TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) Suuhygienisti, AMK.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) Suuhygienisti, AMK."

Transkriptio

1 TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Suuhygienisti, AMK. Hinnoittelukohta/KVTES 03HOI30 II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) 1. Terveyttä edistävä voimavaralähtöinen terveysneuvonta, jonka avulla asiakasta tuetaan neuvomalla, ohjaamalla ja kannustamalla. 2. Hammaslääkärin hoitosuunnitelmaan perustuvat hoidot, hoidontarpeen arviointi ja siihen liittyvä dokumentointi, ohjaus ja neuvonta sekä hammaslääketieteellisen hoidon toteuttaminen. 3. Suun terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä suun terveyttä edistävä hoitotyö omalla vastuualueella. Asiakkaan hoidontarpeen mukaisten jatkotoimenpiteiden koordinointi ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Oikea-aikaisten lähettämiskriteerien ja hoitoketjun hallinta. 4. Kliinisten suun hoitotoimenpiteiden suorittaminen hammaslääketieteen eri osa-alueilla. Työtehtäviä esimerkiksi iensairauksien hoito, oikomishoidon osatehtävät, ennaltaehkäisevä hoitotyö (fluoraukset, terveysneuvonta ym.), tarvittaessa vastaanotolla otettavat testit ja näytteenotot sekä paikkauksen tukitoimenpiteet (väliaikaiset paikat). 5. Asiantuntijana toimiminen suun terveydenhuollon ammatillisissa ja moniammatillisissa työryhmissä sekä erilaisten yhteisöjen ja väestöryhmien suun terveyttä edistävien tilaisuuksien valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 6. Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen esim. tiimien vetäminen. 7. Oman ammattitaidon ylläpitäminen osallistumalla täydennys- ja jatkokoulutuksiin sekä oman alan kehityksen seuraaminen. 8. Opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdytys. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) 1. TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tiedot/taidot -Suuhygienistin (AMK) tai hammashuoltajan tutkinto. Erikoisosaaminen suun terveyteen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa, mikä edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä kehittämistä.

2 2 (18) Harkinta - Työ edellyttää itsenäistä harkintaa ja ongelmanratkaisukykyä vaihtelevissa hoitotilanteissa. - Työssä voidaan hyödyntää aikaisempia ratkaisuja ja ohjeita, mutta tieto on sovellettavaa ja yhteen sovitettavaa jokaisessa hoitotilanteessa. - Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen.(esim.koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) 2. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Vaikutusten laajuus ja pysyvyys palvelutuotantoon - Työn vaikutukset ulottuva laajasti eri-ikäisten ihmisten terveydentilaan ja hyvinvointiin. Toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden terveyspalvelujen käyttöön ja tarpeeseen; siten myös taloudellista vaikutusta. - Työ edellyttää vastuunkantamista tehdyistä hoitotoimenpiteistä ja menetelmistä, joilla voi olla pysyvä tai vaikeasti muutettava vaikutus asiakkaan elämässä. Johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin - Perustyössä toimenkuvaan voi kuulua esimerkiksi erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä toimimista, jolloin työ voi sisältää myös johtovastuuta. Erityisesti jatkuva laadunkehittäminen ja siihen osallistuminen vaikuttaa koko suun terveydenhuollon organisaatioon. 3. YHTEISTYÖTAIDOT Vuorovaikutus - Työ edellyttää aktiivista ja tavoitteellista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Työ edellyttää usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja sekä ongelmatilanteiden ratkaisukykyä. Ihmissuhdevaatimukset - Työ edellyttää hyvää yhteistyökykyä eri ammattiryhmien, yhteisöjen sekä erilaisten asiakkaiden kanssa. Työ vaatii jatkuvaa toisen ihmisen asemaan ja tilanteeseen asettautumista ja ihmisten ymmärtämistä erilaisissa elämäntilanteissa. 4. TYÖOLOSUHTEET (tehtävään liittyvät fyysiset ja henkiset olosuhteet) - Työ edellyttää hyvää henkisen paineen hallintaa (esim. muuttuvat tilanteet, kiire, asiakaskontaktien suuri määrä, keskeytykset työssä, vaikeat hoitotilanteet, ylikuormitetut yksiköt, väkivallan uhka.)

3 3 (18) - Usein pitkäkestoinen yksin työskentely kliinisessä suun hoitotyössä lisää työn fyysistä kuormittavuutta, joten työergonomisten olosuhteiden huomioiminen asettaa erityisvaatimuksia. - Suun hoitotyössä riski esim. veriteitse tarttuville taudeille on vähintäänkin kohtalainen, joten työ vaatii hyvää työhygieenisen tiedon ja taidon hallintaa. - Muuttuvat tilanteet sekä laadukkaan hoidon tarjoaminen asiakkaille suun terveyden hoitotyössä ovat johtaneet kehittämään toiminalle myös uusia työskentelytapoja. Tästä aiheutuu mm. työtehtävien siirtoja, mikä kasvattaa suuhygienistin työn vaativuutta ja laajentaa toimenkuvaa. Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltijan/työntekijän kanssa Aika ja paikka Esimiehen allekirjoitus

4 4 (18) Laita ruksi kunkin vaativuustekijän sen vaihtoehdon kohdalle, joka mielestäsi parhaiten kuvaa työtäsi. 1 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida työtehtävissä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä harkinnan itsenäisyyttä. Työ on sitä vaativampaa, mitä syvällisempiä, laajempia tai monipuolisempia tietoja ja taitoja työ edellyttää. 1.1 Tiedot Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta, jolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta ja ammatinhallinnan edellyttämää tiedon hankkimista. Lähtökohtana on työtehtävän tämänhetkinen rekrytointiperuste koulutuksen suhteen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työ edellyttää ammatillista perustietoa ja/ tai hyvää työpaikkakoulutusta. 2. Työ edellyttää toisen asteen ammatillista perustutkintoa 120 op (esim. ammattikoulu, nyk. ammattiopisto). 3. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, op. x x x 4. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, sekä lisäksi ammatillista erikoistumiskoulutusta vähintään 30 op. 5. Työ edellyttää perusteellista asiantuntijatasoista perustietoa, kuten ylempää AMK-tutkintoa (esim. osastonhoitajan pätevyyttä) tai ylempää yliopistotutkintoa, op. 6. Työ edellyttää syvällistä perehtyneisyyttä edellyttävän asiantuntijatasoisen tiedon, kuten ylemmän korkeakoulututkinnon, jatko-opintona suoritettavan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tai erikoistumistutkinnon. Huomautuksia: Toimiminen suuhygienistin työssä edellyttää alan sisäistä erikoisosaamista.

5 5 (18) 1.2 Taidot (työkokemus ammattialalta) Arvioi työssä tarvittavaa työkokemuksella saavutettua osaamista ja sen monipuolisuutta. Tähän vaativuustekijään vaikuttaa myös se, tarvitaanko työssä erityisosaamista ja/tai kokonaisuuksien hahmottamista. Työ on sitä vaativampaa mitä useampaa toisistaan selvästi poikkeavaa taitoa siinä tarvitaan. On tärkeää arvioida, johtaako kohteiden/tavoitteiden erilaisuus selkeästi toisistaan poikkeavien taitojen vaatimukseen. Mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän vaaditaan työkokemusta. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työn hallinta saavutetaan perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä lyhyen ammatillisen kokemuksen avulla. 2. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot. 3. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot ja erityistaidot. 4. Työn hallinta vaatii syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. x 5. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä erityis-ammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää hyvää ja tehtävään soveltuvaa monipuolista työkokemusta. x x 6. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä useampaan erityisammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää monipuolista ja laajaa tehtävään soveltuvaa työkokemusta. Huomautuksia: Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta.

6 6 (18)

7 7 (18) 1.3 Harkinta Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii itsenäistä harkintaa ja mitä vähemmän se on ohjeistettua. Itsenäisellä harkinnalla tarkoitetaan, että työntekijä joutuu työtehtävissään ottamaan kantaa siihen, mitä tekee tai miten tekee, eikä täysin yksiselitteisiä ohjeita ole saatavissa. Harkinta perustuu työntekijän/viranhaltijan ammattialan tietoperustaan. Itsenäistä harkintaa esiintyy jokapäiväisessä työssä jokaisella organisaation tasolla. Kyse ei ole virallisesta päätöksenteko-oikeudesta. Harkintaa esiintyy erilaisissa töissä, niin yksin tehtävissä töissä kuin töissä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa joko sisäisten asiakkaiden (työtoverit, muut työyksiköt, työyhteisöt) tai ulkoisten asiakkaiden (asiakkaat/potilaat) kanssa. Arvioi työssä tarvittavan itsenäisen harkinnan taso. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työssä on melko täsmälliset toimintaohjeet ja vain vähän mahdollisuuksia tehdä ratkaisut itsenäisesti. 2. Tehtävä sisältää määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Ratkaisuja tehdään eri vaihtoehtojen välillä, mutta samankaltaisissa olosuhteissa. Tehtävässä suoriutuminen on ennalta määriteltyjen menettelytapojen ja normien mukaista. 3. Tehtävä sisältää selkeästi määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan kokemusta ja tiedon hankintaa useista eri lähteistä. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja ongelmien ratkaisu edellyttää ohjeiden soveltamista käytäntöön. 4. Tehtävässä vaaditaan jatkuvasti eri haittojen ja hyötyjen arviointia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan harkintaa ja vaihtoehtojen arviointia muuttuvissa tilanteissa. Aikaisempia ratkaisuja voidaan jossain määrin käyttää apuna. Tehtävä sisältää useita eritasoisia asiakokonaisuuksia. x x x 5. Tehtävän keskeinen sisältö on asiakokonaisuuksien ratkaiseminen. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekoa ja useiden ratkaisuvaihtoehtojen arviointia ja analysointia sekä ratkaisuun vaaditaan eri lähteistä hankittujen tietojen soveltamista ja yhdistämistä. Aikaisempia toimintamalleja ei ole aina käytettävissä. Huomautuksia:

8 8 (18)

9 9 (18) 2 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan niitä vaikutuksia, joita arvioitavan työllä on kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja olosuhteisiin ja työyhteisön jäseniin. Vaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutuksen kohteiden lukumäärä ja erilaisuus sekä vaikutusten pitkäkestoisuus ja muutettavuus. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 2.1 Vaikutusten ja vastuun laajuus Arvioi ensin pelkästään vaikutusten piirissä olevien määrä. Työ on sitä vaativampaa, mitä useampiin ja keskenään erilaisiin asiakkaisiin sillä vaikutetaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön ja lähimpään työyhteisöön. 2. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön, lähimpään työyhteisöön sekä asiakkaisiin. 3. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaa työyhteisöä laajemmalle ja /tai useisiin asiakkaisiin. 4. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat useisiin yksiköihin ja/tai laajaan asiakaskuntaan ja/tai sidosryhmiin. x x x Huomautuksia:

10 10 (18) 2.2 Vaikutusten pysyvyys Arvioi, kuinka pitkäkestoisesti työ vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja heidän olosuhteisiinsa. Pysyvyyttä arvioitaessa on pyrittävä erottamaan arvioitavan työn vaikutukset muista samaan kohteeseen vaikuttavista tekijöistä. Työ on sitä vaativampaa, mitä pitkäkestoisemmin se vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden olosuhteisiin. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ovat lyhyitä ja muutettavissa. 2. Työn vaikutukset ovat lyhyitä mutta vaikeasti muutettavissa tai työn vaikutukset ovat pitkiä mutta muutettavissa. x 3. Työn vaikutukset ovat pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. x 4. Työn vaikutukset ovat pitkäkestoisia tai pysyviä ja ne ovat asiakkaan kannalta merkittäviä. x Huomautuksia:

11 11 (18) 2.3 Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Johtamis- ja esimiestyössä sekä itsenäisessä asiantuntijatyössä korostuu suunnittelun, kehittämisen, päätöksenteon ja konsultoinnin avulla vaikuttaminen ja siihen liittyvä vastuu. Työn vaikutuksiin kuuluu lisäksi alaisten lukumäärä sekä taloudellinen vastuu. Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Työn avulla vaikutetaan työyhteisön toimintaedellytyksiin, toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Työhön sisältyy myös vaikutusten arviointia ja palautteen antamista omalle esimiehelle, alaisille, työtovereille ja poliittisille päättäjille. Asiantuntija/esimiestehtävään voi sisältyä myös viranomaisena toimimista, viranomaispäätösten tekemistä ja vastuuta päätösten sisällöstä. Tasot Työtekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on sijaisena toimimisen yhteydessä johtamis- ja esimiesvastuuta ja/tai asiantuntijavastuuta. x x x 2. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia alle 10) ja/tai asiantuntijavastuuta. 3. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 11 25) ja/tai perustason asiantuntijavastuuta. 4. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 26 49) ja/tai laaja asiantuntijavastuuta. 5. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia yli 50) ja/tai erittäin laaja asiantuntijavastuuta. Huomautuksia: 2.4

12 12 (18) Talousvastuu Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työhön kuuluu jonkin verran taloudellista vastuuta talousarviosta tai määrärahan suunnittelusta ja seurannasta. x x - 2. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosyksiköstä. 3. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosyksiköstä. 4. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosalueesta. 5. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosalueesta. Huomautuksia:

13 13 (18) 3 YHTEISTYÖ Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida, tarvitaanko työtehtävissä yhteistyötaitoja sisäisten asiakkaiden (saman työnantajan palveluksessa) tai ulkoisten asiakkaiden kanssa. 3.1 Vuorovaikutus Yhteistyöhön tarvitaan vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. Vaativaa vuorovaikutusta tapahtuu kaikilla organisaation tasoilla ja eri tyyppisissä töissä. Vuorovaikutus voi olla viestintää, tietojen vaihtamista (tiedon antamista toisille/tiedon hankkimista toisilta), opastamista, neuvontaa, kouluttamista, motivointia, ihmisten johtamista, yhteistyötä, neuvottelemista, asenteisiin vaikuttamista jne. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus vaatii ja mitä tavoitteellisemmasta vuorovaikutuksesta on kyse. Arvioi, minkälaisia vuorovaikutustaitoja tehtävän onnistunut tekeminen edellyttää. Muista kuitenkin, että esimerkiksi organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää vuorovaikutuksen vaativuutta. Myöskään työntekijän/viranhaltijan vuorovaikutustaidot tai se, kuinka hyvin vuorovaikutus todellisuudessa toimii, eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Satunnainen, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu omassa työyhteisössä. Työssä vaaditaan jonkin verran organisointikykyä ja kykyä ottaa huomioon toisten tarpeita. 2. Toistuva, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa tarvitaan palveluhenkisyyttä ja taitoa herättää luottamusta. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös toisiin ihmisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin palvelu- ja yhteistyötilanteita. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai päivittäistä valmiin tiedon vastaanottamista. 3. Toistuva, aktiivinen ja aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa vaaditaan paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä kykyä elävöityä toisen ongelmiin ja taitoa vastata asiakkaan tarpeisiin. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös neuvottelutaitoja vaikeissakin tilanteissa. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai tiedon hankintaa toisilta. 4. Vuorovaikutus vaatii hyvää suullista ilmaisutaitoa. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista ja toisten ihmisten asenteisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin tilanteita työyhteisössä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutus tapahtuu tilanteissa, joissa vaaditaan erittäin paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä paljon perustelu- ja argumentointitaitoja. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista, ohjaamista ammattieettisin perustein. 5. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutuksessa vaaditaan ammattimaisia ihmissuhdetaitoja tai suullista ilmaisua. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista tai ohjaamista ammattieettisin perustein. x x x

14 14 (18) H u o m a u t u k s i a :

15 15 (18) 3.2 Ihmissuhdevaatimukset Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työn edellyttämää empatiaa, eli taitoa asettua toisen ihmisen asemaan. Empatialla tarkoitetaan myös taitoa ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja kykyä vaikuttaa toiseen ihmiseen niin, että hän kykenee selviytymään ongelmallisesta tilanteesta tai kasvamaan ihmisenä. Ongelmallisia tilanteita on työyhteisön sisällä ja ulkopuolella. Organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää ihmissuhdevaatimuksia. Ihmissuhdevaatimuksia esiintyy eri organisaatiotasoilla ja eri tyyppisissä tehtävissä. Työ on sitä vaativampaa mitä useammin ja syvemmälle toisen henkilön asemaan tai tilanteeseen se edellyttää asettumaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työ vaatii normaaleja henkilökontakteja. 2. Työhön sisältyy satunnaisesti sellaisia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 3. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 4. Työ edellyttää jatkuvasti toisen ihmisen aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai työhön sisältyy säännöllisesti ongelmien tai tilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. x x x 5. Työ edellyttää jatkuvasti syvällistä paneutumista asiakkaiden elämänolosuhteisiin ja asiakkaiden vaikeiden henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ja tunne-elämän kriisien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Huomautuksia: _Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun).

16 16 (18)

17 17 (18) 4 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijöiden avulla arvioidaan sellaista työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, jota ei voida työsuojelullisin toimenpitein poistaa. 4.1 Työn fyysinen kuormitus Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työstä aiheutuvaa fyysistä rasitusta. Rasitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi voimankäyttö, staattinen kuormitus (saman liikkeen toisto tai saman työasennon pitkäaikainen kesto), hankalat työasennot, terveysriskejä aiheuttavat haitta-aineet (kemikaalit, bakteerit, pöly, lika jne.), lämpötilan vaihtelut ja kylmyys, kuumuus sekä melu. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia fyysisiä kuormitustekijöitä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä fyysisiä rasitustekijöitä työssäsi ilmenee ja kuinka usein: Tasot Työntekijä Esimies 1. Työssä on fyysistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. Yhteine n Ryhmä 2. Työssä on fyysistä kuormittavuutta päivittäin. 3. Työ on rutiininomaista tai työssä on fyysistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita fyysisiä olosuhteita päivittäin. 4. Työssä on fyysistä kuormittavuutta jatkuvasti tai vaikeita fyysisiä olosuhteita suurimman osan työpäivää. Kuormittavuus on säännöllistä. x x x 5. Työssä on vaikeita fyysisiä olosuhteita läpi työpäivän. Kuormittavuus on jatkuvaa. Huomautuksia: Yksin työskentely aiheuttaa ergonomisesti vääristyneitä työasentoja ja hoidosta aiheutuva melu on myös häiritsevä tekijä. Melutasoja: Hammaskiven poisto/ultraäänilaite 83 db(a) ja tehoimuri 77 db(a). Hammaskivilaitteen ultraäänitason ollessa Hz:n taajuudella jopa 107 db(a). Keskimääräinen melualtistus hoitohuoneessa päivän aikana oli 76 db(a) ja ylitti hetkellisesti 85 db(a). Edellä mainittujen keskimääräisten tasojen mittauksessa ei käytetty

18 18 (18) hammaskiven poisto/ultraäänilaitetta, mikä nykyisin näyttäisi olevan voimakkain melulähde. (Rytkönen, Esko.,High-frequency vibration and noise in dentistry. Kyo:n julkaisuja C180). 2 Työn psyykkinen kuormitus Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan työhön liittyvää henkistä rasitusta. Sitä aiheuttavat esimerkiksi väkivallan uhka, sidonnaisuus työhön (esimerkiksi ehdoton sidonnaisuus työpisteeseen), jatkuva työpisteestä toiseen siirtyminen, jatkuva työn keskeytyminen ja aikapaine, johon ei voi vaikuttaa. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä siinä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä psyykkisiä kuormitustekijöitä työssäsi ilmenee (kuinka usein): Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. 2. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta päivittäin. x 3. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita psyykkisiä /paineisia olosuhteita päivittäin. x x 4. Työssä on jatkuvasti psyykkistä kuormittavuutta tai vaikeita psyykkisiä/paineisia tilanteita suurimman osan työpäivää. 5. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta/paineisuutta läpi työpäivän ja sitä on vaikea itse säädellä. Kuormittavuus/paineisuus on jatkuvaa. Huomautuksia:

19 19 (18) TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI KOONTI Yksikön nimi Suun terveydenhuolto Työtehtävä Suuhygienisti, hammashuoltaja, erikoishammashoitaja Pvm Esimies Anna-Liisa Nikkarikoski Hinnoittelutunnus 03HOI30 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN TYÖNTEKIJÄ ESIMIES ARVIONTIRYHMÄ 1.1. Tiedot (koulutus) Taidot (työkokemus ammattialalta) Työn edellyttämä harkinta TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU 2.1. Vaikutusten ja vastuun laajuus Vaikutusten pysyvyys Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Talousvastuu YHTEISTYÖTAIDOT 3.1. Työn edellyttämä vuorovaikutus Ihmissuhdevaatimukset TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT 4.1. Työn fyysinen kuormitus Työn psyykkinen kuormitus Arvioitsijat Nimen selvennys

20 20 (18) Kohdat, joissa esimiehen ja alaisen näkemykset ovat erilaiset (molemmat perustelevat kantansa) Vaativuustekijä Kohta Perustelut Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta. Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun Suuhygienistillä on usein jopa 15 asiakasta päivässä ( esim. eri ikäisiä, pelkääviä, liikuntarajoitteisia, maahanmuuttajia, vaikeita asiakkaita). Uusiin tilanteisiin orientoituminen kuormittaa henkisesti samoin nopea reagoiminen ja päätöksen teko ( esim. päivystysasiakkaat). Aikataulussa pysyminen ja aikarajoitteet ovat myös kuormittavia tekijöitä.

21 21 (18) Työntekijän allekirjoitus ja pvm Esimiehen allekirjoitus ja pvm TYÖNTEKIJÄN NIMI KOULUTUS

Työntekijän nimi. Koulutus. Hinnoittelutunnus. KVTES:n mukainen vähimmäispalkka. Nimikkeen mukainen tehtäväkohtainen palkka

Työntekijän nimi. Koulutus. Hinnoittelutunnus. KVTES:n mukainen vähimmäispalkka. Nimikkeen mukainen tehtäväkohtainen palkka Saarijärven kaupunki Sivu 1 0.1.1900 TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTILOMAKE/ TYÖNKUVAUSLOMAKE Huom: Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan hinnoittelukohtien sisällä Tehtävänimike (virka- tai toimi,

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12

OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12 Rovaniemen kaupunki Paikallisneuvottelupöytäkirja OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12 Aika 1.4..2008 klo 9.00-11.35 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone

Lisätiedot

Vaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.

Vaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä. Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSKEHIKKO Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön tehtävien vaativuuden

Lisätiedot

EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET

EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET Sisällys 1. LUKIJALLE 3 2. TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTITEKIJÄT 3 3. VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET 4 Ammatti-tehtävät 4 Vaativuusryhmä 1 4 Ammatilliset substanssi- ja tukitehtävät

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander Palkitseminen hyvin toimivaksi ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologistaloudelliset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis- LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140)

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) 5.10.2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander, VTM, tohtorikoulutettava, HR-koordinaattori Palkitseminen hyvin toimivaksi

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla työssä oleville

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta Työttömien terveyspalvelujen toteutuminen Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhkat Kooste ennakkotehtävistä 8.12.2015 14.12.2015 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 1 Työttömien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Vaativuusryhmittely KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY. Perusosaamista edellyttävät tehtävät:

Vaativuusryhmittely KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY. Perusosaamista edellyttävät tehtävät: Vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä Vaativuuskriteerit Perusosaamista edellyttävät tehtävät: 201 202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vuorovaikutus oman tehtävän

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Isännöitsijä TS , palkkaryhmä II Rakennus- tai taloteknisen alan Insinööri (AMK) Soveltuva alan työkokemus

Isännöitsijä TS , palkkaryhmä II Rakennus- tai taloteknisen alan Insinööri (AMK) Soveltuva alan työkokemus 1 TEHTÄVÄKUVAUS PERUSTIETO-OSA, yleiskuvauksen tulee olla niin selkeä ja tarkka, että kokonaisarviointi voidaan tehdä sen perusteella ilman erillisiä lisäselvityksiä. Kuvaa tehtävää sellaisena kuin se

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus --- Columbus Tehtävien vaativuusarviointijärjestelmä. Käsikirja

Suomen ympäristökeskus --- Columbus Tehtävien vaativuusarviointijärjestelmä. Käsikirja Suomen ympäristökeskus --- Columbus Tehtävien vaativuusarviointijärjestelmä Käsikirja 11.1.008 1. JOHDANTO Columbus- palkkausjärjestelmä on kokonaisuus, jossa palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot