AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA )
|
|
- Aimo Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1 (5) AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA ) Ohje sisältää tietoa Teille varatusta tutkimuksesta. Ohje sopii myös lähiomaistenne informointiin. Lapsipotilaan kohdalla ohje on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen vanhemmille. Jos haluatte lisää etukäteistietoa tutkimuksesta, vastaamme mielellään kysymyksiinne. Tutkimukseen tullessanne Teillä on myös mahdollista saada lisätietoa henkilökunnaltamme. Potilasohjeen mukana on Potilaspalautelomake (Liite, sivu 5), millä voitte halutessanne esittää palautteenne. Pyytäkää vuodeosaston/poliklinikan (avohoitotalo) henkilökuntaa toimittamaan lomake yksikköömme (putkiposti: 3706). Voitte kommentoida kokemuksianne kirjeitse, sähköpostilla tai puhelimitse myös sairaalasta päästyänne. Toivomme saavamme tietää, jos Teillä kuvauksen jälkeen ilmenee oireita, joiden epäilette jollain tapaa liittyvän tehtyyn tutkimukseen. Pyydämme Teitä huomioimaan, että emme voi antaa tarkkaa kellonaikaa tutkimuksellenne. Kuvausten kestot vaihtelevat ja kiireellisemmät kuvaukset ja hoidot voivat muuttaa tutkimusjärjestystä. Tämä koskee varsinkin potilashoitoja, jotka voivat kestää useita tunteja. Päivystysluonteiset hoidot voivat siirtää vähemmän kiireellisiä kuvauksia ja hoitoja seuraavaan päivään tai vieläkin myöhemmäksi. Olemme kiitollisia saamastamme palautteesta. Se auttaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen. Antamianne tietoja käsittelemme luottamuksellisina. Yhteistyöterveisin, Topi Siniluoto, osastonylilääkäri, radiologian dosentti, topi.siniluoto@ppshp.fi Matti Isokangas, radiologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori matti.isokangas@ppshp.fi Kaarina Blomster, vastaava hoitaja, erikoisröntgenhoitaja, kaarina.blomster@ppshp.fi Interventionaalinen Neuroradiologia Katetriangiografiat ja endovaskulaariset hoidot Keskusröntgen, Kuvantamisen vastuualue, PL 50, Puh (ma-pe klo 7:30-15:00)
2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 2 (5) Fax Kuvausaiheet Katetriangiografia on tarkin aivoverenkierron (=pään ja kaulan verisuonten valtimoiden & laskimoiden) tutkimusmenetelmä. Tutkimuskohteena on tavallisesti aivojen tai kaulan alueen verisuonitauti, harvemmin muu aivojen ulkopuolinen pään tai kasvojen alueen verisuonisairaus. Kuvausaiheita ovat: 1. Verisuoniahtaumien ja tukosten olemassaolon ja laajuuden selvittäminen 2. Aivojen ja pään alueen verenvuotojen syiden tutkiminen 3. Aivovaltimopullistumien ( aneurysma ) ja verisuoniepämuodostumien olemassaolon, sijainnin ja anatomian määrittäminen 4. Lukinkalvonalaisen verenvuodon aiheuttaman aivovaltimoiden supistustilan ( spasmi ) tutkiminen 5. Vamman seurauksena tai itsestään syntyneen verisuonivaurion ( dissekaatio, pseudoaneurysma ) olemassaolon ja laajuuden tutkiminen 6. Kasvainten verenkierron selvittäminen 7. Verisuonitulehduksen ( vaskuliitti ) toteaminen ja laajuuden määritys 8. Synnynnäisten verisuonipoikkeavuuksien ( anomalia ) ja anatomisten vaihteluiden ( variaatio ) toteaminen ja määrittäminen 9. Kallonsisäisten laskimotukosten toteaminen 10. Verisuonianatomian tutkiminen hoidon suunnittelemiseksi ja / tai annetun hoidon tehon toteamiseksi Vasta-aiheet Tutkimukselle ei ole ehdottomia vasta-aiheita. Suhteellisia vasta-aiheita ovat: 1. Varjoaineallergia (jodiallergia) 2. Hyvin matala tai hyvin korkea verenpainetaso 3. Verenvuotohäiriö tai verenvuototaipumus (myös lääkityksestä johtuva) 4. Munuaisten vajaatoiminta 5. Sydämen vajaatoiminta 6. Tablettihoitoinen diabetes, johon metformiinilääkitys (kauppanimet: Diformin, Glucophage, Metforem, Oramet, Janumet, Competact, Eucreas). 