TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) Suuhygienisti, AMK.
|
|
- Petteri Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEHTÄVÄNKUVAUS I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Suuhygienisti, AMK. Hinnoittelukohta/KVTES 03HOI30 II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) 1. Terveyttä edistävä voimavaralähtöinen terveysneuvonta, jonka avulla asiakasta tuetaan neuvomalla, ohjaamalla ja kannustamalla. 2. Hammaslääkärin hoitosuunnitelmaan perustuvat hoidot, hoidontarpeen arviointi ja siihen liittyvä dokumentointi, ohjaus ja neuvonta sekä hammaslääketieteellisen hoidon toteuttaminen. 3. Suun terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä suun terveyttä edistävä hoitotyö omalla vastuualueella. Asiakkaan hoidontarpeen mukaisten jatkotoimenpiteiden koordinointi ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Oikea-aikaisten lähettämiskriteerien ja hoitoketjun hallinta. 4. Kliinisten suun hoitotoimenpiteiden suorittaminen hammaslääketieteen eri osa-alueilla. Työtehtäviä esimerkiksi iensairauksien hoito, oikomishoidon osatehtävät, ennaltaehkäisevä hoitotyö (fluoraukset, terveysneuvonta ym.), tarvittaessa vastaanotolla otettavat testit ja näytteenotot sekä paikkauksen tukitoimenpiteet (väliaikaiset paikat). 5. Asiantuntijana toimiminen suun terveydenhuollon ammatillisissa ja moniammatillisissa työryhmissä sekä erilaisten yhteisöjen ja väestöryhmien suun terveyttä edistävien tilaisuuksien valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 6. Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen esim. tiimien vetäminen. 7. Oman ammattitaidon ylläpitäminen osallistumalla täydennys- ja jatkokoulutuksiin sekä oman alan kehityksen seuraaminen. 8. Opiskelijoiden ohjaus ja uusien työntekijöiden perehdytys. III KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (palkkaluvun 3 2 mom.) 1. TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tiedot/taidot -Suuhygienistin (AMK) tai hammashuoltajan tutkinto. Erikoisosaaminen suun terveyteen liittyvissä tiedoissa ja taidoissa, mikä edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä kehittämistä.
2 2 (18) Harkinta - Työ edellyttää itsenäistä harkintaa ja ongelmanratkaisukykyä vaihtelevissa hoitotilanteissa. - Työssä voidaan hyödyntää aikaisempia ratkaisuja ja ohjeita, mutta tieto on sovellettavaa ja yhteen sovitettavaa jokaisessa hoitotilanteessa. - Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen.(esim.koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) 2. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Vaikutusten laajuus ja pysyvyys palvelutuotantoon - Työn vaikutukset ulottuva laajasti eri-ikäisten ihmisten terveydentilaan ja hyvinvointiin. Toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden terveyspalvelujen käyttöön ja tarpeeseen; siten myös taloudellista vaikutusta. - Työ edellyttää vastuunkantamista tehdyistä hoitotoimenpiteistä ja menetelmistä, joilla voi olla pysyvä tai vaikeasti muutettava vaikutus asiakkaan elämässä. Johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin - Perustyössä toimenkuvaan voi kuulua esimerkiksi erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä toimimista, jolloin työ voi sisältää myös johtovastuuta. Erityisesti jatkuva laadunkehittäminen ja siihen osallistuminen vaikuttaa koko suun terveydenhuollon organisaatioon. 3. YHTEISTYÖTAIDOT Vuorovaikutus - Työ edellyttää aktiivista ja tavoitteellista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Työ edellyttää usein ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja sekä ongelmatilanteiden ratkaisukykyä. Ihmissuhdevaatimukset - Työ edellyttää hyvää yhteistyökykyä eri ammattiryhmien, yhteisöjen sekä erilaisten asiakkaiden kanssa. Työ vaatii jatkuvaa toisen ihmisen asemaan ja tilanteeseen asettautumista ja ihmisten ymmärtämistä erilaisissa elämäntilanteissa. 4. TYÖOLOSUHTEET (tehtävään liittyvät fyysiset ja henkiset olosuhteet) - Työ edellyttää hyvää henkisen paineen hallintaa (esim. muuttuvat tilanteet, kiire, asiakaskontaktien suuri määrä, keskeytykset työssä, vaikeat hoitotilanteet, ylikuormitetut yksiköt, väkivallan uhka.)
3 3 (18) - Usein pitkäkestoinen yksin työskentely kliinisessä suun hoitotyössä lisää työn fyysistä kuormittavuutta, joten työergonomisten olosuhteiden huomioiminen asettaa erityisvaatimuksia. - Suun hoitotyössä riski esim. veriteitse tarttuville taudeille on vähintäänkin kohtalainen, joten työ vaatii hyvää työhygieenisen tiedon ja taidon hallintaa. - Muuttuvat tilanteet sekä laadukkaan hoidon tarjoaminen asiakkaille suun terveyden hoitotyössä ovat johtaneet kehittämään toiminalle myös uusia työskentelytapoja. Tästä aiheutuu mm. työtehtävien siirtoja, mikä kasvattaa suuhygienistin työn vaativuutta ja laajentaa toimenkuvaa. Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltijan/työntekijän kanssa Aika ja paikka Esimiehen allekirjoitus
4 4 (18) Laita ruksi kunkin vaativuustekijän sen vaihtoehdon kohdalle, joka mielestäsi parhaiten kuvaa työtäsi. 1 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida työtehtävissä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä harkinnan itsenäisyyttä. Työ on sitä vaativampaa, mitä syvällisempiä, laajempia tai monipuolisempia tietoja ja taitoja työ edellyttää. 1.1 Tiedot Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta, jolla tarkoitetaan ammatillista peruskoulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta ja ammatinhallinnan edellyttämää tiedon hankkimista. Lähtökohtana on työtehtävän tämänhetkinen rekrytointiperuste koulutuksen suhteen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työ edellyttää ammatillista perustietoa ja/ tai hyvää työpaikkakoulutusta. 2. Työ edellyttää toisen asteen ammatillista perustutkintoa 120 op (esim. ammattikoulu, nyk. ammattiopisto). 3. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, op. x x x 4. Työn edellyttää asiantuntijatasoista perustietoa, kuten vanhaa opistotutkintoa, AMK-tutkintoa tai alempaa yliopistotutkintoa, sekä lisäksi ammatillista erikoistumiskoulutusta vähintään 30 op. 5. Työ edellyttää perusteellista asiantuntijatasoista perustietoa, kuten ylempää AMK-tutkintoa (esim. osastonhoitajan pätevyyttä) tai ylempää yliopistotutkintoa, op. 6. Työ edellyttää syvällistä perehtyneisyyttä edellyttävän asiantuntijatasoisen tiedon, kuten ylemmän korkeakoulututkinnon, jatko-opintona suoritettavan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon tai erikoistumistutkinnon. Huomautuksia: Toimiminen suuhygienistin työssä edellyttää alan sisäistä erikoisosaamista.
5 5 (18) 1.2 Taidot (työkokemus ammattialalta) Arvioi työssä tarvittavaa työkokemuksella saavutettua osaamista ja sen monipuolisuutta. Tähän vaativuustekijään vaikuttaa myös se, tarvitaanko työssä erityisosaamista ja/tai kokonaisuuksien hahmottamista. Työ on sitä vaativampaa mitä useampaa toisistaan selvästi poikkeavaa taitoa siinä tarvitaan. On tärkeää arvioida, johtaako kohteiden/tavoitteiden erilaisuus selkeästi toisistaan poikkeavien taitojen vaatimukseen. Mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän vaaditaan työkokemusta. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työn hallinta saavutetaan perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä lyhyen ammatillisen kokemuksen avulla. 2. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot. 3. Työn hallinta vaatii ammatilliset perustaidot ja erityistaidot. 4. Työn hallinta vaatii syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. x 5. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä erityis-ammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää hyvää ja tehtävään soveltuvaa monipuolista työkokemusta. x x 6. Työn hallinta vaatii perusteellista perehtyneisyyttä useampaan erityisammattialaan sekä syvälliset ammatilliset perus- ja erityistaidot. Tämä edellyttää monipuolista ja laajaa tehtävään soveltuvaa työkokemusta. Huomautuksia: Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta.
6 6 (18)
7 7 (18) 1.3 Harkinta Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii itsenäistä harkintaa ja mitä vähemmän se on ohjeistettua. Itsenäisellä harkinnalla tarkoitetaan, että työntekijä joutuu työtehtävissään ottamaan kantaa siihen, mitä tekee tai miten tekee, eikä täysin yksiselitteisiä ohjeita ole saatavissa. Harkinta perustuu työntekijän/viranhaltijan ammattialan tietoperustaan. Itsenäistä harkintaa esiintyy jokapäiväisessä työssä jokaisella organisaation tasolla. Kyse ei ole virallisesta päätöksenteko-oikeudesta. Harkintaa esiintyy erilaisissa töissä, niin yksin tehtävissä töissä kuin töissä, joissa ollaan vuorovaikutuksessa joko sisäisten asiakkaiden (työtoverit, muut työyksiköt, työyhteisöt) tai ulkoisten asiakkaiden (asiakkaat/potilaat) kanssa. Arvioi työssä tarvittavan itsenäisen harkinnan taso. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työssä on melko täsmälliset toimintaohjeet ja vain vähän mahdollisuuksia tehdä ratkaisut itsenäisesti. 2. Tehtävä sisältää määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Ratkaisuja tehdään eri vaihtoehtojen välillä, mutta samankaltaisissa olosuhteissa. Tehtävässä suoriutuminen on ennalta määriteltyjen menettelytapojen ja normien mukaista. 3. Tehtävä sisältää selkeästi määriteltyjä asiakokonaisuuksia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan kokemusta ja tiedon hankintaa useista eri lähteistä. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja ongelmien ratkaisu edellyttää ohjeiden soveltamista käytäntöön. 4. Tehtävässä vaaditaan jatkuvasti eri haittojen ja hyötyjen arviointia. Tehtävässä suoriutumisessa vaaditaan harkintaa ja vaihtoehtojen arviointia muuttuvissa tilanteissa. Aikaisempia ratkaisuja voidaan jossain määrin käyttää apuna. Tehtävä sisältää useita eritasoisia asiakokonaisuuksia. x x x 5. Tehtävän keskeinen sisältö on asiakokonaisuuksien ratkaiseminen. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekoa ja useiden ratkaisuvaihtoehtojen arviointia ja analysointia sekä ratkaisuun vaaditaan eri lähteistä hankittujen tietojen soveltamista ja yhdistämistä. Aikaisempia toimintamalleja ei ole aina käytettävissä. Huomautuksia:
8 8 (18)
9 9 (18) 2 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan niitä vaikutuksia, joita arvioitavan työllä on kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja olosuhteisiin ja työyhteisön jäseniin. Vaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutuksen kohteiden lukumäärä ja erilaisuus sekä vaikutusten pitkäkestoisuus ja muutettavuus. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 2.1 Vaikutusten ja vastuun laajuus Arvioi ensin pelkästään vaikutusten piirissä olevien määrä. Työ on sitä vaativampaa, mitä useampiin ja keskenään erilaisiin asiakkaisiin sillä vaikutetaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön ja lähimpään työyhteisöön. 2. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaan työhön, lähimpään työyhteisöön sekä asiakkaisiin. 3. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat omaa työyhteisöä laajemmalle ja /tai useisiin asiakkaisiin. 4. Työn vaikutukset ja vastuu ulottuvat useisiin yksiköihin ja/tai laajaan asiakaskuntaan ja/tai sidosryhmiin. x x x Huomautuksia:
10 10 (18) 2.2 Vaikutusten pysyvyys Arvioi, kuinka pitkäkestoisesti työ vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden elämään ja heidän olosuhteisiinsa. Pysyvyyttä arvioitaessa on pyrittävä erottamaan arvioitavan työn vaikutukset muista samaan kohteeseen vaikuttavista tekijöistä. Työ on sitä vaativampaa, mitä pitkäkestoisemmin se vaikuttaa kaupunkilaisten/asiakkaiden olosuhteisiin. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työn vaikutukset ovat lyhyitä ja muutettavissa. 2. Työn vaikutukset ovat lyhyitä mutta vaikeasti muutettavissa tai työn vaikutukset ovat pitkiä mutta muutettavissa. x 3. Työn vaikutukset ovat pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. x 4. Työn vaikutukset ovat pitkäkestoisia tai pysyviä ja ne ovat asiakkaan kannalta merkittäviä. x Huomautuksia:
11 11 (18) 2.3 Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Johtamis- ja esimiestyössä sekä itsenäisessä asiantuntijatyössä korostuu suunnittelun, kehittämisen, päätöksenteon ja konsultoinnin avulla vaikuttaminen ja siihen liittyvä vastuu. Työn vaikutuksiin kuuluu lisäksi alaisten lukumäärä sekä taloudellinen vastuu. Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Työn avulla vaikutetaan työyhteisön toimintaedellytyksiin, toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Työhön sisältyy myös vaikutusten arviointia ja palautteen antamista omalle esimiehelle, alaisille, työtovereille ja poliittisille päättäjille. Asiantuntija/esimiestehtävään voi sisältyä myös viranomaisena toimimista, viranomaispäätösten tekemistä ja vastuuta päätösten sisällöstä. Tasot Työtekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on sijaisena toimimisen yhteydessä johtamis- ja esimiesvastuuta ja/tai asiantuntijavastuuta. x x x 2. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia alle 10) ja/tai asiantuntijavastuuta. 3. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 11 25) ja/tai perustason asiantuntijavastuuta. 4. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia 26 49) ja/tai laaja asiantuntijavastuuta. 5. Työssä on johtamis- ja esimiesvastuuta (välittömiä alaisia yli 50) ja/tai erittäin laaja asiantuntijavastuuta. Huomautuksia: 2.4
