TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) Suuhygienisti, AMK.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) Suuhygienisti, AMK."

Transkriptio

1 TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Suuhygienisti, AMK. Hinnoittelukohta/KVTES 03HOI30 II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) 1. Terveyttä edistävä voimavaralähtöinen terveysneuvonta, jonka avulla asiakasta tuetaan neuvomalla, ohjaamalla ja kannustamalla. 2. Hammaslääkärin hoitosuunnitelmaan perustuvat hoidot, hoidontarpeen arviointi ja siihen liittyvä dokumentointi, ohjaus ja neuvonta sekä hammaslääketieteellisen hoidon toteuttaminen. 3. Suun terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä suun terveyttä edistävä hoitotyö omalla vastuualueella. Asiakkaan hoidontarpeen mukaisten jatkotoimenpiteiden koordinointi ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Oikea-aikaisten lähettämiskriteerien ja hoitoketjun hallinta. 4. Kliinisten suun hoitotoimenpiteiden suorittaminen hammaslääketieteen eri osa-alueilla. Työtehtäviä esimerkiksi iensairauksien hoito, oikomishoidon osatehtävät, ennaltaehkäisevä hoitotyö (fluoraukset, terveysneuvonta ym.), tarvittaessa vastaanotolla otettavat testit ja näytteenotot sekä paikkauksen tukitoimenpiteet (väliaikaiset paikat). 5. Asiantuntijana toimiminen suun terveydenhuollon ammatillisissa ja moniammatillisissa työryhmissä sekä erilaisten yhteisöjen ja väestöryhmien suun terveyttä edistävien tilaisuuksien valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 6. Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen esim. tiimien vetäminen. 7. Oman ammattitaidon ylläpitäminen osallistumalla täydennys- ja jatkokoulutuksiin sekä oman alan kehityksen seuraaminen. 8. Opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdytys. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) 1. TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tiedot/taidot -Suuhygienistin (AMK) tai hammashuoltajan tutkinto. Erikoisosaaminen suun terveyteen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa, mikä edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä kehittämistä.

2 2 (18) Harkinta - Työ edellyttää itsenäistä harkintaa ja ongelmanratkaisukykyä vaihtelevissa hoitotilanteissa. - Työssä voidaan hyödyntää aikaisempia ratkaisuja ja ohjeita, mutta tieto on sovellettavaa ja yhteen sovitettavaa jokaisessa hoitotilanteessa. - Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen.(esim.koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) 2. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Vaikutusten laajuus ja pysyvyys palvelutuotantoon - Työn vaikutukset ulottuva laajasti eri-ikäisten ihmisten terveydentilaan ja hyvinvointiin. Toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden terveyspalvelujen käyttöön ja tarpeeseen; siten myös taloudellista vaikutusta. - Työ edellyttää vastuunkantamista tehdyistä hoitotoimenpiteistä ja menetelmistä, joilla voi olla pysyvä tai vaikeasti muutettava vaikutus asiakkaan elämässä. Johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin - Perustyössä toimenkuvaan voi kuulua esimerkiksi erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä toimimista, jolloin työ voi sisältää myös johtovastuuta. Erityisesti jatkuva laadunkehittäminen ja siihen osallistuminen vaikuttaa koko suun terveydenhuollon organisaatioon. 3. YHTEISTYÖTAIDOT Vuorovaikutus - Työ edellyttää aktiivista ja tavoitteellista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Työ edellyttää usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja sekä ongelmatilanteiden ratkaisukykyä. Ihmissuhdevaatimukset - Työ edellyttää hyvää yhteistyökykyä eri ammattiryhmien, yhteisöjen sekä erilaisten asiakkaiden kanssa. Työ vaatii jatkuvaa toisen ihmisen asemaan ja tilanteeseen asettautumista ja ihmisten ymmärtämistä erilaisissa elämäntilanteissa. 4. TYÖOLOSUHTEET (tehtävään liittyvät fyysiset ja henkiset olosuhteet) - Työ edellyttää hyvää henkisen paineen hallintaa (esim. muuttuvat tilanteet, kiire, asiakaskontaktien suuri määrä, keskeytykset työssä, vaikeat hoitotilanteet, ylikuormitetut yksiköt, väkivallan uhka.)

