Etelä-Pohjanmaan järjestötoiminnan nykytila ja ehdotus kehittämistoimenpiteistä

Transkriptio

1 n järjestötoiminnan nykytila ja ehdotus kehittämistoimenpiteistä Kuntajohtajafoorumi Miika Kataja KTM, YTM Järjestötalo / Järjestöt mukana muutoksessa -hanke STM/STEA:n Järjestö 2.0 -ohjelma

2 n järjestöt 1/ järjestöä, aktiivisesti toimivia n Ongelma: kansalaisaktiivisuudessa selkeää laskua:* n kansalaisyhteiskunta on rakentunut löyhästi organisoidun, talkoohenkeen pohjautuvan vapaaehtoistyön varaan toimintalaji, jolle nykyinen yhteiskuntamurros on ankarin * Luvut THL: ATH ja FinSote, trendi 2013 ja 2018 (2013=100), yhdistysluvut PRH: yhdistysrekisteri

3 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 Ongelma: järjestötoiminnan uusiutuminen Indikaattori 1: rekisteröintien määrä vuosittain suhteutettuna väkilukuun * Pohjanmaa Koko maa Kanta-Häme Indikaattori 2: viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröidyt suhteessa väkilukuun * 1000 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa KOKO MAA Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Indikaattori 3 (sisäinen uusiutuminen): viim. 5 vuoden aikana rekisteröidyt suhteessa kokonaismäärään * 100 Uusimaa Pirkanmaa Ahvenanmaa KOKO MAA Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu * Luvut PRH: yhdistysrekisteri; SVT: väestötilastot

4 n järjestöt 2/2 Aktiivisesti osallistuvia (THL), vapaaehtoisia n (kartoitus 2018) Vapaaehtoistyön merkitys E-P:n kansantaloudelle (pl. yhteisöllisyyden itseisarvo): Arviolaskelma vapaaehtoisten tekemälle hyte-työlle on 29,5 35,5 milj. euroa vuodessa* Vastaa 1500 henkilötyövuoden panosta julkisina palveluina tuotettuna Ongelma: Jos muutostrendi jatkuu, niin seuraavan viiden vuoden aikana voidaan menettää 4,4 5,3 milj. euron arvosta ennaltaehkäisevää, hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaa työtä Arvioitu nollasummapeliksi, eli järjestöaktiivisuuden hiipuminen heijastuu kunnissa kohoavina palveluntarpeina jos halutaan pitää toiminnan ja palveluiden taso nykyisellä, olisi kunnissa löydyttävä seuraavana viitenä vuonna 225 henkilötyövuoden verran työtä tuottamaan nykytilannetta vastaava hyte-työn panos * Perustuu PRH:n Yhdistysrekisterin pohjalta tehtyyn laskelmaan toimivien järjestöjen määrästä, vuonna 2018 tehdyn järjestökartoituksen (N=126) mediaanitietoihin vapaaehtoistyöstä ja sekä Laasasen (2011) ja EU:n rakennerahastojen laskelmiin vapaaehtoistyön euromääräisestä arvosta

5 n sote-järjestöt eteläpohjalaista osallistuu sote-järjestöjen toimintaan, aktiivisesti Ongelma: osallistujia edelleen keskimääräistä enemmän, mutta laskusuunta muuta maata selkeästi rajumpi moni haaste on ratkaistavissa jos ennakoidaan ajoissa Ongelma: rahoitus pääosin (71%) Veikkaukselta STEA), mutta se on asukasta kohden selvästi vertailumaakuntia pienempi selkeä tuki- ja osaamisrakenteiden ongelma * Osallistumisluvut THL: ATH (2013=100); palveluntuotanto Puhakka, Petosalmi & Perälahti 2017; rahoitusluvut STEA, Järjestökartoitus 2018

6 Sote-järjestöjen palveluntuotanto Volyymiksi saatavilla olevien tietojen perusteella laskettuna milj., Keski- Suomessa volyymi yli kolminkertainen Järjestöt tuottavat lla 20% sosiaali- ja 2% terveyspalveluista (pl. julkisen palvelujärjestelmän palvelut) Toiminta ajautumassa alas: vuonna 2015 palvelutuotannossa vielä yht. 760 työntekijää, muutosindeksi vuosien 2013 ja 2016 välillä on 78,0 (vrt. 91,2; 2013=100) Ongelma: osaajavuoto muihin maakuntiin * Palveluntuotanto Puhakka, Petosalmi & Perälahti 2017; rahoitusluvut STEA, Järjestökartoitus 2018; työntekijätiedot Tilastokeskus, yritystilastot. Indeksi luotu vain sekä maakuntien sisäisesti että maakuntien välillä vertailukelpoisista luokista: 1. Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit, 2. Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut, 3. Ikääntyneiden palveluasuminen,4. Lasten päiväkodit, 4. Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille ja 5. Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut

7 Esitys ratkaisuksi Ongelmiksi selvitetty matala organisoitumisen taso ja puuttuvat kehittämisrakenteet 1. Asetetaan järjestöasiain neuvottelukunta tai vastaava taho maakunnalliseksi yhteisen suunnittelun alustaksi luodaan julkisen sektorin ja järjestöjen yhteinen foorumi, jossa voidaan käydä strategista suunnittelua ja yhteisten tavoitteiden asettamista 2. Rakennetaan foorumin jatkoksi tietojohtamisen väline eli luodaan kehittäjätoimija projektitoimisto jolla on kehittävä ja tavoitteiden toimeenpanoa koordinoiva TKIOrooli tuottaisi kansalaisyhteiskunnan kehittämispalveluita samalla myös kunnille (esim. kapitaatiorahoituksen jakautumisen mukaisesti) 3. Selvitetään voittoa tavoittelemattoman palveluntuotannon tilanne maakunnassa ja kartoitetaan järjestöjen ja kuntien lähipalveluntuotannon klusteroinnin mahdollisuudet Kaikki nämä voidaan toteuttaa nykyisillä organisaatioilla ja resursseja kokoamalla