12 12 (18) Talousvastuu Taloudellinen vastuu liittyy talousarvion suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Työhön kuuluu jonkin verran taloudellista vastuuta talousarviosta tai määrärahan suunnittelusta ja seurannasta. x x - 2. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosyksiköstä. 3. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosyksiköstä. 4. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta yhdestä tulosalueesta. 5. Työhön kuuluu taloudellista vastuuta useasta tulosalueesta. Huomautuksia:
13 13 (18) 3 YHTEISTYÖ Tämän vaativuustekijän avulla halutaan arvioida, tarvitaanko työtehtävissä yhteistyötaitoja sisäisten asiakkaiden (saman työnantajan palveluksessa) tai ulkoisten asiakkaiden kanssa. 3.1 Vuorovaikutus Yhteistyöhön tarvitaan vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. Vaativaa vuorovaikutusta tapahtuu kaikilla organisaation tasoilla ja eri tyyppisissä töissä. Vuorovaikutus voi olla viestintää, tietojen vaihtamista (tiedon antamista toisille/tiedon hankkimista toisilta), opastamista, neuvontaa, kouluttamista, motivointia, ihmisten johtamista, yhteistyötä, neuvottelemista, asenteisiin vaikuttamista jne. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus vaatii ja mitä tavoitteellisemmasta vuorovaikutuksesta on kyse. Arvioi, minkälaisia vuorovaikutustaitoja tehtävän onnistunut tekeminen edellyttää. Muista kuitenkin, että esimerkiksi organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää vuorovaikutuksen vaativuutta. Myöskään työntekijän/viranhaltijan vuorovaikutustaidot tai se, kuinka hyvin vuorovaikutus todellisuudessa toimii, eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Tasot Työntekijä Esimies Yhteinen Ryhmä 1. Satunnainen, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu omassa työyhteisössä. Työssä vaaditaan jonkin verran organisointikykyä ja kykyä ottaa huomioon toisten tarpeita. 2. Toistuva, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa tarvitaan palveluhenkisyyttä ja taitoa herättää luottamusta. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös toisiin ihmisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin palvelu- ja yhteistyötilanteita. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai päivittäistä valmiin tiedon vastaanottamista. 3. Toistuva, aktiivinen ja aloitteellisuutta vaativa vuorovaikutus tapahtuu palvelutilanteissa, joissa vaaditaan paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä kykyä elävöityä toisen ongelmiin ja taitoa vastata asiakkaan tarpeisiin. Vuorovaikutus saattaa satunnaisesti vaatia myös neuvottelutaitoja vaikeissakin tilanteissa. Vuorovaikutus on sisällöltään esim. tiedottamista, opastamista, neuvomista ja/tai tiedon hankintaa toisilta. 4. Vuorovaikutus vaatii hyvää suullista ilmaisutaitoa. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista ja toisten ihmisten asenteisiin vaikuttamista ja taitoa hoitaa hankaliakin tilanteita työyhteisössä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutus tapahtuu tilanteissa, joissa vaaditaan erittäin paljon tietoa ja niiden välittämistä sekä paljon perustelu- ja argumentointitaitoja. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista, ohjaamista ammattieettisin perustein. 5. Vuorovaikutus on toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutuksessa vaaditaan ammattimaisia ihmissuhdetaitoja tai suullista ilmaisua. Vuorovaikutus on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista, asenteisiin vaikuttamista tai ohjaamista ammattieettisin perustein. x x x
14 14 (18) H u o m a u t u k s i a :
15 15 (18) 3.2 Ihmissuhdevaatimukset Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työn edellyttämää empatiaa, eli taitoa asettua toisen ihmisen asemaan. Empatialla tarkoitetaan myös taitoa ymmärtää toisen henkilön käyttäytymistä ja kykyä vaikuttaa toiseen ihmiseen niin, että hän kykenee selviytymään ongelmallisesta tilanteesta tai kasvamaan ihmisenä. Ongelmallisia tilanteita on työyhteisön sisällä ja ulkopuolella. Organisaatioasema tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät automaattisesti lisää ihmissuhdevaatimuksia. Ihmissuhdevaatimuksia esiintyy eri organisaatiotasoilla ja eri tyyppisissä tehtävissä. Työ on sitä vaativampaa mitä useammin ja syvemmälle toisen henkilön asemaan tai tilanteeseen se edellyttää asettumaan. Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työ vaatii normaaleja henkilökontakteja. 2. Työhön sisältyy satunnaisesti sellaisia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 3. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä. 4. Työ edellyttää jatkuvasti toisen ihmisen aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai työhön sisältyy säännöllisesti ongelmien tai tilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. x x x 5. Työ edellyttää jatkuvasti syvällistä paneutumista asiakkaiden elämänolosuhteisiin ja asiakkaiden vaikeiden henkilökohtaisten ongelmatilanteiden ja tunne-elämän kriisien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Huomautuksia: _Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun).
16 16 (18)
17 17 (18) 4 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijöiden avulla arvioidaan sellaista työhön liittyvää fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, jota ei voida työsuojelullisin toimenpitein poistaa. 4.1 Työn fyysinen kuormitus Tämän vaativuustekijän avulla arvioidaan työstä aiheutuvaa fyysistä rasitusta. Rasitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi voimankäyttö, staattinen kuormitus (saman liikkeen toisto tai saman työasennon pitkäaikainen kesto), hankalat työasennot, terveysriskejä aiheuttavat haitta-aineet (kemikaalit, bakteerit, pöly, lika jne.), lämpötilan vaihtelut ja kylmyys, kuumuus sekä melu. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia fyysisiä kuormitustekijöitä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä fyysisiä rasitustekijöitä työssäsi ilmenee ja kuinka usein: Tasot Työntekijä Esimies 1. Työssä on fyysistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. Yhteine n Ryhmä 2. Työssä on fyysistä kuormittavuutta päivittäin. 3. Työ on rutiininomaista tai työssä on fyysistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita fyysisiä olosuhteita päivittäin. 4. Työssä on fyysistä kuormittavuutta jatkuvasti tai vaikeita fyysisiä olosuhteita suurimman osan työpäivää. Kuormittavuus on säännöllistä. x x x 5. Työssä on vaikeita fyysisiä olosuhteita läpi työpäivän. Kuormittavuus on jatkuvaa. Huomautuksia: Yksin työskentely aiheuttaa ergonomisesti vääristyneitä työasentoja ja hoidosta aiheutuva melu on myös häiritsevä tekijä. Melutasoja: Hammaskiven poisto/ultraäänilaite 83 db(a) ja tehoimuri 77 db(a). Hammaskivilaitteen ultraäänitason ollessa Hz:n taajuudella jopa 107 db(a). Keskimääräinen melualtistus hoitohuoneessa päivän aikana oli 76 db(a) ja ylitti hetkellisesti 85 db(a). Edellä mainittujen keskimääräisten tasojen mittauksessa ei käytetty
18 18 (18) hammaskiven poisto/ultraäänilaitetta, mikä nykyisin näyttäisi olevan voimakkain melulähde. (Rytkönen, Esko.,High-frequency vibration and noise in dentistry. Kyo:n julkaisuja C180). 2 Työn psyykkinen kuormitus Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan työhön liittyvää henkistä rasitusta. Sitä aiheuttavat esimerkiksi väkivallan uhka, sidonnaisuus työhön (esimerkiksi ehdoton sidonnaisuus työpisteeseen), jatkuva työpisteestä toiseen siirtyminen, jatkuva työn keskeytyminen ja aikapaine, johon ei voi vaikuttaa. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän erilaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä siinä ilmenee, mitä pitempään kuormitus kestää ja mitä useammin sitä ilmenee. Kerro, millaisia merkittäviä psyykkisiä kuormitustekijöitä työssäsi ilmenee (kuinka usein): Tasot Työntekijä Esimies Yhteine n Ryhmä 1. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta harvoin/viikoittain. 2. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta päivittäin. x 3. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta suurimman osan päivää (esimerkiksi useita kertoja päivässä) tai vaikeita psyykkisiä /paineisia olosuhteita päivittäin. x x 4. Työssä on jatkuvasti psyykkistä kuormittavuutta tai vaikeita psyykkisiä/paineisia tilanteita suurimman osan työpäivää. 5. Työssä on psyykkistä kuormittavuutta/paineisuutta läpi työpäivän ja sitä on vaikea itse säädellä. Kuormittavuus/paineisuus on jatkuvaa. Huomautuksia:
19 19 (18) TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI KOONTI Yksikön nimi Suun terveydenhuolto Työtehtävä Suuhygienisti, hammashuoltaja, erikoishammashoitaja Pvm Esimies Anna-Liisa Nikkarikoski Hinnoittelutunnus 03HOI30 TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN TYÖNTEKIJÄ ESIMIES ARVIONTIRYHMÄ 1.1. Tiedot (koulutus) Taidot (työkokemus ammattialalta) Työn edellyttämä harkinta TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU 2.1. Vaikutusten ja vastuun laajuus Vaikutusten pysyvyys Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyö Talousvastuu YHTEISTYÖTAIDOT 3.1. Työn edellyttämä vuorovaikutus Ihmissuhdevaatimukset TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT 4.1. Työn fyysinen kuormitus Työn psyykkinen kuormitus Arvioitsijat Nimen selvennys
20 20 (18) Kohdat, joissa esimiehen ja alaisen näkemykset ovat erilaiset (molemmat perustelevat kantansa) Vaativuustekijä Kohta Perustelut Suuhygienisti osallistuu työyhteisönsä palvelujärjestelmän ja toiminnan kehittämiseen ( esim. koululaisten suun terveydenhoidon suunnitteluun) Suuhygienistin työ vaatii moniammatillista yhteistyötä (esim. opettajat, terveydenhoitajat, laitosten hoitohenkilöstö, eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajat). Tämä vaatii perusteellista perehtyneisyyttä ammattialaan ja monipuolista työkokemusta. Suuhygienistin asiakaskunta on muuttunut viime vuosina siten, että aikuisasiakkaita on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokaisen asiakkaan kohdalla suuhygienistin täytyy asettua henkilön asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa ja ongelmansa. Yksin työskennellessään suuhygienisti joutuu säännöllisesti ratkaisemaan asiakkaan suun hoitoon liittyviä ongelmia (esim. eri elämäntilanteet ja sairaudet vaikuttavat ongelmien ratkaisuun Suuhygienistillä on usein jopa 15 asiakasta päivässä ( esim. eri ikäisiä, pelkääviä, liikuntarajoitteisia, maahanmuuttajia, vaikeita asiakkaita). Uusiin tilanteisiin orientoituminen kuormittaa henkisesti samoin nopea reagoiminen ja päätöksen teko ( esim. päivystysasiakkaat). Aikataulussa pysyminen ja aikarajoitteet ovat myös kuormittavia tekijöitä.
21 21 (18) Työntekijän allekirjoitus ja pvm Esimiehen allekirjoitus ja pvm TYÖNTEKIJÄN NIMI KOULUTUS
Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä
Lisätiedot1. Palkkahinnoittelu. 2. Tehtäväkohtainen palkka TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES
TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTI/KVTES 1. Palkkahinnoittelu KVTES:n mukaan palkkausmääräysten soveltaminen perustuu palkkahinnoitteluun, joka koostuu palkkahinnoitteluliitteistä ja näiden sisällä olevista palkkahinnoittelukohdista,
LisätiedotTyöntekijän nimi. Koulutus. Hinnoittelutunnus. KVTES:n mukainen vähimmäispalkka. Nimikkeen mukainen tehtäväkohtainen palkka
Saarijärven kaupunki Sivu 1 0.1.1900 TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTILOMAKE/ TYÖNKUVAUSLOMAKE Huom: Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan hinnoittelukohtien sisällä Tehtävänimike (virka- tai toimi,
LisätiedotTyön vaativuuden arviointiprosessi
Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta
LisätiedotKVTES Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA)
Kemijärven kaupunki KVTES Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) Arviointijärjestelmän kuvaus HYVÄKSYTTY KH XX.XX.2018 X 1 Tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu
Lisätiedot(Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.)
TEHTÄVÄNKUVAUS VAATIVUUSTEKIJÄT KOKONAISARVIOINNISSA (Kuvaile kunkin tekijän kohdalla tehtäväkokonaisuuden sisältöä vaativuustekijän suhteen.) Ryhmän koko, henkilöiden lukumäärä Ryhmän vakanssinumerot
LisätiedotLastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan
LisätiedotKÄSIKIRJA. työn kuvaamiseen ja sen arviointiin
KÄSIKIRJA työn kuvaamiseen ja sen arviointiin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Edunvalvontaosasto 2008 Sisällysluettelo: KÄSIKIRJA TYÖNTEKIJÖILLE... 3 KÄSIKIRJA LUOTTAMUSMIEHILLE... 4 TÄYTTÖOHJE
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotTehtävän vaativuuden arviointi
Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) Pälkäneen kunnassa kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) kuuluvilla tehtäväalueilla KVTESin mukaan tehtäväkohtainen palkka
Lisätiedot10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA
10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn
LisätiedotKoulutuskeskus JEDUn opettajien. tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kuvaus
Koulutuskeskus JEDUn opettajien tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kuvaus Yleistä Opetusalan tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kirjallinen kuvaus on syntynyt Jokilaaksojen koulutuskuskuntayhtymän
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNGINKANSLIA
HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNKITASOINEN TVA-MALLITUS TS:N SOPIMUSALALLA Kaupunkitasoinen TVA-mallitus ohjaa teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien sijoittamista sopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin
LisätiedotTehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus
Tehtävän vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmä ja sen kuvaus 1 Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu KVTES:n palkkausluvun 9. Tehtävän vaativuuden arvioinnilla
LisätiedotTehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus
Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus 1 (5) 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA) perustuu KVTES:n palkkausluvun 9. Tehtävän vaativuuden
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi
Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus
LisätiedotOsaamispohjainen palkkausjärjestelmä
Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus
SUONENJOEN KAUPUNKI Tehtävien vaativuuden arviointi TVA (KVTES) Arviointijärjestelmän kuvaus Henkilöstöjaosto 19.12.2018 85 Yhteistoimintaryhmä 12.12.2018 Palkkausjärjestelmä Tehtävän vaativuuden arviointi
LisätiedotOsaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016
Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen
LisätiedotPalkkavaaka Tehtävänkuvauslomake
Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena
LisätiedotKunnanjohtaja Jukka Syvävirta p : 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten
Kunnanhallitus 387 19.11.2018 TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1.1.2019 LUKIEN Khall 19.11.2018 387 Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta p. 044-4970001: Osana palkkausjärjestelmää kuuluu aika-ajoin toteuttaa tehtävien
Lisätiedot5. Rakennus-/kunnossapitourakan toteutus- ja kustannusseuranta sekä. 6. Kehittämistehtävät, talousarvion valmistelu 5 %
2 5. Rakennus-/kunnossapitourakan toteutus- ja kustannusseuranta sekä 10 % 6. Kehittämistehtävät, talousarvion valmistelu 5 % Tehtäväkuvauksen vahvistaminen ja selvitys, miten asia on tehtävää hoitavien/hoitavan
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI
TEHTÄVÄNKUVAUKSET JA TEHTÄVIEN VAATIVUUSARVIOINTI Valmistelija: Kuntayhtymän johtaja YT 9.11.2015 Palkkatoimikunta 3.11.2015 Hallitus 16.11.2015 Voimaantulo 01.12.2015 1 1 Ohjeen soveltaminen Tämän ohjeen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotMUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO
Yliopistojen palkkausjärjestelmä Muun henkilöstön vaativuustasokehikko Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSTASOKEHIKKO Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön
LisätiedotKliininen urakehitys ja palkka
Kliininen urakehitys ja palkka Kunta-alan palkkausjärjestelmä Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä (harkinnanvarainen) Työkokemuslisä (5 vuotta 3 % / 10 vuotta 8 %) Tulospalkkio (ei pakollinen)
LisätiedotTEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI
TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN KOKONAISARVIOINTI Tehtävän vaativuuden kokonaisarviointimallissa pyritään saamaan työt/työtehtä vät vaativuuden mukaiseen järjestykseen. Kukin tehtävä kuvataan ja vertailu ja arviointi
LisätiedotLähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010
Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista
LisätiedotTehtävien vaativuuden arviointi. Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES
Tehtävien vaativuuden arviointi TVA Arviointijärjestelmän kuvaus KVTES Käsittely: Yhteistyöryhmä 16.10.2018 Kunnanhallitus 19.11.2018 Sisällys 1. Tehtävien vaativuuden arviointi TVA... 2 2. Vaativuustekijät...
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotVaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.
Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Liite 2 MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSKEHIKKO Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön tehtävien vaativuuden
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista
LisätiedotOMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12
Rovaniemen kaupunki Paikallisneuvottelupöytäkirja OMASSA KODISSA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PALVELUS- SUHTEEN EHDOT/KVTES LIITE 12 Aika 1.4..2008 klo 9.00-11.35 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotEVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET
EVIRAN VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET Sisällys 1. LUKIJALLE 3 2. TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTITEKIJÄT 3 3. VAATIVUUSRYHMIEN KUVAUKSET 4 Ammatti-tehtävät 4 Vaativuusryhmä 1 4 Ammatilliset substanssi- ja tukitehtävät
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ (KVTES)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia - Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen 2005 TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJA-, ESIMIES- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotSoveltamisohje. Hinnoittelun ulkopuoliset. Terveydenhuollon asiantuntijatehtävät
Tehy-pöytäkirja/KVTES LIITE 3T TERVEYDENHUOLLON HOITOHENKILÖSTÖ 1 Soveltamisala Tätä liitettä sovelletaan terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa tekeviin sekä em. työtä johtaviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotTEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen.
Khall 12.8.2013 206, liite nro 3 RAUTAVAARAN KUNTA TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen. 1. Tehtävänimike
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä, ei omasta henkilökohtaisesta osaamisesta tai pa nostuksesta työn suorittamiseen.
- Tietopalvelusta - Säilytysaikojen - Asiakirjahallinnan - Kirjaamo - Toimisto- Khall 26.8.2013 224 liite nro 1 RAUTAVAARAN KUNTA Pvm 16/042013 TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE Tehtäväkuvaus on kuvaus omasta työstä,
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotTällä hetkellä maksettavat ns. OTO lisät poistuvat
TS-Työryhmä 1 (5) OnEhkäJORY 3.1.2019 TS Työryhmä 4.1.2019 TS Työryhmä 22.1.2019 TS työryhmä 13.2.2019 TS työryhmä YT toimikunta 26.2.2019 Pelastuslautakunta 13.3.2019 Lapin pelastuslaitos tehtävien vaativuuden
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotTehtävään voi sisältyä vastuuta ja itsenäistä harkintaa. Vaikutukset tilanteessa tapahtuvaan asiakaspalveluun. pitää sietää toistuvia keskeytyksiä ja
Palkkahinnoittelu Liite 1 Vaativuustekijät Vaativuusryhmät/perusteet KORI I Vaativuusryhmät/perusteet KORI II Vaativuusryhmät/perusteet KORI III Vaativuusryhmät/perusteet KORI IV 01TOI060 Toimistoalan
LisätiedotSuorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016
Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (TU-E3140) Kevät 2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander Palkitseminen hyvin toimivaksi ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Teknologistaloudelliset
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotTYÖKOKEILUN ARVIOINTI
TYÖKOKEILUN ARVIOINTI Työkokeilijan sukunimi * Työkokeilijan etunimi * Työkokeilun alkamis- ja päättymispäivä * Alku: Loppu: Työkokeilupaikka tai työympäristö * Jaksoon voi liittyä useampi eri kohde tai
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotSUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotOPETTAJIEN TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINNIN OHJE
OPETTAJIEN TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINNIN OHJE Jory xx.xx.xxxx, yhteistyötmk xx.xx.xxxx SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS OPETTAJAN TEHTÄVÄSTÄ... 2 1.1 Tehtävän tarkoitus...2 1.2 Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet)...2
Lisätiedotkulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT
AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotAito HSO ry. Vähimmäispalkkasuositus
Aito HSO ry Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla työssä oleville Aito HSO ry:n jäsenille.
LisätiedotKivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation
LisätiedotPALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-
LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n
LisätiedotSuorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140)
Suorituksen ja palkitsemisen johtaminen (Ako-E3140) 5.10.2016 Luento 3: Palkitsemisen kokonaisuus osa I: Palkka Minna Nylander, VTM, tohtorikoulutettava, HR-koordinaattori Palkitseminen hyvin toimivaksi
Lisätiedotterveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen
Vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä Vaativuuskriteerit Perusosaamista edellyttävät tehtävät: 201 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vuorovaikutus oman tehtävän
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotKeittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike
1.1.2015 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Keittäjä Työpaikka (fyysisen työympäristön kuvaus) Huutjärven koulukeskuksen keskuskeittiö sekä muut koulukeittiöt Pyhtäällä YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot