Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset"

Anne-Mari Hänninen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

2 Integroidut sote-palvelut Maakunnan vastuulla olevat kokonaisuudet Ikääntyneiden palvelut Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Vammaisten palvelut Lapset, nuoret, perheet Kuntoutus Erityishuomio: PATU paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät Näihin sitoutuu suurin osa rahoista Näissä mahdollisuus esh, pth ja sos puolen integraatioon Keskustelussa nousi esille: Kohdentamattomana vielä ne aikuiset, joilla on toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia, mutta eivät ole mt ja päihdeasiakkaita Missä määrin eritysryhmät esim. vammaiset voivat mennä normiputkessa

3 Linjauksia maakunnan sote-palveluihin Sote-keskukset on jokaisessa kuntakeskuksessa Osa perus- ja erityispalveluita tuotetaan alueellisin resurssein (alueellinen resurssipooli) Erityispalveluiden osaaminen, mahdollista tuottaa lähellä Digit Ammattilainen liikkuu (edullisempaa, matkakustannukset samasta kassasta, edellyttää että läpipalvelupisteeseen tulee useampia potilaita) Kustannustehokkuus Todellinen tarve Vaikuttavuus Saavutettavuus

4 Palvelurakennemuutoksen tavoitteet Laitoshoidosta avohoitoon Korjaavasta hoidosta ehkäisevään Kokonaisuuksien hoitaminen, asiakkuus kokonaisuutena -> kerralla kuntoon Omahoito Palveluverkko pitää rakentaa lain tavoitteiden mukaisesti, jolloin huomioidaan: Tarve Yhdenvertaisuus Saavutettavuus Kustannusvaikuttavuus Palveluja ei saa muista syistä keskittää

5 Palveluohjaus Alueellisuus Ohjaus ja neuvonta Maakunnallinen ja valtakunnallinen Palvelutarpeen arviointi erikseen vai samassa konklaavissa Kärkihankkeissa: Asiakasohjaus ja neuvonta Aletaanko palveluohjaamisella luukuttaan Voiko kodinhoitaja antaa palveluohjausta

6 Miten päästään tilaukseen THL, sähköiset hyvinvointikertomukset yms tuottavat tietoa väestön palvelutarpeesta, sosioekonomisesta tilanteesta Tilannekuva ja palvelutarve on tilauksen pohjalla

7 Seurantavälineet Valtakunnassa paljon valmistelua seurantavälineisiin liittyen Lapin maakunnan ei tarvitse keksiä uusia omia seurantavälineitä vaan tulee valita, mitkä on käyttökelpoisia ja hyödyllisiä mittareita Lapin olosuhteissa Ongelmana tiedon vanhuus (usein 2 vuotta vanhaa tietoa) -> Haasteena tiedon reaaliaikaisuus Ongelmana erilaiset sähköiset tietojärjestelmät -> Haasteena yhteensopivuus Sähköisiä välineitä tulee lisätä, esim. mobiilikirjaamista, sillä se helpottaa raportointia Tuottajia tulee kohdella tasapuolisesti -> Sähköisen järjestelmän vaatimus voi olla pienille toimijoille kohtuuton Esille nousi myös yhteinen sähköinen alusta, johon tuottajat käyvät kirjaamassa vaaditut seurantatiedot reaaliaikainen ja yksinkertainen järjestelmä

8 Seurantavälineet Tuottajille tulee rekisteröitymisen yhteydessä velvollisuus tuottaa tietoa Maakunnalla on mahdollisuus koska tahansa sopimuskauden aikana tarkentaa tiedontuotannon vaatimusta Palvelukohtaisesti määritellään tiedon tarve Asiakkuuksien periodiseuranta palvelusta riippuen, esim. 3 kk, 6 kk, 1 v Mittarit Relevanttius, oleellinen tieto Vähän ja hyvin halutaan laadukasta tietoa hyvää kirjaamista -> kirjaamiskäytäntöjä tulee pitää agendalla jatkuvasti Kohdennetut selvitykset Tarkempaa yksittäisten ilmiöiden tutkimista

9 Mittaaminen ei saa olla itseisarvo Riskiryhmät on jo tiedossa Toimenpiteiden vaikuttavuus ratkaisee

10 Asiakkaiden osallistaminen Lakisääteiset valtuustot ja neuvostot Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Nuorisovaltuusto Kyselyt Palvelunarviointiin sähköinen alusta käyttöön (Palveluvaaka) Omaseurantasuunnitelmat näkyviksi Kokemusasiakkaat Asiakkaat mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa

11 Miten järjestäjä seuraa Palvelutuottajan raportointi Omahoito Asiakastyytyväisyys (Asiakaspalaute, kantelut) Järjestötiedon käyttö Henkilöstön osaaminen Henkilöstön näkemykset ja kehittämisideat Vuorovaikutus myös mittariston kehittämisessä Asiakas- ja omaisosallisuus, kokemusasiantuntijat Prosessin toimivuus Mitä ihmisessä tapahtuu? Mitä väestössä tapahtuu? Maakunnallinen vertailu Kustannukset vaikuttavuus

12 Vaikutukset Vaikutukset ihmisiin - tyytyväisyys Vaikutukset kustannuksiin Palvelujärjestelmä Vaikutukset ihmisiin - tyytyväisyys Vaikutukset kustannuksiin Palvelujärjestelmä Lähtökohta on se, ettei ihmisissä ole vikaa, eivätkä ihmiset ole väärässä Palvelujärjestelmä on se mitä muokataan, jos ihmiset ovat tyytymättömiä tai jos rahaa kuluu liikaa Vertailu muiden vertailukelpoisten maakuntien välillä, jos muualla on tyytyväisempiä asiakkaita ja matalammat kustannukset, vika on meidän palvelujärjestelmässä

13 Valtakunnan mittaristo Valtakunnan mittareiden tulee kohdella maakuntia tasapuolisesti Mittariston tulee sopia kaikille maakunnille Soveltaminen Lapin tarpeisiin Esim. asunnottomuus ongelma Uudenmaan alueella, mutta ei niinkään Lapissa

14 Riskit Valtakunnallinen mittariviidakko valtava ja jäsentymätön ei lähde asiakasnäkökulmasta, asiakkaan tarpeista hyte erillisenä ja irrallisena mittaristossa Tietojärjestelmävaatimus Voi karsia palvelutuottajia (pienet tuottajat, toiminimet) Tietojärjestelmät eivät ehdi mukaan Omavalvonta Tahalliset manipulaatiot, tulosten parantelu Tehdään vain sitä, mitä mitataan

15 Riskit Työntekijöiden kirjaamiskäytännöt Työntekijät eivät aina näe kirjaamisen tärkeyttä - asenne Kirjaamiseen käytetty aika on pois asiakastyöstä Liian vaikeat ja epäselvät mittarit Vähentää kirjaamismotivaatiota, heikentää luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta Liian suuri mittaamismäärä, mittareita valtavasti Vähentää kirjaamismotivaatiota, uuvutta Relevanttius! Vähän ja hyvin!

Samankaltaiset tiedostot

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie