MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 8/92 MARKETTA SAASTAMOINEN. Sohvi-herne. Jokioinen 1992 ISSN

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 8/92 MARKETTA SAASTAMOINEN Sohvi-herne Jokioinen 1992 ISSN

2 Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 8/92 MARKETTA SAASTAMOINEN Sohvi herne Kasvinjalostuslaitos 316 JOKIOINEN Puh. (916) 1881 Jokioinen 1992 ISSN

3 1 SOVI -ERNE Sohvi-herneen polveutuminen Sohvi-herne periytyy vuonna 1972 Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen koekentällä tehdystä risteytyksestä Sv U 4122 x Rovar.- Sv U 4122-linja on saanut myöhemmin lajikenimen Simo. Rovar on hollantihinou matalakavuinen lajike. F -sukupolvi on kasvatettu vuonna 1973 kasvihuoneessa. F -sukupolvi on kasvatettu kasvinjalostuslaitoksen kentällä vuonna Segrekoituvia F -F sukupolvia on edelleen kasvatettu kasvinjalostuslaitoksen koekentällä vuosina 1975 ja Vuonna 1977 on tehty yksilövalinta F5-sukupolvea edustavasta jälkeläistöstä. Tämä linja otettiin vuonna 1981 lajikekokeisiin ja se sai linjanumeron Jo 185. Sohvin jalostuskaavio näkyy taulukosta 1. Sohvin jalostus on tapahtunut lähinnä ns. bulk-menetelmää käyttäen. Sohvi.-herneen testaus lajikekokeissa Sohvi-hernettä on testattu jalostajan järjestämissä jalostuskokeissa vuosina ja 199. Virallisissa lajikekokeissa Sohvia on testattu 5 vuotta, vuosina ja vuonna se oli virallisissa lajikekokeissa n.s. neuvonnallisena jalosteena (Taulukko 2). Jalostajankokeista Sohviherneestä on koetuloksia 12 kpl ja virallisista lajikekokeista.34 kpl eli yhteensä 46 kpl. Sohvi-herneen morfologia Sohvi-herne on lehdellinen jaloste. Lajikekuvauksen linjasta on tehnyt Valtion Siementarkastuslaitos (vrt. Liite 1). Sohvi-herneen satoisuus Sohvi on hyvin satoisa. Virallisissa lajikekokeissa ainoastaan Solaralajike on ollut keskimäärin 4 % satoisampi kuin Sohvi-herne. Satoero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (Taulukko 3, Kuva 1). Sohvi-herne on ollut virallisissa lajikekokeissa merkitsevästi satoisampi kuin Proco ja

4 2. Taulukko 1. Sohvi-herneen jalostuskaavio Vuosi Materiaali ja sen kasvatus, valinta ja testaus Sukupolvi 1972 Risteytys Sv U 4122 (Simo) x Rovar 1973 F 1 -sukupolvi kasvihuoneessa 1974 F2-sukupolvi koekentällä (paririvi) koekentällä (1 m2 ruutu) F 4 -sukupolvi koekentällä (1 m 2 F 5 -sukupolvi koekentällä tehdään yksilövalinta ruutu) (1 m 2 ruutu) linja, paririvikasvatus 1979 linja, 'paririvikasvatus linja, 1 m2 näyteruutu F saa linjanumeron Jo J85 3 kerranteen lajikekoe Jokioisissa kerranteellinen lajikekoe Jokioisissa F kerranteellinen lajikekoe Jokioisissa, F 11 -F 13 Mietoisissa ja Anjalassa kerranteellinen virallinen lajikekoe F 14 -F 17 virallisten lajikekokeiden koepaikoilla 199 kerranteellinen lajikekoe Jokioisissa F neuvonnallisena jalosteena virallisissa F 19 lajikekokeissa 1992 kauppaanlasku, saa nimen Sohvi F 2

5 3. = vira llin en laj ike ) a) co X -) c c X a), ( r-- co X a) ( c ID 4-) co ii co cr) cz co CO x X ).X M 521, C\J a) X )..x ctl co x E -), w M -P (1) E -,--i -P M M M. -P - cd M I en.-)... co 1 d) M c cti cei - cts cti a E M :1 :CO 4-) E CO , > -P E'.o -E. W U) ( Cd M 5-,._ M.. -19<,-) >-) ä ---' (1 -P -P p,,-1 4-) cci 4-) C.) 4-) --, -E' l,-) ( 1 M 4-) 4 -. ). Cd w - r1. M M M W 4-) E > cd cd > E..-i u).. Z.. -P E - -P.. M >..X en o.x c.) 4-).. cic - E u) u) "---) Z Z co 5., cf) ai 4-) 1 M I... Cti 1 - co.._.-,-), u) > (1.) C,-) :(13 4-),-) C 3 M :1 (I W E C.) co...- :co (1 G3,.,. 5-, M. 4-) M > (,._.X.X 4-) >- E... ri ej,-) -,-) u),. 4-) E --I 5-,.. (1) (C1,--1 M (i21 :(13 cci M M M 1 (1i1 U),-).-1 <<C 1-) CO Cl-,,_1,-.1,-) CO M Taulukko 2. Sohvi-herneen Koepaikka

6 V irhee tön ) Ln (. NO).... up cr).) I- (N (-\.! ("\J cv c co,-; cc) (.,--i c)) ) (ON ( c--- N CO C--- ( ( N r -- N CO r - N t"--- CO CO.() dr 3 r-- LI) ) N (N1, N LI) N (. CO 1", ( ) NN I' CO ) CO N CO N CO CO CO Sohvi-herneen menestym inen v ira llis issa lajike kokeissa vuosina Va lku ainen Kasvu- Pituus ö`z > N N )) ) CO 19 ( ) CO CO CO CO (.. ( C\. CO 3 LC) C, in N N CO (9 (9 (D dr r - ) CO (. N C) if) CO N dr Ln N 3 19 N CO 1".- N dr ( 1 dr LI) d" Ln 1,- c dt Ln d` Ln (r) Ln, :',:...,,,, 1( CO dr N dr ( ( ON d' ) 6) (9 N N (9 ) CO Ln CO C\.I CO N N Lo ( dr ) cv I-,--1 CV ) N N N N N N N N N N N N N N N N N N dr C, (. CO CO dr ( ) 3 ') N CO L' CO ) ) CO Ln co LI) N N in N CO CO CO 3 N N N N N N N N N N N N N N N,. d N CO r--- 3 N r - C--, 19 CO Cu 19 CO N CO CO N LI) 3 S d CO '-4 N C\J N N 1 N 3 3 N N LONN 1n ( CjN N ) O1- N CO 3 dr N CO r's (. LOLO N (. tr) ) CO if) ( ( ) 3 Lo )L C1.,.,,, C--- CV 1.13 CO Lt-) dr ) (1) 3 N ) CO 3 CO LO LI) CO CO LI) dr dr N dr d-) N d" 113 (9 CO 1" Lf3 CO d if) N CO LI), Cr) 1n CD (r) N CO dr N in (\J ' d" N LI) ( ) ) ) Co ) ) 3 ) ) CO ) -) CO CO ) N CO ) dl- -) Ln Lo Ln (1) ( NO ) ) ) ) ) NO d" (C) CO 1. N CO CO N C)1 N 1,- 19 NO) N ) N C"-- CO ir) (C [ - C),- )). d- N 1 ( c N N N N N N CO dr N N N N C 7:5 ") ''-) (TV 4-) 4-) 4-) 4-) - 4--) -P 4-N.--1..,--i, > >..Y > > > > > >.....Y C._ O..Y >._- L.... C...Y -..., n I S_, <L X u) X cn X ( u) - U) U) Ii, u)

7 5. Vir hee tön Valkuainen. W CIO CO C(1 N \.1 LC) Lf) r \J N LO CO N Cr) N N cli (jln CO N Ln ID Kasvu P ituus cvs. r N ") G) cli Merkitsevyys:

8 6. ) 3 N- (. LC) "t CO C\J 1 (1-=V1-1/9>1 998) V/ON OIVSN3V\1318

9 7. Allround: Sohvi-herne on ollut keskimäärin 24 % Procoa ja 36 % Aliroundia satoisampi (Taulukko 3). Sohvi on ollut keskimäärin 1 % satoisampi kuin ankkijan emmo ja Pika, 5 % Panua ja ovia, 21 % ankkijan eikkaa ja 15 % Kiriä satoisampi. Myös jalostajankokeissa Sohvi on ollut satoisa (Taulukko 4). Se on ollut merkitsevästi satoisampi kuin ertta, jonka se on voittanut sadossa keskimäärin 2 prosentilla. Sohvi-herne on ollut keskimäärin 11 % satoisampi kuin Proco, 2 % ankkijan emmoa, 3 % Allroundia ja 12 % ankkijan pikkaa!iatoikampi. Panu, Pika, ovi, Kiri, Rondo ja Solara ovat olleet jonkin verran Sohvia satoisampia, mutta ero näihin lajikkeisiin ei ole' ollut merkitsevä. Sohvi-herneen kasvuaika Sohvi-herne on kasvuajaltaan keskitasoa. Sen kasvuaika on ollut virallisissa lajikekokeissa keskimäärin 95 päivää. Suositeltavien lajikkeiden luettelossa olevista hernelajikkeista Solara on merkitsevästi myöhäisempi kuin Sohvi. Virallisissa lajikekokeissa Sohvi on ollut keskimäärin 4 päivää aikaisempi kuin ankkijan emmo ja 3 päivää aikaisempi kuin Solara ja Allround (Taulukko 3). Proco ja Pika ovat olleet keskimäärin 8 päivää aikaisempia, kuitenkin ne ovat huomattavasti heikkosatoisempia kuin Sohvi (Taulukko 3). Panu on ollut keskimäärin 4 päivää ja ovi keskimäärin 3 päivää Sohvi-hernettä aikaisempia. Vanhoista lajikkeista Kiri on ollut keskimäärin 11 päivää ja ankkijan eikka 1 päivää myöhäisempiä kuin Sohviherne. Jalostajan kokeissa Sohvi-herneen kasvuaika on ollut samantapainen kuin virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 4). Sohvi on ollut merkitsevästi aikaisempi kuin ankkijan emmo ja ertta. ertta on ollut keskimäärin 7 päivää ja ankkijan emmo keskimäärin 5 päivää Sohvia myöhäisempi. Proco ja Pika ovat olleet keskimäärin 9 päivää ja Panu keskimäärin 6 päivää Sohvia aikaisempia. Allround on ollut keskimäärin 5 päivää Myöhäisempi kuin Sohvi. Voidaan siis sanoa, että Sohvi-herne on merkitsevästi aikaisempi kuin muut lehdelliset herneet Procoa lukuunottamatta. Samalla puolilehdettömistä herneistä Solara on merkitsevästi myöhäisempi kuin Sohvi.

10 8. V irheetön C N N cr N ON ON 3 Cr LI) N ) LI) N ) Cr) CO N LO ) CO Cr Cr COr.Lfl Ln c.c) in NCO N CO ( ( N ( ( ( ( cn r-- o N Cr Cr N cr 3 1 N CO N ") h CO CO CID. 3 C. CO CO cr CO CO CO N NN ) ) ( ( NO CO CO CO ) CO CO ) ajo Va lku ainen (')C N LI) ) 3)N 3 LI-) CO CO CO N LC) CO CO C' CI" () LI),--i LO CO CO 3 Cr (ON ( ( Ln cn N N 3 Cr h 3 Cr) (jn h CO Cr CO h ) ) N (\J LI) 3 ) cr CO N 1. CO 3 (Nl Ln CO ') LO N N N N N N N N N N N N C'JOJ Sohvi-herneen menestyminen jalostajankokeissa v Kasvu- Pituus cd -P cdw " ta() cn cr CO LO N Cr N CO CO ) CO cr )(O ct L. d" a) Ln NO co st- o ) NO Lr) co ) N N N N N N N CV N Cr N CO N CO ) N LC) CO ) ) CO Cr CO CO N N cr 3 (X) cr 3 CO.--1 N,--i N i 4 r--i -i,z1- (OCY) N N LC) N N) ON Cr CO 3 Cr CO CO LI) 1 Cr in N -,.. ) 11) LO cr Cr N N in st N CO CO cr CO NN Cr N cl- C".---I CO 11) (( in in sr Ln cr) co si- in LI') in CO CO CO N CO CO N- 3 CO 3 LI) CO ) ) ) ") ) ajo) ) ajo) i O ajo c cr) Lc) CO co ) co ) co Cr CO N o ))- h Cr CO 3-4 cr CO CO cr CO CO ) CO, CO ( ( NO NO) NO h N ) CsJ Nd" C Ln N N N N N CO ( ) N cr) N N N C Taulu kko 4. M _2 2 E ' E (LI e M C) M ei (- M M M M 4-) M 1-) 4--) 4-) -P.,--1.r-i 4-) > > > -P > -I > > :3 > M >._ r1. 2 M,C 2 M,C ,...2 > C' ( - X < U) X = U) X X( X u)x :1-. U) X X U) X U) X CL, U)

11 9. Virhee tön -Cj CJ, Cr) Cv co co N N N N P,-; d,-i -; CO d CO d" CO N Cr) Valkuainen co c -C\jLO cv L( d" ') (-r) (. 6) ) Cr) -i L.C) N N N N N N N CO N,- 1"--- (- cv co N N -i N N Lf) CO d" CID Cr) N Cr) cd -P N ") d" cr) c.o ( ( cd V. O ( $ >. cl -P,--1,-i ). 1,.. -P 'I" -4 N -I u") V (1) N Ln -I -1 o o,-; o o,-1 en o d` cv 1- N :co CO N ) o ( ) :(13 N '),---i N,--i en o V Koke ita co >-> >) cd > - CC CC (Li 1-,.,-1,-I.,-I,-1..,.,--i > > ' > >.., 6.o -' --io I I S--, S-, 12-, Up. U] Cn Up

12 1. Sohvi-herneen varren pituus Sohvi-herne on kasvutavaltaan puolikorkea lehdellinen jaloste. Sen keskimääräinen pituus suhteessa muihin lajikkeisiin on vaihdellut virallisissa lajikekokeissa cm (Taulukko 3). Sohvi on hiukan pitempi kuin nykyisin suositeltavien lajikkeiden luettelossa olevat hernelajikkeet. Se on ollut merkitsevästi pidempi kuin ovi (ero 6 cm), Panu (ero 5 cm), Pika (ero 12 cm), Proco (ero 18 cm) ja Solara (ero 8 cm) (Taulukko 3). Allround on ollut keskimäärin 15 cm ja ankkijan emmo keskimäärin 9 cm sekä ankkijan eikka keskimäärin 3 cm lyhyempiä ja Kiri on ollut keskimäärin 42 cm pitempi kuin Sohvi-herne. Sohvin pituus suhteessa muihin lajikkeisiin jalostajankokeissa on ollut samantapainen kuin virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 4). Sohvi-herne on ollut merkitsevästi pidempi kuin Allround, ankkijan emmo, Panu, Pika ja Proco. Samalla Sohvi on ollut merkitsevästi lyhyempi kuin ertta. ertta on ollut keskimäärin 5 cm pitempi kuin Sohvi (Taulukko 4). Nykyisiä hernelajikkeita pitemmän kasvutapansa ansiosta Sohvi-herne ei ole niin poudanarka kuin matalakasvuiset herneet, mistä osittain johtunee sen korkea sadontuottokyky. Pitemmän vartensa ansiosta Sohvi on helpompi puida poutakesinä, jolloin etenkin Proco jaa aivan liian matalaksi. Pitemmän vartensa ansiosta se sopii myös muita lajikkeita paremmin seosviljelyyn kauran tai muiden viljalajien kanssa. Sohvi-herneen kukinnan kesto Sohvi-herneen kukinnan kestoaika on keskimääräinen, pitempi kuin aikaisten lajikkeiden, mutta lyhyempi kuin pitkävartisten vanhojen lajikkeiden. Virallisissa lajikekokeissa ovin, Pikan ja Procon kukinnan kesto on ollut merkitsevästi Sohvi-hernettä lyhyempi (Taulukko 3) ovin ja Pikan kukinnan kesto on ollut keskimäärin 3 päivää ja Procon 4 päivää lyhyempi kuin Sohvin. Panun kukinnan kesto on ollut 2 päivää lyhyempi, ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Kirin kukinnan kesto on ollut merkitsevästi (7 pv) pidempi. Allroundin kukinnan kesto on ollut keskimäärin 3 ja Solaran 2 päivää lyhyempi kuin Sohvin. ankkijan emmon kukinnan kesto on ollut samanlainen kuin Sohvi-herneen ja ankkijan eikan 4 päivää pitempi kuin Sohvin.

13 Jalostajankokeissa ankkijan emmon kukinta on kestänyt 3 päivää lyhyemmän ajan kuin Sohvi-herneen (Taulukko 4). ertta on ollut keskimäärin 11 päivää ja ankkijan eikka 4 päivää pitempään kukkiva kuin Sohvi. ovin, Panun ja Pikan kukinta on kestänyt keskimäärin 5 päivää ja Procon 3 päivää lyhyemmän ajan kuin Sohvi-herneen. Sohvi-herneen kukinnan kesto on jonkinverran uusia lajikkeita pidempi, mistä saattaa osittain johtua sen korkea sadontuottokyky. Se on kuitenkin samalla merkitsevästi aikaisempi kuin Solara. Sohvi-herneen laonkestokyky Nykyisiä lajikkeita hiukan pitemmästä varrestaan huolimatta Sohvin lakoisuus ei ole ollut muita lehdellisiä lajikkeita suurempi, vaan pikemminkin pienempi. Ainoastaan puolilehdettömät lajikkeet ovi, Panu, Pika ja Solara ovat olleet merkitsevästi laonkestävämpiä kuin Sohvi virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 3). ovin lakoprosentti on ollut keskimäärin 25 %- yksikköä pienempi, Panun keskimäärin 2 %-yksikköä, Pikan 35 %-yksikköä ja Solaran keskimäärin 15 %-yksikköä pienempi kuin Sohvin. Allroundissa, ankkijan emmossa, Kirissä ja Proqossa on ollut keskimäärin enemmän lakoa kuin Sohvi-herneessä. Allroundin ja ankkijan emmon lakoprosentti on ollut keskimäärin 9 %-yksikköä korkeampi, Kirin keskimäärin 11 %-yksikköä ja Procon keskimäärin 4 %-yksikköä korkeampi kuin Sohvi-herneen. Jalostajankokeissa Sohvi-herne ei ole merkitsevästi poikennut muista lajikkeista laonkestävyytensä suhteen (Taulukko 4). Allroundissa, ankkijan emmossa, ertassa, Kirissä, Panussa, Procossa ja Rondossa on ollut keskimäärin enemmän lakoa kuin Sohvi-herneessä. Vastaavasti ankkijan eikassa, ovissa, Pikassa ja Solarassa on ollut vähemmän lakoa kuin Sohvissa. Lehdelliseksi herneeksi Sohvi-herne on varsin hyvin pystyssä pysyvä jaloste. Siinä on ollut keskimäärin jonkin verran vähemmän lakoa kuin muissa lehdellisissä herneissä.

14 12. Sohvi-herneen satoisuus eri olosuhteissa Satoisuus eri viljelyvyöhykkeillä Sohvi-herne on menestynyt hyvin eri viljelyvyöhykkeillä (Taulukko 5, Liite 2). T-viljelyvyöhykkeellä se on ollut merkitsevästi satoisampi kuin Allround (ero 36 %) ja Proco (ero 25 %) virallisissa lajikekokeissa. ITviljelyvyöhykkeellä Sohvi on ollut virallisissa lajikekokeissa merkitsevästi satoisampi kuin Allround (ero 34 %), ertta (ero 17 %), ankkijan emmo (ero 14 %) ja Proco (ero 23 %). T-viljelyvyöhykkeellä ainoastaan Solara on ollut keskimäärin 4 % satoisampi kuin Sohvi; ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. II-viljelyvyöhykkeelläkään mikään lajike ei ole tuottanut merkitsevästi enemmän satoa kuin Sohvi-herne. Satoisuus eri maalajeilla Sohvi on ollut keskimäärin kilpailukykyisempi muihin lajikkeisiin verrattuna savi- ja hiesumailla kuin karkeilla kivennäismailla (Taulukko 6). Kuitenkaan karkeilta kivennäismailta ei ole kuin kolmen virallisen lajikekokeen koetulokset. Pika on ollut merkitsevästi satoisampi kuin Sohvi karkeilla kivennäismailla. Sohvi-herne on ollut merkitsevästi satoisampi kuin Allround (ero 36 %), ankkijan emmo (ero 12 %), ovi (ero 9 %), ertta (ero 17 %), Pika (ero 14 %) ja Proco (ero 26 %) virallisissa lajikekokeissa savi- ja hiesumailla. Samalla se on ollut savi- ja hiesumailla virallisissa lajikekokeissa 1 prosenttia satoisampi kuin Solara. Myös muut lajikkeet ovat olleet heikkosatoisempia kuin Sohvi. Jalostajankokeissa Sohvi on ollut merkitsevästi satoisampi (ero 2 %) kuin ertta savi- ja hiesumailla. Voidaan sanoa, että ainoastaan Pika on ollut karkeilla kivennäismailla merkitsevästi satoisampi kuin Sohvi. Erityisen hyvin Sohvi on menestynyt savi- ja hiesumailla.

15 13. (v C ) ) i _2 I u C) -) I I o (r) dr II) N I I N ) 1- : c 2 3 G") I Viljelyvyöhyke kok. kg / ha CO N ( ) (. Cr) Le) ) t o-) cn -) cn o N o N I I CO cn,-1 (. co /-,-; d d- --; N N Ii CO CO u3 N (13 (1) ( 5 Taulu kko 5. virallinen,--i cc.-._x E,-i E,-; C 1- (I M -,., _x 4, (t..)._.,-,,,c c c m - co ce > 5, c,_ c ( CO < S S S = vanha lajike, Merkitsevyys:

16 14. cin.4.-, 'd G) 3-1 (1- ( 1. -) CO (. N 3 C13 ) 3 ) CO N ) 3-1 r\j II Taulu kko 6. Sohvi-herneen sa toisuus (jk = jalostajan Savet ja hiesut kiv ennäismaat > CO CO 3 d" C 3 1. d" C\J cj C\J C.1-1 N CO CO ) CO ) ( Cr Cc) II ci cn ) CO d" -1 d" 1. ( LO c\4 cr) cy). I o I cz ci) -zc an kkij an emmo,--1 CC,-1 4-),-1 - CO (..) - CU > S.,.. = = Cf) cn

17 J5. Satoisuus eri vuosina Sohvi-herneen sntoisuus on ollut jonkinverran erilaista eri vuosina. Virallisissa lajikekokeissa Sohvi on ollut hyvin satoisa muihin lajikkeisiin verrattuna poikkeuksellisen kylmää vuotta 1987 lukuunottamatta (Taulukko 7). Vuonna 1986 Sohvi-herne on ollut merkitsevästi satoisampi kuin Allround (ero 49 %) ja Proco (ero 4 %) ja vuonna 1988 merkitsevästi satoisampi kuin Proco (ero 25 %). Vuonna 1986, 1988 ja 1989 mikään lajike ei ole tuottanut enemmän satoa kuin Sohvi. Vuonna 1987 Panu ja Solara ovat olleet merkitsevästi satoisampia kuin Sohvi. Ainoastaan Allround on ollut vuonna 1987 heikkosatoisempi kuin Sohvi. Vuonna 1991 ainoastaan Solara on ollut keskimäärin satoisampi kuin Sohvi; ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Jalostajankokeissa ei ole mitään merkitseviä eroja Sohvi-herneen menestymisessä eri vuosina (Taulukko 8). Koetulosten perusteella vaikuttaa siltä, että Sohvi on hyvin satoisa normaalina ja hyvinä vuosina, sen sijaan se ei näytä kovin hyvin menestyvän poikkeuksellisen kylminä vuosina. Suomen ilmasto ei kuitenkaan ennusteiden mukaan ole kylmenemässä vaan pikemminkin lämpenemässä. Satoisuus eri koepaikoilla Sohvi-herne on menestynyt hyvin eri koepaikoilla Satakunnan tutkimusasemaa lukuunottamatta (Taulukko 9). Se on ollut merkitsevästi satoisampi kuin ertta (ero 17 %) ja Proco (ero 24 %) virallisissa lajikekokeissa kasvinjalostuslaitoksella Jokioisilla. Anjalankosken koepaikalla Anjalankoskella se on ollut merkitsevästi satoisampi kuin ovi (ero 18 %), ankkijan emmo (ero 9 %), Pika (ero 28 %) ja Proco (ero 52 %) virallisissa lajikekokeissa. Sohvi-herrw: on ollut merkitsevästi satoisampi kuin Pika (ero 36 %) ja Panu (ero 22 %) ankkijan kasvinjalostuslaitoksella Anttilassa, yrylässä. Ainoastaan Solara on ollut merkitsevästi satoisampi kuin Sohvi-herne kasvinviljelyn tutkimusalalla Jokioisilla. Muiden lajikkeiden suhteen ei ole merkitseviä eroja sadontuotossa eri koepaikoilla.

18 16. CO CNi CO N ) ) ) 3 dl- CY) I I Lr) in Lr) i) Ln dl- 1- CO (Y) CV di- 3 dr CO CO N CO CO N Co ) Cr) I I Ln cv Lr) Lr) Ln Ln ir) ir) CO ( ) di- ) LI) LI) LO NO 1 N co oc) c)-) N o) CJ II (C) '1- C(D CO CO CO LD CO LI) LI) cc CO N N (Ni NO CO CV d" cc CO CO II LO cd CO CO CO CO CO CO ( N CO ) dl- CO LI) N 3 c CO CO CO CO ) (Y) ii cc ) dl- CS) o ) ) CO ) ) N (v cc (3) CO CO N CO II CO CID ei o Taulu kko X E E ) Cl) eo cid (Cl ( ''-),-) (Cl (Cl.. +) o.- -P -, (Cl r (Cl.4 C C > E' 2 C (Cl (Cl Cl) (Cl --, cc cc -, -. ii fx Cf)

19 I[7. (-no Cn II N ) d- CO Cr) ) N CO dr N d- Ni II N CO CO r N II Cr) N CO 3 1 N CO eri vuosina jalostajankokeissa Cd b. Taulu kko 8. Sohvi -herneen sato isuus c b.1:1 Cr) CO LC.) CO 3 N co CS) N tf) N ON Cc) N N II N N N -) ) 1 ) N Cr) II N N N N II) ( CS) CO ( CY) N LI) Cr) I I N C \J N N LI) 1 1 Cn CS) CO Lf) II N N ) 1 CO )) CO Cn II )) ) CO I I - E ' E C) ;) = X Cli - -I-) > -P, '.- > E._X ',-, en S = ',-) (I) - S--, X X 121-., 13, c) = vanha lajike, ei enää suos ite ltavien lajikkeiden luettelossa

20 C > (Ti b. E. >) X X I cd 1.1) NO c) c (. Cr) I I ) ( cr) Lt) ) ) tai) X X cd > C3._. C,) o cn E X :cd 5 tio Ön X II X X X, ) > X satoisuus = jalostajan koe; Taulukko 9. ) I' st c CO r N N II - 1 LO co co Lcd 3 ( ( ) d" N CO ( ) c ) N c N cr) II ( N ") ' co co sr o cs) N o o o o o I I ( 1- cr) t (, co sr co o N co ( CO Lf) in co I I sr co sr sr,-; > _ Cf) - 6 <t Cd._..Y, ) E (d, ) cd -12, 5_, CJ > --, "' Cd -, X la,.-, 121-, - cd (d CO 1 = vanha lajike; ei enää suositeltavien lajikkeiden luettelossa Merkitsevyys:

21 1 9. Satakunnan tutkimusasema CO, I co CO Cr),--i C \J I I oo --;,--i N --i 1- oo,- if) N N -; 1_1-) (j N, ; 11-) CO i N i Anjalankosken koepa i kka - ta > t). Cr) ( r-4 Cn II L.c) Cn ( (1-.) CO II cn Cr) Cr) Cr) (r) 6) CO (r) (r) N CO (C) CO N N it) CO ct cn N Le) co 4-) ( CO 'zi" ) C II ") N CO N 3 CO (. 11-) CO,; L.c) cn t.n 4-), Cr) LO ( II LC) 3 CO ON :ce) CO CO CO v,--;, -Y,--i.- E ',--I E --, X X 42,,-I 4--% > S-, 4-) -< L >._, I II,--1 ',--) '-') S-. en <C = X X X. CO!

22 2. CX) 3 CO CO 3 CO in N CO 3 N CO I I N C NNNN (.2 3 CO CO I" CS) Ln co co ( N- "), N II NLO Lfl L. ( Ln E C 1 > : I Cr).=C X X -,.,O ef) Merkitsevyys:

23 21. Sohvi-herneen siemen ja sen koko Sohvi-herne on vihreäsiemeninen jaloste. Siemen on pyöreä ja täyteläinen, kooltaan keskikokoinen. Sohvi-herneen siemen on merkitsevästi pienempi kuin Allroundin, ankkijan emmon ja Solaran siemen. Allroundin keskimääräinen tuhannensiemenenpaino on ollut 47 g korkeampi, ankkijan emmon keskimäärin 38 g ja Solaran keskimäärin 78 g korkeampi kuin Sohvin virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 3). ovilla ja ankkijan eikalla on ollut merkitsevästi pienempi siemen kuin Sohvi-herneellä. Sohvi-jalosteen siemenkoko on ollut keskimäärin hiukan pienempi kuin Procon ja samanlainen kuin Pikan ja Panun siemenkoko. Jalostajankokeissa Sohvi-herneen siemenkoko on ollut merkitsevästi pienempi kuin Allroundin ja ankkijan emmon ja merkitsevästi suurempi kuin ovin siemenkoko (Taulukko 4). Samalla se on ollut keskimäärin isosiemenisempi kuin ankkijan eikka, Kiri, Panu ja Pika sekä keskimäärin pienisiemenisempi kuin ertta, Proco, Rondo ja Solara. Erityisesti Sohvi-hernettä myöhäisemillä lajikkeilla Allroundilla, ankkijan emmolla ja Solaralla mutta myös aikaisella Procolla on Sohvia isompi siemen-. Nykyisistä lajikkeista ainoastaan ovilla on merkitsevästi Sohvia pienempi siemenkoko. Sohvi-herneen valkuaispitoisuus ja -sato Sohvi-herneen valkuaispitoisuus on varsin korkea. Sen valkuaispitoisuus on ollut virallisissa lajikekokeissa merkitsevästi korkeampi kuin Allroundin (ero 2.3 %-yksikköä), ankkijan eikan (ero 3.6 %-yksikköä), ovin (ero 2.2 %-yksikköä), Panun (ero 3.5 %-yksikköä), Pikan (ero 1.8 %-yksikköä), Procon (ero 2.6 %-yksikköä) ja Solaran (ero 1.2 %-yksikköä) valkuaispitoisuus (Taulukko 3). Ainoastaan ankkijan emmon ja Kirin valkuaispitoisuus on ollut virallisissa lajikekokeissa korkeampi kuin Sohvin. Sohvi-herne on tuottanut korkeita valkuaissatoja. Virallisissa lajikekokeissa ainoastaan Solara on tuottanut 1 % korkeampia valkuaissatoja kuin se, kuitenkaan ero ei ole tilastollisesti merkitsevä (Taulukko 3). Sohviherne on tuottanut merkitsevästi korkeampia valkuaissatoja kuin Allround, ankkijan eikka, Panu ja Proco.

24 22. Jalostajankokeissa Sohvi-herneen valkuaispitoisuus on ollut merkitsevästi korkeampi kuin ovin ja Procon (Taulukko 4), sekä keskimäärin korkeampi kuin Allroundin, ankkijan eikan, Kirin, Panun, Pikan, Rondon ja Solaran. Ainoastaan ankkijan emmon ja ertan valkuaispitoisuus on ollut vähän korkeampi kuin Sohvin; ero ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Sohvi-herne on tuottanut jalostajankokeissa merkitsevästi korkeampia valkuaissatoja kuin ertta ja Proco (Taulukko 4). Se on tuottanut keskimäärin korkeampia valkuaissatoja kuin muut hernelajikkeet lukuunottamatta Solaraa ja Rondoa, joista on vain yksi koetulos. Sohvissa on yhdistynyt korkea valkuaispitoisuus ja korkea sadontuottokyky, joiden avulla se tuottaa korkeita valkuaissatoja. Sohvi-herneen valkuaisen laatu erneen valkuaisen käyttö- eli NPU-arvoa (NPU = net protein utilization) rajoittavat aminohapot ovat rikkipitoiset amonohapot metioniini ja kystiini, joiden pitoisuus on liian alhainen. Sen sijaan herneen valkuainen sisältää paljon lysiiniä, jota viljojen valkuaisessa on yleensä liian vähän. Korkean lysiinipitoisuuden vuoksi herneen valkuainen parantaa viljojen valkuaisen laatua rehuseoksissa käytettynä. Sohvi-herneen valkuaisen aminohappokoostumusta on tutkittu kasvinjalostuslaitoksen vuosien lajikekokeissa (Taulukko 1). Sohvin valkuaisen lysiinipitoisuus on merkitsevästi alhaisempi kuin ankkijan eikan ja Panun, joiden valkuaispitoisuus on alhainen. Sohvi-herneessä on kuitenkin keskimäärin korkeampi lysiinipitoisuus kuin ankkijan emmossa, ertassa ja Kirissä ja yhtä korkea kuin Procossa (Taulukko 1). Sohvin korkeasta valkuaispitoisuudesta johtuu sen korkea lysiinisisältö. Sillä on merkitsevästi korkeampi lysiinisisältö (g/kg) kuin Allroundilla, Panulla, Pikalla, Procolla ja Rondolla. Sillä on myös keskimäärin korkeampi lysiinisisältö kuin ankkijan eikalla, ankkijan emmolla, ovilla ja Solaralla (Taulukko 1, Kuva 2). Lysiinisisältö määrää valkuaisen arvoa viljan kanssa rehuseoksissa hernettä käytettäessä. Sohvi-herne antaa myös korkeita lysiinisatoja. Se on tuottanut korkeampia lysiinisatoja kuin muut lajikkeet Solaraa lukuunottamatta. Sohvi-herne on tuottanut merkitsevästi suurempia lysiinisatoja kuin ertta (Taulukko 1).

25 23. ( kg / ha ) ja -sisältö (g / kg ) cd t),-1 bo 1:1 cd bn co d- CO i (OLON N CY) N ( N N dr CO,--1.. NNt NLO 1) ( dr LI) N CO II) dr.. d- dr (. 11 )) dt CID dr N N ( dr dr c dr CO d 1 CO N N N N N CO N N d" '1" (.,-I ON co CO 113 Ln N ) c.) LI) ( N N Lf) ( Lf3 3 N NO L) --i ) ) 11 N d" ) dl- N CO dr N 3 3 N N 1 ) CO,--1 N co COct ) N 3 CO CO 3 ( N 3 N ) ) Cv,-I CO CO o N N CO ( ( Lf) N co 1 co N N '1" N LO N N N1 LO n--i CM CO CO CMcn co co N CO N N LI) N N N CO N LC) -i 11 ) LOLOd- 4-) cd Metioniini bo CO d" (. CV CV NO) ) a) ( CY) ).. d- CV C\J ( 1 ) c d- N d" (ONN () () ( )(O,-I.. LONN d- c ) ) 1 ti3 )) CO ) 4 ( ( ( OLO!no) (\JNN ) ) NO (O ) con ON ) LOO cr) N N (ON )) II) cd ) N CO 1-- N co d- 1( dr 3 N N dr di- CO ( 1" N dl" dt ) CO Lf) dr 113 dl- ") ) LI) LI) CO dr N( N dt 3 1 ( ) 1 LO LI) 3 dr ) d" ) dl- Taulukko 1. Sohvi-herneen tid 1 Cd cd cd cn Q) cn b..x ('Jo) (. (. 3 3 (.. CO N N ) (r- I' C \J C \J ) CO dt dr (C) CO co d- dr I', h ((JO d- LI) N N ( NO CO CY) d- ) a)n N NO ON 1)N N )) ( ) d- ( CO N. l': 1) CO d- 1" 11 NO )) CO CO 3 NN ) 1) OLO cr) ) oo (OLO 113 h N ( Lf) ( dr ('1 1 ) LO CO ( N 1) co o co CO 1 ) CO CP 1--: CO co o co N N cr) ) cr) NO) dl- ") N N co N CO 3 d" E',- N N N ON cm cn en N N 1 ) ) 1 NO) d"o d- N C\I co cc-) ocl OLO co co N..., N11) cr) o) d- N ( 1O '1" NO CD ('1 N cd..x,-;.x rcs..-1 E r-i.-i ,. ) N LI-) co op N11) Lo N N CS) LO LI-) 1-11 (r) ) t1)( dr CO r-i..-i -I-) , > > > 4-) >..-; >..-1 > > cd >..X..,X ei..x cd.....x S-,,..X >...X.-....X...X.X.. cd O,--),-..-i..-1 d U) X U) X(!) X U) X( U)!:1.. U) f2l. u)

26 24. o N rlo 1( (OLON 113 Ln r - cllr n C OLO sr CO LO N (. (- LONN LONN NNN O LO CO N r - N N co ( ).. co o) co zzl. L) LO if) N 1-3 d- CO Cr) N N N N N ) (9 CO ('CO 3 CO ) CO ') 3 cd ccz ( L1) N co (c) co (D CO ( ( ((T) N LO (. 3 1 (( N (. CO (O(13 (( (. (ONN LONN CNN LO (rt LOO N N LO N N N N N N ( NO c CO 3 N LI) ( (. N Lf) ON (ON ( 1 o co NNO) N C CO N N a a sa o > ' > c >......, Cr/ IX U) WC/) 1. vanha lajike; ei enää suositeltavien lajikkeiden luettelossa "p <. 1; Merkitsevyys: p <

27 25. / 4 / 46, 1 / / " /. ) 4 lp r-i 2 _.. to : 4_) to W., u) co r_l 4-<4, CO (\ I 1 CO 1 <f) C\ J )1/ 1INIIS)\-1

28 26. 1 /1 / / /" 4/ /I. N. n -p.-. ce). e.,. ey å I-) :CO U) en r-i,-1.,--i o 43 c.) ZIRIE C i CO 4 ( sr C\1 CO ( 'I' C\J C\i d ö (1) >11g IINIIN113V\I co

29 27. Metioniini- ja kystiinipitoisuuksissa esiintyvät erot ovat eri hernelajikkeiden välillä pieniä (Taulukko 1). Sohvi-herneen metioniinipitoisuus on merkitsevästi alhaisempi kuin Allroundin ja ankkijan eikan. Se on ollut keskimäärin alhaisempi kuin ovin, Kirin, Panun, Pikan, Procon, Rondon ja Solaran metioniinipitoisuus ja keskimäärin korkeampi kuin ankkijan emmon ja ertan metioniinipitoisuus. Sohvi-herneen metioniinisisältö (g/kg) on ollut merkitsevästi korkeampi kuin Procon ja keskimäärin korkeampi kuin Allroundin, ankkijan eikan, ankkijan emmon, ovin, Panun, Rondon ja Solaran metioniinisisältö (Taulukko 1, Kuva 3). Ainoastaan ertan ja Kirin metioniinisisältö on ollut hiukan korkeampi kuin Sohvi-herneen. Sohvi-herne on antanut korkeita metioniinisatoja muihin lajikkeisiin verrattuna. Sen metioniinisato on ollut merkitsevästi korkeampi kuin ertan ja keskimäärin korkeampi kuin Allroundin, ankkijan eikan, ankkijan emmon, ovin, Kirin, Pikan, Procon ja Rondon. Sohvi-herneen kystiinipitoisuus on melko korkea muihin lajikkeisiin verrattuna. Sen kystiinipitoisuus on ollut merkitsevästi korkeampi kuin ovin ja keskimäärin korkeampi kuin Allroundin, Rondon ja Solaran (Taulukko 1). ankkijan eikan, ertan, Kirin, Panun, Pikan ja Procon kystiinipitoisuus on ollut hiukan korkeampi kuin Sohvi-herneen. Sohvin kystiinisisältö (g/kg) on ollut merkitsevästi korkeampi kuin Allroundin, ovin ja Rondon (Taulukko.1, Kuva 4). Ainoastaan ertan kystiinisisältö on ollut merkitsevästi Sohvi-hernettä korkeampi. Sohvin kystiinisisältö on ollut keskimäärin korkeampi kuin ankkijan eikan, ankkijan emmon, Panun, Pikan, Procon ja Solaran. Se on tuottanut myös korkeita kystiinisatoja. Se on tuottanut keskimäärin korkeampia kystiinisatoja kuin muut lajikkeet Kiriä lukuunottamatta (Taulukko 1). Sohvi-herneen valkuaisen laatu on hyvä. Korkeasta valkuaispitoisuudesta johtuen sen lysiini-, metioniini- ja kystiinisisältö on korkea. Sohvi-herneen keitto-ominaisuudet Sohvi-herneen siemen on vihreä eikä kovin kookas. Siemenkoko on suunnilleen samanlainen kuin Panulla, Pikalla ja ertalla (Taulukko 3 ja 4). Keitto-ominaisuuksiltaan Sohvi-herne on keskitasoa. Virallisissa lajikekokeissa se on kypsynyt merkitsevästi lyhyemmässä ajassa kuin ankkijan eikka ja ovi (Taulukko 3). Lisäksi sillä on ollut keskimäärin paremmat

30 28. 7/ / / -/fr 4'=" ) a3 4 Q4/ o c.).-, t 46- '51>-) 1/45' / a /- 5(). )46- rf -u) (g / kg ) muihin la tqk z ( Jo 185) kys tiin isisältö MININ EIRIX CI, CO d- ( \1 c s1- c l c d- C\I c,-5 cm cki c\i " Ö dci 9We IINIL1S).>1

31 29. keitto-ominaisuudet kuin Allroundilla, Panulla ja Solaralla virallisissa lajikekokeissa. Jalostajankokeissa ankkijan emmo on kypsynyt merkitsevästi lyhyemmässä ajassa kuin Sohvi (Taulukko 4). Samalla Sohvi-herneen keitto-ominaisuudet ovat olleet keskimäärin paremmat kuin Allroundin, ankkijan eikan, ovin, Panun, Pikan, Procon, Rondon ja Solaran keittoominaisuudet (Taulukko 4). Sohvi-herneen keitto-ominaisuudet eivät ole niin hyvät kuin vanhojen lajikkeiden ertan ja Kirin. Nykyisiin lajikkeisiin verrattuna se on kuitenkin keitto-ominaisuuksiltaan varsin hyvä. Sohvi-herneen siemensadon kunto Sohvi-herne on siemensadon kunnon suhteen keskitasoinen jaloste. Se ei ole ihan yhtä hyvä kuin aikaisimmat lajikkeet, mutta on kuitenkin parempi kuin isosiemeniset lajikkeet. Sohvi-herneen siemensadon virheettömän herneen prosenttuaalinen osuus kokonaissadosta on ollut virallisissa lajikekokeissa merkitsevästi korkeampi kuin ankkijan emmon, sekä keskimäärin korkeampi kuin Allroundin ja Kirin (Taulukko 3). Aikaisten lajikkeiden ovin, Panun, Pikan ja Procon virheetön herne-% on ollut merkitsevästi Sohvi-hernettä korkeampi. Myös jalostajankokeissa Sohvi-herneen virheetön herne-% on ollut merkitsevästi ankkijan emmoa korkeampi (Taulukko 4). Samalla Sohvi-jalosteen virheetön herne-% on ollut keskimäärin korkeampi kuin Allroundin, ertan, ovin, Pikan, Rondon ja Solaran. Ainoastaan ankkijan eikan virheetön herne-% on ollut merkitsevästi korkeampi kuin Sohvin. Tarkemmassa siemensadon kunnon luokittelussa nähdään, että Sohvi-herneessä on ollut virallisissa lajikekokeissa keskimäärin vähemmän pilaantunutta roskahernettä kuin Allroundissa, ankkijan eikassa, ankkijan emmossa ja Solarassa (Taulukko 11). Panun, Pikan ja Procon roskaherne-% on ollut merkitsevästi alhaisempi kuin Sohvin. ernekääriäisen vioittamissa ja kurttuisissa herneen prosenttuaalisissa osuuksissa ei lajikkeiden välillä ole merkitseviä eroja virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 11). ankkijan eikassa, Kirissä ja Panussa on ollut jonkin verran enemmän hernekääriäisen vioittamia siemeniä kuin Sohvi-

32 N c OO N N N N Sohvi-herneen kunto vira llis issa laj ike kokeissa vuosina Taulu kko R ikka herneet R ikka herne -p (t) 4-) 4-) -P 4-) -p O M 11) -P 4-) :CO :CO 4-) -P cri. : 4-) ö cr) c LO N ) CO N N d N 6) CO.. LO ) Cr) in (ONO N (C) ON (r) N CO. ( N CO () N LC)C'J ) N (. (C) CO CO' Cr; ON N CO N cv NO) N-4 ( d- CO 1" c I cy) Lo c:, ( Lr.) L(.) ) Lr) c) N co cv cm (Ni (l.1 CO d- C\1 CO C C' I in.-1 N,--i ).-I dr CO CY) d ( NO d- NO).... I d- Cr) ( CO ) N 3 ) ) CO N CO d CO LO CO ) ) LD N (ON I (C) N I N CO () N N CO N CO (. N N (. o.--1 o,-i E,-I > O > "-) ( ( -P -P -P i i O >..--1 > > --S > Cil > >..-- >,O.-..O Z Cr) Cfl cn P-. u) P-. cn ia en

33 N R ikka herne 4-) (ON oo LC) LO Virheetön R ikkou tuneet Rikka herneet -P 21 cf)

34 32. R ikka herne :3 ) ("\I c (5) d- r) N 3 ) 11 co N cr) Sohvi- herneen siemensadon u lko inen kunto jalostajankokeissa v. kko 12. Taulu Ens i luo k kainen R ikka herneet I 1-) :cd :cd > e 4-) cd 5-, 5i) E,-i :cd 4-) Ln CO. N N.1" LI) N ) I-- N cr) d o co c.) o ( ) co N (( 3 1 N 3 dr (( (. 3 LO 1O LO t CO N codoo CO oircx5 CO.1. 3 N co N ) II).. 3 C'itfl 3 N LO (13 N N N d".. co u_ cc, N)) 1( N 3 NO) )1 co.. E,- E cd e cd (1) cd cll 3-1 (d e cd cd 4-) cd 4-) 4-) 1-) 4-) , 43 ri I l,--1 C) > > (1) 4-) > > (1) e (li > (el 4 1 c)--).,-) (3,--1 OM.,-io <4 CO Z Cr) Cr) Z Cn U7 C1) -, CO lcfl

35 33. R ikka herne N R ik Rikkaherneet koutu- Pilaantunut roskaherne Ensiluo kka inen 4-) 4-) I 4-) :des :CLS > -P (Ti E :Ci3 (. (Y) (O)r4 N LI) co N- o ct CO CO CO CO ) (D N CO Lc-) N ei enää suositeltavien lajikke iden luettelossa cd cd a1 -P -P -I-) (I,-1,-1,-1,--I $.-, ' > Cö > cn rz 'j) en cn

36 34. lajikkeessa. ankkijan emmossa on ollut hyvin paljon kurttuisia siemeniä Sohviin verrattuna. Sohvi-herneessä on ollut merkitsevästi enemmän rikkoutuneita siemeniä kuin pienisiemenisessä ankkijan eikassa (Taulukko 11). Sohvissa on ollut kuitenkin samalla keskimäärin vähemmän rikkoutuneita siemeniä kuin Allroundissa, ankkijan emmossa, Kirissä ja Solarassa. Isosiemeniset lajikkeet rikkoutuivat helposti. Sohvi-herneen rikkahernepitoisuus, johon lasketaan kääriäisen vioittamat, rikkoutuneet, kurttuiset ja lievästi pilaantuneet herneet, on ollut keskimäärin alhaisempi kuin Allroundin, ankkijan emmon, Kirin ja Solaran (Taulukko 11). ovin ja Pikan rikkaherne-% on ollut merkitsevästi Sohvia alhaisempi. Eri lajikkeiden välillä ei ole ollut suuria eroja vaalenneiden siementen määrässä virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 11). Jalostajankokeissa ankkijan emmossa on ollut merkitsevästi enemmän pilaantuneita siemeniä kuin Sohvi-herneessä (Taulukko 12). Sohvin pilaantu neiden herneiden määrä on ollut keskimäärin alhaisempi kuin Allroundin, Panun, Pikan ja Rondon. ernekääriäisen vioittamien ja kurttuisten herneiden määrissä ei ole ollut suuria eroja lajikkeiden välillä jalostajankokeissa. ankkijan emmossa on ollut melko paljon kurttuisia herneitä Sohviin verrattuna. Sohvin rikkoutuneiden herneiden prosenttuaalinen osuus kokonaissadosta on ollut merkitsevästi pienempi kuin Allroundin (Taulukko 12). Samalla se on ollut keskimäärin alhaisempi kuin ankkijan eikan, ankkijan emmon, ovin, Kirin, Rondon ja Solaran. Sohvi-herneen kokonaisrikkaherne-% on ollut jalostajankokeissa keskimäärin alhaisempi kuin Ailroundin, ankkijan emmon, ertan, ovin, Kirin, Pikan ja Solaran. Sohvi-herneen viljely seoksena kauran kanssa Vuonna 1991 perustettiin Sohvi-herneen ja Veli-kauran seoskoe kasvinjalostuslaitoksen koekentälle. Kokeessa oli koejäsenenä puhdas Sohvi-herne ja puhdas Veli-kaura sekä eri herneen ja kauran kylvömäärien seossuhteita, joissa herneen osuus vaihteli 83. prosentista 12.5 prosenttiin puhdasherneen kylvömäärästä ja kauran osuus vaihteli 8. prosentista 4. prosenttiin puhtaan kauran kylvömäärästä (Taulukko 13). Koe lannoitettiin herneelle käytetyllä lannoitemäärällä eli 8 kg/ha PK-lannoitetta, jota tulee 16 kg/ha N, 8 kg/ha P ja 144 kg/ha K. Maalaji oli hietasavi.

37 35. Koejäsenten välillä ei ollut merkitsevää eroa kokonaissadossa, sen sijaan eri kerranteiden välillä oli erittäin merkitsevä ero kokonaissadon määrässä (Taulukko 13). ernesadon ja kaurasadon määrässä esiintyi erittäin merkitseviä eroja koejäsenten ja kerranteiden välillä (Taulukko 13). ernesadon osuus pysyi yli 6 %:ssa kokonaissadosta vielä seossuhteessa, jossa oli 58. % hernettä ja 1. % kauraa vastaavien puhdasviljelmien kylvömäärästä. Alhaisemmilla hernemäärillä ja suuremmilla kauran kylvösiemenosuuksilla hernesadon osuus kokonaissadosta laski suhteessa käytettyyn herneen kylvösiemenmäärään. Myöskään kauran kylvösiemenen määrän lisääminen samaan herneen kylvömäärään ei juurikaan nostanut kokonaissatoa, sen sijaan herneen osuus sadosta laski ja kauran osuus lisääntyi. Tämä johtui ainakin osittain kauran voimakkaasta versomisesta seosruuduilla. Kauran käyttö kylvössä lisäsi huomattavasti laonkestävyyttä (Taulukko 14). Samalla oli havaittavissa seosruutujen rehevä kasvu. Kaura versoi voimakkaasti ja kasvoi pidemmäksi sekä tuleentui myöhemmin seosruuduilla kuin puhdasviljelmäruuduilla. Kauran valkuaispitoisuus nousi voimakkaasti seosruuduilla puhdasviljelmään verrattuna. Kaura sai osansa herneen juurinystyröiden avulla sidotusta typestä ja valkuaispitoisuus nousi jopa 3 %- yksikköä kauran puhdasviljelmäruutuihin verrattuna. Kauran hehtolitrapaino oli kuitenkin korkein puhdaskasvustona kasvaessaan. Myös herne tuleentui hitaammin seosruuduilla kuin puhdaskasvustoruuduilla (Taulukko 14), mikä lienee johtunut ainakin osittain kauran versonnasta, mikä varjosti hernekasvustoa. erne tuleentui nopeiten puhdaskasvustona ja niillä seosruuduilla, joilla herneen kylvösiemenmäärä oli alhainen. Jostakin syystä myös herneen valkuaispitoisuus oli korkeampi seoskasvustoruuduilla kuin puhdaskasvustossa. Korkeimman valkuaissadon tuotti puhdasviljelmäherne (Taulukko 14). Valkuaissadon määrä oli lähes suoraan riippuvainen siitä, miten paljon hernettä ruudulle oli kylvetty. Puhdas kaura ja lähes puhdas kaura tuottivat alhaisimmat valkuaissadot. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että seosviljely lisää Sohvi-herneen laonkestävyyttä. Sopivana seossuhteena voidaan pitää 7-1 itävää herneen siementä itävää kauran siementä neliötä kohden. Sopivaa on korvata 1 herneen siemen yhdellä kauran siemenellä kylvössä.

38 kasvin- ONNN ONCOCO -) N cn co N Ln co 1 Ln cr) d- Ln N N 1 ( CO LO ") Cr) N C\J CO LC) r - CO N CO CO ) N CO CO CO N C Cr) CO CO Cr CO N N N CO 1-1 NNO 1 in 1. CO in dl- Cr) o co 1 N L/) 1C' CO N N N CO ) CO CO CO N N N N Cr Cr Cr N CO Cr N 15) N Kokonaissato CO 53) N co cr) co Lncninocv cr) cy-) CO CO ( LI) ( 1--1 N co d- co 1- (. ( N N CO CO N CO N N CO OD CO CO Cr CO CO :) 4-4 CO 1 W CO CO : :CO 5-1 > CO CO >) XD E Cr 3 CO I NC( NCr N N Cr CO I 4-) U) I Cl) Cl) CO Cl) : :CO > 4 :ei CD Cl) >) :CO M. E 1 Cr) cr) CO CO N Lf) N CO CO N CO Lr) Lr) Lr) LI) N 1 11 C\J 1 N Cr Cr) N ) 1 co c co N (O N ( (( CO Taulukko 13. > > > > (f)

39 37. Va lku aissato herne kaura N CO N o N Cr) CO 1". N ) Cr) CO I LC) N 1.1) ) (v cy) co Lr) co ((( ( 1 L"-- N ( ) N N ') Lf) Cr) CO N d' d" 1" CO N (D CO 1 co -) co ) co Li) ("V CO N ) N N N NOLOO LO CO d' LO CO N N Valkuainen cd c, N N ' ' I ") N N N CO ) ) N I N CO CO N NNN (D C \.] CO 1-1 T-i LO CO CO Cr) ) Cr) N NNNNN ) CO ) ) CO N N N NNNCVN clo -1 ir) 1 co co co (. co cf) r - 1r) N co co co ) CO CO d" ir) co co co CO LO CO I N NNN ( ) ) NNN LO Cr) NNNN LO CO I Cr) CO J Lf-) (D N CO 1-1 r- J(O'i 1 LO 1 1 Kasvua ika CO CO N I ) LO CO 3 1 (c) 3 ) ) CS) N LO if) ) ") ) L(( co o) o) LI) c LC) (D ) ) ) ) Cr) c CO d- CO CF) ) ) N LO LO CO CO I LO LI) if) (D LC) (. LO LC) 1. 1.() - : CO N N N- N N N CO 1 CO CO CO CO LO (D CO CO CC) (C) LO -P N N (\J N N (\I C\J C\.1 CVNCV I 1-1 r r -{ -X N N ONNN LO Lf) N ) LI) CO LO co co co ('J N o es) co ) CO CO N CV CO, N ++++ o o o Ln co CO CO CO Taulu kko tn :co > r I r1 > > > > Cn Cn Cn Cn Cn ++ > > + > > > > Cf) U) Cn

40 38. Sohvi-herneen viljely ja sadon käyttö Lehdellisenä, puolikorkeana jalosteena Sohvi-herne soveltuu hyvin kauran tai muun viljan kanssa seosviljelyssä viljeltäväksi. Lehdellisenä jalosteena Sohvi-herne pystyy paremmin suorittamaan fotosynteesiä seosviljana viljeltynä kuin puolilehdettömät lajikkeet. Sohvi on myös hiukan pitempikasvuinen kuin nykyiset hernelajikkeet, joten se ei kärsi niin paljon viljan aiheuttamasta varjostuksesta. Seosviljelyssä hernettä käytettäessä voidaan alentaa typpilannoitusta, koska herne pystyy sitomaan ilmakehän vnpnata typpeä. Sohvi-hernettä voidaan suositella etenkin luonnonmukaista viljelyä harjoittaville tiloille viljan seassa viljeltäväksi typensitojakasviksi, joka samalla parantaa saatavan sadon laatua, mikäli sato käytetään rehuksi. Luonnonmukaista viljelyä harjoittaville tiloille se sopii puolilehdettömiä lajikkeita paremmin myös sen vuoksi, että se lehdellisenä lajikkeena pystyy paremmin kilpailemaan rikkakasveja vastaan..luonnonmukaisessa viljelyssähän rikkakasvien torjunta-aineita ei saa käyttää. Sohvi-herneen satoa voidaan käyttää sekä ruoka- että rehuherneeksi. Sen keitto-ominaisuudet ovat nykyisten hernelajikkeiden tasoa. Mitään todella hyvää keittohernelajikettahan nykyisissä hernelajikkeissa ei ole. Sohvin valkuaispitoisuus on korkea. Sen lysiini-, metioniini- ja kystiinisisältö ovat korkeat. Laatunsa puolesta se soveltuu nykyisiä lajikkeita paremmin myös rehuherneeksi.

41 39. Yhteenveto Sohvi-herne polveutuu risteytyksestä Simo x Rovar. Se on ollut lajikekokeissa vuosina Virallisissa lajikekokeissa sitä on testattu 5 vuotta. Koetulosten perusteella voidaan sanoa seuraavaa: Siemensato: - Sohvi-herne on ollut hyvin satoisa. Se on ollut virallisissa lajikekokeissa 36 % Allroundia, 24 % Procoa, 1 % ankkijan emmoa ja Pikaa sekä 5 % Panua ja ovia satoisampi. Ainoastaan Solara on ollut 4 % Sohvia satoisampi; ero ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Sohvi-herne on menestynyt erityisen hyvin savi- ja hiesumailla, joilla mikään lajike ei ole ollut Sohvia satoisampi virallisissa lajikekokeissa. Sohvi-herne on menestynyt hyvin eri vuosina kylmää vuotta 1987 lukuunottamatta. Sääoloiltaan normaaleina vuosina mikään lajike ei ole Merkitsevästi ylittänyt Sohvia sadontuotannossa. Kasvuaika: - Sohvi-herneen kasvuaika on keskimäärin 95 päivää. Se on ollut merkitsevästi aikaisempi kuin Allround (ero 3 pv), ankkijan emmo (ero 4 pv) ja Solara (ero 3 pv) virallisissa lajikekokeissa. Proco ja Pika ovat olleet Sohvi-hernettä 8 päivää, Panu 4 päivää ja ovi 3 päivää aikaisempia. Varsi: Sohvi-herne on puolikorkea. Se on hiukan pidempi kuin nykyiset lajikkeet, mutta huomattavasti lyhyempi kuin pitkävartiset ertta ja Kiri. Se on ollut virallisissa lajikekokeissa 15 cm Allroundia, 9 cm ankkijan emmoa, 7 cm ovia, 5 cm Panua, 12 cm Pikaa, 18 cm Procoa ja 8 cm Solaraa pitempi. Lako-%: - Sohvi-herne on lehdellinen jaloste. Sen lako-% on ollut virallisissa lajikekokeissa merkitsevästi suurempi kuin puolilehdettömillä lajikkeilla, ovilla (ero 25 %-yksikköä), Panulla (ero 2 %-yksikköä), Pikalla (ero 35 %-yksikköä) ja Solaralla (ero 16 %-yksikköä). Sohvin lako-% on ollut kuitenkin alhaisempi kuin lehdellisien lajikkeiden Allroundin (ero 9 %-yksikköä), ankkijan emmon (ero 9 %-yksikköä) ja Procon (ero 4 %-yksikköä).

42 4. Kukinnan kesto: Sohvi-herneen kukinnan kesto on ollut joitakin päiviä (ero 2-3 pv) pitempi kuin muiden nykyisin viljelyssä olevien lajikkeiden. Siemen: - Sohvin siemen on vihreä ja melko pieni. Ainoastaan ovilla on merkitsevästi pienempi siemenkoko. Sohvin siemen on suunnilleen samankokoinen kuin Panun ja Pikan ja merkitsevästi pienempi kuin Allroundin, ankkijan emmon ja Solaran siemen. Sohvin siemensadon virheettömän siemenen prosenttuaalinen osuus kokonaissadosta on ollut keskinkertainen, merkitsevästi korkeampi kuin ankkijan emmon ja korkeampi kuin Allroundin. Ainoastaan aikaisemmilla lajikkeilla ovilla, Panulla, Pikalla ja Procolla on korkeampi virheettömän herneen prosenttuaalinen osuus sadosta. Keitto-ominaisuudet: Sohvi-herne on keitto-ominaisuuksiltaan keskinkertainen. Se on ollut virallisissa lajikekokeissa keitto-ominaisuuksiltaan merkitsevästi parempi kuin ovi ja hiukan parempi kuin Panu ja Solara. Mikään nykyisin viljelyssä oleva lajike ei ole virallisissa lajikekokeissa ollut merkitsevästi Sohvijalostetta nopeammin kypsyvä. Valkuaispitoisuus ja -sato: Sohvi-herneen valkuaispitoisuus on varsin korkea. Sen valkuaispitoisuus on merkitsevästi korkeampi kuin Allroundin, ovin, Panun, Pikan, Procon ja Solaran. Ainoastaan ankkijan emmolla on ollut hiukan korkeampi valkuaispitoisuus. ankkijan emmo on kuitenkin paljon myöhäisempi kuin Sohvi. Sohvi-herne on antanut korkeita valkuaissatoja. Sohvin valkuaissadot ovat olleet merkitsevästi korkeampia kuin Allroundin, Panun ja Procon. Ainoastaan Solara on antanut keskimäärin 1 % korkeampia valkuaissatoja kuin Sohvi; ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Valkuaisen laatu: Sohvi-herneen valkuainen on laadultaan hyvää. Sen lysiini- ja metioniinipitoisuus ovat keskitasoa ja kystiinipitoisuus varsin korkea muihin lajikkeisiin verrattuna.

43 4]. Korkeasta valkuaispitoisuudesta johtuen Sohvin lysiinisisältö (g/kg) on ollut merkitsevästi korkeampi kuin Allroundin, Panun, Pikan ja Procon sekä korkeampi kuin ankkijan emmon, ovin ja Solaran. Ainoastaan vanhojen lajikkeiden ertan ja Kirin lysiinisisältö on ollut korkeampi kuin Sohvi-herneen. Sohvin metioniinisisältö (g/kg) on ollut merkitsevästi korkeampi kuin Procon ja jonkin verran korkeampi kuin Allroundin, ovin, Panun ja Solaran. Millään lajikkeella ei ole ollut merkitsevästi korkeampi metioniinisisältö. Sohvi-herneen kystiinipitoisuus on ollut melko korkea, merkitsevästi korkeampi kuin ovin. Sohvin kystiinisisältö (g/kg) on ollut merkitsevästi korkeampi kuin Allroundin ja ovin ja keskimäärin korkeampi kuin Panun, Pikan, Procon ja Solaran kystiinisisältö. Voidaan siis sanoa, että Sohvi-herne on hyvin satoisa, kasvuajaltaan keskitasoa oleva jaloste, jonka siemen on vihreä ja melko pienikokoinen. Jalosteen laatu on hyvä. Keitto-ominaisuuksiltaan Sohvi-herne on nykyisten lajikkeiden tasoa, mutta kuitenkin merkitsevästi parempi kuin ovi. Sen valkuaispitoisuus on korkea ja se on antanut korkeita valkuaissatoja. Sen valkuaisen laatu on hyvä: sillä on korkea lysiini-, metioniinit ja kystiinisisältö. Keskitasoa olevasta kasvuajasta ja pienestä siemenkoosta johtuen Sohviherneen viljelyvarmuus on hyvä, vaikka se onkin lehdellinen jaloste. Lisäksi Sohvi-jaloste ei ole niin poudanarka kuin useimmat nykyiset lajikkeet. Sohvi menestyy nykyisiä lajikkeita paremmin poutivilla savi- ja hiesumailla. Viljelysuositus Sohvi-hernettä suositellaan viljeltäväksi kauraa tai muuta tukiviljaa käyttäen sekä ruoka- että rehutarkoituksiin I-viljelyvyöhykkeellä sekä IIviljelyvyöhykkeen eteläosissa. Puhdasviljelyyn Sohvia ei suositella. Sohvihernettä suositellaan erityisesti luonnonmukaista viljelyä harjoittaville tiloille viljan kanssa kasvatettavaksi, koska se lehdellisenä jalosteena pystyy kilpailemaan viljan kanssa seosviljelyssä puolilehdettömiä lajikkeita paremmin. Sohvi-herne pystyy puolilehdettömiä lajikkeita paremmin kilpailemaan myös rikkakasveja vastaan, joten se soveltuu puolilehdettömiä lajikkeita paremmin luonnonmukaista viljelyä harjottaville tiloille.

44 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS LAJIKEKUVAUS Liite 1. PL ELSINKI (9) Jo 185-ruokaherneen lajikekuva Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen ruokahernelinja Jo 185 on ollut Valtion siementarkastuslaitoksen laboratorio- ja kenttäkoetarkastuksissa vuosina Näihin kokeisiin perustuu seuraava lajikekuvaus. Jalosteen itsenäisyys ja tunnistamismahdollisuudet Jo 185 poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme ruokahernelajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. Tärkeimmät lajiketuntomerkit Siemen: keskikokoinen, vaaleanvihreä, pitkänpyöreä ja litteähkö, siemenarpi keskileveä. Juurukka on epämääräinen. Itureikä on muuta siementä tummempi. Varsi ja lehdet: linja on keskikorkeaa, n. 2 cm korkeampaa kuin Pika. Lehdykät ovat kapeita, pitkiä, hieman vinoneliömäisiä, kärjessä piikki. Ylemmissä lehdissä yleensä kolme lehdykkäparia. Korvake keskikokoinen, melko sileä, alahammastus isoa. Kohtalaisesti vahalaikkuja. Kukka: valkea, pienehkö. Verhiön liuskat lyhyehköt, kaarevat, teräväkärkiset. Purje on keskikokoinen, aika korkea, lovi pieni, mutta jyrkkä, piikki pienehkö, alareuna suora tai hieman alastaipunut. Siipi on pitkänomainen ja sen lovi loiva sekä matala. Palko: melko leveä, vatsapuoli kaareva, selkäpuoli myös vähän, kärki melko tylppä. Kasvusto: keskivihreää. Alkaa kukkia n. viikkoa Pikaa myöhemmin. Osmo Ulvinen Ylitarkastaja

45 LIITE 2. VILJELYVYÖYKKEET 4sa.M 1. - : r) ingf ORS

46 JAKELU: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Kirjasto 316 JOKIOINEN puh. (916) 1881, telefax (916) INTA: 5 mk