7. Raskaus Näissä tiloissa tutkimus voi vaatia erityistoimia, esimerkiksi lääkityksen muuttamista tai lääkityksen tilapäistä keskeyttämistä (esim. metformiini tai veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito, mm. Marevan). Komplikaatiot Pysyvät neurologiset tai muut pysyvät komplikaatiot ovat harvinaisia ja niiden ilmaantuvuus on luokkaa 1 promille tai vähemmän (1/1000 tutkimusta). Vakavien ja henkeä uhkaavien komplikaatioiden riski on hyvin pieni (1/10000 tutkimusta). Mahdollisia komplikaatioita ovat ohimenevä tai pysyvä aivoverenkiertohäiriö (aivoinfarkti), silmän verenkierron häiriö, valtimokatetroinnista johtuva
3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 3 (5) verisuonivaurio, nivustaipeen pistokohdan tai muu verenvuoto, varjoainereaktio, munuaisten toiminnan tilapäinen tai pysyvä huononeminen, verenpaineen tai valtimosykkeen lasku, sydämen toiminnan tai muu verenkierron tilan huononeminen ja röntgensäteilyn mahdolliset haittavaikutukset. Tutkimukseen valmistautuminen Teidän tulee olla ravinnotta vähintään 4 tunnin ajan ennen tutkimusta. Lääkkeenne voitte ottaa normaalisti pienen nestemäärän kera myös tutkimuspäivän aamuna. Nesteenpoistolääkkeet otetaan kuitenkin vasta tutkimuksen jälkeen. Teidän tulee myös huomioida ja noudattaa osaston tai poliklinikan henkilökunnan mahdollisesti määräämiä muutoksia lääkehoidossanne tutkimusta edeltävinä päivinä. Verikokeet otetaan vuodeosastolle saavuttuanne tai osaston/poliklinikan ohjeen mukaan etukäteen terveyskeskuksessanne. Osastolla/poliklinikalla (avohoitotalo) Teille laitetaan muovikanyyli vasemman yläraajan pinnalliseen laskimoon ja aloitetaan nestetiputus. Metalliset esineet näkyvät röntgentutkimuksessa ja saattavat peittää näkyvyyttä haitallisesti. Tämän vuoksi pyydämme, että riisutte kaulan ja pään alueelta metalliset korut (hiussoljet, korvakorut, kaulaketjut ja lävistykset) ja jätätte ne vuodeosastolle/poliklinikalle säilytykseen. Tutkimuksen suorittaminen Potilaskuljettaja (tai sairaanhoitaja) hakee/tuo Teidät röntgenosastolle. Tutkimushuoneessa röntgenhoitaja ottaa Teidät vastaan. Siirryttyänne tutkimuspöydälle hän kytkee Teidät valvontalaitteeseen, joilla seurataan verenpainetta, sydämen toimintaa (syke ja sydänfilmi = elektrokardiografia / EKG) sekä veren happikyllästeisyyttä (happisaturaatio). Teiltä poistetaan ihokarvat nivustaipeista ja alue pestään desinfioivalla nesteellä. Tämän jälkeen teidät peitellään steriilillä liinalla. Tutkimus tehdään yleensä oikean nivustaipeen valtimopunktiosta, mutta voidaan tehdä myös vasemmalta. Röntgenlääkäri puuduttaa pistokohdan. Onnistuneen valtimopunktion jälkeen suoneen laitetaan lyhyt sisäänvientikatetri. Sen läpi viedään varsinainen kuvauskatetri kuvattaviin valtimoihin. Toimenpide tehdään röntgenläpivalaisukontrollissa. Kuvauskatetrin viemisessä haluttuun kohteeseen käytetään apuna kärjestään muotoiltua metallivaijeria. Pistokohdan puudutus, valtimoon pistäminen ja sisäänvientikatetrin laittaminen saattaa aiheuttaa lievän kiputuntemuksen nivustaipeessa. Kuvauskatetrin vieminen kuvauskohteeseen ei aiheuta tuntemuksia eikä kipua. Kuvauksessa valtimoon ruiskutetaan jodia sisältävää varjoainetta ja otetaan kuvasarja. Varjoaineruiskutus voi aiheuttaa ohimenevän paikallisen lämmöntunteen, näköhäiriöitä, esimerkiksi sahalaitakuvioita tai muita valoilmiöitä, tai huimausta. Kukin kuvaus kestää sekuntia. Varjoaineruiskutus tehdään tavallisesti koneellisesti varjoaineruiskun avulla. Röntgenlääkäri voi joskus ruiskuttaa varjoaineen myös käsin.
4 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 4 (5) Kuvauksen aikana voitte hengittää. Tarkkojen kuvien aikaansaamiseksi on tärkeää, että olette liikkumatta. Tuemme siksi päänne kevyesti nauhalla tutkimuksen ajaksi. Tarkat kuvat ovat edellytys luotettavalle diagnostiikalle. Joskus (tajuton potilas, muusta syystä hyvin huonokuntoinen tai yhteistyökyvytön potilas tai lapsipotilas) tutkimus on tarpeen tehdä nukutuksessa (yleisanestesiassa). Aivot saavat verta neljää kaulavaltimoa pitkin (kaksi pään valtimoa ja kaksi nikamavaltimoa). Täydellinen aivoverenkierron kuvaus on usein tarpeen ensimmäisessä tutkimuksessa. Hoitotuloksen seurannassa riittää suppeampi kuvaus. Tarkka kuvausprotokolla riippuu mm. tutkimusaiheesta, verisuoniston tilasta ja eräistä muista seikoista ja valitaan yksilöllisesti. Epäiltäessä aivojen alueen verisuonisairautta (esim. aivoverenvuotopotilaat) keskitytään aivoverisuonten tutkimiseen. Sen sijaan aivojen verenkiertohäiriöiden syitä selviteltäessä niin aivoverisuonten kuin kaulavaltimoidenkin tilan tarkka selvittäminen on tarpeen. Erikoiskuvaustekniikkana on 3d-kuvaus (3-dimensionaalinen rotaatioangiografia). 3d-kuvauksessa laitteisto pyörähtää kuvausalueen ympäri. Kuvaustieto siirretään työasemalle, jolla kuvatuista verisuonista tehdään kolmiulotteinen kuva. 3d-kuvaus on erityisen arvokas aivovaltimoiden pullistumia (aneurysma) tutkittaessa. Katetriangiografian kokonaiskesto on noin 1 ½ tuntia, josta valtimoiden katetrointien ja kuvausten osuus on noin ½ tuntia (vaihteluväli minuuttia). Tutkimuksen jälkeen huomioitavaa Kuvauksen jälkeen kuvauskatetri poistetaan ja Teidät siirretään kuvaushuoneen vieressä olevaan huoneeseen. Sisäänvientikatetri poistetaan ja pistokohtaa painetaan kunnes vuoto lakkaa (vähintään noin 10 minuuttia). Pistokohta peitetään puhtaalla, kuivalla sidetaitoksella. Lyhyen alkutarkkailun jälkeen potilaskuljettaja vie Teidät jatkoseurantaan vuodeosastolle/poliklinikalle (avohoitotalo). Nivustaipeen pistoalueen kastumista tulee välttää vuorokauden ajan. Suihkussa voitte käydä tutkimusta seuraavana päivänä. Saunomista ja kylpemistä on syytä välttää 1-2 vuorokautta. Pistokohdan päällä pidetään hiekkapussia 2-3 tuntia, minkä ajan Teidän tulee maata selällään. Sen jälkeen voitte vapaasti vaihtaa asentoa vuoteessa. Vuodelevon kokonaispituus on tavallisesti 5 tuntia. Pitempi vuodelepo on tarpeen esimerkiksi jos teillä on veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito. Erityisaiheesta valtimon pistokohta voidaan sulkea mekaanisesti sulkulaitteella. Voitte liikkua normaalisti tutkimusta seuraavana päivänä jos sairautenne ei muuta edellytä. Aktiivisempi liikunta (esimerkiksi urheilu) on sopivaa aloittaa parin vuorokauden kuluttua tutkimuksesta. Verenohennushoito tai muu veren hyytymishäiriö saattavat pidentää näitä aikoja. Voitte nauttia nesteitä tutkimuksen jälkeen normaalisti. Ruokailun aloittamista suosittelemme siirrettäväksi siihen asti (2-3 tuntia) kunnes hiekkapussi nivustaipeesta on poistettu ja todetaan punktiokohdan parantuneen normaalisti.
5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 5 (5) Liite. POTILASPALAUTELOMAKE Liite. POTILASPALAUTELOMAKE Aivoverenkierron katetriangiografia Nimi: Tutkimuspäivä: Osasto: Palautteen voitte antaa myös nimettömänä ilman edellä olevien tietojen kirjaamista. Mielipiteenne saamastanne suullisesta informaatiosta: Kuka antoi ja arvionne siitä? Kokemuksenne tutkimuksesta: Myönteistä? Kielteistä? Arvio röntgenin henkilökunnan (lääkärit, hoitajat, vahtimestarit) toiminnasta:. Kiitokset vaivannäöstä! Palautus putkiposti Interventionaalinen neuroradiogia Katetriangiografiat ja endovaskulaariset hoidot 3d-angio, Keskusröntgen, Kuvantamisen vastuualue, PL 50,. Puh (ma-pe klo 7:30-16:00) Topi Siniluoto Matti Isokangas Kaarina Blomster osastonylilääkäri erikoislääkäri vastaava röntgenhoitaja topi.siniluoto@ppshp.fi matti.isokangas@ppshp.fi kaarina.blomster@ppshp.fi
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
LisätiedotMAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1(5) MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN Olette tulossa sisäkorvan tutkimukseen. Teitä tutkitaan samana päivänä magneettikuvauslaitteella
LisätiedotAngiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet
Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät
LisätiedotPotilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen
Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotSydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus
Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus Tutkimusaika Sinulle on varattu aika PET-TT tutkimukseen. Tutkimuksen kokonaiskesto on 2-4 tuntia, josta osa on vuodelevossa. Varsinainen kuvaus kestää
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotSILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS
1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotOhjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle
1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotSÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015
SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1. Pneumokefalus: Karmustiini-implantteihin
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotKUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä
KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä Sisältö Kaikki alkaa lähetteestä VSKK:n ammattilaisohjeet Valmistautuminen magneettitutkimukseen
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotOpas BBBD -hoitoa saavalle
Opas BBBD -hoitoa saavalle SISÄLLYSLUETTELO Mikä on BBBD-hoito?... 3 BBBD-hoitoon valmistautuminen... 5 Mitä sairaalassa tapahtuu?... 7 BBBD-hoitojen välissä... 9 BBBD-hoidon aikana huomioitavia asioita...
LisätiedotUsein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista
Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti
LisätiedotPaksusuolen CT-tutkimus (tietokonetomografiatutkimus), kaasutäyttö
Paksusuolen CT-tutkimus (tietokonetomografiatutkimus), kaasutäyttö Sinulle on varattu aika / 20 klo paksusuolen CTtutkimukseen. Tietokonetomografia (lyhenne CT tai TT) on kuvausmenetelmä, jolla saadaan
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotPRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO
TIETOA ETEISVÄRINÄSTÄ JA SEN HOIDOSTA PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO Sinulla 4. Jos verihyytymä päätyy aivoverisuoneen ja tukkii sen, se aiheuttaa aivoinfarktin eli
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotTERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
LisätiedotRÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE
LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN
LisätiedotLöydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.
Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotAivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä
Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPOTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine. Hanna-Mari Kalliokoski Seuraava
POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine OPPAAN TARKOITUS Tässä oppaassa käsitellään PET-TT-tutkimuspäivän kulkua sekä annetaan lisätietoa siitä. Oppaassa käydään läpi esivalmisteluohjeita
LisätiedotVASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE UUSI TOIMINTAMALLI, MIKÄ MUUTTUI Terveyspalvelut omalta terveysasemalta oman yhteyshenkilön kautta Kaikissa muissa, paitsi hätätapauksissa,
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotLapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus
YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle
LisätiedotHIV-potilaan hoitotyö K-SKS
HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotPotilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle
1 (6) Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotPAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA)
1 PAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA) TUTKIMUKSEN SUORITUS Paksusuolen tähystys tehdään taipuisalla tähystimellä, joka viedään peräaukon kautta paksusuoleen. Paksusuolen tähystyksessä pyritään katsomaan
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMitä leikkausosastolla tapahtuu
Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotAikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa
Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Ruuansulatuskanavan ja virtsateiden alueen läpivalaisututkimukset 4.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Luentokerrat 4.12. klo 8.15-10.30 yleistä 7.12. klo
LisätiedotTietoa nielurisaleikkauksesta
Aikuispotilaat >> Tietoa nielurisaleikkauksesta Tietoa nielurisaleikkauksesta Nielurisaleikkaus on nopea kirurginen toimenpide, joka suoritetaan nukutuksessa. Leikkaus voidaan suorittaa kahdella eri tavalla.
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotSuositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.
Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotKNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes
KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa
LisätiedotPäiväkirurgiset koulutuspäivät
Päiväkirurgiset koulutuspäivät Gynekologisen potilaan hoitoprosessi 21.9.2016 Salla Westman Gynekologiset potilaat leikkausjonoon 1. Lääkärin vastaanotolta naistentautien poliklinikalta 2. Erikoislääkärin
LisätiedotPotilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle
1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotANVISNING FÖR BESTÄLLNING AV HJÄRNANS, HALS- OCH RYGGRADENS, LUNGORNAS OCH MEDIASTINUM, CT-UROGRAFI, AORTA OCH EXTREMITETERNAS CT-UNDERSÖKNING
ANVISNING FÖR BESTÄLLNING AV HJÄRNANS, HALS- OCH RYGGRADENS, LUNGORNAS OCH MEDIASTINUM, CT-UROGRAFI, AORTA OCH EXTREMITETERNAS CT-UNDERSÖKNING Krea tas senast 1 vecka före undersökningen och får vara högst
Lisätiedot1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.
PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotTasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi
Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotNÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille
LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen
LisätiedotLÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA
PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotSISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12
TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner
LisätiedotPotilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle
1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa
LisätiedotTervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A
Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta
Lisätiedot