () ( 4-) _ Y _C (3 r 5- (3) ts) ) > C) (II 5- I-- n:s D D (cs (3) V) J :7 J - ]L = -I-) r CCS,3
8 96) Näin ollen savien K/P-suhdeluvut olivat keskimäärinkin melko korkeita (49-55) Paitsi maalaji myös se, mitä kasvilajia viljellään, näytti vaikuttavan ravinnesuhteisiin (Taulukko 2) Tämä johtunee eri kasvien erilaisesta l'annoituksesta ja niiden käyttämistä ravinnemääristä Taulukko 2 Viljavuuslukujen suhdelukujen keskiarvot maalajeittain vilja- ja heinäpelloilla Maalaji Ca/Mg Mg/K K/P Vilja Heinä Vilja Heinä Vilja Heinä Moreeni Hieta Hiesu Savi Multamaa Turve Kalsiumin ja magnesiumin viljavuuslukujen suhde (Ca/Mg) oli useimmilla maalajeilla alhaisempi heinä- kuin viljapelloissa Magnesiumin ja kaliumin suhde (Mg/K) oli kaikilla maalajeilla suurempi heinä- kuin viljapelloissa Tämä johtunee "vihreän linjan" runsaiden typpilannoitusten aiheuttamasta kaliumin ryöstöstä Liukoisen kaliumin ja fosforin suhde (K/P) oli yleensä suurempi vilja- kuin heinäpelloilla edellä mainitusta syystä Savimaat poikkesivat yleisestä linjasta, sillä niissä on runsaasti paitsi liukoista myös reservikaliumia Yksipuolisilla viljelymenetelmillä voidaan ravinnesuhteisiin vaikuttaa haitallisesti Esimerkkinä tästä voidaan mainita liian runsaantyppi- lannoituksen aiheuttama "kalinryöstö" säilörehunurmilla Tällaisilta ns vihreän linjan suonurmilta otettiin maanäytteet, jotka analysoitiin (URVAS 983) Taulukkoon on merkitty myös näiden tilojen keskimääräiset ravinnesuhteet -Nämä luvut osoittavat, että suhteellisen vähän kaliumia sisältävän Y-lannoksen käyttö on vääristänyt sekä Mg/K- että K/P-suhteet Viljavuuslukujen ravinnesuhteiden prosentuaaliset jakautumat maalajeit-
9 7 2 i /-\ : (! /,, ili/74, / i ;, ; I, s \ \ \ \ \\_% s % \ \%, %, z, \ \ \','' - " ,--z- Kuvaajat: Moreenit Hiedat Hiesut Savet Multamaat limpeet _ Ca/Mg Kuva Viljavuuslukujen Ca/Mg-suhteen prosentuaalinen jakautuminen maalajeittain ; / j,, ' ::,X\k \ -` -if\-- / I / 4`, \ \ \, ( / ' \ \ \ \\ \,i/ / li ', \ \ '\\ \, \ \ I i ii % \ \ \, \ j / ', \ \ \ ff/,,- y':2 ' a ---- ~I tr) CV c"! tri ci Mg/K Kuvaajat: Moreenit Hiedat Hiesut Savet Multamaat _ Kuva 2 Viljavuuslukujen Mg/K-suhteen prosentuaalinen jakautuminen maalajeittain
10 8 5 / t (\ ' / i( Kuvaajat: 5 / / / / //,'/ / /Pf / '' li ' 3 I ' \\ / i \ It \ \ \\ Moreenit Hiedat Hiesut Savet Multamaat / i / ::,i - "- 7:' /,'''' / \- -%ausaw lh 4, K/P TUrpeet _ Kliva 3 Viljavuuslukujen K/P-suhteen prosentuaalinen jakautuminen maalajeittain (aineisto 3 ) 5 5 ( Kuvaajat: Moreenit HiedOt Hiesut Savet Multamaat Ibrpeet «'" zr""ilir"" 43 4) K/P 43 % Kuva 4 Viljavuuslukujen K/P-suhteen prosentuaalinen jakautuminen maalajeittain, kun aineistoa on n 4
11 9 tain on esitetty kuvissa -3 Jakautumien vinouden poistamiseksi on käytetty logaritmista asteikkoa Maalajien erot näkyvät sekä taulukossa että edellä mainituissa kuvissa Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että viljavuusanalyysin tulkintakaaviossa käytetty maalajiryhmitys (karkeat kivennäismaat, savet,eloperäiset maat) soveltuu hyvin myös ravinnesuhteiden tarkasteluun Näiden maalajiryhmien ravinnesuhteiden keskiarvot ja 8 prosentin raja-arvot ovat seuraavat: Ca/Mg Mg/K K/P ka raja- ka raja- ka rajaarvot arvot arvot Karkeat kivennäismaat Savet Eloperäiset maat Esimerkkinä siitä, miten isommalla aineistolla saadaan selkeyttä suhteiden kuvaajiin, esitetään lopuksi kuva 4, jonka aineisto käsittää kaikki vuosina Viljavuuspalveluun lähetetyt nurmi- ja viljapeltojen maanäytteet (n 4 )
12 KIRJALLISUUTTA BAKER, DE & AMACHER, MC 98 The development and interpretation of a diagnostic soil testing program The Pennsylvania State Univ Coll Agric Bull 826 KERÄNEN, T & JOKINEN, R 964 Magnesiumin puutteen torjuminen kalkkikivijauheilla Referat: Bekämpfung von Magnesiummangel mit Kalksteinmehlen verschiedenen Magnesiumgehaltes Ann Agric Fenn 3: MARJANEN, H, SOINI, S & SIPPOLA, J 979 Timotei Pohjois-Suomen nurmikasvina MTTK, Paikalliskoetoimiston tiedote : -65 MÄNTYLAHTI, V & MARJANEN, H 97 Tuorerehunurmen lannoitus Ann Agric Fenn : SILLANPÄÄ, M 96 Fixation of fertilizer phosphorus as a function of time in four Finnish soils Agrogeol publ 8, 22 p, 974 Säilörehunurmen voimakas typpilannoitus ja maan kalivarat Käytännön Maamies 4: & URVAS, L 966 Anjala-Kymi Summary: Soil map of Anjala-Kymi Ann Agric Fenn 5, Suppl 2, 6 soil maps SIPPOLA, J & TARES, T 978 The soluble content of mineral elements in cultivated Finnish soils Acta Agric Scand Suppl 2: -26 URVAS, L 98 Etelä- ja Pohjois-Suomen luonnontilaisten turpeiden viljavuuserot Summary: Comparison of the chemical properties of virgin peat soils in Southern and Northern Finland Suo 3, : 27-32, 983 Pohjois-Suomen suonurmien ravinteet Koetoim ja Käyt WILLIAMS, CH 977 Trace Metals and Superphosphate: Toxicity Problems J Austr Inst Agric Sci 43, 3-4: 99-9 VUORINEN, J & MÄKITIE, 955 The method of soil testing in use in Finland Agrogeol Publ 63: -44
13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet p KONTTURI, M Mallasohra - kirjallisuuskatsaus 42 p NORDLUND, A & ESALA, M Maatalouden sääpalvelut ulkomailla Kirjallisuustutkimus 66 p MUSTONEN, L, PULLI, S, RANTANEN, & MATTILA, L Virallisten lajikekokeiden tuloksia p + 4 liitettä SUONURMI-RASI, R & HUOKUNA, E Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuuksiin 3 p + 8 liitettä KEMPPAINEN, E & HEIMO, M Förbättring av stallgödselns utnyttjande Litteraturöversikt 8 p MULTAMÄKI, K & KASEVA, A Kotimaiset lajikkeet p LÖFSTRÖM, I Kasvien sisältämät aineet tuholaistorjunnassa 26 p HEIKINHEIMO, Kirvojen preparointi ja määritys 67 p + 2 liitettä SAARELA, I Soklin fosforimalmi fosforilannoitteena p -3 Humuspitoiset lannoitteet p 4-2 YLÄRANTA, T Jordanalysmetoder i de nordiska länderna 3 p LUOMA, S & HAKKOLA, H Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta p KIVISAARI, S & LARPES, G Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohran ja kauran satoon -vuotiskautena Tikkurilassa 54 p ERVIÖ, R Maaperäkarttaselitys ESPOO - INKOO 26 p BREMER, K Ydinkasvien tuottaminen kasvisolukkoviljelyn avulla 63 p ESALA, M & LARPES, G Kevätviljojen sijoituslannoitus savimailla 35 p 'ETTALA, E Ayrshire-, friisiläis ja suomenkarjalehmien vertailu kötoisilla rehuilla 7 p-+ 8 liitettä
14 4 LUOMA, S & HAKKOLA, H Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta p KURKI, L Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista Kasvihuonekurkun tuentamenetelmien vertailua Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla 2 p VUORINEN, M Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna 7 p ANISZEWSKI, T Lupiini viherlannoituskasvina Arviointeja esikokoiden ja kirjallisuuden pohjalta p HUOKUNA, E & HAKKOLA, H Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella 54 p VALMARI, A Roudan kehittymisen tilastollinen malli 33 p HAKKOLA, H Kuonakalkituskokeiden tuloksia p SIPPOLA, J & SAARELA, I Eräät maa-analyysimenetelmät fosforilannoitustarpeen ilmaisijoina 2 p RAVANTTI, S Terhi-punanata 37 p URVAS, L & HYVÄRINEN, S Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa p
15 -"erl! = = _ ',= 4, " * ;,: - - 4! kr," "" -%- Jr,,,,,- (,"" :=" -&- 74 `-4:±-,; '!;:i -
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 13/85 RAILI JOKINEN ja SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K JOKIOINEN 1985 ISSN 0359-7652
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS r 1 Tiedote n:o 16 1982 JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v. 1980 Leila Urvas L Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 31600 Jokioinen
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 8/90 LEILA URVAS Kasvintuotannon tutkimuslaitos Sinkkisuifaatti timotein lannoitteena Sinkkisulfaatti ja -kelaatit sinkkilannoitteina JOKIOINEN 1990 ISSN 0359-7652
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 10/87 MARTTI VUORINEN ja MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Porkkanan ja punajuurikkaan sadetus, typpilannoitus ja kalkitus poutivalla hiekkamaalla JOKIOINEN 1987
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 10 1980 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINNAN JA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEIDEN TULOSTEN VERTAILU Jouko Sippola Maatalouden tutkimuskeskus
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LEILA URVAS. Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/92 LEILA URVAS Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2 Helvi Marjanen: Hivenaineet maassa ja kasveissa sekä niiden merkitys ravitsemuksessa. (Osa: Kivennäisainesuhteet) Väinö Mäntylahti: K Tuorerehun
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS Tiedote N:o 13 1981 MAASTA ERI MENETELMILLÄ UUTTUVAT IVENAINE- MÄÄRÄT JA NIIDEN KORRELOINTI TIMOTEIN IVEN- AINEPITOISUUKSIEN KANSSA JoukoSippola ja Martti
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotViljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009
Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/83 RAIJA SUONURMI-RASI Maantutkimusosasto ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon koeasema Kaliumin lannoltustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuukslin
LisätiedotPAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN
LisätiedotJOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS
JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 316 Jokioinen Tiedote N:o 15 1982. -JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Leila Urvas ISSN 357-9X TIIVISTELMÄ
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotLAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOJOIS-SUOMESSA Esko Koskenkorva MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotPellon kunnostus ja maanhoito
Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/87 PIRJO LEIVISKÄ ja RISTO NISSILÄ Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa JOKIOINEN 1987 ISSN 0359-7652
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotMaatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A. Leila Urvas. Maaperäkarttaselitys Forssa. .11, Maatalouden tutkimuskeskus
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Leila Urvas Maaperäkarttaselitys Forssa.11, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen,
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotVILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA
VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 6/84 MARTTI VUORINEN Kainuun tutkimusasema Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 6/84 MARTTI VUORINEN
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotM TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/89 MARKETTA SAASTAMOINEN ja PERTTI PÄRSSINEN Kasvinjalostuslaitos Yty-kaura JOKIOINEN 1989 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEODTE 21/89 MARKETTA SAASTAMOINEN
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotOhjeet fosforilaskurin käyttöön
Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotMAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 3 1978 VILJAVUUSLUOKITTAISET SADONLISÄYKSET PAIKALLISISSA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEISSA Jouko Sippola ja Helvi Merjanen' L. Maatalouden
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotArja Nykänen. Kalkituksen vaikutus maan vaihtuvien kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksiin
Arja Nykänen Kalkituksen vaikutus maan vaihtuvien kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksiin Arja Nykänen Kalkituksen vaikutus maan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksiin Effect of liming on the
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotM TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/91 JUHA VILKKI Kasvinjalostuslaitos Kulta-kevätrypsi JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/91 JUHA VILKKI Kulta-kevätrypsi Kasvinjalostuslaitos
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 20/89 LEILA URVAS. Kasvintuotannon tutkimuslaitos TAUNO TARES Kasvinjalostuslaitos Maanäytteiden ottoaika ja viljavuusluvut JOKIOINEN 1989 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
LisätiedotTIEDOTE N:o 11 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 11 RAILI JOKINEN: TALKKITEOLLISUUDEN SIVUTUOTE MAANPARANNUS- AINEENA JA MAGNESIUMLANNOITTEENA VANTAA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS,MAANVILJELYSKEMIAN
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/86 SAIJA RAVANTTI Kasvinjalostusosasto Iki-timotei JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/86 SAIJA RAVANTTI Iki-timotei Kasvinjalostusosasto
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/85 ROLF MANNER ja TAINA AALTONEN Kasvinjalostusosasto Kartano-syysruis JOKIOINEN 1985 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/85 ROLF MANNER ja TAINA
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 22/86 LEILA URVAS ja KALEVI VIRRI Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys TURKU RYMÄTTYLÄ JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 22/86 LEILA
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotPAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 Pirkko Manninen ja Helvi Marjanen: Porkkanan hivenravinnekokeet paikalliskokeina 197-1974 HELSINKI 1976 Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK)
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. ERKKI KEMPPAINEN, ANTTI JAAKKOLA ja PAAVO ELONEN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 15/93 ERKKI KEMPPAINEN, ANTTI JAAKKOLA ja PAAVO ELONEN Peltomaiden kalkitustarve ja kalkituksen vaikutus viljan ja nurmen satoon Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotVarastoravinteet Varastokalium
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Varastoravinteet Varastokalium Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotTIEDOTE N:o 3 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEM1AN JA -FYSIIKAN LAITOS NIITTONURMEN SYYSLANNOITUS
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEM1AN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 3 HILKKA TÄHTINEN, JAAKKO KÖYLIJÄRVI JA PENTTI TEITTINEN: NIITTONURMEN SYYSLANNOITUS VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 17/84 RAILI PESSALA Puutarhaosasto HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema ARVI VALMARI Lapin tutkimusasema Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä JOKIOINEN
LisätiedotMAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 6 1_979 PINTAKALKITUKSEN JA K-LANNOITUKSEN VAIKUTUS NURMEN SATOON JA SEN N-, P-, K-, Ca- JA Mg- PITOISUUTEEN. Rauno Peltomaa, Onni Pohjanheimol)
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.
VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/86 ERKKI KEMPPAINEN - Maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Lietelanta nurmen peruslannoitteena JOKIOINEN 1986
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotLAPIN KOEASEMA TIEDOTE N:0 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON. P Juola, R Heikkilä ja A Valmari
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE N: 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON P Juola, R Heikkilä ja A Valmari MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
Lisätiedot