TIETO VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUTARPEIDEN YMMÄRTÄMISEN APUNA

Transkriptio

1 TIETO VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUTARPEIDEN YMMÄRTÄMISEN APUNA Ennakkotehtävä maakunnittain Työpaja

2 ÖSTERBOTTEN / POHJANMAA Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? 1) THL maakuntatason simuloinnit tiedosta arviointiin maakunnan kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Ikääntyneiden toimintakykyä, palvelutarvetta ja palvelujen laatua on arvioitu RAI-tiedolla Raportin indikaattorit, THL RAI-tieto 2) Asiakaskokemukset ja asiakastarpeet Vaikuttamisillat, asiakaskyselyt, vaikuttamistoimielimet (ikäneuvostot, nuorisovaltuustot, vammaisneuvosto) 3) SOTE järjestämissuunnitelman valmistelua ja palvelustrategiaa varten valittiin maakunnallisia seurantaindikaattoreita Pääosin KUVA-mittarit eri asiakas- ja palveluryhmille Esityksen nimi / Tekijä 3

4 SATAKUNTA Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? 1) Väestön demografiset ja sosioekonomiset tiedot (sis. mm. hyvinvointi, terveys, sairastavuus, elinolot, elintavat jne.), sekä nykytilanne että ennusteet huomioiden. 2) Palveluiden käyttöä ja asiakasmääriä sekä nykyistä palvelurakennetta koskeva tieto Tilastokeskus, Sotkanet, THL:n tutkimukset (mm. kouluterveyskysely, vanhuspalveluiden tilakyselyt), Kela, THL Proto, SOTE-KUVA, Hyvinvointikompassi, Finsote, sekä monet muut valtakunnalliset rekisterit ja tietolähteet. Tilastotiedon lisäksi kyselymetodia käyttäen tehty mm. nykytilanne-, henkilöstö- ja palveluverkkoselvitykset Em. tietojen lisäksi organisaatioiden ajantasainen käyttötieto sekä muu niiden oman toiminnan johtamiseen kerätty tieto 3) Asiakkaan kokemusperäinen tieto Kokemusasiantuntijoiden käyttäminen laajasti. Erilaiset kyselyt (pääosin internetissä) ja haastattelut. Asukkaiden ja asiakkaiden pariin jalkautuminen (mm. kuntakierrokset, SuomiAreena, ovensuukyselyt). Olemassa olevia asiakasraateja hyödynnetty, ja tarvittaessa koottu uusia. Organisaatioiden asiakaspalautejärjestelmien tuottama tieto. Elämänlaatumittareiden tuottama tieto. Järjestökentän keräämä tieto Esityksen nimi / Tekijä 5

6 VARSINAIS-SUOMI Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? Palvelujen käyttötieto Tuotantokustannukset Väestön terveystieto Eri rekisterit, organisaatioiden tietojärjestelmät, palvelupaketit Eri rekisterit, organisaatioiden taloushallinnon järjestelmät, palvelupaketit Eri rekisterit Esityksen nimi / Tekijä 7

8 KANTA-HÄME Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? Palvelu(tehtävä)kohtainen tieto Haaste: palvelutehtävittäin ei saada kokonaiskuvaa integraatiotarpeista, ei saada tarvetietoa kytkettyä käyttötietoon eikä palautetietoon. Osin puutteita tarvetiedon osalta, mm. kyky ennakoida huomioiden myös integraation ts. asiakasymmärrystä tulisi kasvattaa nykyisestä. 1) PTH, ESH, osin soshuolto: Palveluiden käyttö (käynnit, kontaktityypit, ikä), päätösten määrät, osin myös kustannustieto. 1) Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja näiden liitännäiset, THL:n Tietoikkuna ym. Tietovarannot, kuten AvoHilmo 2) Väestön terveys- ja hyvinvointitieto (KUVA-mittaritieto) puristettaessa yhteen maakunta-arvioita, sekä muu tilastotieto. 2) Terveys- ja hyvinvointitieto suhteessa käyttöön = tarve. Aineistona pääasiassa THL:n keräämä tieto, Tietoikkuna ja esim. Sotkanet, kouluterveyskysely, Terveytemme.fi, TEA-viisari 3) Asiakaskokemustieto sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä 3) Esim. Hämeenlinnassa terveyspalveluissa systemaattiset asiakastyytyväisyyskyselyt (joka toinen vuosi) sekä asiakasraati (testattu myös sähköistä raatia). Raadilla aina jokin tietty agenda, esim. valinnanvapaus tai sähköiset palvelut. Asiakaskokemuksen osalta kerätään välitöntä palautetietoa tekstiviestillä (RSTKY) ja testattu myös Hämeenlinnassa ODA-hankkeessa ja Palvelusetelikokeilussa. Sosiaalipalveluissa raatia ainakin kokeiltu sekä asiakastyytyväisyyskyselyjä toteutettu. Tieto integraation ja yhteensovittamisen näkökulmasta Haaste: tiedon toissijainen hyödyntäminen ei vielä onnistu täysimääräisesti, segmentaation/tyylittelyn ja asiakkuudenhallinnan rakentaminen pitkä tie, jossa pitää yhdistää ja kehittää palveluita ja prosesseja uudella tavalla. 1) Sairaanhoitopiiri sekä RSTKY toteuttaa psykiatrian ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa systemaattisesti Suuntimaa asiointityylien määrittämisessä. 1) Asiakastietojärjestelmä (kertomustiedot), Suuntima. 2) Parhaillaan tehdään selvitystä pth-esh asiakasprosesseista (esim. pdrg ja EPR-luokitukset). Tarkoitus oli myös yhdistää aineistoon yhden kunnan soshuollon tiedot anonymisoituna, mutta tutkimuslupa haasteena, eikä selvitys kata koko maakuntaa. Erikoissairaanhoidon osalta tehty jo osaselvitys, josta nähdään 30 merkittävintä ESH:n asiakasprosessia. Huom. Tämäntyyppinen tieto vain osa kuvaa, ei vielä kerro asiointityyleistä. 2) Asiakastietojärjestelmät, Prodacapo Region ohjelmisto + erillinen selvitys (FCG Oy). Selvitys valmis 12/ ) Lisäksi tehty selvitys maakunnan asiakkuudenhallinnasta. Asiakkuudenhallinnan yksi tavoite on saada yksi kohtuullisen geneerinen sapluuna (ihmis)asiakkaiden segmentointiin/profilointiin), jota voitaisiin tarkentaa palvelutehtävätai prosessikohtaisesti. Tukisi järjestäjän integraatio- ja yhteensovitusvelvoitetta. Yhdyspinta-asiakkaat tässä haaste, sillä toimijoilla kova halu tehdä segmentointia myös palvelutehtävien (esim. kasvupalvelut) sisällä, jolloin maakunnalla pitää säilyä kokonaiskuva. Jatkosuunnitelmana selvityksen pohjalta on kehittää sekä 1) segmenttijohtamista että 2) asiakaslähtöistä toimintakulttuuria kokeiluin. 3) Selvitys tavoitetilasta (selvitys valmis, Gofore oy:n kanssa toteutettu). Jatkosuunnitelman mukaisesti tieto saadaan kokeilujen kautta. Sitran avustuksella käynnistynyt Huomisen Terveyskeskus hanke, jossa yhtenä kärkenä asiakaslähtöisten kokeilujen toteutus, tavoitteena hankkeen kokeilujen skaalaus, jos onnistuneita. Hyödynnetään palvelumuotoilua ja kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Lisäksi tehty työtä Suuntiman tyyppistä työkalua rakentamalla, erityisesti palvelutehtäväkohtaisten asiointityylien osalta. (vrt. maakuntien viitearkkitehtuuri) Esityksen nimi / Tekijä 9

10 PIRKANMAA Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? 1) Ikäihmisten matalan kynnyksen neuvontapalvelujen kävijämäärä, kuinka moni asiakas on saanut apua arkeensa = raskaampien palvelumuotojen käyttö estynyt/ kuinka moni on ohjattu varsinaiseen palvelutarpeen arviointiin (1% kävijöistä). 2) Lastensuojelun tilanne ja suunta; asiakkuudet, kustannukset, huostaanotot, kiireelliset sijoitukset yms.; vertailut Pirkanmaan kuntien välillä + maakunnittain. 3) Työllisyys / työttömyys, työlliset / työttömät (iän ja sukupuolen mukaan, työllisyysasteet / työttömyysasteet, muutokset / suunta). I&O hankkeen tiedonkeruu THL:n tilastoraportit; Lastensuojelu 2016 ja 2017, Tilastoraportit 43 / 2017 ja 17 / 2018, Tilastokeskus / Kuntataloustilasto 2016 Lape-hanke SVT / työvoimatutkimus; Tilastokeskuksen tilastotietokannat TE palvelut, Kela, AVI Esityksen nimi / Tekijä 11

12 ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaa / Penninkangas Tanja ja Saukko Päivi 12

13 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Väestötieto (ikärakenne, sijoittuminen alueella, muuttoliike, pendelöinti) ennusteet Toimipistetieto Taloustiedot Työllisyystilanne Muuttoliike Mistä tieto saadaan? Kuntien tilinpäätöstiedot Etelä-Pohjanmaan liitto /aluekehittämiseen liittyvät tilastotiedot Työllisyystilanne Väestön terveystieto Väestön hyvinvointitieto Palvelujen käyttöön liittyvä tieto /kustannustieto Palvelujen kehittämiseen liittyvä tieto THL - Tietoikkuna (kuntakohtaiset tiedot kerätty Sotkanetistä) - Terveytemme.fi - THL:n E-P:n arviointiraportti Kelasto Kouluterveyskysely TEA-viisari Etelä-Pohjanmaan hyvinvointibarometri (asiantuntijatieto) Alueen kuntien hyvinvointikertomukset E-P:n liiton hyvinvointitieto (pohjautuu eri tilastotietoihin ja indikaattoreihin) NHG:n selvitys Sotkanet Kuvamittaristo THL:n arviointiraportti Kokemustoimijaraati/asiakaskehittäjä Etelä-Pohjanmaa/ Penninkangas Tanja ja Saukko Päivi 13

14 KESKI-POHJANMAA Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä / Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? 1) - 20 vuotta täyttäneiden hyvinvointi, terveys ja palvelujen tarve ja käyttö. - Terveydenedistämisaktiivisuus - Lasten ja nuorten elinolot ja hyvinvointi 2) - KUVA indikaattorit - Sotkanet 3) Effica potilastietojärjestelmä - Asiakasraadit ja neuvostot (vanhus ja vammais) - ekeski-pohjanmaa hanke - FinSote tutkimus (K-P 1470 vastausta) - TEA viisari - Kouluterveyskysely (yhteistyö LAPE) Kootaan hyvinvointikertomukseen - mm. hyvinvointi ja terveydentila, palvelujen tarve ja saatavuus - mm. sairastavuusindeksi, käyntitiedot, hoitoonpääsy, lääkekorvaukset - Palvelujen käyttötieto maakunnassa; terveyskeskuskäynnit /yhteensä, potilaat, käynnit/potilas, avosairaanhoidon lääkärikäyntien diagnoosiryhmät, (Palvelujen tarjonta maakunnassa; mm. palveluasuminen/kunnan ikärakenne) - Palvelujen kehittämissuositukset, julkilausumat - Kartoitus (sähköiset palvelut) Esityksen nimi / Tekijä 15

16 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTA Johanna Patanen ja Elina Välikangas

17 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? 1) Koko maakunnassa tavoitetila: Palvelujen käyttötieto palveluittain organisaatioriippumattomalla rakenteella tuotettuna. Keskeistä on pystyä yhdistämään eurot ja toimintatieto sekä henkilöstö yhteisillä määrittelyillä. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus tarkasteluun eri näkökulmista (oma toiminta, ostopalvelut jne.) 2) Tällä hetkellä tieto on hajallaan useissa organisaatioissa ja useissa järjestelmissä eli ei ole mahdollista yhdistää hetutasolla organisaatioiden toimintaa ja euroja. Kokonaiskuvaa hoito- ja palveluketjujen näkökulmasta ei ole mahdollista saada. 3) Olemassa oleva tieto tällä hetkellä perustuu kansallisiin tiedonkeruisiin. Sieltä saatava tieto on yksittäisten palvelujen takautuvaa, osoittavaa käyttötietoa, harvalla frekvenssillä tuotettuna. Kyseinen tieto ei mahdollista eurojen ja toiminnan yhteen saattamista eikä porautumista selittävään tietoon. Tieto kootaan lähdejärjestelmistä yhteiseen tietovarastoon, josta se jalostetaan hyödynnettäväksi eri tasoilla ja eri asiakassegmenttien palveluketjujen ja kokonaisuuksien tarkasteluun. Jotta kansallinen vertailu olisi mahdollista samoilla periaatteilla, se edellyttää palveluluokitusten yhteen saattamista. Tällä hetkellä tehdään maakunnassa tiedonkeruuta tietopyynnöillä olemassa olevien organisaatioiden useista tietojärjestelmistä. Osin on jouduttu käyttämään tietojen skaalausta olemassa olevien tietojen avulla. Ilman maakunnan yhteistä tiedonkeruuta tällä hetkellä tieto pohjautuisi vain kansallisiin rekistereihin Esityksen nimi / Tekijä 17

18 KAINUU Saara Pikkarainen ja Matti Heikkinen/ Kainuu 18

19 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? 1) Väestön terveys- ja hyvinvointitieto, terveyserot, sairastavuus, elintavat, ennakointitietoa, kansantaudit, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä, kuolleisuus, väestöennusteet 2) Palveluiden käyttö/kokemustietoa, asiakaspalaute Väestön koettu terveys, elämänlaatu, elintavat, toimintakyky, yleisimpien kansantautien ja terveysongelmien esiintyvyys sekä niiden riskitekijät sekä hoidon ja avun tarvetta sekä terveyspalvelujen käyttöä, päihdetapauslaskenta joka 4.vuosi 3) Terveystarkastustutkimus, terveys- ja hyvinvointipolitiikan suunnittelua ja arviointia, terveyden edistäminen Mistä tieto saadaan? Rekistereistä: terveytemme.fi, Finsote, Sotkanet, Hyvinvointikompassi, Terveyspuntari, Kela(sto), Tilastokeskus Rekistereistä ja kyselyistä: kuntayhtymän omat tilastot ja tiedonkeruu, AvoHilmo, HaiPro, Päihdelaskenta, ATH (Finsote), THL:n kansalliset asiakaspalautekyselyt, Rekisterit: Finterveys, Kela (terveyspuntari), THL:n TEAviisari ja hyvinvointikompassi Saara Pikkarainen ja Matti Heikkinen/ Kainuu 19

20 LAPPI Teija Moisanen & Pertti Virta 20

21 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Väestön terveystieto, väestön hyvinvointitieto Mistä tieto saadaan? Rekisterit (Sotkanet, Tilastokeskus, tätä nykyä THL:n Tietoikkuna on erinomainen) Palvelujen käyttäjätieto Makusote valmistelun kuntakäynnit ja sen yhteydessä toteutettu kysely kuntalaisille, mm. palvelutarpeista Palvelujen käyttötieto Palvelujen käyttötieto paljon eri palveluja käyttävien osalta, mitä asiakasryhmiä, mitä palveluja Rekisterit Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät (esim. asiakasvirta-analyysi Meri-Lapin kunnat, konsulttiselvitys) Teija Moisanen & Pertti Virta 21

22 ETELÄ-SAVO -> ESSOTE Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? HYTE tietoa Väestötason terveydentilan seuranta Palvelujen tarve ja käyttö Asiakkaiden palvelukokemus Tiedon keruu ammattilaisilta hoito ja palveluketjun sujuvuudesta ATH - alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (2015), Sotkanet, Kuvamittarit, Kuntien vanhusneuvostot APR/EPR tieto vuosittain Kuva mittarit Terveytemme.fi sivusto Tilastokeskus, Ravatar Asiakastyytyväisyysmittaukset (eri muodoissa), asiakasraati, Sotepalaute, palvelumuotoilu (kokeilu), Kuntien vanhusneuvostot Kyselyt ammattilaisille Esityksen nimi / Tekijä 23

24 POHJOIS-SAVO Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? Väestötiedot Väestön hyvinvointitiedot (indikaattorit) Palvelujen käyttötiedot (terveydenhuolto käynnit, sosiaalitoimi asiakkaat) toimintakykytiedot tilastot toimintatilastot, hilmot,asiakastietojärjestelmät Toimintakykymittarit Esityksen nimi / Tekijä 25

26 KYMENLAAKSO Esityksen nimi / Tekijä 26

27 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? 1) Asiakassegmentointia varten on kerätty palveluiden käyttötietoa, jotta palveluita voidaan suunnitella paremmin asiakastarpeita vastaavaksi 2) Kuntien hyvinvointikertomuksen taustalle on kerätty seuranta ja arviointitietoa, jota hyödynnetään tarveperusteisten palvelujen suunnittelussa 3) Asiakaspalautteita ja asiakkaiden kokemuksia kuulemalla on saatu tietoa asiakkaiden palvelutarpeista ja uudistettu palveluja sen mukaisesti TerveysEffica, YPH-Effica, Proconsona, Primus ja Hellevi potilas-/asiakastietojärjestelmät Valitut hyvinvointi-indikaattorit, mm. Sotkanet, THL:n ja tilastokeskuksen tilastot, palvelukohtaiset tilastot Asiakaskyselyt ja palautteet /jatkuvan parantamisen malli, asiakasraadit- ja kokoukset, nuorisovaltuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot Esityksen nimi / Tekijä 27

28 PÄIJÄT-HÄME Pirkko Valtanen, Kirsi Korttila 28

29 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? Sosioekonomiset indikaattorit THL / Sotkanet Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet ja sairastavuusindeksit Palvelujen kattavuus- ja kustannustiedot, organisaation suoritetiedot Kela, Pyll-indeksi THL / Sotkanet, Asiakastietojärjestelmät Erillisselvitykset Esityksen nimi / Tekijä 29

30 UUDENMAAN MAAKUNTA Esityksen nimi / Tekijä 30

31 Väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen tietopohja palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä Minkälaista tietoa (3 keskeisintä) olette tähän mennessä hyödyntäneet väestön ja asiakasryhmien palvelutarpeiden ymmärtämisen apuna (esim. palvelujen käyttötieto, väestön terveystieto) ja mistä tieto on saatu (esim. rekisteri, asiakasraati)? Minkälaista tietoa? Mistä tieto saadaan? Asiakas ja potilaslukumäärät (esim. lastensuojelun asiakkaat, pth-esh potilaat), profiloituna palvelukokonaisuuksien ja palvelutehtävien (mm. ennaltaehkäisy, perustaso, erityistaso, vaativat palvelut) mukaan Palvelujen käyttö, suoritemäärät ja kustannustieto profiloituna esim. palvelukokonaisuuksien ja palvelutehtävien mukaan Väestötason terveysongelmat ja kuntien väliset erot niissä Uudellamaalla THL:n keräämät tiedot, Kuusikko työryhmän raportit, Sosiaalitaito (Keski- ja Länsiuudenmaan kuntien osalta) AvoHilmo ja Hilmo-tiedot, potilastietojärjestelmät, HUS-Total, Sosiaalitaito THL:n keräämät tiedot (Hyvinvointikompassi.fi, Terveytemme.fi, Sotkanet), Kouluterveyskysely Esityksen nimi / Tekijä 31