M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
|
|
- Aimo Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/89 MARKETTA SAASTAMOINEN ja PERTTI PÄRSSINEN Kasvinjalostuslaitos Yty-kaura JOKIOINEN 1989 ISSN
2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEODTE 21/89 MARKETTA SAASTAMOINEN ja PERTTI PÄRSSINEN Yty-kaura Kasvinjalostuslaitos 316 JOKIOINEN (916) ISSN
3 YTY-KAURA (Jo 157) Yty-kauran (Jo 157) periytyminen Yty-kaura periytyy vuonna 1964 Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen koekentällä tehdystä risteytyksestä Jo 793 x Å Jo 793 on myöhemmin saanut lajikenimen Ryhti ja Å 1681 lajikenimen Tiitus. F -sukupolvi 1 kasvatettiin kentällä vuonna Vuonna 1969 F -sukupolvea edustavasta 5 risteytyspopulaatiosta tehty yksilövalinta on johtanut linjaan, joka otettiin lajikekokeeseen kasvinjalostuslaitoksella vuonna 1974 linjanumerolla Jo 157. Yty-kauran jalostus on tapahtunut lähinnä ns. bulk-menetelmää käyttäen. Ytyjalosteen periytyminen muista lajikkeista on esitetty Kuvassa 1. Pedigreekaaviosta laskien 25 % sen genomista on peräisin Tähdestä (Sjärn) ja 25 % Örnistä. Jalosteen esivanhemmissa on paljon Miltonia ja siitä valintajalostuksella tuotettua Voittoa (Seger). Yhtenä kantavanhempana on ollut kuopiolainen maatiaiskaura sekä Kultasade (Guldregn) (Taulukko 1). Kuitenkin se periytyy hyvin vahvasti.ruotsalaisista kauralajikkeista. Yty-kauran testaus lajikekokeissa Yty-jalostetta on testattu yhteensä 37 jalostajan ja 9 virallisessa lajikekokeessa (Taulukko 2). Testaustuloksia on yhteensä 15 vuodelta. Virallisissa lajikekokeissa Yty oli vuosina Yty -kauran morfologia Yty-kaura eroaa ulkoisten tuntomerkkien avulla olemassa olevista kauralajikkeista. Sen lajikekuvauksen on tehnyt Valtion Siementarkastuslaitos (Liite I). Kasvuaika Yty kuuluu melko aikaisiin kauralajikkeisiin. Sen kasvuaika on keskimäärin 4 vrk lyhyempi kuin Ryhdin ja 3 vrk lyhyempi kuin Hankkijan Vouti-, Virma- ja Svealajikkeiden (Taulukko 3). Puhti on 2 vuorokautta Yty-lajiketta myöhäisempi ja Nasta on yhden päivän Ytyä aikaisempi. Veli on 3 vrk ja Pol 6 vrk aikaisempi. Jalostajankokeissa se on ollut suhteessa muihin lajikkeisiin hiukan aikaisempi kuin virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 4). Vyöhykkeittäisessä tarkastelussa Yty-kauran kasvuaika suhteessa muihin lajikkeisiin ei juuri vaihtele (Taulukko 5-8). (Viljelyvyöhykejako on esitetty Liitteessä II).
4 2. J tn ui J N W 1 N ln in periytyminen muista laj ikke ista 1 5. co 4-)
5 3. Taulukko 1. Yty-kauran (= Jo 157) periytyminen (tiedossa olevat kantavanhemmat) (suluissa numero Kuvasta 1) Vanhemmat: Ryhti (2) Tiitus (7) Isovanhemmat: röntgensäteilytetty Sisu (53) Blixt (49) Oat-1 Svalövin linja (71) Sol II (37) sukupolvi taaksepäin: sukupolvi taaksepäin: Sisu (16) Abed Solv (54) Örn 2 kertaa (59) Stjärn (Suomessa Tähti) 2 kertaa (21) Perla (72) sukupolvi taaksepäin: Ta 2272 (38) (Ta = Tammisto) Wasa (39) Gul Naesgaard (118) Nova (12) Seger (Suomessa Voitto) 3 kertaa (12) von Lochows Gelb 2 kertaa (6) Hedemarkshavre (91) Kron (Suomessa Kruunu) (46) sukupolvi taaksepäin: Å 212 (56) (Å = Ånäs) Ta 75 (57) Milton 4 kertaa (68) Norsk Propsteier 2 kertaa (117) Markischer Landhafer 2 kertaa (61) Propsteier (114) White Banner (47) muut tuntemattomia sukupolvi taaksepäin: Ta 91-3 (35) Guldregn (Suomessa Kultasade) (36) muut tuntemattomia maatiaiskaura Kuopiosta (87) Milton (88) muut tuntemattomia
6 4. Taulukko 2. Yty-kauran testaus lajikekokeissa Vuosi Koepaikka Kasvinviljelyosasto Kasvinjalostusosasto x x x xl xl xl xl xl xl xl xl xl Lounais-Suomen tutkimusasema xxxx Satakunnan tutkimusasema xxxx Kymenlaakson tutkimusasema xxxx Hämeen tutkimusasema Etelä-Savon tutkimusasema 1 1 Pohjois-Savon tutkimusasema Keski-Suomen tutkimusasema x x x Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema x x x Keski-Pohjanmaan tutkimusasema Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema x x x Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus Karjalan tutkimusasema x x x K-ryhmän opetusja koetila Hankkija, Anttilan koetila Hankkija, Nikkilän koetila virallisia kokeita yhteensä jalostajan kokeita yhteensä x = jalostajankoe, 1 = 1 virallinen lajikekoe, 2 = 2 virallista maalajeilla lajikekoetta eri
7 5. ) H.4 o co H N o NO ) o H H 1-4 CO ) 1-1 NO ) o t-i co o 1-1, ( ) CO LC) C C\ ( ( N N N CO (3) N N CO N ('J c:r ) ON,z1" C ( (. CO (((N LO 3 N N 1.13,z1- CO N ('i ) tor 'io t1 ("T) co N CO CO CO CO ((Y) N N N LO., N CO N N N N CO ) N - CO 1 N - - CO - - ( - N - - CO - '5' - - ( ( ((Y) (( z1" d 'i" 1' 'I" CO N CO N N N N N N N N N N N N N N NO CO ) ),-I 'I' 1 no ) ) ) H,-I H H H,--4 ) ) H H H )t( N LO CO 1 CO N 1 ( (( )L,--1 N H r-1 Cr o- - N... ( CO 'I' 3 H H H H ( ) 11 tr) cr) cy) 1 1 ( ) c1' N ( ) CO CO N CO H 1 ( ' Cr LO H (r) C \.1 ( ) ) CO - CM - N - - ((Y) ( ( ( ( (( H H.--1 H H H r-1 r-i 1- cr) o 1 1 1( 1( 1-1 Cr) N N (. "St - - ( ( N N 1--1 r-i CV CO CO H I' ) H CO c ( '1' 1 ( ) ) '1' CO CO z1" N CO - - N - (. - N - - N - - C \ N - - 1" - - (\J,-I 'I" 1 )r-1 H H N H H H (r-4 N H LOLO LO n LO H.4 co co a) co ( (.4 ) ).4.4- '1' N CS) ),-I ) CO LO N C V H ( - - N - - (. - - ( CM - - (. - - cr) LO 11 CO 1 'z1" L1) l' '1" 111) cl- 1 ( ( ((Y) ( ( 1( (( ( ( ( ( ( ( ((Y) dr ( 1 r- ) Li') co co co.4.4 co.4 ON )N 1- NC C \ I (r) ) ( ) ) C \ I ( ) N ) ) N ) C \ 1 t-i N ) N ) ) LO ) ) H H H H 1" H CO N CO ) CO,--1 CO cl- N cr ( (3) 3 LO cr 1 ) ('J N (ID ) N ) ) N ) ) N N ) ( ) (J) N ) ) 1 ) I" I" CO N N.-1N N H CO 3 ('1 C1) N CO (. N LO C\1 N 1 N C\J c 3 N N N co H N NO NO ) NO ( ) CO (3) ) ) H.-I H,-I H H H,-I.--1,--I,-I V. - V. 1 N o N ( 1 (Y) r- (3.) o N co ( (1 N 3 N N ('J H ) C\1 Cr/ (.() 1(r4 ) C (.1 (Joi LC) (t N LO 11 o ) ) (5 (5 Co (5 ( 1 Co 4-) > -P 4-) 4-) -P 4-) 4-) -P..-i H cd.,-i ra.4-4,-i -r-i.r-i (1 4) ) ) 4-) 4)4-) 4-) ( (1) -1-1 (1) E >-). ) Cl.) >-). '-.) 4-) 4-) 4-) 4-) >) 4-, > 4-> -1-).-I -1-) >- Z>-. x a, >-. x a, >-, x rx )-. x U)>.. en 4-)
8 6. cr) o c ) ) H H Ln ( ( H H ( ) ) ) H H H H ( N 1 ( ) CO N O) L() LOS N N N Cr) v- r-i ( o) H N N (. NC'IJ CO N CO ( ( (. ) H co LO c N dl- H N co ((Y) N N (( (. H LO LO dr Lt) H H a) N H H - - N - - (ON (( ON d" N N ( N cr) N N N LO cr) ( (Y) H CO 5 N in d- (ON 1(C) N N N N N N () N N NO ( N co ) NO H ) ) ) ) ) r-i N (ON d"' zt (. ) Ln r-i dt" 1 ( N N (C) Lo c c N cr) N 1 1 c d- (5 5 CC N ) co ) ) N H ( N (1) cf) op )5 rt ( CO dl- ( cr) (. 15 ( ) H c N Cr) CO CO c» c r-i....., /... 1» N - - H (1 ((Y) 1( H H,H H H H.---1 H ( ( ( 1 H H r-1 r4. (. N ( N ) N cr) co ) ) 3 N ( (. (. ( di- cr) cr, ), I - - cv 1». : cm (11) ( ( ) H (1 - O) 1 ( LI-).zt -1- Lo -1- Lo Lo Lo (.D N H CO ( CO c.) N LI) 3 ) N c N LO Cr) N LO N N 1 -- CO H (( N c) ( ) () ) N (( ( cr) N ( 3 LO ) ) H )O H CM Cl" H CO d- CO (- t - ci) cv (. H ( H ") N ) N ) ) ) 1 H H H H H ( N H (. H H ( 15 co N 3 ( H (r) N ) ) (2 H )O) N ) N H H ) t ) N ) ces ) N od 1 1 N N ( LO Lo c ('1 N Li) (. ) 1 N N 3 ( (3) N cr) N c c LO H ( ) ) ( H H 1- ( ( ) ) H H H H H H 1 H H N d" (1) (\J L.(3 c N N (11) ( d" d" dt 1 ) H co c ) ) ) c H N N N J (Ot LO N ( N () 5( NO) dt ( tt N NO) H H 4-) C ( (1 (5 (1 (4 ( 1-) 4-) 4-) 4-) 4-) 4-) H H H H,-4 H H H H H cr.f C 4)-P o 4) -P (».4.) (»(4 H E,-) 4-) 4-) = >-. z>-. >, X H 4-) C 4-) >, 4-) > 4-) 4-) a.>-. a. >-. z>-, UI >-. H 4-) Merkitsevyys:
9 7..1-> co co a).1. (. N N CO 3 CO (ci > co Lr) o Cf) ) CO ) ) Q) In H H H (n co ii II) N co 1 ( ( ( ) L.,-, N 7 a) a) co o a) a) H H H H1 () II 1 ) CO CO N,--1 HI H HIN HOHO > ) N I Va lk. p it. % Kuorip it. % (r) (\J N LO N CO H CY) 3 N LI) H1 co co o o o 9 +3,4 1. (13 (. o o o o o + 1 N N N,--1 ON LI) LI) N LCD C) ) ) -, , ,7 14 ) CO ) 6 N H H 'I' 7 CO 1' ) ) CO (,-i ONNO ONO (OLO H 3,C H Le"),-s - CO H H H H H N N N L.1) ct CO CO CO CV - ) 11) co (o o o cv H1 CO ( ( 1I 1 I 1 I I I zt CO,z1' CO CV oo 3 c 1-,-i CO CO6 N N ('JO) I 1 CO H co d' LI) CO H (. CO I.-i ( (.J- N N :1' H N ) 1 I 1 1 I H1 I ( ( c H (. co eu en ( ) ( ) N ('1 ) N CO 1 + cl' CV LO ('J ) ) (. 1-4O) + 1 ('J H,t CO u) ) in 11 co o N ('J o) co,:t 11 Iljan Vouti co co (r) N N ) 3 ((4 ) ) ) 3 N N ) Cr) CO 4-) E H 4 4 H1 > Z.. r:4 > > u).)
10 8. co ) H ) o o H,-1 co Ii H N 3( + o ) cm CO Lo H H H H ) co a) co co ) CO N N H.-1 H ) 3 ) ) II CO LO CO 3 ) ) ) ) poikkeamat m itta rista, m ittar i = Yty. b. E-1 H ( ) CO 1 - CO ) H LO + d OLO H( d- ) N N ( H co o co CO CO H N + I N 1 3 H 1. N H N LO H CO I i 4 4 ( st st ( st H N U) H ) 1 1 I OLO 3 CO N '( N CO H ) p <.1 (. H H LO co 1 H + N co co N co co Lr) HNO o cs) co o o (3) o N H H H H H 1. II 4-) 4 Hjan Vouti M..-1 LCI 4) -P M E M H 4 H LI) M..-1 Z P... a, u) > > Merkitsevyys:
11 Hi N ) H Hi co ) ) CO + ( j ) N +.r H ( 1 cl o I 1. o + N + (3) I e-i ) ) zr tf) ) ) ) 3 a) N ( ) ) Valk.p it. % 13 on U3,er (i) H N en He ( N ( (( CO I Cd (. -I + (. H + -3, +1,6 LO + (L) N I N I N o 1 CO I N N 1 o ZI -I + L13 I,--I H + Co zr,-1 (3) (I, o (Nl i 1 + N I ) cn 3 N C, (D I I + I I N. (D o (7) rn cn N en I I H ( o) ( ( 3 ct N ( ( ) I I I + I I I )o) o Lr) cn ui,--, + + i 'h: ',-1.-1 ct,- c c I ' (. st (;') ) en H ) N I N N + + N C \ij.;1 - +j \ -11 ) c N 3 H (.-1 Cd N (3) N ( en C N CO CD ) -4 H H H v) II ) Cr) CO Hjan Vou t i II),4-1 ta 4-) 4-) 4-) o +4 E en Hi.. -I i. >, > ',-I Z Cl. a., cn > > Merkitsevyys:
12 1. 4-, (41 3 N [I' X ) > (D.4 e-1 ai N 11. -Ii '... X d',, CO.-1 N 11 1' N N CO ) ) ) 1 (13 r--1,--1 Lc) Kuorip it. % ZI" 4 ) CO N + e co t() ' Cr) - 11 :, ) a.) P, : 4-) >4 II o 1-1 H 1 5-, 1 m H ) 4-) cri 4-) r-i...-1 "--1 E > E co., I I Va lk. p it. % cr) ) 11 3 N LI) CO CO 1 +1, LI) N LI c szt CO Lt) 1 ) OD N 1 1 r-1 + CO (i) 4-) -- o cn > 5-1 (1).- 4_) ai -,-1 E c-) cri.- XI -P (1 cti -P I E Gi UI >4 Hco.. "--) CO,-i II 1-1 rd E-I,-), i CO LI) CO N 1 r i C-, CO. N e-1, co CO g 1 N r-1 Li) ( LO CO 4,) , i. (C) N N c'j. 'I" (3) - ( + r co CO ' In CO in cr) o o cc) cr) o cr) o o.1. II o (7) o,z1" 11 Hjan Vou t i zt -,-1 (41 4-) 4-) r-1 E u), i-,..-1 Z a a > > 1 V. rn ( 4-) 5-1
13 11. Jyväsato Satoisuudeltaan Yty on virallisten lajikekokeiden mukaan Puhdin kaltainen (Taulukko 3). Se ylittää sadossa kaikki aikaisemmat lajikkeet samoin kuin myöhäisen Ryhdin ja Sveankin. Sitä kaksi prosenttia. satoisampi on ollut Virma ja 1 %:n satoisampi Hankkijan Vouti. Hankkijan Vouti ja Virma ovat kuitenkin 3 päivää myöhäisempiä kuin Yty. Velin sato jaa 3 % alhaisemmaksi kuin Yty-kauran. Jalostajankokeissa parivertailujen tulokset eroavat joidenkin lajikkeiden kohdalla virallisista kokeista. Puhti on tuottanut niissä keskimäärin 4 % runsaampia satoja kuin Yty (Taulukko 4). Hankkijan Voudin sato taas on ollut selvästi heikompi suhteessa Yty-lajikkeeseen kuin virallisissa lajikekokeissa. Kuitenkin Veli, Nasta, Pol ja Svea ovat olleet myös jalostajankokeissa heikkosatoisempia kuin Yty. Jyväsato eri viljelyvyöhykkeillä Eri viljelyvyöhykkeillä Yty on käyttäytynyt hyvin luotettavasti. I vyöhykkeellä virallisissa lajikekokeissa Virma on ollut 2 % sekä Puhti ja Hankkijan Vouti 1 % satoisampia (Taulukko 5). Jalostajankokeissa Puhti on ollut 4 % satoisampi. II vyöhykkeellä sen satotason on ylittänyt Puhti 3 %:11a (Taulukko 6). III vyöhykkeellä ainoastaan Virma (+3 %) ja Hankkijan Vouti (+1 %) ovat olleet Ytyä satoisampia (Taulukko 7). Svean sato on ollut keskimäärin yhtä suuri kuin Yty-kauran, muiden lajikkeiden sato on jaanyt selvästi alhaisemmaksi. IV viljelyvyöhykkeellä Yty on menestynyt hyvin etenkin virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 8). Ainoastaan Virma ja Hankkijan Vouti ovat olleet hiukan satoisampia; ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Jyväsato eri maalajeilla Yty on menestynyt hyvin eri maalajeilla. Liejusavi- ja turv la se on ollut satoisampi kuin Puhti virallisissa lajikekokeissa; ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (Taulukko 9). Virma menestyy Yty-kauraan verrattuna paremmin erityisesti multa- ja turv la, sen sijaan satoero karkeilla kivennäismailla ja savi- ja hiesumailla ei ole merkitsevä ja Yty on ollut jonkinverran Virmaa satoisampi liejusavimailla. Hankkijan Vouti, Ryhti ja Svea eivät ole merkitsevästi satoisampia millään maalajilla Yty-kauraan verrattuna. Veli on
14 i 12. Taulukko 9. Yty kauran sato eri maalajeilla koko maa, viralliset lajikekokeet kark. kiv. maat kok. kg/ha savet ja hiesut kok. kg/ha liejusavi kok. kg/ha multamaat kok. kg/ha turvemaat kok. kg/ha Yty =1 =1 =1 =1 =1 Hjan Vouti Nasta Pol PUhti Ryhti Svea Veli Virma Merkitsevyys: p <.5; p <.1; p <.1
15 13. tuottanut keskimäärin heikompia satoja kuin Yty kaikilla muilla maalajeilla paitsi multamailla, joilla se on ylittänyt Yty-kauran 1 prosentilla satotasossa. Koko maata kattavassa vertailussa voidaan siis sanoa, että ainoastaan Virma on ollut tilastollisesti merkitsevästi satoisampi multa- ja turv la kuin Yty. Muut lajikkeet eivät ole olleet merkitsevästi satoisampia kuin Yty. I ja II.viljelyvyöhykkeellä mikään lajike ei ole ollut merkitsevästi satoisampi millään maalajilla Yty-kauraan verrattuna virallisissa lajikekokeissa (Taulukko 1). Karkeilla kivennäismailla Pol, Nasta ja Ryhti ovat antaneet keskimäärin heikompia satoja kuin Yty. Savi- ja hiesumailla Ytyä heikommin ovat menestyneet Pol, Nasta, Ryhti ja Veli. Liejusavimailla ainoastaan Hankkijan Vouti on ollut hiukan Yty-kauraa satoisampi. Multamailla Hankkijan Vouti, Pol, Nasta, Ryhti ja Svea ovat antaneet keskimäärin vähemmän satoa kuin Yty. Jyväsato eri koepaikoilla Yty on menestynyt hyvin eri koepaikoilla (Kuva 2-26). Kasvinjalostuslaitoksella Jokioisilla ainoastaan Ytyä myöhäisemmät lajikkeet ovat antaneet jonkinverran suurempia satoja (Kuva 2-3). Kasvintuotannon tutkimuslaitoksella Jokioisilla ainoastaan Virma on ollut hiukan Yty-kauraa satoisampi (Kuva 4). Hämeen tutkimusasemalla Pälkäneellä ainoastaan Yty-kauraa myöhäisemmät Hankkijan Vouti,, Puhti ja Svea ovat hiukan ylittäneet Yty-jalosteen satotasossa (Kuva 5). Lounais-Suomen tutkimusasemalla Mietoisissa virallisissa lajikekokeissa ainoastaan Hankkijan Vouti ja jalostajankokeissa Puhti ovat olleet Ytyä satoisampia (Kuva 6-7). Satakunnan tutkimusasemalla Kokemäellä ja Hankkijan Kasvinjalostus-. laitoksella Hyrylässä ei mikään lajike ole tuottanut Ytyä enemmän satoa virallisissa lajikekokeissa (Kuva 9-1). Hankkijan Nikkilän koetilalla Kangasalalla Svea ja Virma ovat olleet hiukan Yty-kauraa satoisampia (Kuva 11). Länsi- Hahkialan koetilalla Hauholla ainoastaan Puhti ja Hankkijan Vouti ovat ylittäneet Yty-kauran sadossa (Kuva 12). Suhteessa muihin lajikkeisiin heikoiten Yty on menestynyt Kymenlaakson tutkimusasemalla Anjalassa ja Etelä-Savon tutkimusasemalla Mikkelissä (Kuva 14-16). Pohjois-Savossa Yty on kuitenkin menestynyt erittäin hyvin ja ainoastaan Virma ja Hankkijan Vouti ovat olleet sitä hiukan satoisampia (Kuva 17). Keski-Suomen tutkimusasemalla ainoastaan Puhti, Virma, Svea ja Hankkijan Vouti ovat olleet hiukan Ytyä satoisampia. Karjalan tutkimusasemalla Tohmajärvellä Yty-kauran ovat ylittäneet satoisuudessa ainoastaan Puhti, Svea, Virma ja Ryhti (Kuva 18-21).
16 14. Taulukko 1. Yty -kauran sato eri maalajeilla 1-2 vyöhykkeet, viralliset lajikekokeet kark. kok. kpl kiv.maat savet ja hiesut kg/ha kok. kg/ha kpl liejusavi kok. kg/ha kpl multamaat kok. kg/ha kpl Yty =1 =1 =1 =1 Hjan Vouti Nasta Pol Puhti Ryhti Svea Veli Virma Merkitsevyys: p <.5; p <.1; p <.1
17 15. A"1/4747 / OIVS 19 OIVS < R å å k OIVS 19 OIVS
18 16. å 8 S /4 4k 2 S 4, >, -1SOIVS 1S1VS 14 VIA å å å 191VS 1S1VS
19 17. 9f / R OIVS Q1VS A-\ A<?N, /1 8 8 g 8 19 alvs 19 OIVS
20 18. A\ g å å å s 2 19 OIVS 4, 43:44,o, 19 OIVS 19 OIVS
21 19. ra å å R 13 OIVS 13 OIVS 4/k k 19 OIVS OIVS
22 2. 19 OIVS å å is OIVS 19 alvs
23 21. Muut lajikkee t (ies 4-) 4-) H H > (1D is OIVS r-1 4 > w (ti E cri co w.--1 o :d r-,. E u) d H P1 KUVA 1-26.
24 22. Yty on menestynyt hyvin myös Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ylistarossa ainoastaan myöhäiset lajikkeet Puhti, Virma, Hankkijan Vouti ja Ryhti ovat olleet Yty-kauraa satoisampia (Kuva 22-23). Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa Yty on menestynyt paremmin virallisissa kuin jalostajankokeissa (Kuva 25-26). Virallisissa kokeissa ainoastaan Virma ja Hankkijan Vouti ovat olleet sitä satoisampia. Yty on menestynyt hyvin eri puolilla Suomea. Parhaiten se on tuottanut satoa Lounais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueella eteläisessä Suomessa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueella. Jyväsato eri vuosina Yty-kaura on menestynyt hyvin eri vuosina. Virallisissa lajikekokeissa se on menestynyt erityisesti vuonna 1982, jolloin ainoastaan Virma on ollut yhtä satoisa ja muut lajikkeet ovat olleet heikkosatoisempia kuin Yty (Taulukko 11). Vuonna 1984, joka oli hyvin sateinen vuosi, ainoastaan Hankkijan Vouti on tuottanut merkitsevästi korkeampia satoja kuin Yty. Jyväsadon ja kasvuajan välinen suhde Yty on erityisen mielenkiintoinen jyväsadon ja kasvuajan välisen suhteen huomioonottaen. Yty on yhtä satoisa kuin Puhti, mutta Puhtia 2 päivää aikaisempi (Taulukko 3). Se pystyy lyhyessä ajassa tuottamaan korkeita satoja. Nykyisestä lajikevalikoimasta ainoastaan Virma antaa Yty-kauraa korkeampia satoja, mutta se on kuitenkin 3 päivää myöhäisempi kuin Yty. Lisäksi satoero Virmaan ei ole tilastollisesti merkitsevä. Korsiominaisuudet Yty-kaura on pitkäkortinen. Se on kuitenkin merkitsevästi lyhyempi kuin Puhti ja Ryhti. Korrenlujuudeltaan Yty on lähellä Puhtia ja Veli-kauraa. Lajikkeen keskimääräinen lako-% oli v virallisissa kokeissa 21. Sitä enemmän ovat lakoontuneet Hankkijan Vouti, Pol, Ryhti ja Svea: Sitä vahvempikortisia, ovat ainoastaan Virma ja Nasta.
25 23. Taulukko 11. Yty kauran sato eri vuosina virallisissa lajikekokeissa kok. kg/ha kok. kg/ha kok. kg/ha 1984 kok. kg/ha 1985 kok. kg/ha Yty =1 =1 =1 =1 =1 Hjan Vouti Nasta Pol Puhti Ryhti Svea Veli Virma Merkitsevyys: p <.5; p <.1; p <.1
26 Jyväkoko 24. Yty-kaura on suurijyväinen. Virallisissa lajikekokeissa sen 1-jyvän paino on ollut keskimäärin 35,4 g (Taulukko 3). Se on suurijyväisempi kuin muut lajikkeet ja eroaa merkitsevästi jyväkoon suhteen Hankkijan Voudista, Nastasta, Polista, Puhdista, Sveaåta, Velistä ja Virmasta (Taulukko 3). Hehtolitrapaino Hehtolitrapainoltaan Yty on lähellä keskitasoa - kokeissa se on ollut samankaltainen Hankkijan Voudin kanssa (Taulukko 3). Sen ovat ylittäneet hehtolitrapainossa Veli, Virma, Ryhti ja Svea. Valkuaispitoisuus Yty-kauran valkuaispitoisuus on ollut kohtuullisen korkea. Sitä enemmän valkuaista ovat sisältäneet vain heikkosatoisemmat lajikkeet Pol, Veli ja Nasta (Taulukko 3 ja 4). Eniten valkuaispitoisuudessa häviävät virallisten kokeiden mukaan Svea ja Hankkijan Vouti (,6 %-yksikköä) sekä Virma (,5 %-yksikköä)(taulukko 3). Valkuaissato Yty-kauran valkuaissato on ollut korkea (Taulukko 3 ja 4). Se on tuottanut valkuaista yhtä paljon kuin Puhti. Ainoastaan Velin valkuaissato on kokeissa ollut korkeampi (+1 %), mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Valkuaissadoltaan merkitsevästi alemmalle tasolle ovat jääneet Hankkijan Vouti, Pol, Ryhti ja Svea. Kuoripitoisuus Yty on varsin ohutkuorinen (Taulukko 3 ja 4). Vähemmän kuorta on mitattu vain Puhti- ja Virma-lajikkeiden jyvistä. Kuoripitoisuudeltaan samaa luokkaa Ytylajikkeen kanssa ovat olleet Ryhti, Nasta ja Veli. Muiden lajikkeiden kuori-% kohoaa merkitsevästi korkeammaksi kuin Yty-kauran.
27 Kuoreton sato 25. Yty-kauran kuoreton sato on virallisissa lajikekokeissa ollut sama kuin Hankkijan Voudin (Taulukko 3). Ainoastaan Virma (+3 %) ja Puhti (+2 %) ovat tuottaneet hiukan enemmän kuoretonta satoa. Velin ja Ryhdin kuoreton sato on jaanyt 3 % ja Nastan 1 % alhaisemmaksi kuin Yty-kauran. Jalostajan kokeissa Puhdin kuoreton sato on kohonnut 6 % Yty-lajikkeen satoa korkeammaksi (Taulukko 4). Öljypitoisuus ja öljysato Yty-kaurasta on tehty yhteensä 6 lajikekokeesta öljypitoisuusmääritys vuosina (Taulukko 12). Yty-kauran öljypitoisuus on merkitsevästi korkeampi kuin Polin öljypitoisuus. Muiden lajikkeiden suhteen ei ole merkitseviä eroja öljypitoisuudessa, kuitenkin näyttää, että sen öljypitoisuus on hiukan korkeampi kuin Puhdin, Nastan ja Velin öljypitoisuus. Yty on tuottanut merkitsevästi korkeampia öljysatoja kuin Nasta ja Pol (Taulukko Muiden lajikkeiden suhteen ei ole merkitseviä eroja öljysadossa, kuitenkin ainoastaan Puhti on tuottanut öljyä keskimäärin 1.6 kg/ha enemmän kuin Yty ja kaikkien muiden lajikkeiden öljysadot ovat olleet alhaisempia. Valkuaisen laatu - lysiinisisältö Yty-kaurasta on tehty yhteensä 11 aminohappomääritystä vuosien välisenä aikana. Yty-kauran lysiinipitoisuus on suunnilleen samanlainen kuin Velin ja Nastan (Taulukko 13). Ainoastaan Svean lysiinipitoisuus on merkitsevästi korkeampi kuin Ytyn. Samalla Svean valkuaispitoisuus on merkitsevästi alhaisempi kuin Yty-kauran. Yty-lajikkeen lysiinisisältö on suunnilleen samanlainen kuin Puhdin, Hankkijan Voudin ja Svean (Taulukko 13). Ainoastaan Velin, Nastan ja Polin lysiinisisältö on merkitsevästi korkeampi kuin Yty-kauran, mikä johtuu niiden korkeammasta valkuaispitoisuudesta. Lysiinisadon suhteen Yty ei poikkea muista lajikkeista merkitsevästi (Taulukko Yty on kuitenkin antanut keskimäärin korkeampia lysiinisatoja kuin Nasta, Pol ja Ryhti. Valkuaispitoisuudeltaan ja valkuaisen laadun suhteen Yty muistuttaa paljon Puhtia.
28 26. Taulukko 12. Yty kauran öljypitoisuus ja sato jalostuskokeissa vuosina Lajike kg/ha Jyväsato sl Öljy sato, kg/ha Kokeita Yty Hjan Vouti ,5 6, ,7 264, Kokeita Yty Nasta ,4 6, , 319, Kokeita Yty ,8 318,2 Pol ,3 263, Kokeita Yty ,8 318,4 Puhti ,6 32, Kokeita 7 Yty ,8 347,8 Ryhti ,8 341, Kokeita Yty ,8 318, Veli ,6 31, Merkitsevyys: p <.5; p <.1
29 27. Taulukko 13. Yty-kauran valkuaisen lysiinipitoisuus (%), lysiinisisältö (g/kg) ja lysiinisato (kg/ha) jalostuskokeissa vuosina Lajike Jyväsato kg/ha sl Valkuais- Lysiini g/kg kg/ha Kokeita Yty ,4 4,53 5,97 23,4 Hjan Vouti ,3 4,57 6,6 23,44 Kokeita Yty ,2 4,41 5,78 25, Nasta , 4,39 6,1 24,31 Kokeita Yty ,2 4,41 5,78 25, Pol ,8 4,49 6,15 23,77 Kokeita Yty ,2 4,41 5,78 25, Puhti ,1 4,47 5,85 26,41 Kokeita Yty ,2 4,41 5,78 25, Ryhti , 4,37 5,67 24,1 Kokeita Yty ,4 4,41 5,87 23,35 Svea ,8 4,63 5,9 23,75 Kokeita Yty ,2 4,41 5,78 25, Veli ,9 4,41 6,1 26,59 Kokeita Yty ,3 4,78 5,87 2,66 Virma ,6 4,92 6,21 23,8 Merkitsevyys: p <.5; p <.1; p <.1
30 28. Yhteenveto Yty-kauran ominaisuudet Sato: Yty-kaura on hyvin satoisa - yhtä satoisa kuin Puhti ainoastaan Virma on sitä 2 % ja Hankkijan Vouti 1 % satoisampia, ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä satoisuus on hyvä kaikilla maalajeilla erityisen satoisa Yty on ollut Lounais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Pohjois-Savon alueilla Kasvuaika: Yty-kaura on melko aikainen se on 2 päivää aikaisempi kuin Puhti ja 3 päivää aikaisempi kuin Virma, Svea ja Hankkijan Vouti Korsi: Korsi on keskimittainen ja luja Yty-kauran korsi on hiukan pitempi kuin Velin korsi, kuitenkin Puhti ja Ryhti ovat Yty-kauraa pitempiä. korrenlujuus on samanlainen kuin Velillä ja Puhdilla Jyvä: Yty-kaura on valkokuorinen ja isojyväinen. Sen kuoripitoisuus on melko alhainen. - jyvä on isompi kuin millään muulla lajikkeella kuoripitoisuus on samanlainen kuin Ryhdillä, kuitenkin se on hiukan alhaisempi kuin Velin kuoripitoisuus Hehtolitrapaino: Yty-kauran hehtolitrapaino on melko korkea hehtolitrapaino on suunnilleen samanlainen kuin Hankkijan Voudilla ja korkeampi kuin Puhdilla Kemiallinen laatu: Yty-kaura on kemialliselta laadultaan hyvä - sen valkuaispitoisuus on merkitsevästi korkeampi kuin Hankkijan Voudin, Ryhdin, Svean ja Virman valkuaispitoisuus se tuottaa merkitsevästi korkeampia valkuaissatoja kuin Hankkijan Vouti, Pol, Ryhti ja Svea - Yty-kauran öljypitoisuus on samanlainen kuin Ryhdin ja Hankkijan Voudin ja merkitsevästi korkeampi kuin Polin
31 29. Viljelysuositus Yty-kauraa suositellaan viljeltäväksi I - III viljelyvyöhykkeille.
32 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS LAJIKEKUVAUS LIITE' I JO 157-KAURAN LAJIKEKUVA MTTK:n kasvinjalostuslaitoksen kauralinja JO 157 on ollut valtion siementarkastuslaitoksen laboratorio- ja kenttäkokeissa vuosina (vuodet: 1978, 198, 1981, 1984, 1985, 1987, 1988) Jalosteen itsenäisyys ja tunnistamismahdollisuudet Lajiketuntomerkit JO 157-kaura poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme kauralajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. Jyvä Lehdet ja korsi Röyhy Kas vusto Jyvä on vaaleakuorinen, keskikokoinen ja melko pitkä sekä melko paksu. Sisähelve on hieman pullollaan ja useissa jyvissä on siinä oranssi läikkä. Kanta on melko suippo, liiste pitkä. Karyopsi on tasaleveä, alkion seudussa on tavallista enemmän karvoja. Alkio on hyvin pieni ja soikea, sirkkakilpi on myös pieni, hieman kaartuvareunainen teräväkärkinen. Vihneenmuodostustaipumus on hyvin heikko tai puuttuu kokonaan. Kantakarvat puuttuvat tai niitä on muutamia, jotka ovat tavallisesti lyhyitä. Lehdet ovat keskileveitä. Kolmannen ja neljännen käsvulehden lavan kannassa esiintyy lyhyitä karvoja, mutta reunat ovat karvattomat. Solmu on kalju. Latvalehti on puolipysty. Röyhy on keskikokoinen ja pysty, mutta ei kuitenkaan yhtä pysty kuin esim. Tiituksen röyhy. Röyhyt ovat useimmiten tasapuoleisia. Oras on harmaanvihreä tai keskivihreä, melko pysty. Röyhystö on viherasteella hieman kellanvihreää. Jaloste tulee röyhylle pari päivää Puhtia aikaisemmin ja on sitä n cm korkeampaa. Osmo Ulvinen Ylitarkastaja
33 LIITE II YILJELYVYÖHYKKEET VANIEMI d ~fikerifao disis4 444 $41,444-tr oiwor 41, 1trW 4 1 git, IWT,4-"IVA wh$494aari" lkitc, 1~437 l&k,"»14%,%4l-wp ofri 4itteabk,_,E. Wry r tt$i ti HE INGFOOS jzt~ Vatuf
34 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET 1983 Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALA, M. Maatalouden sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. SUONURMI-RASI, R. & HUOKUNA, E. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HEIMO, M. Förbättring av stallgödselns utnyttjande. Litteraturöversikt. 81 p. 7. MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 1 p. LÖFSTRÖM, I. Kasvien sisältämät aineet tuholaistorjunnassa. 26p. HEIKINHEIMO,. Kirvojen preparointi ja määritys. 67 p liitettä. SAARELA, I. Soklin fosforimalmi fosforilannoitteena. p Humuspitoiset lannoitteet. p YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska länderna. 13 p. 12 LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohran ja kauran satoon 1-vuotiskautena Tikkurilassa. 54 p. ERVIÖ, R. Maaperäkarttaselitys. ESPOO-- INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydinkasvien tuottaminen kasvisolukkoviljelyn avulla. 63p Tiivistelmät eräistä MTTK:n julkaisuista p.
35 ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljojen sijoituslannoitus savimailla. 35 p. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. 7 p liitettä. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KURKI, L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tuentamenetelmien vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla. 21 p. VUORINEN, M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeiden ja kirjallisuuden pohjalta. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymisen tilastollinen malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeiden tuloksia p. SIPPOLA, J. & SAARELA, I. Eräät maa-analyysimenetelmät fosforilannoitustarpeen ilmaisijoina. 2 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa. 1 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. JUNNILA, S. Ympäristötekijöiden vaikutus herbisidien käyttäytymiseen maassa. Kirjallisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljykasvien boorilannoitus. 122 p. + 2 liitettä. URVAS, L. Maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA. 28 p liitettä. LEHTINEN, S. Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet p liitettä.
36 ANISZEWSKI, T. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima eräillä MTTK:n kiertokoealueilla. Kirjallisuustutkimus ja MTTK:n kolmen tutkimusaseman näytteiden analyysi. p PALDANIUS, E. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemien maanäytteissä. p RINNE, S-L. & SIPPOLA, J. Maatalouden jätteiden kompostointi. I Typpi- ja fosforilisä oljen kompostoinnissa. II Maatalouden jätteet kompostin raaka-aineina. III Kompostin arvo lannoitteena. 52 p Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., NORDLUND, A. & PILLI-SIH- VOLA, Y. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. ETTALA, E. Säilörehu Maatalouden tutkimuskeskuksen lypsykarjakokeissa 197-luvulla. 27 p. ETTALA, E. Laidun lypsykarjaruokinnassa. 22p. TUORI, M. & NISULA, H. Ruokintarutiinien merkitys naudoilla. Kirjallisuustutkimus. 38 p. TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvin ja lannoitustason vaikutus typen ja fosforin huuhtoutumiseen savimaasta. 43 p. AURA, E. Avomaan vihannesten veden ja typen tarve. Nitrogen and water reguirements for carrot, beetroot, onion and cabbage. 61 p. Puutarhaosaston tutkimustuloksia. Taimitarha ja dendrologia. 94 p. KEMPPAINEN, E. Kuivikkeen vaikutus lannan arvoon. Kuivikkeiden ammoniakin sitomiskyky. 25 p. JAAKKOLA, A., HAKKOLA, H., HIIVOLA, 5-L., JÄRVI, A., KÖYLIJÄRVI, J. & VUORINEN, M. Terästeollisuuden kuonat kalkitusaineina. 44 p. JAAKKOLA, A., ETTALA, E., HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R. & VUORINEN, M. Siilinjärven kalkki kalkitusaineena. 53 p. TAKALA, M. Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä. 36 p. JOKINEN, R. & HYVÄRINEN, S. Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K. 15 p. JUNNILA, S. Rikkakasvien siementen itämislepo. Kirjallisuuskatsaus. 29 p.
37 MÄKELÄ, K. Talven aikana kuolleiden ryhmäruusujen versoissa esiintyvä sienilajisto vuosina p. + 8 liitettä. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. SÄKÖ, J. Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhaosastolla Piikkiössä kokeillut ja kokeiltavana olevat omenalajikkeet. Perusrungon merkitys omenapuiden talvehtimisessa SÄKÖ, J. & LAURINEN, E. Omenapuiden harjuistutus. HIIRSALMI, H. & SÄKO, J. Mansikan jalostus johtanut tulokseen. ETTALA, E., SUVITIE, M., VIRTANEN, E., PITKÄNEN, T., ZITTING, M., NÄSI, M., TUOMIKOSKI, T. & NISKANEN, M. Metsä-ja maatalouden sivutuotteet lihamullien rehuna. 51 p. MANNER, R. & AALTONEN, T. Pitko-syysvehnä. 6 p liitettä. MANNER, R. & AALTONEN, T. Kartano-syysruis. 5 p liitettä. 21. ANISZEWSKI, T. Lupiini viljelykasvina. 134 p. HUOKUNA, E., JÄRVI, A., RINNE, K. & TALVITIE, H. Nurmipalkokasvit puhtaana kasvustona ja heinäseoksena. p HUOKUNA, E. Aplan pahkahomeen esiintymisestä. p HUOKUNA, E. & HAKKINEN, S. Englanninraiheinä säilörehunurmissa. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., LARPES, E., MICORDIA, A. & LAMPILA, M. Eri säilöntäaineet esikuivatun ja tuoreen säilörehun valmistuksessa sekä kiinteä ja nouseva väkirehun annostus mullien kasvatuksessa. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., SORMUNEN-CRISTIAN, R. & LAMPILA, M. Eri säilöntäaineet nurmirehun säilönnässä. p RISSANEN, H., ETTALA, E., MELA, T. & MUSTONEN, L. Laitumen sadetuksen ja väkirehujen käytön vaikutus lehmien tuotoksiin. p RISSANEN, H., KOSSILA, V. & VASARA, A. Urean, urea-fosforihap - po-viherjauhoyhdisteen (UPV) ja soijan vertailu raakavalkuaislähteinä maidontuotantokokeissa lehmillä. p KOSSILA, V., KOMMERI, M. & RISSANEN, H. Monokalsiumfosfaatti ja ureafosfaatti sekä käsittelemätön olki ja ammoniakilla käsitelty olki mullien ruokinnassa. p KORTET, S. Puna-apilan paikalliskantojen ekologia. 66 p. MEHTO, U. Viljojen rikkakasvien torjunta ilman herbisidejä. Kirjallisuustutkimus. 77 p. HUHTA, H. & HEIKKILÄ, R. Rehuviljan viljely Pohjois-Karjalassa. 24 p. + 2 liitettä.
38 1986 Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. KEMPPAINEN, E. Karjanlannan hoito ja käyttö Suomessa. 12 p. + 6 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Lietelanta nurmen peruslannoit - teena. 25 p. NIEMELÄINEN,. Nurmikkoheinien ominaisuudet. Kirjallisuus - tutkimus. Tuloksia punanatojen ja niittynurmikan virallisista nurmikon lajikekokeista vuosilta p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. NIEMELÄINEN,. & PULLI, S. Puna-apilalajikkeiden siemenmuodostus. Tuloksia apilan virallisista siemenviljelyn lajikekokeista vuosilta p. NIEMELÄINEN,. Syksyn, talven ja kevään lämpö- ja valo-olojen vaikutus koiranheinän, niittynurmikan ja punanadan röyhymuodostukseen. Kirjallisuustutkimus. 51 p. ERVIÖ, L-R. & ERKAMO, M. Pakettipellon viljelyn uudelleen aloittaminen herbisidien avulla. p ERVIÖ, L-R. Korren vahvistaminen timotein siemenviljelyksillä. p HIIVOLA, S-L. Klormekvatin käyttö timotein siemennurmilla. p: ERVIÖ, L-R. & HIIVOLA, S-L. Herbisidien käytön vähentäminen viljakasvusossa. p KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Säilörehun puristeneste ja virtsa lannoitteina. 43 p. MATIKAINEN, A. & HUHTA, H. Nurmikasvilajikkeet Karjalan tutkimusasemalla. 24 p. SOVERO, M. Nopsa-kevätrypsi. 15 p. + 2 liitettä. NIEMELÄ, P. Kuiviketurpeen soveltuvuus turkistarhoilla kertyvän sonnan ja virtsan käsittelyyn. 15 p. +4 liitettä. PULLI, S., VESTMAN, E., TOIVONEN, V. & AALTONEN, M. Yksivuotisten tuorerehukasvien sopeutuminen Suomen kasvuoloihin. 51 p. SIMOJOKI, P., RINNE, S-L., SIPPOLA, J., RINNE, K., HIIVOLA, S-L. & TALVITIE, H. Hernekaurasta saatava typpilannoitushyöty. 27 p liitettä. SÄKÖ, J. & YLI-PIETILÄ, M. Hedelmäpuiden ja marjakasvien talvehtiminen talvella p. MANNER, R. & KORTET, S. Niina-ohra. 31 p. + liite.
39 TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvien, lannoituksen ja sadetuksen vaikutus kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, natriumin, sulfaattirikin sekä kloridin huuhtoutumiseen savimaasta TOIVONEN, V. & LAMPILA, M. Juurikasvisäilörehujen valmistus, laatu, rehuarvo ja mahdollinen käyttö etanolin valmistuksessa. 16 p liitettä. ETTALA, E. & VIRTANEN, E. Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan monivuotinen vertailu kotovaraisella säilörehu-viljaja heinä-vilja-urearuokinnalla. 1. Kolmen ensimmäisen lypsykauden tuotantotulokset. 114 p. + 5 liitettä. ETTALA, E. & VIRTANEN, E. Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan monivuotinen vertailu kotovaraisella säilörehu-vilja - ja heinä-vilja-urearuokinnalla. 2. Lehmien syöntikyky, ravinnonsaanti ja rehun hyväksikäyttö sekä hedelmällisyys ja kestävyys kolmen ensimmäisen tuotantovuoden aikana. 293 p liitettä. RAVANTTI, S. Iki-timotei. 33 p. + 1 liite. URVAS, L. & VIRKKI, K. Maaperäkarttaselitys. Turku-Rymättylä. 34 p. + 7 liitettä. VUORINEN, M. Kalkituskokeiden tuloksia saraturvemaalta p Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. PALDANIUS, E. Oljen kompostointi erilaisia seosmateriaaleja typpilähteinä käyttäen. 55 p. + 1 liite. LEIVISKÄ, P. & NISSILÄ, R. Säämittauksen tuloksia janmaan tutkimusasemalla Ruukissa. 31 p. Pohjois-Poh- HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R., RINNE, K. & VUORINEN, M. Odelman typpilannoitus, sängenkorkeus ja niittoaika. 39 p. NIEMELÄ, T. & NIEMELÄINEN,. Kasvualustan tiivistyminen ja nurmikon kuluminen nurmikon stressitekijöinä. Kirjallisuuskatsaus. p NIEMELÄ, T. Siirtonurmikon kasvatus ja käyttö. Kirjallisuuskatsaus. p LUOMA, S., RAHKO, I. & HAKKOLA, H. Kiinankaalin viljelykokeiden tuloksia p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,... & MATTILA, L. Virallisten, lajikekokeiden tuloksia p. + 9 liitettä.. SEPPÄLÄ, R. & KONTTURI, M. Mallasohran reagointi typpilannoitukseen. p KUISMA, T. & KONTTURI, M. Typpilannoituksen vaikutus ohralajikkeiden mallastuvuuteen. p
40 YLI-PIETILÄ, M., SÄKÖ, J. & KINNANEN, H. Puuvartisten koristekasvien talvehtiminen talvella p. VUORINEN, M. & TAKALA, M. Porkkanan ja punajuurikkaan sadetus, typpilannoitus ja kalkitus poutivalla hiekkamaalla. 3 p. MULTAMAKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. p Domestic Varieties. p TUOVINEN, T. Omenakääriäisen ennustemenetelmä. p Pihlajanmarjakoin ennustemenetelmä. p MÄKELÄ, K. Peittauksen vaikutus kotimaisen heinänsiemenen itävyyteen, orastuvuuteen ja sienistöön. 15 p. Osa 1. YLÄRANTA, T. Radioaktiivinen laskeuma ja säteilyvalvonta. PAASIKALLIO, A. Radionuklidien siirtyminen viljelykasveihin. 62 p. Osa 2. KOSSILA, V. Radionuklidien siirtyminen kotieläimiin ja eläintuotteisiin sekä vaikutukset eläinten terveyteen ja tuotantoon. 19 p. RAVANTTI, S. Alma-timotei. 38 p. + 2 liitettä. LEHMUSHOVI, A. Ryhmäruusujen lajikekokeet vuosina p. JOKINEN, R. & TÄHTINEN, H. Karkeiden kivennäismaiden ja turvemaiden kuparipitoisuus ja sen vaikutus kauran kasvuun astiakokeessa. p Maan kuparipitoisuuden ja happamuuden vaikutus kuparilannoituksella saatuihin kauran satotuloksiin. p Maan ph-luvun ja kuparilannoituksen vaikutus kauran hivenravinnepitoisuuksiin. p Kaura- ja ohralajikkeiden herkkyys kuparin puuttee1le ja eri kuparimäärillä saadut tulokset. p Kuparilannoitelajien vertailu astiakokeessa kauralla. p HIIRSALMI, H., JUNNILA, S. & SÄKÖ, J. Ahomansikasta suomalainen viljelylajike. p Mesimarjan jalostus johtanut tulokseen. p TALVITIE, H., HIIVOLA, S-L. & JÄRVI, A. Satojen ja satovahinkojen arviointitutkimus. 87 p. KEMPPAINEN, R. Puna-apilan ymppäys Rhizobium-bakteerilla. Inoculation of red clover by Rhizobium strain. 24 p. LAMPILA, M., VÄÄTÄINEN, H. & ALASPÄÄ, M. Korsirehujen vertailu kasvavien ayrshire-sonnien ruokinnassa. p ARONEN, I., HEPOLA, H., ALASPÄÄ, M. & LAMPILA, M. Erisuuruiset väkirehuannokset kasvavien ayrshire-sonnien olkiruokinnassa. P ARONEN, I., ALASPÄÄ, M., HEPOLA, H. & LAMPILA, M. Bentsoehappo säilörehun valmistuksessa. p TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvien vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen savimaasta Jokioisten huuhtoutumiskentällä v p. + 2 liitettä.
41 PIETOLA, L. & ELONEN, P. Peltokasvien sadetus normaalia kosteampina kasvukausina p. + 1 värikuvaliite. PIETOLA, L. Maan mekaaninen vastus kasvutekijänä. 94 p. liitettä Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. ANISZEWSKI, T. Puiden, pensaiden ja viljeltävän turvemaan fenologinen tutkimus. Phenological study on the trees, bushes and arable peat land. 12 p. + 5 liitettä. RINNE, S-L., HIIVOLA, S-L., TALVITIE, H., SIMOJOKI, P., RINNE, K. & SIPPOLA, J. Viherkesannon vaihtoehdot rukiin viljelyssä. 53 p. sisältäen 9 liitettä. JUNNILA, S. Pienannosherbisidit kevätviljoilla - Glean 2 DF, Any 2 DF ja Logran 2 WG. p Starane M kevätviljojen rikkakasvien torjunnassa. p Kamilon B ja Kamilon D kevätviljojen rikkakasvien torjunnassa. p Kevätviljaherbisidit Rikkahävite KH 1/77, KH 2/83 ja Ipactril. p KIISKINEN, T. & MÄKELÄ, J. Kasviperäisten valkuaisrehujen sulavuus minkillä. Smältbarhet av vegetabiliska proteinfodermedel hos mink. Digestibility of protein feedstuffs derived from plants in mmk. p KIISKINEN, T., MÄKELÄ, J. & ROUVINEN, K. Eri viljalajien sulavuus minkillä ja siniketulla. Smältbarhet av olika spannmål hos mmk och blåräv. Digestibility of different grains in mmk and blue fox. p SIMOJOKI, P. Ohran boorinpuutos. 1 p. + 3 liitettä. SIMOJOKI, P. Lupiinin viljelytekniikka. p. 3-22, 2 liitettä. EKLUND, E. & SIMOJOKI, P. Yksivuotisen lupiinin nystyräbakteerien eristäminen ja valikoitujen siirroskantojen testaus kenttäolosuhteissa. p , 1 liite. ANISZEWSKI, T. Kylvöajan vaikutus lupiinin (Lupinus angustifolius L.) siemensatoon Keski- ja Pohjois-Suomessa. p ANISZEWSKI, T. Lupiinin siementuotanto Keski- ja Pohjois-Suomessa. p HÄMÄLÄINEN, I. & ERVIÖ, R. Maaperäkarttaselitys, Jyväskylä. 39 p liitettä. ERVIÖ, R. & HÄMÄLÄINEN, I. Maaperäkarttaselitys, Lahti. 41 p. + 2 liitettä. TAKALA, M. Palkokasvien biologiasta. 18 p taulukkoa. TAKALA, M., TAHVONEN, R. & VUORINEN, M. Väkilannoitus ja "biologiset" viljelymenetelmät perunan, porkkanan ja punajuurikkaan viljelyssä. 36 p.
42 12. MUSTONEN, L., RANTANEN,., NIEMELÄINEN,., PAHKALA, K., KONT- TURI, M. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 1 liite. 13. LUNDEN, K. & SÄKÖ, J. Koristepuiden ja -pensaiden talvehtiminen. Talvi 1986/ p. + 4 liitettä. SÄKÖ, J. & LUNDEN, K. Talven tuhot hedelmä- ja marjatarhoissa. 34 p. RINNE, K. & MÄKELÄ, J. Karitsoiden kasvu laitumella. 18 p. ILOLA, A. Katovuoden 1987 kevätviljojen siemenen orastumiskokeet. p RANTANEN,. & SOLANTIE, R. Uusi peltoviljelyn alue- ja vyöhykejakoehdotus. p RAHKONEN, A. & ESALA, M. Kevätviljojen ja -öljykasvien kylvöaika. 72 p. JUNNILA, S. Perunaherbisidejä tehokkuustarkastuksessa. p Lehvästön hävitys herneellä ja öljykasveilla. p KEMPPAINEN, E. Didinin (disyandiamidi) vaikutus naudan lietelannan tehoon ohran lannoitteena. 35 p. ETTALA, E. & VIRTANEN, E. Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan vertailu vasikka- ja hiehokaudella säilörehu-vilja- ja heinä-vilja-urea-ruokinnalla. 92 p. PITKÄNEN, J., ELONEN, P., KANGASMÄKI, T., KÖYLIJÄRVI, J., TAL- VITIE, H., VIRRI, K. & VUORINEN, M. Aurattoman viljelyn vaikutukset kevätviljojen satoon ja laatuun: kuuden koevuoden tulokset. p sisältäen 3 liitettä. Summary: EffeCts of ploughless tillage on yield and guality of cereals: results after six years. PITKÄNEN, J. Aurattoman viljelyn vaikutukset maan fysikaalisiin ominaisuuksiin ja maan viljavuuteen. p sisältäen 3 liitettä. Summary: Effects of ploughless tillage on physical and chemical properties of soil. 22. KÄNKÄNEN, H. & KONTTURI, M. Kylvötiheyden vaikutus lehtityypiltään erilaisten herneiden sadon muodostumiseen. 69 p MUSTONEN, L., RANTANEN,., NIEMELÄINEN,., PAHKALA, K. & KONT- TURI, M. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 8 liitettä. VUORINEN, M. Turvemaan kaliumlannoitus. 17 p. TAKALA, M. Saderiskien ja korjuutappioiden vähentämismahdollisuuksista heinänkorjuussa. 21 p liitettä.
43 HAKKOLA, H., PULLI, S. & HEIKKILÄ, R. Nurmikasvien siemenseoskokeiden tuloksia. 57 p. HAKKOLA, H. & LUOMA, S. Perunan viljelykokeiden tuloksia p. AFLATUNI, A. & LUOMA, S. Avomaan vihannesten lajikekokeiden tuloksia p. HÄRKÖNEN, M. & MUSTALAHTI, A. Perennojen menestyminen ja kukinta-ajat Pohjois-Suomessa p. +2 liitettä. RUOTSALAINEN, S. Marjakasvien tervetaimituotanto ja sen merkitys Suomessa. 57 p.' Öljykasvien viljelyn edistäminen. Yhteistutkimuksen tuloksia vuosilta Toimittanut Katri Pahkala. 95 p. JUHANOJA, S. Juurrutushormonien käyttö vesiviikunan Ficus pumila L. pistokkaiden juurrutuksessa. p JUHANOJA, S. & PESSALA, T. Vuodenajan vaikutus viherkasvien pistokkaiden juurtumiseen ja taimien jatkokasvatusaikaan. p JUHANOJA, S. Amppelikasvien viljelyaikatauluja. p PESSALA, T. Sulkasaniaisen lisäys. p JOKI-TOKOLA, E. Väkiheinä ja säilörehut lihanautojen ruokintakokeissa. 46 p. MÄKELÄ, K. Kesäkukkien kauppasiemenen laatu. 15 p. + 1 liitettä. ROUVINEN, K. & NIEMELÄ, P. Plasmasytoosi heikentää pentutulosta ja pentujen varhaiskehitystä minkillä. Plasmacytos försämrar avelsresultatet och valparnas tidiga tillväxt hos mmk. Plasmacytosis impairs breeding result and early kit growth in the mmk, p ROUVINEN, K. Erilaisten rasvojen sulavuus minkin ja siniketun pennuilla - emulgaattorien vaikutus. Fettsmältbarhet hos mmk- och blårävsvalpar - inverkan av emulgerande ämnen. Digestibility of different fats in mmk and blue fox kits - influence of emulsifying agents. p JÄRVI, A. Typpilannoitus ja kasvuston CCC-käsittely timotein siemennurmilla. p TimOtein siemennurmen typpilannoitus, riviväli ja siemenmäärä. p Alkuperältään erilaiset timoteilajikkeet siementuotannossa. p SAASTAMOINEN, M. & PÄRSSINEN, P. Yty-kaura. 29 p. + 2 liitettä. RAVANTTI, S. Juliska-punata. 51 p. + 1 liite.
44 , to, ;k t rvi?' "
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/91 JUHA VILKKI Kasvinjalostuslaitos Kulta-kevätrypsi JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/91 JUHA VILKKI Kulta-kevätrypsi Kasvinjalostuslaitos
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 10/87 MARTTI VUORINEN ja MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Porkkanan ja punajuurikkaan sadetus, typpilannoitus ja kalkitus poutivalla hiekkamaalla JOKIOINEN 1987
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/84 LEILA URVAS JA SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa JOKIOINEN 984 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/84
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/87 PIRJO LEIVISKÄ ja RISTO NISSILÄ Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa JOKIOINEN 1987 ISSN 0359-7652
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 8/90 LEILA URVAS Kasvintuotannon tutkimuslaitos Sinkkisuifaatti timotein lannoitteena Sinkkisulfaatti ja -kelaatit sinkkilannoitteina JOKIOINEN 1990 ISSN 0359-7652
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 1/93 MARKETTA SAASTAMOINEN. Sisko-kaura. Jokioinen 1993 ISSN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE /9 MARKETTA SAASTAMOINEN Siskokaura Jokioinen 99 ISSN 59765 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE /9 MARKETTA SAASTAMOINEN Sisko kaura Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinjalostuslaitos
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 13/85 RAILI JOKINEN ja SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K JOKIOINEN 1985 ISSN 0359-7652
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 6/93 JUHA VILKKI. Helmi-öljypellava. Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 6/93 JUHA VILKKI Helmi-öljypellava Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 6/93 JUHA VILKKI Helmi öljypellava Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinjalostuslaitos
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/86 SAIJA RAVANTTI Kasvinjalostusosasto Iki-timotei JOKIOINEN 1986 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/86 SAIJA RAVANTTI Iki-timotei Kasvinjalostusosasto
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK. Tiedote 6/91. Puikulan viljelytekniikka Lapissa. ANTTI HANNUKKALA Lapin tutkimusasema JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 6/91 ANTTI HANNUKKALA Lapin tutkimusasema Puikulan viljelytekniikka Lapissa JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 6/91 Antti Hannukkala
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/89 MARTTI VUORINEN Hämeen tutkimusasema Turvemaan kaliumlannoitus JOKIOINEN 1989 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/89 MARTTI VUORINEN Turvemaan
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/85 ROLF MANNER ja TAINA AALTONEN Kasvinjalostusosasto Kartano-syysruis JOKIOINEN 1985 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/85 ROLF MANNER ja TAINA
LisätiedotMaatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979. ISSN 03,5-8 - Hoi
Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11 Rolf l`bnner Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979 ISSN 03,5-8 - Hoi jo_3077-syysvehnä Alkuperä Jo 3077-syysvehnä polveutuu Maatalouden tutkimuskeskuksen
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 20/89 LEILA URVAS. Kasvintuotannon tutkimuslaitos TAUNO TARES Kasvinjalostuslaitos Maanäytteiden ottoaika ja viljavuusluvut JOKIOINEN 1989 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 8/92 MARKETTA SAASTAMOINEN. Sohvi-herne. Jokioinen 1992 ISSN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 8/92 MARKETTA SAASTAMOINEN Sohvi-herne Jokioinen 1992 ISSN 359-7652 Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 8/92 MARKETTA SAASTAMOINEN Sohvi herne Kasvinjalostuslaitos 316
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotHELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi
Uutuuslajikkeet 2019 HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi - Helmin kasvuaika on alle 99 päivää, joten se on lähes
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
Lisätiedotatalo n t 1( imus e s 1( u s KASVIN,IALO,^,TU:-LAITOS TIEDOTE NO3 Rolf Manner KELPO-ruis JOKIOINEN 1977
atalo n t 1( imus e s 1( u s KASVIN,IALO,^,TU:-LAITOS TIEDOTE NO3 Rolf Manner KELPO-ruis JOKIOINEN 1977 Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinjalostuslaitos Syysruis Jo 095 Alkuperä Jo ö95-syysruis polveutuu
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotViljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa
Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/89 HANNU KÄNKÄNEN Kasvintuotannon tutkimuslaitos SIRKKA-LIISA HIIVOLA Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema REIJO HEIKKILÄ Karjalan tutkimusasema Kalkitusajankohdan
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/86 ROLF MANNER ja SALME KORTET Niina-ohra JOKIOINEN 1986 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 16/86 ROLF MANNER ja SALME KORTET Niina-ohra Kasvinjalostusosasto
LisätiedotLAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 11/86 MATTI SOVERO Kasvinjalostusosasto Nopsa-kevätrypsi JOKIOINEN 1986 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11/86 MATTI SOVERO Nopsa-kevätrYpsi Kasvinjalostusosasto
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 17/84 RAILI PESSALA Puutarhaosasto HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema ARVI VALMARI Lapin tutkimusasema Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä JOKIOINEN
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotJOKIOINEN 1982 ISSN
Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSOSASTO TIEDOTE NO 20 Rolf Manner ARRA-OHRA JOKIOINEN 1982 ISSN 0358-1101 1. Alkuperä Ohralinja Jo 1184 polveutuu Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostusosastolla
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotSekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN. Antti-nurminata. Jokioinen 1993 ISSN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN Antti-nurminata Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 18/93 PERTTI PÄRSSINEN Antti-nurminata (Summary: Antti meadow
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotPerunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotJOKIOINEN 1977 ISSN
Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE N04 Rolf Manner TEEMU-ohra JOKIOINEN 1977 ISSN 0358-1101 Maatalouden tutkimuskeskus - 1 - Kasvinjalostuslaitos Ohra Jo 1062 Alkuperä: Jo 1062-ohra
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 16/88 ARI ILOLA Kasvinviljelyosasto Katovuoden 1987 kevätviljojen siemenen orastumiskokeet OLLI RANTANEN Kasvinviljelyosasto REIJO SOLANTIE Ilmatieteen laitos Uusi
LisätiedotAluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotM TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/91 TOIVO YLÄRANTA Ympäristöntutkimuslaitos Maataloustuotannon vaikutus kasvihuoneilmiöön Suomessa Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen JOKIOINEN 1991 ISSN 0359-7652
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotTimo Lötjönen MTT Ruukki
Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. HEIKKI HAKKOLA ja TIMO KERÄNEN. Rehuviljakokeiden tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalta
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 1/92 HEIKKI HAKKOLA ja TIMO KERÄNEN Rehuviljakokeiden tuloksia 1977-91 Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalta Jokioinen 1992 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotREHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotMikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,
Lisätiedot