M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 M TT K MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/91 JUHA VILKKI Kasvinjalostuslaitos Kulta-kevätrypsi JOKIOINEN 1991 ISSN

2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/91 JUHA VILKKI Kulta-kevätrypsi Kasvinjalostuslaitos JOKIOINEN (916) ISSN

3 YHTEENVETO KULTA KEVÄTRYPSISTÄ Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksella jalostettua Kultakevätrypsiä on kokeiltu linjanumerolla. Jo 4003 kevätrypsin virallisessa lajikekokeessa vuosina 1988, 1989 ja 1990 (11 koepaikkaa; I, II ja III vyöhykettä; kolme eri maalajia). Ruotsissa Kultaa on testattu v koepaikalla. VILJELYVARMA LAJIKE Kaikkiin kevätrypsin virallisessa lajikekokeessa v mukana 011eisiin lajikkeisiin verrattuna: Kulta on kaikkein satoisin (jyväsato, valkuaissato, öljysato) Kulta on tuottanut parhaan sadon myös eri vyöhykkeillä, eri koepaikoillå, eri maalajeilla ja eri vuosina Kulta on noin vuorokauden Kovaa aikaisempi Kulta on kestäväkortinen låjike kuten Kova Kullan kasvusto tuleentuu tasaisesti, jälkiversonta on harvinaista - Kulta menestyi parhain tuloksin myös Ruotsin kokeissa KORKEALAATUINEN 00-JALOSTE Kullan siemen on väriltään kirjava, pääosaltaan tumman punaisen ruskeaa Kullan valkuais- ja öljysadot ovat erittäin korkeat Kullan öljyn rasvahappokoostumus on kasviöljyteollisuudelle sopiva Kullan valkuaisrouheen glukosinolaattipitoisuus on selvästi muita kevätrypsilajikkeita matalampi Siemenen lehtivihreäpitoisuus on matala. VILJELYSUOSITUS Kulta soveltuu koko nykyiselle kevätrypsin viljelyalueelle

4 KULTA-KEVÄTRYPSI sivu ALKUPERÄ JA POLVEUTUMINEN 1 JALOSTUKSEN KULKU 1 LISÄYSVILJELY 1 KENTTÄKOKEET 2 TUNNISTAMINEN 3 VILJELYOMINAISUUDET j Kasvuaika Satoisuus 4 Menestyminen vyöhykkeittäin ja eri koepaikoilla 4 Menestyminen maalajeittain 4 Menestyminen vuosittain 16 Varsi 16 LAATUOMINAISUUDET 17 Siemenen koko 17 Valkuaisainepitoisuus- ja sato 17 Öljypitoisuus- ja sato 17 Lehtivihreäpitoisuus 18, Glukosinolaattipitoisuus 18 Rasvahappokoostumus 20 VILJELYSUOSITUS 20 LIITE 1: Valtion siementarkastuslaitoksen lajikekuvaus

5 KULTA KEVÄTRYPSI ALKUPERÄ JA POLVEUTUMINEN Kulta-kevätrypsi (Jo 4003) polveutuu vuonna 1985 Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen koekentällä tehdystä populaätioristeytyksestä Sv 3232 x Valtti. JALOSTUKSEN KULKU Risteytysjälkeläistöä lisättiin seuraavina kesinä. Vuoden 1987 eristyslisäyksestä valittiin yli 1000 valiota kasvutavan ja -ajan perusteella. Kaikista.ysittäisistä - valioista määritettiin rasvahappokoostumus (kaasukromato-. grafi) sekä glukosinolaattitaso (gluko-teippitesti). Valioista, joiden erukahappopitoisuus oli pienempi kuin 0.05 % ja glukosinolaattitaso matala, kasvatettiin ja risteytettiin kasvinjalostuslaitoksen kasvihuonailla uusi polvi. Kasvihuonekasvatuksessa karsittiin morfologisia ja fenologisia ääri-. yksilöitä. Hyväksytyt valiojälkeläistöt risteytettiin keskenään ja niiden jälkeläistöjen laatu määritettiin kuten alkuperäisistä. peltovalioista. Hyväksytyt kasvihuonejälkeläistöt yhdistettiin Kulta lajikkeen perussiemeneksi. LISÄYSVILJELY Kulta-kevätrypsiä on lisäysviljelty eristysiisäyksinä (maantieteellinen ja ajallinen isolaatio) kasvinjalostuslaitoksen. koekentillä sekä. Oljyn-. puristamo Oy:n myötävaikutuksella Australiassa (1988). sekä siemenviljely-: lisäyksinä eri puolilla Suomea.

6 2. KENTTÄKOKEET Kulta-kevätrypsin viljelyominaisuuksia on testattu Suomessa yhteensä 16 jalostajan sekä 33 virallisessa 'kokeessa linjanumerolla Jo Kevätrypsin virallisessa lajikekokeessa Kulta on ollut vuodesta 1988 lähtien (Taulukko 1). Ruotsissa Kulta-kevätrypsin kokeilu aloitettiin kesällä Kulta oli mukana Weibullin kasvinjalostuslaitoksen kerranteellisissa kokeissa (3 koepaikkaa) sekä SOC:n (Sveriges oljeväxtodlares centralförening) kevätrypsikokeessa (10 koepaikkaa). Taulukko 1. Kulta-kevätrypsin kerranteelliset kokeet eri vuosina. J = jalostajankoe, A = alustava koe, N = neuvonnallinen koe, V = virallinen koe Koepaikka Vuodet Yht. Kasvinjalostuslaitos J J JV JNV JJV 10 Kasvintuotannon tutkimuslaitos Kasvinviljelyn tutkimusala A A V V Lounais-Suomen tutkimusasema A A V V JV 6 Kymenlaakson tutkimusasema A A V (V) JV Satakunnan tutkimusasema V V Hankkija, Anttila V V Suomen Viljan koetila V V Etelä-Savon tutkimusasema V V V 3 Hahkialan opetus- ja koetila V V V 3 Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema V V ' VJ Keski-Suomen tutkimusasema V V Ruotsi N 13 Kokeita yht

7 3. TUNNISTAMINEN Ylitarkastaja, maisteri Osmo Ulvinen on Valtion siementarkastuslaitoksen puolesta laatinut Kulta lajikkeesta tyyppikuvauksen v järjestettyjen laboratorio- ja kenttäkoetarkastusten perusteella (Liite 1). Kuvauksen mukaan Kulta poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme kevätrypsilajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. VILJELYOMINAISUUDET Kaikki esitettävät tulokset perustuvat kevätrypsin virallisten lajikekokeiden tuloksiin vuosilta Koko maan tulokset: kuva 1, taulukot 2 ja 3. Eri vyöhykkeiden tulokset: kuva 2, ja taulukot 3A, 3B ja 3C. Yksittäisten koepaikkojen tulokset: kuvaryhmä 3. Eri maalajien tulokset: kuva 4. Kasvuaika Kulta-kevätrypsin kasvuaika on keskimäärin 100 vrk. Kasvuaika ei ole rajoittanut sen tuleentumista kolmen kokeiluvuoden aikana kevätrypsin viljelyalueella. Kultaa aikaisempia ovat olleet Ante (-2 vrk), Nopsa (-2 vrk). ja Emma (-1 vrk). Valtti on kasvuajaltaan samaa luokkaa. Kehitykseltään myöhäisempi (+1 vrk) on ollut Kova. Kulta-kevätrypsin kasvuaika eri vyöhykkeillä on ollut seuraava: I vyöhykkeellä 94 vrk (Valtti 0 vrk, Kova +1 vrk); II vyöhykkeellä 104 vrk (Valtti +1 vrk**, Kova +2 vrk***) ja III vyöhykkeellä 105 vrk.

8 4. Satoisuus Kulta on virallisiin lajikekokeisiin osallistuneisiin kevätrypseihin verrattuna satoisin kevätrypsi. Ero muihin lajikkeisiin nähden on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Menestyminen vyöhykkeittäin ja eri koepaikoilla Kultaa on kokeiltu koko kevätrypsin viljelyalueella ja kaikilla.kevätrypsin virallisen kokeen koepaikoilla. Eri puolilta Suomea saadut tulokset ovat samansuuntaiset keskenään. Kulta on menestynyt kevätrypseistä satoisimpana kaikilla kolmella kevätrypsin viljelyvyöhykkeellä. Keskimääräiset sadot ovat korkeat kaikilla vyöhykkeillä (yli 2100 kg/ha) ja eri vyöhykkeiden keskimääräiset sadot poikkeavat toisistaan melko vähän. Parhaan keskimääräisen sadon (2349 kg/ha) Kulta tuottaa kakkosvyöhykkeellä ja matalimman sadon (2125 kg/ha) kolmosvyöhykkeellä (Kuva 2, Taulukot 3A, 3B ja 3C). Kulta on samoin ollut kevätrypseistä satoisin kaikilla 11 virallisen kokeen koepaikalla. Vain kasvinjalostuslaitoksen kokeissa Jokioisilla on Hankkijan Valtti yltänyt satotasollaan samaan kuin Kulta. Suurimmat sadot (yli 2500 kg/ha) Kulta on tuottanut Kasvinviljelyalan kokeissa Jokioisilla sekä Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla. Matalimmat satonsa (alle 2000 kg/ha) Kulta on tuottanut Satakunnan ja Keski-Suomen tutkimusasemilla. Kuvaryhmässä 3 on esitetty kunkin koepaikan kolmen vuoden keskimääräisen sadon suhdeluku ja kasvuaikatulos kaikista kevätrypsin kauppalajikkeista. Menestyminen maalajeittain Kulta on menestynyt kevätrypseistä satoisimpana kaikkien kolmen eri maalajin kokeissa. Kevätrypsin virallisia kokeita on perustettu kivennäismaalle 13 kpl, savi ja hiesumaille 15 kpl. sekä turv le 1 kpl. Turvemaan yhden kokeen tulos on 2800 kg/ha. Savi ja hiesumailla olleiden koeruutujen satotaso (2290 kg/ha) on kivennäismailla (2175 kg/ha) tuotettuja ruutusatoja korkeampi (Kuva 4).

9 5. Kuva 1, Kevätrypsin satoisuus ja kasvuaika kevätrypsin virallisessa lajikekokeessa Histogrammin pylväät ovat kasvuaikajärjestyksessä. Lajikkeen nimen jälkeen on mainittu kasvuaika vrk, 0/4, o 2270 kg / ha c) co Lr) 0

10 6. * co o 0) 0) LO (30 c0 03 co Lo Q. LO dr L.0 co LO d dt st Le) dr LC). N.-1., N CO H NNN NNN CONN N N N NNN 1 :21 r-1 ) * LC) N C \J Cr Cr (C) LC) Lr) co tr) N co Lr) d- 0) H Q. H H H H H * * * I cö * * * * * * * *,-) 4-) CO 0 (0 co o (0 s H cf) ',:i co N co H Qs C).0 N C) LO N Lr) cn co N co N in N N cl) 0) :0w.. 0) CO Ch oa 0) oo. c0 co c0 E-- * * * * (0 N N er) N LC) (.0 (0 (00.c N g LC) 0 9,' CO N CO Cr N Cr CO Cr C ''11. Cr C \ i ja Kullan vä lillä. * * * * * * - * * 100)0 NNCO.---1((:)CO 0)1-1N co cr) 0) N LC) N C CO e.) LC) CO C \ 1 N LO N e, 0) Cr cr Cr Cr Cr cr d. CO Cr CO I U) * * H * * Cli *. * (0 0) C:r) 0) ) 0 0) in,--1 H N.-1,-1 n-inn NNN co N N m N N N NNN CONN NNN (\JNN > (1) * *. * * * ;5'; * * - * *., * 4-) E Lo L.C) Lo N cy) o H 00 (o N N- Ey) co dr N H 0 N 00 CO N CO CO CO CO CO N CO N N c0 co a. *. ori '0. N 0 (0 a)(o03 c0 dl- 00) dr H *S (0 NNH HHH NNco N T-1 N (\J N i * * * cd * * * Lo 0) o N C) 0) H 0 0) N (0 dr co 00 (0 (d.h --, (\J 0) 0 N Cr) 0) CO 0 0) C\J cn cs) N Cr) Cr) 21 >, * * * * * * * * * * * * 0 H 00) 00) - 00) 00) 00) O0.) 00) 0 1" 0(0 r-i Taulukko 2. Ln Cr 0 0)H0) ) NO o N 0 0)O.-1 C\JCr (D NOC1-0)0)0) CT)H N 0)0) N N N N N N (0 4-, 1-,.,-1 -P -P.H CO.1-1 f13 1-,, ,-1 2S H 21 W a) 4-) M ci.) 4-) 4-) 0 4-) (1 cu 4-) co (L) -P u) >,_ H H,_. H E,_x H 4-)... H Q ( Mer k itsevyys: *p < 0.05;

11 * * c) r, c) r- CD 0) 0 6) In co c0 HH o N N.cr) N N co N N W cr)(dco 0 0) 0) 0) cs) r1 0L000 4-) ad c) co I 1 I u) 1 I.H LO c\.1 N (J cr) N N 0 N 0) 0.S1-0 0) CO 1.- CO CO d' CO 0,HOO rh + I + I N (0 (0 -HHHHH * * * * 0 N (0 c ) 0) 0) 0)NO(Det N LO d- 0 r- CO N N CO :0 N CU ud od 0 cp N I ern0,---1 (r) Cr) NNcONN Taulu k ko 3. Kevätrypsin viljelyominaisuudet virallisissa kokeisssa Kasvua ika vrk cd.0 bo 4-) 0. H CO N co 0 H NHNN(J * * * * * H 0 0) c ) 0) 0) u) co ad 0 0 HOOHN ++ I 1 I N N cy,nnconn * * * * * * * * * * * * * * * 0 ( N (0 cr) 0 0 0) 0) 0) c0 0 Ln c0 N 0 N 0) N H N N co cy, - C\J N N N,-1 CLI 4-) cd 4-2 wi 4-) (d (1) w, I 0 ci E 0 > ri.i <C Z Kevätrypsin laatuominaisuudet vira llis issa kokeissa ,zzz * cv H -1 H 0 in c) N N ir) N N c0 NNcONN w.0 --_,. * * * clo * * *. * *..x N 00 LO (0. H H 0 0) 0) 0) (0 0) :3 H 4-) cei w (0 0) 1- co 0) 0 LO cr) co N Lf) d I (II H,--4 LoNHNo) H.. co NNcONN cd -P 4-) cd -p 03 w 1-1 > E 4-) a 0(0E 00 >

12 8. Kuva 2. Kevätrypsin satoisuus ja kasvuaika. eri viljely vyöhykkeillä I, II ja III.(viralliset kokeet ) 110 VYÖHYKE =2269 kg/ha KEVÄTRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUMA7RA 14) VYÖHYKE =2349 kg/ha DJ 4) 4' 414" KEv:ATRYPSIN ViRALLiSET KOKEET (KOKEIDEN LIIKLItAAARA 11) VYÖHYKE3 110 _100=2125 kg/ha 70 _J (f) ) 50 cg 4' s KEVATRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUMXÄ9Ä.6)

13 * * "- 0)00) cr) co N 0 LI) H H 0 0 r-1 N It I I- 1-0 N Pituus cm *. <-1 N 0 <-1 N 0 0) 0 (3) 0-) H <-1 <-1 CO LI) N CO LI) ONOLON 1+11 SI" d- 0 N CO co 0 (0 co u") o <-1 <-1 < I H (r) ' HOOHO + + c0 c0 co * * * 0 _r-1 CO (0 CO 0 0 G) 0) 0) Taulukko 3 A. (tl r-1 * N(00 0) N H CO 0) LI) CO N CO LO.... d'n( r-1 I + I H N NNNO)H r-1 W r-1 * * H 0 0) CO 000)M0) Ctl Cr 0 r-1 N (.0 C).... HOONr--1 + I 1 1 cd H r -1 'zir 0 N H * * * * 0 0-) 0) 0) o0 b-0 0) in H co co N CO 0 N C\J ) Ctl H N r H H M 4-> M 4-) 03 4-) M (1.) w 1-1 > H +) a o cd E o Vira llise t kokeet cd Valkuais - % 0. onhn..... o 0 H ++I1 1 *.* * * * * * N (D N H M M CO CO H CO 0) CO 1" 0 N N N. (0. 0) 1 I.1: ) :0 'Zr Cr Cr 1-0 N HHHHH * H N H <-1 <-1 <-1 Cr) It 1-1 N 0 in 0 co Ho I I I N HHHHH * * * (\J N N 0) 0) 0) CO 0) 1-1 I I (DrU L.0 (-) N co I' I I 0 N HHHH H Ml I-) M 4-) M -I-) Ctl 0) U) r-i > H E -1-) 0, OciE V Merkitsevyys:*p < 0.05; **p <

14 ] o. * L.o. 0 0-) 0 0) 0 0) co 1.6 co (13 HH I + + I -4c0H 00 h CO CO N 0) 0) 0) 0) 0) 0 0) 0 00 c\j 0 c0 H 0-) (.0 N Vira llise t kokeet :cd >-) -0 :0.) Kasvuaika vrk CO 0 0 H dr N I I I I I 1-1 H CO H c0 * * 0) 1- (DrH h 0 r1 HHHH 0-) co co en o (,) I +H ONON (.0 ' ' * * 0) 0) 0 0 0) 0) 0) r-4 HH Lf) 0 0) c0 'cr ' H.HOOrH ++ I I I 1-1 HCOHCON Vira llise t kokeet :Cd H :0 Lehtivihreä :0 cn ta, N 03 N Lt) CO..... CO N 0 0 d I CO (.0.(..0 1" * * * * H 0) 0 0) 0) 0) 0) 10 N CO..... 'zr 0 0 H I H 0 CO N H H * * * 0) 0 0) ) c0 N CO 1-1 (D.0 (--I cy) c\j 0 CO 0 0 H 0) N I I I I I.) :0 0 CO 0 h * 0)0Nd- 0 0) HHHH 0) 0 cl) CI) (PF C+) Taulukko 4-) '0 0 a.) H cn :cd * * * * * * * 0 H (3) H 0) 0 0) CO 0) CO c0 1-1 Cfl NCONc00) zt onomin N N N CO N C\ H H CO N 1-1 H dl 4-) cd 0(1E00 > W Z IH 4-) H cti H 0 -P H1 cn ) :cd * * * * 0 H cr) (-0. 0) 0) -0) , 1-1 H N 1.1) CO CO LO H CO H CO N 1-1 H Ctl -P cd -P H ei 1) cd cu cn > H E I-) a O 0000

15 0-) N 0 CO 0") 0) 0-) c 0) 0) 0 ",-1 0 N c0 cr) 1. c ) 0 CO 1.0 LO 0) I 1 + CO (s) 1 1 N 0) 0-) cn Taulu kko 3 d. Kevätrypsin viljelyominaisuudet III viljelyvyöhykkeellä.- V iralliset kokeet 0 cci Kasvua ika vrk cti H cf) LC).1- c HHH C\J CO LO 0S o) +++ (0 ( H 0)c00) 10 CO c0 N V.D ( (0 (Ii Q.) w E C 0 :0 cy) (r) LA H I 1 1 (0 (.0 1- CO 1-1 dr 0") oraj cv c0 c0 I H I cv Cr) (r) (D d r-i Li-) o) 0) c0 t \I (0 (-0 I I I (C1 dr dl- (11 4-) (dq) UD E00 r_r4 Z

16 72. Kuvaryhmä 3.Kevätrypsin satoisuus ja kasvuaika virallisen kokeen eri koepaikoilla vuosina , \ HJA ANTTILA 4,104 -k LOUNAIS-SU OME N TUTKIMUSASEMA 18 8 a6, 14,4. \\\ N\ \ \ \ \ C1c o

17 13. Kuvaryhmä 3. Kevätrypsin satoisuus ja kasvuaika virallisen kokeen eri koepaikoilla vuosina = \. KASVI NVIL JELYOSASTO LÄNSI-HAHKIALA tr, s, Q, , 0 1S OIVS

18 14. Kuvaryhmä 3. Kevätrypsin satoisuus ja kasvuaika virallisen kokeen eri koepaikoilla vuosina ETELÄ-SAVON TUTKIMUSASEMA kg/ha _J 0 KEVÄTRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUMÄÄRÄ-3) KESKI-SUOMEN TUTKIMUSASEMA =1747 kg/ha 90 BO 70 _J /9 50 c5`0 cb'd o's KEVÄTRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUMÄÄRÄ,3) ETELÄ-POHJANMAAN TUTKIMUSASEMA =2503 kg/ha F KEVÄTRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUMÄÄRÄ=31

19 15. Kuva 4. Kevätmniosin satoi suus ja kasvuaika eri maala jei lla (viralliset kokeet ) 110 SAVET JA HIESuT =2290 kg/ha ' 45P 4t- KEVÄTRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUIW097 16) 110 KNENNÄISMAAT =2176 kg/ha 90, cf) KEVATRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUMKÄRÄ 13) TURvEMAAT =2820 kg/ha KEVATRYPSIN VIRALLISET KOKEET (KOKEIDEN LUKUM8ÄR)(-1)

20 16. Menestyminen vuosittain Kulta on menestynyt kevätrypseistä satoisimpana kaikkina kolmena koevuotenaan. Sen keskimääräiset sadot ovat olleet 1643 kg/ha (1988), 2438 kg/ha (1989) ja 2686 kg/ha (1990) (Taulukko 4). Varsi Varren pituudeltaan Kulta on melko pitkäkasvuinen kevätrypsi, keskimäärin 88 cm. Vain Kova on varreltaan yhtä pitkä kuin Kulta; kauppalajikkeista Ante (-7 cm) jä Valtti '(-3 cm) ovat tilastollisesti merkitsevästi Kultaa lyhyempikortisia. Pitkästä varrestaan huolimatta ovat Kova ja Kulta korreltaan kestävimmät kevätrypsit. Niitä tilastollisesti merkitsevästi heikkokortisempia ovat Emma (13 %) ja Nopsa (9 %). Taulukko 4. Kulta-kevätrypsin menestyminen eri vuosina. Viralliset kokeet kpl V kg/ha sl kpl V kg/ha sl kpl V kg/ha ml Kulta Kova ** *** Emma *** Valtti * *** Ante *** *** ' Nopsa * 9 ' * *..

21 ]7. LAATUOMINAISUUDET Kunkin esitetyn ominaisuuden kohdalla viitataan taulukkoon 2 ja 3 (koko maan virallisten kevätrypsikokeiden v tulokset) sekä taulukoihin 3A, 3B. ja 3C (tulokset I, II ja III-vyöhykkeeltä) ellei muita viittauksia ole mainittu. Siemenen koko Kulta-kevätrypsin siemen on keskimääräistä kevätrypsin siementä kookkaampaa; sen sadon keskimääräinen tuhannen siemenen paino.(tsp) on ollut 2.55 g. Kulta-kevätrypsin siemen on tilastollisesti. merkitsevästi. Kovan (+0.13g),Nopsan(+0-08 g) - ja Emman (+0.07 g) siementä suurempaa ja tilastollisesti merkitsevästi Valtin siementä pienempää (-0.13 g),. Valkuaisainepitoisuus- ja sato Kulta-kevätrypsin siemenen valkuaisainepitoisuus on 22.1 %. Sitä tilastollisesti valkuaisrikaampia lajikkeita ovat Ante (+0.9 %) sekä korkeaglukosinolaattinen Emma 1 (+0.5 %). Kulta-kevätrypsin valkliaisrouheen hehtaarisato (456 kg) on hyvin korkea. Valkuaissadon tuottajana Kulta on tilastollisesti merkitsevästi kaikkia muita rypsejä såtoisampi. Öljypitoisuus- ja sato Kulta-kevätrypsin siemenen öljypitoisuus (44.7 %) on merkitsevästi Emmaa (-1.2 %), Antea (-2.0 %) ja Nopsaa (-0.8 %) suurempi. Kullan korkealuokkaisen kasviöljyn hehtaarisato (926 kg) on erittäin korkea. Kasviöljyn tuottajana Kulta on tilastollisesti merkitsevästi kaikkia muita rypsejä satoisampi.

22 18. Lehtivihreäpitoisuus Korkealuokkaisen öljyn tuottamiseksi tulee sadon klorofyllipitoisuuden olla niin alhainen kuin mahdollista. Sadon klorofyllipitoisuus on sitä alhaisempi, mitä tasaisemmin lajike tuleentuu ja mitä vähemmän lajikkeella on taipumusta jälkiversontaan. Kulta-kevätrypsin lehtivihreäpitoisuus (5. ppm) on merkitsevästi Kovalajikkeen lehtivihreäpitoisuutta alhaisempi. Minkään lajikkeen lehtivihreäpitoisuus ei ole tilastollisesti merkitsevästi Kultaa matalampi. Glukosinolaattipitoisuus Kulta-lajikkeen jalostuksessa on tavoiteltu erityisesti korkeaa satbtasoa sekä matalaa siemenen glukosinolaattipitoisuutta. Kullan valkuaisrouheen glukosinolaattipitoisuus on matala. Kasvinjalostuslaitoksen kokeiden satonäytteissä Kullan glukosinolaattipitoisuus on ollut keskimäärin 6.8 mikromoolia grammassa siementä (vastaa noin 12 mikromoolia grammassa kuivaa rasvatonta rouhetta). Muiden kauppalajikkeiden glukosinolaattipitoisuus on Kultaa korkeampi (Taulukko 5). Taulukon 5 keskiarvotulokset perustuvat kasvinjalostuslaitoksen omiin tutkimuksiin. Glukosinolaattianalyysit on tehty kahdesta rinnakkaisanalyysistä käyttäen kaasukromatografista menetelmää, jonka on kehittänyt ja julkaissut Canadian Grain Comission, Grain Research Laboratories. Menetelmä on kauimmin maailmalla käytetty standardi kaasukromatografisille määrityksille. Glukosinolaattien määritys nestekromatografialla (HPLC) paljastaa kaasukromatografiassa haihtuvat ns. indolyyliglukosinolaatit. Tämän vuoksi kaasukromatografisista glukosinolaattien analyysimenetelmistä ollaan luopumassa. HPLC menetelmällä on määritetty glukosinolaatit vuoden 1990 virallisesta kasvinjalostuslaitoksen kokeesta. Tulokset ovat samansuuntaiset, mitä kaasukromatografisella menetelmällä saadut eli Kulta-lajikkeen glukosinolaattipitoisuus on muiden lajikkeiden pitoisuuksia alhaisempi (Taulukko 6).

23 19. Taulukko 5. Kevätrypsin glukosinolaattipitbisuudet (rimol/g siementä). Määritys kaasukromatografilla (GLC). Kasvinjalostuslaitoksen kokeet v Lajike Kok. kpl Glukonapin Glukobrassicanapin Pro coitrin Napo leiferin Glukosinolaatit yht. Kulta Emma Kova Valtti Nopsa Ante Taulukko 6. Kevätrypsin glukosinolaattipitoisuudet (µmol/g siementä). Määritys nestekromatografilla (HPLC). Kasvinjalostuslaitoksen virallinen koe Progoi- Napo- Gluko- 4-0H- Gluko triini leife- napiini gluko- brassicariini brassi- naplini kiini Muut Yhteens.ä Kulta Emma Kova Valtti

24 20. Rasvahappokoostumus Kulta-kevätrypsin öljyn rasvahappokoostumus muistuttaa muita. viljelyssä olevien lajikkeiden rasvahappokoostumuksia. Erukahapon. osuus on kuitenkin selvästi vielä muita lajikkeita alhaisempi jaaden 0.3 % tasolle. Pitoisuudet on määritetty satonäytteistä (Taulukko 7). Kokeissa tapahtuva risteytyminen ja sekaantuminen nostavat satonäytteiden erukahappopitoisuuksia. Kullan kylvösiemenen pitoisuus lähentelee 0.0 %. Taulukko 7. Kevätrypsin tärkeimpien 'rasvahappojen osuus (%) rasvahappojen kokonaismäärästä. Kasvinjalostuslaitoksen viralliset kokeet Lajike Kok. Palmitiini Oleiini Linoli Linoleeni Eruka lkm. happo happo happo happo happo Kulta Kova Valtti Emma Nopsa Ante VILJELYSUOSITUS Kulta soveltuu koko nykyiselle kevätrypsin viljelyalueelle.

25 LIITE 1. VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS PL HELSINKI (90) LAJIKEKUVAUS Jo 4003-kevätrypsin lajikekuva Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinjalostuslaitoksen kevätrypsilinja Jo 4003 on ollut Valtion siementarkastuslaitoksen laboratorio- ja kenttäkoetarkastuksissa vuosina Näihin kokeisiin perustuu seuraava lajikekuvaus. Jalosteen itsenäisyys ja tunnistamismahdollisuudet Jo 4003 poikkeaa havaittavasti muista tuntemistamme kevätrypsilajikkeista, joten se voidaan todeta itsenäiseksi jalosteeksi. Tärkeimmät lajiketuntomerkit Varhaiskasvu on rehevää, vaalean-keskivihreää. Ruusukelehdet ovat keskikokoisia, liuskaisuus ja hampaallisuus melko voimakasta. Varressa on kohtalaisesti antosyaania. Kukinta on alkanut suunnilleen samaan aikaan kuin Kovan, n. päivää Valttia aikaisemmin. Teriön väri on kirkkaan keltainen eikä ponsissa esiinny täplikkyyttä. Täysikasvuisena jaloste on hieman pidempää kuin Valtti. Lidut ovat melko harittavia ja niissä on kohtalaisesti antosyaania. Siemen on keskikokoista, pitkänpyöreää, pääosaltaan tumman punaruskeaa. Osmo Ulvinen Ylitarkastaja

26 VILJELY VYÖHYKKEET

27 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET 1983 Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet p KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALA, M. Maatalouden sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. SUONURMI-RASI, R. & HUOKUNA, E. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HEIMO, M. Förbättring av stallgödselns utnyttjande. Litteraturöversikt. 81 p. MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 10 p. LÖFSTRÖM, I. Kasvien sisältämät aineet tuholaistorjunnassa. 26 p. HEIKINHEIMO, 0. Kirvojen preparointi ja määritys. 67 p liitettä. SAARELA, I. Soklin fosforimalmi fosforilannoitteena. p Humuspitoiset lannoitteet. p YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska länderna. 13 p. 12 LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvien lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohran ja kauran satoon 10-vuotiskautena Tikkurilassa. 54 p. ERVIÖ, R. Maaperäkarttaselitys. ESPOO - INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydinkasvien tuottaminen kasvisolukkoviljelyn avulla.. 63p Tiivistelmät eräistä MTTK:n julkaisuista p.

28 . ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljojen sijoituslannoitus savimailla. 35 p.. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. 7 p liitettä. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta p. KURKI, L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tuentamenetelmien vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla. 21 p. VUORINEN, M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeiden ja kirjallisuuden pohjalta. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymisen tilastollinen malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeiden tuloksia p. SIPPOLA, J. & SAARELA, I. Eräät maa-analyysimenetelmät fosforilannoitustarpeen ilmaisijoina. 20 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa. 10 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. JUNNILA, S. Ympäristötekijöiden vaikutus herbisidien käyttäytymiseen maassa. Kirjallisuustutkimus. 15p. + 4 liitettä. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljykasvien boorilannoitus. 122p. tettä. 2 lii- URVAS, L. maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA. 28 p liitettä. LEHTINEN, S. Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet p liitettä.

29 ANISZEWSKI, T. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima eräillä MTTK:n kiertokoealueilla. Kirjallisuustutkimus ja MTTK:n kolmen tutkimusaseman näytteiden analyysi. p PALDANIUS, E. & SIMOJOKI, P. Rikkakasvien siementen määrä ja elinvoima Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemien maanäytteissä. p RINNE, S-L. & SIPPOLA, J. Maatalouden jätteiden kompostointi. I Typpi- ja fosforilisä oljen kompostoinnissa. II Maatalouden jätteet kompostin raaka-aineina. III Kompostin arvo lannoitteena. 52 p Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista j julkaisuista p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., NORDLUND, A. & PILLI-SIH- VOLA, Y. Maatalouden sääpalvelukokeilu kesällä p. ETTALA, E. Säilörehu Maatalouden tutkimuskeskuksen lypsykarjakokeissa 1970-luvulla. 270 p. ETTALA, E. Laidun lypsykarjaruokinnassa. 220 p. TUORI, M. & NISULA, H. Ruokintarutiinien merkitys naudoilla. Kirjallisuustutkimus. 38 p.. TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvin ja lannoitustason vaikutus typen ja fosforin huuhtoutumiseen savimaasta. 43 p. AURA, E. Avomaan vihannesten veden ja typen tarve. Nitrogen and water reguirements for carrot, beetroot, onion and cabbage. 61 p. Puutarhaosaston tutkimustuloksia. Taimitarha ja dendrologia. 94 p. KEMPPAINEN, E. Kuivikkeen vaikutus lannan arvoon. Kuivikkeiden ammoniakin sitomiskyky. 25 p. JAAKKOLA, A., HAKKOLA, H., HIIVOLA, S-L., JÄRVI, A., KÖYLIJÄRVI, J. & VUORINEN, M. Terästeollisuuden kuonat kalkitusaineina. 44 JAAKKOLA, A., ETTALA, E., HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R. & VUORINEN, M. Siilinjärven kalkki kalkitusaineena. 53 p. TAKALA, M. Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä. 36 p. JOKINEN, R. & HYVÄRINEN, S. Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K. 15 p. JUNNILA, S. Rikkakasvien siementen itämislepo. Kirjallisuuskatsaus. 29 p.

30 MÄKELÄ, K. Talven aikana kuolleiden ryhmäruusujen versoissa esiintyvä sienilajisto vuosina p. + 8 liitettä. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia ,' 168 p. + 4 liitettä. SÄKÖ, J. Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhaosastolla Piikkiössä kokeillut ja kokeiltavana olevat omenalajikkeet. Perusrungon merkitys omenapuiden talvehtimisessa SÄKÖ, J. & LAURINEN, E. Omenapuiden harjuistutus. HIIRSALMI, H. & SÄKO, J. Mansikan jalostus johtanut tulokseen. ETTALA, E., SUVITIE, M., VIRTANEN, E., PITKÄNEN, T., ZITTING, M., NÄSI, M., TUOMIKOSKI, T. & NISKANEN, M. Metsä-, ja maatalouden sivutuotteet lihamullien rehuna. 51 p. MANNER, R. & AALTONEN, T. Pitko-syysvehnä. 6 p liitettä. MANNER, R. & AALTONEN, T. Kartano-syysruis. 5 p liitettä. ANISZEWSKI, T. Lupiini viljelykasvina. 134 p. HUOKUNA, E., JÄRVI, A., RINNE, K. & TALVITIE, H. Nurmipalkokasvit puhtaana kasvustona ja heinäseoksena. p HUOKUNA, E. Apilan pahkahomeen esiintymisestä. p HUOKUNA, E. & HÄKKINEN, S. Englanninraiheinä säilörehunurmissa. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., LARPES, E., MICORDIA, A. & LAMPILA, M. Eri säilöntäaineet esikuivatun ja tuoreen säilörehun valmistuksessa sekä kiinteä ja nouseva väkirehun annostus mullien kasvatuksessa. p VIRKKUNEN, H., KOMMERI, M., SORMUNEN-CRISTIAN, R. & LAMPILA, M. Eri säilöntäaineet nurmirehun säilönnässä. p RISSANEN, H., ETTALA, E., MELA, T. & MUSTONEN, L. Laitumen sadetuksen ja väkirehujen käytön vaikutus lehmien tuotoksiin. p RISSANEN, H., KOSSILA, V. & VASARA, A. Urean, urea-fosforihappo-viherjauhoyhdisteen (UPV) ja soijan vertailu raakavalkuaislähteinä maidontuotantokokeissa lehmillä. p KOSSILA, V., KOMMERI, M. & RISSANEN, H. monokalsiumfosfaatti ja ureafosfaatti sekä käsittelemätön olki ja ammoniakilla käsitelty olki mullien ruokinnassa. p KORTET, S. Puna-apilan paikalliskantojen ekologia. 66 p. MEHTO, U. Viljojen rikkakasvien torjunta ilman herbisidejä. Kirjallisuustutkimus. 77 p. HUHTA, H. & HEIKKILÄ, R. Rehuviljan viljely Pohjois-Karjalassa. 24 p. + 2 liitettä.

31 1986 Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista 1985., 69 p. KEMPPAINEN, E. Karjanlannan hoito ja käyttö Suomessa. 102 p. + 6 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Lietelanta nurmen peruslannoitteena. 25 p. NIEMELÄINEN, 0. Nurmikkoheinien ominaisuudet. Kirjallisuustutkimus. Tuloksia punanatojen ja niittynurmikan virallisista nurmikon lajikekokeista vuosilta p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 4 liitettä. NIEMELÄINEN, 0. & PULLI, S. Puna-apilalajikkeiden siemenmuodostus. Tuloksia apilan virallisista siemenviljelyn lajikekokeista vuosilta p. NIEMELÄINEN, 0. Syksyn, talven ja kevään lämpö- ja valo-olojen vaikutus koiranheinän, niittynurmikan ja punanadan röyhymuodostukseen. Kirjallisuustutkimus. 51 p. ERVIÖ, L-R. & ERKAMO, M. Pakettipellon viljelyn uudelleen aloittaminen herbisidien avulla. p ERVIÖ, L-R. Korren vahvistaminen timotein siemenviljelyksillä. p HIIVOLA, S-L. Klormekvatin käyttö timotein siemennurmilla. p: ERVIÖ, L-R. & HIIVOLA, S-L. Herbisidien käytön vähentäminen viljakasvustossa. p KEMPPAINEN, E. & HAKKOLA, H. Säilörehun puristeneste ja virtsa lannoitteina. 43 p. MATIKAINEN, A. & HUHTA, H. Nurmikasvilajikkeet Karjalan tutkimusasemalla. 24 p. SOVERO, M. Nopsa-kevätrypsi. 15 p. + 2 liitettä. NIEMELÄ, P. Kuiviketurpeen soveltuvuus turkistarhoilla kertyvän sonnan ja virtsan käsittelyyn. 15 p. + 4 liitettä. PULLI, S., VESTMAN, E., TOIVONEN, V. & AALTONEN, M. Yksivuotisten tuorerehukasvien sopeutuminen Suomen kasvuoloihin. 51 p. SIMOJOKI, P., RINNE, S-L., SIPPOLA, J., RINNE, K., HIIVOLA, S-L. & TALVITIE, H. Hernekaurasta saatava typpilannoitushyöty. 27 p liitettä. SÄKÖ, J. & YLI-PIETILÄ, M. Hedelmäpuiden ja marjakasvien talvahtiminen talvella p. MANNER, R. & KORTET, S. Niina-ohra. 31 p. + liite.

32 TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvien, lannoituksen ja sadetuksen vaikutus kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, natriumin, sulfaattirikin sekä kloridin huuhtoutumiseen savimaasta. 43 p TOIVONEN, V. & LAMPILA, M. Juurikasvisäilörehujen valmistus, laatu, rehuarvo ja mahdollinen käyttö etanolin valmistuksessa. 106 p liitettä. ETTALA, E. & VIRTANEN, E. Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan monivuotinen vertailu kotovaraisella säilörehu-viljaja heinä-vilja-urearuokinnalla. 1. Kolmen ensimmäisen lypsykauden tuotantotulokset. 114 p. + 5 liitettä. ETTALA, E. & VIRTANEN, E. Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan monivuotinen vertailu kotovaraisella säilörehu-viljaja heinä-vilja-urearuokinnalla. 2. Lehmien syöntikyky, ravinnonsaanti ja rehun hyväksikäyttö sekä hedelmällisyys ja kestävyys kolmen ensimmäisen tuotantovuoden aikana. 293 p liitettä. RAVANTTI, S. Iki-timotei. 33 p. + 1 liite. 22.» URVAS, L. & VIRKKI, K. Maaperäkarttaselitys. Turku-Rymättylä. 34 p. + 7 liitettä. 23. VUORINEN, M. Kalkituskokeiden tuloksia saraturvemaalta p Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. PALDANIUS, E. Oljen kompostointi erilaisia seosmateriaaleja typpilähteinä käyttäen. 55 p. + 1 liite. LEIVISKÄ, P. & NISSILÄ, R. Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa. 31 p. HAKKOLA, H., HEIKKILÄ, R., RINNE, K. & VUORINEN, M. Odelman typpilannoitus, sängenkorkeus ja niittoaika. 39 p. NIEMELÄ, T. & NIEMELÄINEN, 0. Kasvualustan tiivistyminen ja nurmikon kuluminen nurmikon stressitekijöinä. Kirjallisuuskatsaus. p NIEMELÄ, T. Siirtonurmikon kasvatus ja käyttö. Kirjallisuuskatsaus. p LUOMA, S., RAHKO, I. & HAKKOLA, H. Kiinankaalin viljelykokeiden tuloksia p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, 0. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia , 165 p. + 9 liitettä. SEPPÄLÄ, R. & KONTTURI, M. Mallasohran reagointi typpilannoitukseen. p KUISMA, T. & KONTTURI, M. Typpilannoituksen vaikutus ohralajikkeiden mallastuvuuteen. p

33 YLI-PIETILÄ, M., SÄKÖ, J. & KINNANEN, H. Puuvartisten koristekasvien talvehtiminen talvella p. VUORINEN, M. & TAKALA, M. Porkkanan ja punajuurikkaan sadetus, typpilannoitus ja kalkitus poutivalla hiekkamaalla. 30 p. MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. p Domestic Varieties. p TUOVINEN, T. Omenakääriäisen ennustemenetelmä. p Pihlajanmarjakoin ennustemenetelmä. p MÄKELÄ, K. Peittauksen vaikutus kotimaisen heinänsiemenen itävyyteen, orastuvuuteen ja sienistöön. 15 p. Osa 1. YLÄRANTA, T. Radioaktiivinen laskeuma ja säteilyvalvonta. PAASIKALLIO, A. Radionuklidien siirtyminen viljelykasveihin. 62 p. Osa 2. KOSSILA, V. Radionuklidien siirtyminen kotieläimiin ja eläintuotteisiin sekä vaikutukset eläinten terveyteen ja tuotantoon. 109 p. RAVANTTI, S. Alma-timotei. 38 p. + 2 liitettä. LEHmUSHOVI, A. Ryhmäruusujen lajikekokeet vuosina JOKINEN, R. & TÄHTINEN, H. Karkeiden kivennäismaiden ja turvemaiden kuparipitoisuus ja sen vaikutus kauran kasvuun astiakokeessa. p Maan kuparipitoisuuden ja happamuuden vaikutus kuparilannoituksella saatuihin kauran satotuloksiin. p Maan ph-luvun ja kuparilannoituksen vaikutus kauran hivenravinnepitoisuuksiin. p Kaura- ja ohralajikkeiden herkkyys kuparin puutteelle ja eri kuparimäärillä saadut tulokset. p Kuparilannoitelajien vertailu astiakokeessa kauralla. p HIIRSALMI, H., JUNNILA, S. & SÄKÖ, J. Ahomansikasta suomalainen viljelylajike. p Mesimarjan jalostus johtanut tulokseen. p TALVITIE, H., HIIVOLA, S-L. & JÄRVI, A. Satojen ja satovahinkojen arviointitutkimus. 87 p. KEMPPAINEN, R. Puna-apilan ymppäys Rhizobium-bakteerilla. Inoculation of red clover by Rhizobium strain. 24 p. LAMPILA, M., VÄÄTÄINEN, H. & ALASPÄÄ, M. Korsirehujen vertailu kasvavien ayrshire-sonnien ruokinnassa. p ARONEN, I., HEPOLA, H., ALASPÄÄ, M. & LAMPILA, M. Erisuuruiset väkirehuannokset kasvavien ayrshire-sonnien olkiruokinnassa. P ARONEN, I., ALASPÄÄ, M., HEPOLA, H. & LAMPILA, M. Bentsoehappo säilörehun valmistuksessa. p TURTOLA, E. & JAAKKOLA, A. Viljelykasvien vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen savimaasta Jokioisten huuhtoutumiskentällä v p. + 2 liitettä.

34 PIETOLA, L. & ELONEN, P. Peltokasvien sadetus normaalia kosteampina kasvukausina p. + 1 värikuvaliite. PIETOLA, L. Maan mekaaninen vastus kasvutekijänä. 94 p. liitettä Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista ja julkaisuista p. ANISZEWSKI, T. Puiden, pensaiden ja viljeltävän turvemaan fenologinen tutkimus. Phenological study on the trees, bushes and arable peat land. 120 p. + 5 liitettä. RINNE, S-L., HIIVOLA, S-L., TALVITIE, H., SIMOJOKI, P., RINNE, K. & SIPPOLA, J. Viherkesannon vaihtoehdot rukiin viljelyssä. 53 p. sisältäen 9 liitettä. JUNNILA, S. Pienannosherbisidit kevätviljoilla - Glean 20 Df, Ally 20 DF ja Logran 20 WG. p Starane M kevätviljojen rikkakasvien torjunnassa. p, Kamilon B ja Kamilon D kevätviljojen rikkakasvien torjunnassa. p Kevätviljaherbisidit Rikkahävite KH 10/77, KH 2/83 ja Ipactril. p KIISKINEN, T. & MÄKELÄ, J. Kasviperäisten valkuaisrehujen sulavuus minkillä. Smältbarhet av vegetabiliska proteinfodermedel hos mink. Digestibility of protein feedstuffs derived from plants in mmk. p KIISKINEN, T., MÄKELÄ, J. & ROUVINEN, K. Eri viljalajien sulavuus minkillä ja siniketulla. Smältbarhet av olika spannmål hos mmk och blåräv. Digestibility. of different grains in!link and blue fox. p SIMOJOKI, P. Ohran boorinpuutos. 100 p. + 3 liitettä. SIMOJOKI, P. Lupiinin viljelytekniikka. p. 3-22, 2 liitettä. EKLUND, E. & SIMOJOKI, P. Yksivuotisen lupiinin nystyräbakteerien eristäminen ja valikoitujen siirroskantojen testaus kenttäolosuhteissa. p , 1 liite. ANISZEWSKI, T. Kylvöajan vaikutus lupiinin (Lupinus angustifolius L.) siemensatoon Keski- ja Pohjois-Suomessa. p ANISZEWSKI, T. Lupiinin siementuotanto Keski- ja Pohjois-Suomessa. p HÄMÄLÄINEN, I. & ERVIÖ, R. Maaperäkarttaselitys, Jyväskylä. 39 p liitettä. ERVIÖ, R. & HÄMÄLÄINEN, I. Maaperäkarttaselitys, Lahti. 41 p. +2 liitettä. TAKALA, M. Palkokasvien biologiasta. 18 p taulukkoa. TAKALA, M., TAHVONEN, R. & VUORINEN, M. Väkilannoitus ja "biologiset" viljelymenetelmät perunan, porkkanan ja punajuurikkaan viljelyssä. 36 p.

35 MUSTONEN, L., RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, 0., PAHKALA, K., KONT- TURI, M. & MATTILA, L. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 1 liite. LUNDEN, K. & SÄKÖ, J. Koristepuiden ja -pensaiden talvehtiminen. Talvi 1986/ p. + 4 liitettä. SÄKÖ, J. & LUNDEN, K. Talven tuhot hedelmä- ja marjatarhoissa. 34 p. RINNE, K. & MÄKELÄ, J. Karitsoiden kasvu laitumella. 18 p. ILOLA, A. Katovuoden 1987 kevätviljojen siemenen orastumiskokeet. p RANTANEN, 0. & SOLANTIE, R. Uusi peltoviljelyn alue- ja vyöhykejakoehdotus. p RAHKONEN, A. & ESALA, M. Kevätviljojen ja -öljykasvien kylvöaika. 72 p. JUNNILA, S. Perunaherbisidejä tehokkuustarkastuksessa. p Lehvästön hävitys herneellä ja öljykasveilla. p KEMPPAINEN, E. Didinin (disyandiamidi) vaikutus naudan lietelannan tehoon ohran lannoitteena. 35 p. 20 ETTALA, E. & VIRTANEN, E. Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan vertailu vasikka- ja hiehokaudella säilörehu-vilja- ja heinä-vilja-urea-ruokinnalla. 92 p. PITKÄNEN, J., ELONEN, P., KANGASMÄKI, T., KÖYLIJÄRVI, J., TAL- VITIE, H., VIRRI, K. & VUORINEN, M. Aurattoman viljelyn vaikutukset kevätviljojen satoon ja laatuun: kuuden koevuoden tulokset. p sisältäen 3 liitettä. Summary: Effects of ploughless tillage on yield and quality of cereals: results after six years. PITKÄNEN, J. Aurattoman viljelyn vaikutukset maan fysikaalisiin ominaisuuksiin ja maan viljavuuteen. p sisältäen 3 liitettä. Summary: Effects of ploughless tillage on physical and chemical properties of soil. KÄNKÄNEN, H. & KONTTURI, M. Kylvötiheyden vaikutus lehtityypiltään erilaisten herneiden sadon muodostumiseen. 69 p Tiivistemiä MTTK:n tutkimuksista. 23 p. MUSTONEN, L., RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, 0., PAHKALA, K. & KONT- TURI, M. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 8 liitettä. VUORINEN, M. Turvemaan kaliumlannoitus. 17 p. TAKALA, M. Saderiskien ja korjuutappioiden vähentämismahdollisuuksista heinänkorjuussa. 21 p liitettä.

36 HAKKOLA, H., PULLI, S. & HEIKKILÄ, R. Nurmikasvien siemenseoskokeiden tuloksia. 57 p. HAKKOLA, H. & LUOMA, S. Perunan viljelykokeiden tuloksia p. AFLATUNI, A. & LUOMA, S. Avomaan vihannesten lajikekokeiden tuloksia p. HÄRKÖNEN, M. & MUSTALAHTI, A. Perennojen menestyminen ja kukinta-ajat Pohjois-Suomessa p. + 2 liitettä. RUOTSALAINEN, S. Marjakasvien tervetaimituotanto ja sen merkitys Suomessa. 57 p. UUSI-KÄMPPÄ, J. Vesistöjen suojaaminen rantapeltojen valumilta. 66 p. Öljykasvien viljelyn edistäminen. Yhteistutkimuksen tuloksia vuosilta Toimittanut Katri Pahkala. 95 p. JUHANOJA, S. Juurrutushormonien käyttö vesiviikunan Ficus pumila L. pistokkaiden juurrutuksessa. p JUHANOJA, S. & PESSALA, T. Vuodenajan vaikutus viherkasvien pistokkaiden juurtumiseen ja taimien jatkokasvatusaikaan. p JUHANOJA, S. Amppelikasvien viljelyaikatauluja. p PESSALA, T. Sulkasaniaisen lisäys. p JOKI-TOKOLA, E. Väkiheinä ja säilörehut lihanautojen ruokintakokeissa. 46 p. MÄKELÄ, K. Kesäkukkien kauppasiemenen laatu. 15 p liitettä. KÄNKÄNEN, H., HIIVOLA, S.-L. & HEIKKILÄ, R. Kalkitusajankohdan vaikutus kalkituksen tehoon. 38 p. + 1 liite. ROUVINEN, K. & NIEMELÄ, P. Plasmasytoosi heikentää pentutulosta ja pentujen varhaiskehitystä minkillä. Plasmacytos försämrar avelsresultatet och valparnas tidiga tillväxt hos mmk. Plasmacytosis impairs breeding result and early kit growth in the mmk. p ROUVINEN, K. Erilaisten rasvojen sulavuus minkin ja siniketun pennuilla - emulgaattorien vaikutus. Fettsmältbarhet hos mmk- och blårävsvalpar - inverkan av emulgerande ämnen. Digestibility of different fats in mmk and blue fox kits - influence of emulsifying agents. p JOKINEN, R. Fosforin saostukseen käytettävien kemikaalien vaikutus jätevesilietteiden ominaisuuksiin sekä käyttöarvoon lannoitteena ja maanparannusaineena. p. 54. JÄRVI, A. Typpilannoitus ja kasvuston CCC-käsittely timotein siemennurmilla. p Timotein siemennurmen typpilannoitus, riviväli ja siemenmäärä. p Alkuperältään erilaiset timoteilajikkeet siementuotannossa. p URVAS, L. & TARES, T. Maanäytteiden ottoaika ja viljavuusluvut. 17 p.

37 SAASTAMOINEN, M. & PÄRSSINEN, P. Yty-kaura. 29 p. + 2 liitettä. RAVANTTI, S. Juliska-punanata. 51 p. + 1 liite Tiivistelmiä MTTK:n tutkimuksista. 40 p: MARKKULA, M., TIITTANEN, K. & VASARAINEN, A. Torjunta-aineet maa-ja metsätaloudessa p. KUMPULA, R. Mikrolisätyn mansikan emdtaimiklooneissa esiintyvä muuntelu. 61 p. + 2 liitettä. MELA, T., KÄNKÄNEN, H. & ILOLA, A. Heikkoitoisen kevätviljan arvo kylvösiemenenä. 28 p liitettä. SALO, Y & PIETILÄ, E. Laari-kevätvehnä. 32 p: + 2 liitettä. RIEPPONEN, L.& RINNE, S-L & HIIVOLA, S-L & SIMOJOKI, P. & SIPPO- LA, J. ja TALVITIE, H. Omavaraisen ja.tavanomaisen viljelyn kannattavuusvertailu. 38 p. + 8 liitettä. MUSTONEN, L., RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, PAHKALA, K. & KONT- TURI, M. Virallisten lajikekokeiden tuloksia p. + 2 liitettä. URVAS, L. Sinkkisulfaatti timotein lannoitteena p Sinkkisulfaatti ja kelaatit sinkkilannoitteina KOIKKALAINEN, K., HUHTA, H., VIRKAJÄRVI,P. & HEIKKILÄ, R. Pitkäaikaisen säilörehunurmen kaliumlannoitus heikosti kaliumia pidättävillä mailla. 59p. 9 liitettä. AURA, E. Salaojien toimivuus savimaassa. 93p. UOSUKAINEN, M. Tervetaimiasemalla tuotannossa olevat ja lajikekokeita varten lisätyt luumulajikkeet. p UUSITALO, M. Luumujen ja kirsikan virustaudit. p JUHANOJA, S. Kesäkukkien leikkoviljely kasvihuoneessa. JUHANOJA, S. Morsiusharson kaksivuotinen lasinalaisviljely. JUHANOJA, S. Pikkusipulikukkien leikkoviljely kasvihuoneessa VILKKI, J. Kulta-kevätrypsi. 20 p. + 1 liite.

38 : rryr.,;,.,..,,..,...,..;... ;,",:-,'-',.-- _!:-..._. -. ;_:,..,v,!,...7..,.;;.> ,..".y. r ))k -k :; 4 1,..".; ', -, _, - 2"k..'''.1.5'.4'- - ' ' :r->'. -^1.2,1,0,...' 'k''...,;:';,:,.. '4" ''',>5'."' ' ::'')::..;;:....T. kt:ii, '(tr,:,- -,./i o.., ,4,-'7. :: _, =: rn ' : I.:1;r4; -