KÄSIKIRJA. työn kuvaamiseen ja sen arviointiin
|
|
- Jukka-Pekka Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄSIKIRJA työn kuvaamiseen ja sen arviointiin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Edunvalvontaosasto 2008
2 Sisällysluettelo: KÄSIKIRJA TYÖNTEKIJÖILLE... 3 KÄSIKIRJA LUOTTAMUSMIEHILLE... 4 TÄYTTÖOHJE KÄSIKIRJAN TÄYTTÄMISEEN... 6 YLEISKUVAUS TYÖSTÄ TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tiedot Taidot Moniosaaminen Harkinta TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Vaikutusten laajuus Vaikutusten pysyvyys Johtamis- ja esimiestyö Vaikutukset toimintaedellytyksiin YHTEISTYÖTAIDOT Vuorovaikutus Ihmissuhdevaatimukset TYÖOLOSUHTEET Työn fyysinen kuormitus Työn psyykkinen kuormitus Työn vaativuuden arviointitulosten jatkokäsittelyyn taulukko Kehityskeskusteluihin valmistautuminen
3 KÄSIKIRJA TYÖNTEKIJÖILLE Käsikirjan muotoon painettu tehtäväkuvauslomake on tarkoitettu erityisesti yksittäisen työntekijän käyttöön. Lomake antaa välineen tarkastella työtä eri vaativuuden näkökulmista. Tehtävien kuvaamista tarvitaan tehtäväkohtaisen palkan määrittelemisessä sekä tehtävän olennaisesti muuttuessa, palkan uudelleen määrittelemisessä. Kysymykset tuntuvat aluksi vaikeilta, mutta työyhteisössä muiden samaa työtä tekevien kanssa keskustellen kysymyksiin löytyy vastauksia. Tehtävien ja oman työn kuvaamista kannattaa harjoitella. Palkkausmääräysten mukaan osa palkasta määräytyy tehtävien sisällön vaativuuden mukaan. Vaativuutta arvioidaan sopimukseen kirjattujen vaativuustekijöiden mukaisesti. Tähän työhön tarvitaan tehtäväkuvausta tai työnkuvaa. Tehtäväkuvaus ei ole vanha työlista vaan käsikirjan tyyppinen vaativuustekijöiden esiintymistä selvittävä useampisivuinen lomake. Eri kunnissa lomakkeet saattavat olla erilaisia. Ne ovat paikallisesti räätälöitävissä. Käsikirjan loppuun on kirjattu muutamia hyvin yleisellä tasolla olevia kysymyksiä liittyen kehityskeskusteluun. Tämä johtamisen muoto on otettu kunnissa laajasti käyttöön. Myös työntekijän on hyvä valmistautua kehityskeskusteluun pohtimalla työyhteisöön ja omaan työhön liittyviä odotuksia ja toiveita. Toivomme, että käsikirjasta on Sinulle hyötyä harjoitellessasi oman työsi kuvaamista. Lisätietoa oman työnantajasi työn vaativuuden arviointiin liittyvissä asioissa saat luottamusmieheltäsi ja yhdistykseltäsi. työntekijällä on oikeus tietää : mitä työn vaativuuden arviointi tarkoittaa miten tehtävänkuvauslomaketta käytetään palkkausjärjestelmä tulee saattaa työntekijän tietoon ja esimiehen tehtävä on kertoa työntekijälle miten hänen tehtäväkohtainen palkkansa on muodostunut ja millä perusteilla työn vaativuus on määritelty JHL edunvalvontaosasto 3
4 KÄSIKIRJA LUOTTAMUSMIEHILLE Käsikirjan muotoon painettu tehtäväkuvauslomake on tarkoitettu työvälineeksi luottamusmiehelle. Käsikirja antaa välineen tarkastella työtä eri vaativuuden näkökulmista. Tehtävien kuvaamista tarvitaan tehtäväkohtaisen palkan määrittelemisessä sekä tehtävän olennaisesti muuttuessa, palkan uudelleen määrittelemisessä. Luottamusmiehelle käsikirja toimii työvälineenä opastettaessa eri ammattiryhmiin kuuluvia työntekijöitä kuvaamaan omaa työtään. Palkkausmääräysten mukaan osa palkasta määräytyy tehtävien sisällön vaativuuden mukaan. Vaativuutta arvioidaan sopimukseen kirjattujen vaativuustekijöiden mukaisesti. Tähän työhön tarvitaan tehtäväkuvausta tai työnkuvaa. Tehtäväkuvaus ei ole vanha työlista vaan käsikirjan tyyppinen vaativuustekijöiden esiintymistä selvittävä useampisivuinen lomake. Eri kunnissa lomakkeet saattavat olla erilaisia. Ne ovat paikallisesti räätälöitävissä. Käsikirja toimii paikallisen vaativuusjärjestelmän rakentamisen pohjana. Sitä mukailemalla ja muuttamalla saadaan parhaiten juuri omaan kuntaan tai kuntayhtymään sopiva tehtäväkuvauslomake ja vaativuuden arviointipohja. Työnantajalla ja järjestöillä on hieman erilaisia tehtäväkuvauslomakkeita. Niitä yhdistelemällä voi löytyä myös paikallisiin tarpeisiin sopiva tehtävien kuvausmalli. Paikallista tehtävänkuvausmallia rakennettaessa tutustutaan samalla vaativuustekijöihin ja saadaan varmistettua, että paikalliset toimijat ymmärtävät eri vaativuustekijät samalla tavalla. Paikallisesti yhteisen ymmärryksen varmistaminen antaa hyvän pohjan työn vaativuuden arvioinnin tekemiselle. Tehtävien vaativuuden muuttuminen ei automaattisesti tarkoita palkan korotusta kaikille. Vaativasta tehtävästä tulee saada korkeampaa palkkaa kuin vähemmän vaativasta tehtävästä. Se muutos, että samalla nimikkeellä voi saada erilaista palkkaa, on ollut suuri muutos työpaikoilla. Tästä johtuen palkan määräytymisen perusteet ovat tärkeitä. Työntekijöillä on oikeus saada tietää perustelut siitä miksi jostain työstä maksetaan suurempaa palkkaa kuin jostain toisesta. Perustelujen pitävyys ja hyväksyttävyys lisää oikeudenmukaisuuden kokemusta ja uskottavuutta paikalliseen järjestelmään. 4
5 Käsikirjan loppuun on kirjattu muutamia hyvin yleisellä tasolla olevia kysymyksiä liittyen kehityskeskusteluun valmistautumiseen. Tämä johtamisen muoto on otettu kunnissa laajasti käyttöön. Myös työntekijän on hyvä valmistautua kunnolla kehityskeskusteluun. Toivomme Sinulle, JHL:n luottamusmies, olevan apua tästä käsikirjasta huolehtiessasi JHL:n jäsenten edunvalvonnasta työn vaativuuden arvioinnissa tapahtuvissa muutoksissa ja järjestelmien uudistamisessa ja käyttöönotossa. JHL edunvalvontaosasto 5
6 TÄYTTÖOHJE KÄSIKIRJAN TÄYTTÄMISEEN Tehtävänkuvausta täytettäessä on muistettava, että kuvataan työtä ja sen edellyttämää vaativuutta, ei työntekijää, eikä hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Käsikirjassa on tarkoitus itsearvioinnilla ja todellisten tilanteiden kuvaamisella löytää työn sisällöstä eri vaativuusulottuvuuksien vaativuustasot. Kutakin vaativuuden ulottuvuutta kysytään ensin avovastauksella. Tähän tyhjään tilaan on tarkoitus kuvata se todellinen tilanne, jossa vaativuustekijä näyttäytyy vaativimmillaan. Tämän tilan kuvaamista auttaa kun malttaa lukea koko kyseistä kohtaa koskevan osuuden ja arvioida vaativuustason esiintymistä. Lomakkeeseen on varattu tilaa vaativuustasojen arviointiin sekä työntekijälle, esimiehelle, että lopullisen arviointitason määrittelemiselle. Harjoitellessa lomakkeen täyttämistä ja pohdittaessa työn sisällön kuvaamista täytetään vain avoimet kysymystilat ja itse arvioinnilla täytetään ao. tasokohdat. Harjoittelutilanteessa vaativuustasojen tietoja voidaan vertailla saman ammattiryhmän kesken. Tällöin nähdään kuinka samankaltaisesti voidaan työtä arvioida ja nähdä minkälaisia eroja mahdollisesti työssä syntyy. Voidaan lisäksi pohtia sitä, mitkä asiat vaikuttavat vaativuuseroihin. Yksittäiset ihmiset arvioivat oman työnsä vaativuutta hyvinkin eri perustein. Tähän vaikuttaa monet asiat (itsetunto, kokeeko työnsä mielekkääksi, oman työn arvostus jne.) Nämä seikat vaikuttavat myös siihen kuinka työ kehittyy. Työntekijä, joka arvostaa omaa työtään, haluaa sitä usein myös kehittää paremmaksi. Todellisessa tilanteessa esimiehen arviointi varmentaa yleisen hyväksyttävyyden. Pelkällä työntekijän omalla arvioinnilla ei saataisi vertailtavissa olevia kuvauksia. Kokemuksesta päätellen esimiehet eivät aina tiedä työntekijöiden töiden sisältöjä, mutta toisaalta he saattavat huomata joitakin olennaisen tärkeitä asioita, joita työntekijä itse ei ole huomannut ottaa esille. Lomaketta yhdessä esimiehen kanssa täytettäessä on myös hyvä mahdollisuus täsmentää sitä mitä työntekijältä odotetaan työssä. Tähän liittyviä kysymyksiä on lomakkeen lopussa. Työn vaativuuden arviointi antaa hyvän mahdollisuuden puhua ja nostaa esille myös työn kehittäminen ja työntekijän itsensä kehittäminen eli osaamisen vahvistaminen. 6
7 Tähän liittyviä kysymyksiä on käsikirjan lopussa. Kehityskeskustelussa on hyvä nostaa esille omia odotuksia työn sisällön kehittämisestä. Toivotamme hyviä hetkiä tehtäviä ja töitä kuvattaessa!!!! JHL edunvalvontaosasto 7
8 YLEISKUVAUS TYÖSTÄ Keskeiset tehtävät / tehtäväkokonaisuudet Kuvaa viisi tai kuusi keskeisintä tehtäväaluettasi. Keskeisiä tehtäväalueita määriteltäessä on hyvä huomioida, että joku tehtävä saattaa esiintyä päivittäin, kun taas joku toinen huomattavasti harvemmin ja kuitenkin molemmat saattavat muodostaa keskeisen tehtäväalueen työn kokonaisuudessa. Työn tarkoitus Vastaa kysymykseen: Miksi työ on olemassa, miksi se tehdään ja keitä varten sitä tehdään? 8
9 1 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. 1.1 Tiedot Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta, jolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Vaativuustekijän ilmeneminen työssä eli kuva tilanne, jossa työn hallintaan liittyvien teoreettisten tietojen tarve on suurin ja jossa uuden tiedon tarve esiintyy tyypillisimmillään. Uutta tietoa tarvitaan työn sisällön muuttuessa. Vaativuustasot työntekijä esimies ryhmä 1. Työn hallinta saavutetaan lyhyellä opastuksella. Ammatillinen peruskoulutus tai muutoin aiempi perehtyneisyys ei ole välttämätöntä 2. Työn hallinta vaatii perehtyneisyyttä ammattialaan, kuten lyhyen ammatillisen kurssin suorittamisen tai työpaikkakoulutuksen 3. Työn hallinta vaatii ammatillisen perustiedon, ammatillisen perustutkinnon 4. Työn hallinta vaatii hyvän ammatillisen perustiedon, toisen asteen ammatillisen tutkinnon/erikoisammattitutkinnon 9
10 5. Työn hallinta vaatii asiantuntijatasoisen perustiedon, kuten ammattikorkeakoulu- tai alemman korkeakoulututkinon 6. Työn hallinta vaatii perusteellisen asiantuntijatasoiden perustiedon, kuten ylemmän korkeakoulututkinnon 7. Työn hallinta vaatii syvällistä perehtyneisyyttä edellyttävän asiantuntijatasoisen tiedon, kuten ylemmän korkeakoulututkinnon jatko-opintona suoritettavan lisensiaatin tai tohtorin tutkinon tai erikoistumistutkinnon 1.2 Taidot Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen osalta arvioidaan myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Kuvaa mitä työhön keskeisesti liittyvää osaamista olet saanut itsellesi työkokemuksen kautta. Työn hallinta edellyttää työssä saatua kokemuksellista osaamista. Koulutuksella saatu teoreettinen tieto muuttuu käytännön työssä saatujen kokemusten kautta osaamiseksi. 1. Työn hallintaan riittää lyhyt kokemus työstä 2. Työn hallinta edellyttää pidempiaikaista kokemusta 3. Työn hallinta edellyttää pitkäaikaista kokemusta 4. Työn hallinta edellyttää usean vuoden työkokemusta 10
11 1.3 Moniosaaminen Vaativuustekijällä mitataan avaintehtävien edellyttämien keskeisten taitojen erilaisuutta ja monialaisuutta. Työ on sitä vaativampaa mitä useampaa toisistaan selkeästi poikkeavaa taitoa siinä tarvitaan. Jokaisella avaintehtävällä on oma kohteensa ja/tai tavoitteensa. Nämä eroavat aina jonkin verran toisistaan. Kohteiden erilaisuus ei välttämättä suoraan johda moniosaamiseen. Tärkeää on arvioida se, johtaako kohteiden/tavoitteiden erilaisuus selkeästi toisistaan poikkeavien taitojen vaatimukseen. Kuvaa todellinen tilanne, jossa moniosaaminen esiintyy vaativimmillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työssä on kaksi selkeästi erilaista taitoa edellyttävää toisistaan poikkeavaa kohdetta tai tavoitetta. 2. Työssä on 3-4 selkeästi erilaista taitoa edellyttävää toisistaan poikkeavaa kohdetta tai tavoitetta. 3. Työssä on 5 selkeästi erilaista taitoa edellyttävää toisistaan poikkeavaa kohdetta tai tavoitetta. 1.4 Harkinta Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista. 11
12 Kyse ei ole virallisesta päätöksenteko-oikeudesta tai sen puuttumisesta. Harkintaa esiintyy erilaisissa töissä, niin yksintehtävissä töissä kuin töissä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa joko sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden kanssa. Kuvaa todellinen tilanne, jossa vaativuustekijä mielestäsi esiintyy vaativimmillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työssä on selkeät ohjeet ja tilanteet toistuvat päivittäin samankaltaisina. 2. Työssä tehdään ratkaisuja vaihtoehtojen välillä samankaltaisissa tilanteissa (työn kohteissa ei juurikaan vaihtelua normaalitilanteissa). 3. Työssä tehdään ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa (= tilanteet ja työn kohde vaihtelevat, mutta erilaisten tilanteiden luonne on ennakoitavissa). Ratkaisuvaihtoehtoja on useita. Ongelmien ratkaisu edellyttää ohjeiden soveltamista käytäntöön. 4. Ratkaisut edellyttävät useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista. Aikaisempia ratkaisuja voidaan jossain määrin käyttää apuna. 5. Ratkaisut vaativat analysointia ja selvitystyötä, uuden tiedon soveltamista käytäntöön ja uusien ratkaisujen löytämistä. Aikaisempia toimintamalleja ei ole aina käytettävissä 12
13 2 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn vaikutukset ja vastuu kuvaa niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 2.1 Vaikutusten laajuus Vaikutusten laajuudessa arvioidaan pelkästään vaikutusten piirissä olevien määrää, eikä oteta kantaa vaikutusten laatuun tai sisältöön. Työ on sitä vaativampaa mitä laajemmin se vaikuttaa asiakkaisiin. Kuvaa todellinen tilanne, jossa vaativuustekijä ilmenee vaatimillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työn vaikutukset ulottuvat omaan työhön ja lähimpään työyhteisöön. 2. Työn vaikutukset ulottuvat omaan työhön, lähimpään työyhteisöön ja asiakkaisiin. 3. Työn vaikutukset ulottuvat lähintä työyhteisöä laajemmalle ja/tai useisiin asiakkaisiin. 4. Työn vaikutukset ulottuvat useisiin yksiköihin ja/tai sidosryhmiin ja/tai laajaan asiakaskuntaan. 13
14 2.2 Vaikutusten pysyvyys Vaikutusten pysyvyydellä arvioidaan pelkästään sitä kuinka pitkäkestoisesti työ muuttaa ulkoisten asiakkaiden fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia suhteita. Pysyvyyttä arvioitaessa on pyrittävä erottamaan arvioitavan työn vaikutukset muita samaan kohteeseen vaikuttavista tekijöistä. Työ on sitä vaativampaa mitä pitkäkestoisemmin se vaikuttaa asiakkaiden fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin tai taloudellisiin olosuhteisiin. Kuvaa todellinen tilanne jossa vaativuustekijä ilmenee vaativimmillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työn vaikutukset ovat lyhyitä ja muutettavissa. 2. Työn vaikutukset ovat lyhyitä mutta vaikeasti muutettavissa tai työn vaikutukset ovat pitkiä mutta muutettavissa. 3. Työn vaikutukset ovat pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. 4. Työn vaikutukset ovat pysyviä. 14
15 2.3 Johtamis- ja esimiestyö Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Kuvaa tilanne, jossa vaikuttaminen ja vastuu näyttäytyvät vaativimmillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työssä ei ole johtamis- ja esimiesvastuuta. 2. Työssä on sijaistamisen yhteydessä johtamis- ja esimiesvastuuta. 3. Työssä on pienen yksikön johtamisja esimiesvastuu. 4. Työssä on keskikokoisen yksikön johtamis- ja esimiesvastuu. 5. Työssä on suuren yksikön johtamis- ja esimiesvastuu 15
16 2.4 Vaikutukset toimintaedellytyksiin Vaikutuksilla toimintaedellytyksiin arvioidaan pelkästään vaikutuksia sisäisten asiakkaiden edellytyksiin toimia tuloksellisesti ja täysipainoisesti omassa työssään. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista on esim. toiminnan suunnittelu, kehittäminen, organisointi, konkreettisten puitteiden luonti, resurssointi ja uuden sekä ajantasaisen tiedon välittäminen. Työ on sitä vaativampaa, mitä olennaisemmin se vaikuttaa sekä sisäisten asiakkaiden toimintaedellytyksiin että organisaation hyvään toimintakykyyn. Kuvaa todellinen tilanne, jossa vaativuustekijä esiintyy vaativimmillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työhön ei kuulu olennaisesti toimintaedellytyksiin vaikuttamista. 2. Työhön kuuluu olennaisesti yksittäisten henkilöiden toimintaedellytyksiin vaikuttaminen. 3. Työhön kuuluu olennaisesti lähimmän työyhteisön yhteisiin toimintaedellytyksiin vaikuttaminen. 4. Työhön kuuluu olennaisesti laajan työympäristön toimintaedellytyksiin vaikuttaminen. 16
17 3 YHTEISTYÖTAIDOT Tämä vaativuustekijä kuvaa työn edellyttämää kanssakäymistä kahden tai useamman henkilön välillä sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden kanssa. Yhteistyö on vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja vaativaa kanssakäymistä. 3.1 Vuorovaikutus Vuorovaikutus vaativuustekijällä arvioidaan pelkästään työn edellyttämää vuorovaikusta. Esimerkiksi organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää vuorovaikutuksen vaativuutta. Vaativaa vuorovaikusta tapahtuu kaikilla organisaation tasoilla ja erityyppisissä töissä. Vuorovaikutus on viestintää, tietojen vaihtamista (tiedon antamista toisille / tiedon hankkimista toisilta), opastamista, neuvontaa, kouluttamista, motivointia, ihmisten johtamista, yhteistyötä, neuvottelemista, asenteisiin vaikuttamista jne. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus vaatii ja mitä tavoitteellisemmasta vuorovaikutuksesta on kyse. Se kuinka hyvin vuorovaikutus arvioitavassa tehtävässä toimii, ei saa vaikuttaa arviointitulokseen, vaan arvioinnissa on kyse siitä mitä tehtävä edellyttää. Kuvaa todellinen tilanne, jossa vaativuustekijä esiintyy vaativimmillaan. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Satunnaista, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta, kommunikoinnin sisältö lähinnä valmiin tiedon antamista ja/tai vastaanottamista. 2. Toistuvaa, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta, kuten pyydettäessä tiedottamista, opastamista, neuvomista jne. ja/tai päivittäistä valmiin tiedon vastaanottamista. 17
18 3. Toistuvaa, aktiivista, aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuminen ja/tai tiedon oikea ymmärtäminen. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai tiedon hankintaa toisilta. 4. Toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista. 5. Toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista. 3.2 Ihmissuhdevaatimukset Ihmissuhdevaatimukset vaativuustekijällä arvioidaan pelkästään työn edellyttämää empatiaa, eli taitoa asettua toisen ihmisen asemaan ja tilanteeseen. Empatia on kykyä ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja kykyä vaikuttaa siihen edistämällä henkistä kasvamista ja/tai selviytymistä ongelmallisissa tilanteissa. Ongelmallisia tilanteita on työyhteisön sisällä ja ulkopuolella. Organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää ihmissuhdevaatimuksia. Ihmissuhdevaatimuksia esiintyy eri organisaatiotasoilla ja erityyppisissä tehtävissä. Työ on sitä vaativampaa mitä useammin ja syvemmälle toisen henkilön asemaan tai tilanteeseen se edellyttää asettumaan. Kuvaa todellinen tilanne, jossa vaativuustekijä esiintyy vaativimmillaan. 18
19 Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työhön ei sisälly toisen henkilön ymmärtämistä vaativia henkilökontakteja. 2. Työhön sisältyy satunnaisesti sellaisia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön tilanteen ymmärtämistä. 3. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 4. Työ edellyttää jatkuvasti toisen ihmisen aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai työhön sisältyy säännöllisesti ongelmien tai tilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. 5. Työ edellyttää jatkuvasti syvällistä paneutumista asiakkaiden elämänolosuhteisiin ja asiakkaiden vaikeiden henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ja tunne-elämän kriisien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. 19
20 4 TYÖOLOSUHTEET Työn kuormitustekijöillä arvioidaan työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Vaativuustekijässä huomioidaan vain sellainen kuormitus, jota ei työsuojelullisin toimenpitein voida poistaa. 4.1 Työn fyysinen kuormitus Vaativuustekijällä fyysinen kuormitus arvioidaan työhön kiinteästi liittyviä fyysistä rasitusta aiheuttavia tekijöitä, kuten voimankäyttö, staattinen kuormitus (saman liikkeen toistosta tai saman työasennon pitkäaikaisesta kestosta muodostuva kuormitus), hankalat työasennot, haitta-aineet (kemikaalit, bakteerit, pöly, lika jne.), lämpötilan vaihtelu tai kylmyys (kylmyys tai kuumuus). Työ on sitä vaativampaa mitä enemmän erilaisia fyysisiä kuormitustekijöitä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kuvaa missä todellisessa tilanteessa esiintyy eniten ja/tai pitkäkestoisesti fyysistä kuormitusta. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. Työssä ilmenee vähäisessä määrin fyysistä kuormitusta. 2. Työssä ilmenee jonkin verran fyysistä kuormitusta. 3. Työssä ilmenee paljon fyysistä kuormitusta. 4. Työssä ilmenee hyvin paljon fyysistä kuormitusta. 20
21 4.2 Työn psyykkinen kuormitus Vaativuustekijällä psyykkinen kuormitus arvioidaan työhön kiinteästi liittyviä henkistä rasitusta aiheuttavia tekijöitä. Henkistä rasitusta aiheuttavat esimerkiksi väkivallan uhka, työhön sidonnaisuus, jatkuva työpisteestä toiseen siirtyminen, jatkuva työn keskeytyminen ja aikapaine, johon ei voi vaikuttaa. Työ on sitä vaativampaa mitä enemmän erilaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä siinä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kuvaa joitakin tilanteita, joissa esiintyy psyykkistä kuormitusta. Vaativuustasot: työntekijä esimies ryhmä 1. vähäisessä määrin psyykkistä kuormitusta 2. jonkin verran psyykkistä kuormitusta 3. paljon psyykkistä kuormitusta 4. hyvin paljon psyykkistä kuormitusta 21
22 Muutokset merkintöjen paikkoihin Vaativuustekijä Kohta Perustelut 22
23 Työntekijän nimi Koulutus Kuvaa työympäristö, jossa työskentelet 23
24 Työn vaativuuden arviointitulosten jatkokäsittelyyn taulukko Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edunvalvontaosasto on valmistellut käyttöönne tämän käsikirjan lisäksi Excel-taulukon. Taulukkoon on tarkoitus syöttää kunkin työntekijän käsikirjan mukaista arviointia koskevat lopulliset tiedot, jolloin taulukossa olevat kaavat tuottavat oikeaan alakulmaan kokonaisvaativuutta kuvaavan luvun. Käsikirjan, taulukon ja sen ohjeen löydät osoitteesta aktiivit/ edunvalvonta/ luottamusmiessalkku. Käsikirjalla ja excel-pohjaisella taulukolla voidaan suorittaa muutaman sadan tehtävän arviointi. Suuremmat henkilöstömäärät edellyttävät erillisiä ohjelmia, joilla tietoa hallinnoidaan. Käsikirjan ja taulukon sisällöt ovat muutettavissa paikallisten tarpeiden mukaiseksi. Ne on tarkoitettu malliksi ja tukemaan paikallista työn vaativuuden arvioinnin kehittämistä. Yhdistys voi myös hyödyntää näitä työvälineitä esim. valmentaessaan jonkun ammattiryhmän jäseniä tehtäväkuvauksien tekemiseen. Taulukkoon syötetyt tiedot voidaan tällöin muuttaa graafiikan avulla paremmin ymmärrettäviksi kuviksi. Lisätietoja: Riitta Rautiainen, sopimustoimitsija Ritva-Hanna Saari, sektorivastaava Taulukko nimi työntekijä VAATIVUUS PAINOTUS 10 TVA työntekijä JHL tehtäv. % % PIST. PISTEET TASOITTAIN yhteensä arvio päätek vaat.tek MAX TAS VÄLI OSAAMINEN Tiedot , Työkokemus amm.alalta , Moniosaaminen , Harkinta , VAIKUTUKSET JA VASTUU Vaik. laajuus , Vaik. pysyvyys , Johtamis- ja esimiestyö , Vaik. toimintaedellytyksiin , YHTEISTYÖ Vuorovaikutus , Ihmissuhdevaatimukset , KUORMISTUSTEKIJÄT Fyysinen kuormitus , Psyykkinen kuormitus , JHL/Edunvalvontaosasto 24
25 Taulukon sarakkeiden sisällöt Ensimmäinen sarake Toinen sarake (tehtävän arvio) Kolmas sarake (% päätek) Neljäs sarake (% vaat.tek) Viides sarake (PIST.MAX) Ensimmäiseen sarakkeeseen on merkitty vaativuustekijät nimellä. Päävaativuustekijät vahvistettuna ja niiden alapuolella on päävaativuustekijän muodostavat alavaativuustekijät. Sovellettaessa taulukkoa paikalliseen järjestelmään vaativuustekijöiden nimet muutetaan vastaamaan paikallisesti käytettäviä vaativuustekijöitä. Toinen sarake on varattu yksittäisen tehtävän arviointipisteiden merkitsemiseen. Arviointipisteet saadaan siirtämällä vaativuuspisteet suoraan JHL:n käsikirjaperusteisesta arvioinnista tähän kohtaan. Käsikirjaan on työntekijä arvioinut ensin oman työnsä, sitten esimies arvioinut ja viimeisenä yhteistoiminnallinen työryhmä tekee lopullisen arvioinnin huomioiden molempien arvioinnit. Tehtäväkuvaus tulisi tehdä yhteistyössä esimiehen ja työntekijän kesken. Tehtävän vaativuuden kuvaus on tärkeätä tehdä yhteismitallisesti ja siten, että voidaan varmistaa eri töiden ja tehtävien yhdenvertainen arviointi. Tätä auttaa kun käytetään valmiita kysymyksiä ja vaativuustasoja tehtäväkuvauksen yhteydessä. Kolmannessa sarakkeessa on päävaativuustekijöiden painoarvot. Painoarvojen yhteissumma pitää olla 100 %. Painoarvot kuvaavat sitä mikä vaativuuden ulottuvuus on organisaation menestymisen kannalta merkittävää ja tärkeätä. Neljännessä sarakkeessa on alavaativuustekijöiden painoarvot. Tässä kohdassa olevien painoarvojen yhteissumma on 100 %. Alavaativuustekijöiden painoarvot saadaan jakamalla kunkin päävaativuustekijän painoarvo alavaativuustekijöiden kesken siten, että jokaisen päävaativuustekijään kuuluvien alavaativuustekijöiden painoarvojen yhteissumma on sama kuin päävaativuustekijän painoprosentti. Esim. Osaaminen 35 prosenttia jaetaan tiedot (15 %), työkokemus (2 %), moniosaaminen (3 %) harkinta (15 %). Viidennessä sarakkeessa on arviointijärjestelmässä käytettävät pisteet. Mallissa on käytetty 1000 pistettä, joka on riittävä määrä vaativuuserojen kuvaamiseen ja toisaalta selkeä ja helppokäyttöinen. Kunkin alavaativuustekijän painoarvo kerrotaan kymmenellä ja siten saadaan kunkin alavaativuustekijän maksimipistemäärä. Päävaativuustekijöille ei enää tässä vaiheessa haeta kokonaispistemäärää. Päävaativuustekijät toimivat vain ensimmäisessä vaiheessa apuna järjestelmää rakennettaessa. Esimerkiksi harkintaa kuvaavalle vaativuustekijälle on annettu painoprosentti 15. Tämä 15 % kerrotaan kymmenellä ja saadaan vaativuustekijän kokonaispistemäärä, eli 150. Kokonaispistemäärä on se luku joka on vaativuustekijästä saatava maksimipistemäärä. Vaativuustekijän vaativin taso tuottaa tämän pistemäärän. 25
26 Kuudes sarake (TAS) Sarakkeeseen on merkitty kunkin alavaativuustekijän kohdalle vaativuustasojen määrä. Tämä tarkoittaa sitä kuinka monta eri vaativuustasoa on kussakin vaativuustekijässä. Esim. Työkokemus ammattialalta on järjestelmässä jaettu kolmelle tasolle. (Työn hallintaan riittää lyhyt kokemus työstä, työn hallinta edellyttää pitkäaikaista kokemusta ja työn hallinta edellyttää usean vuoden työkokemusta). Seitsemäs sarake (VÄLI) Seuraavat sarakkeet (TVA pisteet tasoittain) Sarakkeeseen on merkitty vaativuustasojen pistemäärien erot. Tässä mallissa vaativuustasojen erot ovat mahdollisimman tasasuuria. Järjestelmä lähtee oletuksesta että vaativuus ei kasva kumulatiivisesti eli vaativuus ei lisäänny kertautumalla. Vaativuustasojen välinen ero on esim. vuorovaikutusta kuvaavassa vaativuustekijässä 30. Harkinta-tekijä on jaettu viiteen eri vaativuustasoon. Järjestelmässä vuorovaikutus-tekijän pisteet ovat ykköstasolla 30, kakkostasolla 60, kolmostasolla 90 jne. Viimeisellä, vaativimmalla tasolla pistemäärä on 150. Näille tasoille on merkitty näkyviin kunkin vaativuustekijän ja kunkin tason tuottama pistemäärä. Eri vaativuustekijöillä on eri määrä vaativuustasoja. Viimeinen sarake (tehtävän arviointipisteet yhteensä) Tähän merkitään tehtävän arvioinnin tulokset ja saadaan niiden yhteispistemäärä eli kokonaisvaativuus. Tietojen syöttämiseksi tarvitaan arviointijärjestelmä, jossa on kuvattuna vaativuustasot kunkin vaativuustekijän kohdalla. Tällä varmistetaan, että eri tehtävien vaativuuden arviointi edes tältä osin toteutetaan tasapuolisesti samoja vaativuusmääreitä käyttäen. Tämän sarakkeen käyttöönotto edellyttää kaavojen syöttämistä, jonka jälkeen saadaan painotetut tulokset arvioinnista ja kokonaisvaativuuspisteet. 26
27 Kehityskeskusteluihin valmistautuminen Kehityskeskustelussa esille nostettavia asioita: Kehityskeskustelu on erillinen työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä käymä työhön liittyvä keskustelu, jossa nousee esille työn tavoitetta ja tekemistä koskevat asiat. Keskustelussa on luontevaa puhua myös molempien odotuksista ja toiveista. Tarkastele työhön liittyviä asioita aina useammasta näkökulmasta. Näin varmistat, että mahdollisimman monet työhön vaikuttavat asiat tulevat huomioitua. Tämä lyhyt asialista on tarkoitettu tukemaan työntekijää ja hänen esimiestään heidän valmistautuessaan kehityskeskusteluun. Myönteisiä asioita on myös tärkeä nostaa esille. Ei vain vaatimuslistoja puolin ja toisin. Mitä myönteistä haluan sanoa työhön, työyhteisöön liittyen: Mikä on mielestäni kohdallaan ja hyvin meidän työyhteisössämme tai työssäni 27
28 Miten arvioin omaa työskentelyäni suhteessa työyhteisöön: Olenko kannustava työtoveri? Tuenko osaltani työyhteisöä? Olenko valmis ottamaan uusia tehtäviä? Pohdinko työn kehittämismahdollisuuksia? Tarkoittaako työ minulle muutakin kuin ansionlähdettä? Miten koen työssä tapahtuvat muutokset? Odotuksia: Minkälaisia odotuksia ja toiveita minulla on työyhteisöön ja/tai työhöni liittyen (työilmapiiri, työsuojeluun liittyvät asiat, työvälineet, työtilat ym.) Minkälaista tukea kaipaisin esimieheni taholta työssä esille tulevien tilanteiden paremmin hoitamiseksi. 28
29 Minkälaista lisä- ja täydennyskoulutusta toivoisin saavani työnantajan järjestämänä tai muutoin järjestettynä. Mistä sovitaan? Kehityskeskustelussa on sovittu seuraavista asioista. 29
Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotKVTES Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA)
Kemijärven kaupunki KVTES Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) Arviointijärjestelmän kuvaus HYVÄKSYTTY KH XX.XX.2018 X 1 Tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu
LisätiedotTyöntekijän nimi. Koulutus. Hinnoittelutunnus. KVTES:n mukainen vähimmäispalkka. Nimikkeen mukainen tehtäväkohtainen palkka
Saarijärven kaupunki Sivu 1 0.1.1900 TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTILOMAKE/ TYÖNKUVAUSLOMAKE Huom: Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan hinnoittelukohtien sisällä Tehtävänimike (virka- tai toimi,
LisätiedotKoulutuskeskus JEDUn opettajien. tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kuvaus
Koulutuskeskus JEDUn opettajien tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kuvaus Yleistä Opetusalan tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kirjallinen kuvaus on syntynyt Jokilaaksojen koulutuskuskuntayhtymän
LisätiedotTehtävän vaativuuden arviointi
Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) Pälkäneen kunnassa kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) kuuluvilla tehtäväalueilla KVTESin mukaan tehtäväkohtainen palkka
LisätiedotKunnanjohtaja Jukka Syvävirta p : 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten
Kunnanhallitus 387 19.11.2018 TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1.1.2019 LUKIEN Khall 19.11.2018 387 Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta p. 044-4970001: Osana palkkausjärjestelmää kuuluu aika-ajoin toteuttaa tehtävien
LisätiedotTehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus
Tehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus 1 Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu KVTES:n palkkausluvun 9. Tehtävän vaativuuden arvioinnilla
Lisätiedot1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES
TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES 1. Palkkahinnoittelu KVTES:n mukaan palkkausmääräysten soveltaminen perustuu palkkahinnoitteluun, joka koostuu palkkahinnoitteluliitteistä ja näiden sisällä olevista palkkahinnoittelukohdista,
LisätiedotTehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus
Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus 1 (5) 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu KVTES:n palkkausluvun 9. Tehtävän vaativuuden
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus
SUONENJOEN KAUPUNKI Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus Henkilöstöjaosto 19.12.2018 85 Yhteistoimintaryhmä 12.12.2018 Palkkausjärjestelmä Tehtävän vaativuuden arviointi
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä
LisätiedotTyön vaativuuden arviointiprosessi
Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta
Lisätiedot(Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.)
TEHTÄVÄNKUVAUS VAATIVUUSTEKIJÄT KOKONAISARVIOINNISSA (Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.) Ryhmän koko, henkilöiden lukumäärä Ryhmän vakanssinumerot
Lisätiedot10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA
10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn
LisätiedotTehtävien vaativuuden arviointi. Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES
Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES Käsittely: Yhteistyöryhmä 16.10.2018 Kunnanhallitus 19.11.2018 Sisällys 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA... 2 2. Vaativuustekijät...
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI
TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI Valmistelija: Kuntayhtymän johtaja YT 9.11.2015 Palkkatoimikunta 3.11.2015 Hallitus 16.11.2015 Voimaantulo 01.12.2015 1 1 Ohjeen soveltaminen Tämän ohjeen
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) Suuhygienisti, AMK.
TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Suuhygienisti, AMK. Hinnoittelukohta/KVTES 03HOI30 II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) 1. Terveyttä edistävä voimavaralähtöinen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi
Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotSOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC
SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen
LisätiedotTällä hetkellä maksettavat ns. OTO lisät poistuvat
TS-Työryhmä 1 (5) OnEhkäJORY 3.1.2019 TS Työryhmä 4.1.2019 TS Työryhmä 22.1.2019 TS työryhmä 13.2.2019 TS työryhmä YT toimikunta 26.2.2019 Pelastuslautakunta 13.3.2019 Lapin pelastuslaitos tehtävien vaativuuden
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista
Lisätiedot5. Rakennus-/kunnossapitourakan toteutus- ja kustannusseuranta sekä. 6. Kehittämistehtävät, talousarvion valmistelu 5 %
2 5. Rakennus-/kunnossapitourakan toteutus- ja kustannusseuranta sekä 10 % 6. Kehittämistehtävät, talousarvion valmistelu 5 % Tehtäväkuvauksen vahvistaminen ja selvitys, miten asia on tehtävää hoitavien/hoitavan
LisätiedotOsaamispohjainen palkkausjärjestelmä
Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja
LisätiedotEVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET
EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET Sisällys 1. LUKIJALLE 3 2. TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTITEKIJÄT 3 3. VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET 4 Ammatti-tehtävät 4 Vaativuusryhmä 1 4 Ammatilliset substanssi- ja tukitehtävät
LisätiedotTEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen.
- Tietopalvelusta - Säilytysaikojen - Asiakirjahallinnan - Kirjaamo - Toimisto- Khall 26.8.2013 224 liite nro 1 RAUTAVAARAN KUNTA Pvm 16/042013 TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä,
LisätiedotTehtävien vaativuuden arviointi TVA. Arviointijärjestelmän kuvaus TS
Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmän kuvaus TS Käsittely: Yhteistyöryhmä 22.1.2019 Kunnanhallitus 28.1.2019 Sisällys 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA... 2 2. Vaativuustekijät...
LisätiedotOsaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016
Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen
LisätiedotTEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen.
Khall 12.8.2013 206, liite nro 3 RAUTAVAARAN KUNTA TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen. 1. Tehtävänimike
LisätiedotTEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI
TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI Tehtävän vaativuuden kokonaisarviointimallissa pyritään saamaan työt/työtehtä vät vaativuuden mukaiseen järjestykseen. Kukin tehtävä kuvataan ja vertailu ja arviointi
LisätiedotPalkkavaaka Tehtävänkuvauslomake
Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena
LisätiedotLastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNGINKANSLIA
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNKITASOINEN TVA-MALLITUS TS:N SOPIMUSALALLA Kaupunkitasoinen TVA-mallitus ohjaa teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien sijoittamista sopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla
LisätiedotOPETTAJIEN TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINNIN OHJE
OPETTAJIEN TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINNIN OHJE Jory xx.xx.xxxx, yhteistyötmk xx.xx.xxxx SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS OPETTAJAN TEHTÄVÄSTÄ... 2 1.1 Tehtävän tarkoitus...2 1.2 Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet)...2
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotLähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010
Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista
LisätiedotHENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ
HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ 28.3.2019 Työsuorituksen arviointi 1 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävän vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työsuorituksen
LisätiedotHailuodon kunta SOPIMUSALAKOHTAISET PALKKAUSJÄRJSTELMÄT HAILUODON KUNNASSA (KVTES, OVTES, TS)
Hailuodon kunta SOPIMUSALAKOHTAISET PALKKAUSJÄRJSTELMÄT HAILUODON KUNNASSA (KVTES, OVTES, TS) Henkilöstötoimikunta 16.11.2018 Sisällys 1 Palkkausjärjestelmät ja palkkausperusteet...2 2 TVA -arviointijärjestelmän
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ (KVTES)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia - Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen 2005 TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotHARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n käyttöönottoprosessi
HARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n käyttöönottoprosessi Kirkon työmarkkinalaitos Talvi 2012 Perustelut HAVA:n käyttöönotolle seurakunnan näkökulma Tarve kehittää seurakunnan toimintaa, työn
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotHARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n perusteet
HARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n perusteet Kirkon työmarkkinalaitos Talvi 2012 Mikä HAVA? 1 Harkinnanvarainen palkanosa - HAVA-järjestelmänä (1) on voimassa toistaisesti, jollei seurakunnan
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12
ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan
LisätiedotÅbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU
Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.
LisätiedotSuorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016
Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander Palkitseminen hyvin toimivaksi ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologistaloudelliset
LisätiedotVaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.
Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSKEHIKKO Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön tehtävien vaativuuden
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotSuorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140)
Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) 5.10.2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander, VTM, tohtorikoulutettava, HR-koordinaattori Palkitseminen hyvin toimivaksi
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotKTM 11/110/2002 VES: 321051
KTM 11/110/2002 VES: 321051 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 12.4.2002 TEHDYN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan
Lisätiedot1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotMUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO
Yliopistojen palkkausjärjestelmä Muun henkilöstön vaativuustasokehikko Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotOVTES-palkkausjärjestelmä. Työaikakoulutus Turku Jorma Uoti
OVTES-palkkausjärjestelmä Työaikakoulutus Turku 3.4.2019 Jorma Uoti jorma.uoti@raisio.fi Palkan muodostuminen Tulospalkkio, työyksikön tulos Muut lisät, palkkiot ja korvaukset Ylituntipalkkio Ammatinhallinta
LisätiedotHYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous Oheismateriaali A TULOSALUE: HYKS-SAIRAANHOITOALUE
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 8.3.2016 Oheismateriaali A TULOSALUE: HYKS-SAIRAANHOITOALUE Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien
LisätiedotSuomen ympäristökeskus --- Columbus Tehtävien vaativuusarviointijärjestelmä. Käsikirja
Suomen ympäristökeskus --- Columbus Tehtävien vaativuusarviointijärjestelmä Käsikirja 11.1.008 1. JOHDANTO Columbus- palkkausjärjestelmä on kokonaisuus, jossa palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotHenkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet
Yhteistyöryhmä 24 17.09.2018 Henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteiden tarkastaminen YTRYHMA 24 Esittely Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaista palkkauksesta
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotMies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011
Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6
LisätiedotColumbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja
Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotTarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä
STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä Sopimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Julkisalan koulutettujen
Lisätiedot, VES , TES SMDno/2011/102 1
Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
Lisätiedot1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.
STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotTampere 19.-20.5.2015. Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen case Lapin ammattikorkeakoulu
Tampere 19.-20.5.2015 Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen case Lapin ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Mistä lähdettiin? Kuinka edettiin? Mitä syntyi? Miltä nyt näyttää?
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotViestinnän asiantuntijat
Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä
LisätiedotTEHTÄVÄKUVAUS. Tilakeskus Kiinteistökehitysyksikkö Rakennuttajainsinööri TS , palkkaryhmä II Soveltuva insinöörin tutkinto rakennusalalta
1 TEHTÄVÄKUVAUS PERUSTIETO-OSA, yleiskuvauksen tulee olla niin selkeä ja tarkka, että kokonaisarviointi voidaan tehdä sen perusteella ilman erillisiä lisäselvityksiä. Kuvaa tehtävää sellaisena kuin se
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
Lisätiedot1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.
LisätiedotPALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-
LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotSUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ
SUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ SISÄLTÖ 1) Arviointikriteerit... 2 2) Suoritustasot... 2 3) Arviointijakso... 2 4) Kehitys- ja arviointikeskustelut... 3 5) Päätöksenteko...
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
Lisätiedot