3 3 (18) - Usein pitkäkestoinen yksin työskentely kliinisessä suun hoitotyössä lisää työn fyysistä kuormittavuutta, joten työergonomisten olosuhteiden huomioiminen asettaa erityisvaatimuksia. - Suun hoitotyössä riski esim. veriteitse tarttuville taudeille on vähintäänkin kohtalainen, joten työ vaatii hyvää työhygieenisen tiedon ja taidon hallintaa. - Muuttuvat tilanteet sekä laadukkaan hoidon tarjoaminen asiakkaille suun terveyden hoitotyössä ovat johtaneet kehittämään toiminalle myös uusia työskentelytapoja. Tästä aiheutuu mm. työtehtävien siirtoja, mikä kasvattaa suuhygienistin työn vaativuutta ja laajentaa toimenkuvaa. Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltijan/työntekijän kanssa Aika ja paikka Esimiehen allekirjoitus

4 4 (18) Laita ruksi kunkin vaativuustekijän sen vaihtoehdon kohdalle, joka mielestäsi parhaiten kuvaa työtäsi. 1 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida työtehtävissä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä harkinnan itsenäisyyttä. Työ on sitä vaativampaa, mitä syvällisempiä, laajempia tai monipuolisempia tietoja ja taitoja työ edellyttää. 1.1 Tiedot Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta, jolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta ja ammatinhallinnan edellyttämää tiedon hankkimista. Lähtökohtana on työtehtävän tämänhetkinen rekrytointiperuste koulutuksen suhteen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työ edellyttää ammatillista perustietoa ja/ tai hyvää työpaikkakoulutusta. 2. Työ edellyttää toisen asteen ammatillista perustutkintoa 120 op (esim. ammattikoulu, nyk. ammattiopisto). 3. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, op. x x x 4. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, sekä lisäksi ammatillista erikoistumiskoulutusta vähintään 30 op. 5. Työ edellyttää perusteellista asiantuntijatasoista perustietoa, kuten ylempää AMK-tutkintoa (esim. osastonhoitajan pätevyyttä) tai ylempää yliopistotutkintoa, op. 6. Työ edellyttää syvällistä perehtyneisyyttä edellyttävän asiantuntijatasoisen tiedon, kuten ylemmän korkeakoulututkinnon, jatko-opintona suoritettavan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tai erikoistumistutkinnon. Huomautuksia: Toimiminen suuhygienistin työssä edellyttää alan sisäistä erikoisosaamista.

5 5 (18) 1.2 Taidot (työkokemus ammattialalta) Arvioi työssä tarvittavaa työkokemuksella saavutettua osaamista ja sen monipuolisuutta. Tähän vaativuustekijään vaikuttaa myös se, tarvitaanko työssä erityisosaamista ja/tai kokonaisuuksien hahmottamista. Työ on sitä vaativampaa mitä useampaa toisistaan selvästi poikkeavaa taitoa siinä tarvitaan. On tärkeää arvioida, johtaako kohteiden/tavoitteiden erilaisuus selkeästi toisistaan poikkeavien taitojen vaatimukseen. Mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän vaaditaan työkokemusta. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työn hallinta saavutetaan perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä lyhyen ammatillisen kokemuksen avulla. 2. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot. 3. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot ja erityistaidot. 4. Työn hallinta vaatii syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. x 5. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä erityis-ammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää hyvää ja tehtävään soveltuvaa monipuolista työkokemusta. x x 6. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä useampaan erityisammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää monipuolista ja laajaa tehtävään soveltuvaa työkokemusta. Huomautuksia: Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta.

6 6 (18)

7 7 (18) 1.3 Harkinta Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii itsenäistä harkintaa ja mitä vähemmän se on ohjeistettua. Itsenäisellä harkinnalla tarkoitetaan, että työntekijä joutuu työtehtävissään ottamaan kantaa siihen, mitä tekee tai miten tekee, eikä täysin yksiselitteisiä ohjeita ole saatavissa. Harkinta perustuu työntekijän/viranhaltijan ammattialan tietoperustaan. Itsenäistä harkintaa esiintyy jokapäiväisessä työssä jokaisella organisaation tasolla. Kyse ei ole virallisesta päätöksenteko-oikeudesta. Harkintaa esiintyy erilaisissa töissä, niin yksin tehtävissä töissä kuin töissä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa joko sisäisten asiakkaiden (työtoverit, muut työyksiköt, työyhteisöt) tai ulkoisten asiakkaiden (asiakkaat/potilaat) kanssa. Arvioi työssä tarvittavan itsenäisen harkinnan taso. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työssä on melko täsmälliset toimintaohjeet ja vain vähän mahdollisuuksia tehdä ratkaisut itsenäisesti. 2. Tehtävä sisältää määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Ratkaisuja tehdään eri vaihtoehtojen välillä, mutta samankaltaisissa olosuhteissa. Tehtävässä suoriutuminen on ennalta määriteltyjen menettelytapojen ja normien mukaista. 3. Tehtävä sisältää selkeästi määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan kokemusta ja tiedon hankintaa useista eri lähteistä. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja ongelmien ratkaisu edellyttää ohjeiden soveltamista käytäntöön. 4. Tehtävässä vaaditaan jatkuvasti eri haittojen ja hyötyjen arviointia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan harkintaa ja vaihtoehtojen arviointia muuttuvissa tilanteissa. Aikaisempia ratkaisuja voidaan jossain määrin käyttää apuna. Tehtävä sisältää useita eritasoisia asiakokonaisuuksia. x x x 5. Tehtävän keskeinen sisältö on asiakokonaisuuksien ratkaiseminen. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekoa ja useiden ratkaisuvaihtoehtojen arviointia ja analysointia sekä ratkaisuun vaaditaan eri lähteistä hankittujen tietojen soveltamista ja yhdistämistä. Aikaisempia toimintamalleja ei ole aina käytettävissä. Huomautuksia:

8 8 (18)

9 9 (18) 2 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan niitä vaikutuksia, joita arvioitavan työllä on kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja olosuhteisiin ja työyhteisön jäseniin. Vaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutuksen kohteiden lukumäärä ja erilaisuus sekä vaikutusten pitkäkestoisuus ja muutettavuus. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 2.1 Vaikutusten ja vastuun laajuus Arvioi ensin pelkästään vaikutusten piirissä olevien määrä. Työ on sitä vaativampaa, mitä useampiin ja keskenään erilaisiin asiakkaisiin sillä vaikutetaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön ja lähimpään työyhteisöön. 2. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön, lähimpään työyhteisöön sekä asiakkaisiin. 3. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaa työyhteisöä laajemmalle ja /tai useisiin asiakkaisiin. 4. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat useisiin yksiköihin ja/tai laajaan asiakaskuntaan ja/tai sidosryhmiin. x x x Huomautuksia:

10 10 (18) 2.2 Vaikutusten pysyvyys Arvioi, kuinka pitkäkestoisesti työ vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja heidän olosuhteisiinsa. Pysyvyyttä arvioitaessa on pyrittävä erottamaan arvioitavan työn vaikutukset muista samaan kohteeseen vaikuttavista tekijöistä. Työ on sitä vaativampaa, mitä pitkäkestoisemmin se vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden olosuhteisiin. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ovat lyhyitä ja muutettavissa. 2. Työn vaikutukset ovat lyhyitä mutta vaikeasti muutettavissa tai työn vaikutukset ovat pitkiä mutta muutettavissa. x 3. Työn vaikutukset ovat pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. x 4. Työn vaikutukset ovat pitkäkestoisia tai pysyviä ja ne ovat asiakkaan kannalta merkittäviä. x Huomautuksia:

11 11 (18) 2.3 Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Johtamis- ja esimiestyössä sekä itsenäisessä asiantuntijatyössä korostuu suunnittelun, kehittämisen, päätöksenteon ja konsultoinnin avulla vaikuttaminen ja siihen liittyvä vastuu. Työn vaikutuksiin kuuluu lisäksi alaisten lukumäärä sekä taloudellinen vastuu. Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Työn avulla vaikutetaan työyhteisön toimintaedellytyksiin, toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Työhön sisältyy myös vaikutusten arviointia ja palautteen antamista omalle esimiehelle, alaisille, työtovereille ja poliittisille päättäjille. Asiantuntija/esimiestehtävään voi sisältyä myös viranomaisena toimimista, viranomaispäätösten tekemistä ja vastuuta päätösten sisällöstä. Tasot Työtekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on sijaisena toimimisen yhteydessä johtamis- ja esimiesvastuuta ja/tai asiantuntijavastuuta. x x x 2. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia alle 10) ja/tai asiantuntijavastuuta. 3. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 11 25) ja/tai perustason asiantuntijavastuuta. 4. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 26 49) ja/tai laaja asiantuntijavastuuta. 5. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia yli 50) ja/tai erittäin laaja asiantuntijavastuuta. Huomautuksia: 2.4

12 12 (18) Talousvastuu Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työhön kuuluu jonkin verran taloudellista vastuuta talousarviosta tai määrärahan suunnittelusta ja seurannasta. x x - 2. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosyksiköstä. 3. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosyksiköstä. 4. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosalueesta. 5. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosalueesta. Huomautuksia:

13 13 (18) 3 YHTEISTYÖ Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida, tarvitaanko työtehtävissä yhteistyötaitoja sisäisten asiakkaiden (saman työnantajan palveluksessa) tai ulkoisten asiakkaiden kanssa. 3.1 Vuorovaikutus Yhteistyöhön tarvitaan vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. Vaativaa vuorovaikutusta tapahtuu kaikilla organisaation tasoilla ja eri tyyppisissä töissä. Vuorovaikutus voi olla viestintää, tietojen vaihtamista (tiedon antamista toisille/tiedon hankkimista toisilta), opastamista, neuvontaa, kouluttamista, motivointia, ihmisten johtamista, yhteistyötä, neuvottelemista, asenteisiin vaikuttamista jne. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus vaatii ja mitä tavoitteellisemmasta vuorovaikutuksesta on kyse. Arvioi, minkälaisia vuorovaikutustaitoja tehtävän onnistunut tekeminen edellyttää. Muista kuitenkin, että esimerkiksi organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää vuorovaikutuksen vaativuutta. Myöskään työntekijän/viranhaltijan vuorovaikutustaidot tai se, kuinka hyvin vuorovaikutus todellisuudessa toimii, eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Satunnainen, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu omassa työyhteisössä. Työssä vaaditaan jonkin verran organisointikykyä ja kykyä ottaa huomioon toisten tarpeita. 2. Toistuva, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa tarvitaan palveluhenkisyyttä ja taitoa herättää luottamusta. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös toisiin ihmisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin palvelu- ja yhteistyötilanteita. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai päivittäistä valmiin tiedon vastaanottamista. 3. Toistuva, aktiivinen ja aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa vaaditaan paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä kykyä elävöityä toisen ongelmiin ja taitoa vastata asiakkaan tarpeisiin. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös neuvottelutaitoja vaikeissakin tilanteissa. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai tiedon hankintaa toisilta. 4. Vuorovaikutus vaatii hyvää suullista ilmaisutaitoa. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista ja toisten ihmisten asenteisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin tilanteita työyhteisössä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutus tapahtuu tilanteissa, joissa vaaditaan erittäin paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä paljon perustelu- ja argumentointitaitoja. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista, ohjaamista ammattieettisin perustein. 5. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutuksessa vaaditaan ammattimaisia ihmissuhdetaitoja tai suullista ilmaisua. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista tai ohjaamista ammattieettisin perustein. x x x

14 14 (18) H u o m a u t u k s i a :

15 15 (18) 3.2 Ihmissuhdevaatimukset Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työn edellyttämää empatiaa, eli taitoa asettua toisen ihmisen asemaan. Empatialla tarkoitetaan myös taitoa ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja kykyä vaikuttaa toiseen ihmiseen niin, että hän kykenee selviytymään ongelmallisesta tilanteesta tai kasvamaan ihmisenä. Ongelmallisia tilanteita on työyhteisön sisällä ja ulkopuolella. Organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää ihmissuhdevaatimuksia. Ihmissuhdevaatimuksia esiintyy eri organisaatiotasoilla ja eri tyyppisissä tehtävissä. Työ on sitä vaativampaa mitä useammin ja syvemmälle toisen henkilön asemaan tai tilanteeseen se edellyttää asettumaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työ vaatii normaaleja henkilökontakteja. 2. Työhön sisältyy satunnaisesti sellaisia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 3. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 4. Työ edellyttää jatkuvasti toisen ihmisen aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai työhön sisältyy säännöllisesti ongelmien tai tilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. x x x 5. Työ edellyttää jatkuvasti syvällistä paneutumista asiakkaiden elämänolosuhteisiin ja asiakkaiden vaikeiden henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ja tunne-elämän kriisien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Huomautuksia: _Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun).

16 16 (18)

17 17 (18) 4 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijöiden avulla arvioidaan sellaista työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, jota ei voida työsuojelullisin toimenpitein poistaa. 4.1 Työn fyysinen kuormitus Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työstä aiheutuvaa fyysistä rasitusta. Rasitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi voimankäyttö, staattinen kuormitus (saman liikkeen toisto tai saman työasennon pitkäaikainen kesto), hankalat työasennot, terveysriskejä aiheuttavat haitta-aineet (kemikaalit, bakteerit, pöly, lika jne.), lämpötilan vaihtelut ja kylmyys, kuumuus sekä melu. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia fyysisiä kuormitustekijöitä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä fyysisiä rasitustekijöitä työssäsi ilmenee ja kuinka usein: Tasot Työntekijä Esimies 1. Työssä on fyysistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. Yhteine n Ryhmä 2. Työssä on fyysistä kuormittavuutta päivittäin. 3. Työ on rutiininomaista tai työssä on fyysistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita fyysisiä olosuhteita päivittäin. 4. Työssä on fyysistä kuormittavuutta jatkuvasti tai vaikeita fyysisiä olosuhteita suurimman osan työpäivää. Kuormittavuus on säännöllistä. x x x 5. Työssä on vaikeita fyysisiä olosuhteita läpi työpäivän. Kuormittavuus on jatkuvaa. Huomautuksia: Yksin työskentely aiheuttaa ergonomisesti vääristyneitä työasentoja ja hoidosta aiheutuva melu on myös häiritsevä tekijä. Melutasoja: Hammaskiven poisto/ultraäänilaite 83 db(a) ja tehoimuri 77 db(a). Hammaskivilaitteen ultraäänitason ollessa Hz:n taajuudella jopa 107 db(a). Keskimääräinen melualtistus hoitohuoneessa päivän aikana oli 76 db(a) ja ylitti hetkellisesti 85 db(a). Edellä mainittujen keskimääräisten tasojen mittauksessa ei käytetty

18 18 (18) hammaskiven poisto/ultraäänilaitetta, mikä nykyisin näyttäisi olevan voimakkain melulähde. (Rytkönen, Esko.,High-frequency vibration and noise in dentistry. Kyo:n julkaisuja C180). 2 Työn psyykkinen kuormitus Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan työhön liittyvää henkistä rasitusta. Sitä aiheuttavat esimerkiksi väkivallan uhka, sidonnaisuus työhön (esimerkiksi ehdoton sidonnaisuus työpisteeseen), jatkuva työpisteestä toiseen siirtyminen, jatkuva työn keskeytyminen ja aikapaine, johon ei voi vaikuttaa. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä siinä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä psyykkisiä kuormitustekijöitä työssäsi ilmenee (kuinka usein): Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. 2. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta päivittäin. x 3. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita psyykkisiä /paineisia olosuhteita päivittäin. x x 4. Työssä on jatkuvasti psyykkistä kuormittavuutta tai vaikeita psyykkisiä/paineisia tilanteita suurimman osan työpäivää. 5. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta/paineisuutta läpi työpäivän ja sitä on vaikea itse säädellä. Kuormittavuus/paineisuus on jatkuvaa. Huomautuksia:

19 19 (18) TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI KOONTI Yksikön nimi Suun terveydenhuolto Työtehtävä Suuhygienisti, hammashuoltaja, erikoishammashoitaja Pvm Esimies Anna-Liisa Nikkarikoski Hinnoittelutunnus 03HOI30 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN TYÖNTEKIJÄ ESIMIES ARVIONTIRYHMÄ 1.1. Tiedot (koulutus) Taidot (työkokemus ammattialalta) Työn edellyttämä harkinta TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU 2.1. Vaikutusten ja vastuun laajuus Vaikutusten pysyvyys Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Talousvastuu YHTEISTYÖTAIDOT 3.1. Työn edellyttämä vuorovaikutus Ihmissuhdevaatimukset TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT 4.1. Työn fyysinen kuormitus Työn psyykkinen kuormitus Arvioitsijat Nimen selvennys

20 20 (18) Kohdat, joissa esimiehen ja alaisen näkemykset ovat erilaiset (molemmat perustelevat kantansa) Vaativuustekijä Kohta Perustelut Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta. Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun Suuhygienistillä on usein jopa 15 asiakasta päivässä ( esim. eri ikäisiä, pelkääviä, liikuntarajoitteisia, maahanmuuttajia, vaikeita asiakkaita). Uusiin tilanteisiin orientoituminen kuormittaa henkisesti samoin nopea reagoiminen ja päätöksen teko ( esim. päivystysasiakkaat). Aikataulussa pysyminen ja aikarajoitteet ovat myös kuormittavia tekijöitä.

21 21 (18) Työntekijän allekirjoitus ja pvm Esimiehen allekirjoitus ja pvm TYÖNTEKIJÄN NIMI KOULUTUS

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES

1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES 1. Palkkahinnoittelu KVTES:n mukaan palkkausmääräysten soveltaminen perustuu palkkahinnoitteluun, joka koostuu palkkahinnoitteluliitteistä ja näiden sisällä olevista palkkahinnoittelukohdista,

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA 10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI

TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI Tehtävän vaativuuden kokonaisarviointimallissa pyritään saamaan työt/työtehtä vät vaativuuden mukaiseen järjestykseen. Kukin tehtävä kuvataan ja vertailu ja arviointi

Lisätiedot

MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO

MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO Yliopistojen palkkausjärjestelmä Muun henkilöstön vaativuustasokehikko Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ (KVTES)

TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ (KVTES) Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia - Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen 2005 TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen.

TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen. - Tietopalvelusta - Säilytysaikojen - Asiakirjahallinnan - Kirjaamo - Toimisto- Khall 26.8.2013 224 liite nro 1 RAUTAVAARAN KUNTA Pvm 16/042013 TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä,

Lisätiedot

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016

Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander Palkitseminen hyvin toimivaksi ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologistaloudelliset

Lisätiedot

TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen.

TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen. Khall 12.8.2013 206, liite nro 3 RAUTAVAARAN KUNTA TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen. 1. Tehtävänimike

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen

202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä Vaativuuskriteerit Perusosaamista edellyttävät tehtävät: 201 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vuorovaikutus oman tehtävän

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike 1.1.2015 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Keittäjä Työpaikka (fyysisen työympäristön kuvaus) Huutjärven koulukeskuksen keskuskeittiö sekä muut koulukeittiöt Pyhtäällä YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla työssä oleville

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Mitä minun tulee opiskella, jos haluan työskennellä

Mitä minun tulee opiskella, jos haluan työskennellä Mitä minun tulee opiskella, jos haluan työskennellä ... kokkina tai keittäjänä Kokin tai keittäjän ammatteihin haluavalta edellytetään kokin tai suurtalouskeittäjän tutkintoa tai muuta elintarvikealan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset AMKIT-konsortion koulutusryhmä pj. (Haaga-Helia) Ryhmän jäsenet: Nina Hyvönen (Stadia), Maija Koponen (Ramk), Tarja Koskimies (Seamk) ja Jari Tyrväinen (Piramk)

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot