AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA )

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA )"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1 (5) AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA ) Ohje sisältää tietoa Teille varatusta tutkimuksesta. Ohje sopii myös lähiomaistenne informointiin. Lapsipotilaan kohdalla ohje on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen vanhemmille. Jos haluatte lisää etukäteistietoa tutkimuksesta, vastaamme mielellään kysymyksiinne. Tutkimukseen tullessanne Teillä on myös mahdollista saada lisätietoa henkilökunnaltamme. Potilasohjeen mukana on Potilaspalautelomake (Liite, sivu 5), millä voitte halutessanne esittää palautteenne. Pyytäkää vuodeosaston/poliklinikan (avohoitotalo) henkilökuntaa toimittamaan lomake yksikköömme (putkiposti: 3706). Voitte kommentoida kokemuksianne kirjeitse, sähköpostilla tai puhelimitse myös sairaalasta päästyänne. Toivomme saavamme tietää, jos Teillä kuvauksen jälkeen ilmenee oireita, joiden epäilette jollain tapaa liittyvän tehtyyn tutkimukseen. Pyydämme Teitä huomioimaan, että emme voi antaa tarkkaa kellonaikaa tutkimuksellenne. Kuvausten kestot vaihtelevat ja kiireellisemmät kuvaukset ja hoidot voivat muuttaa tutkimusjärjestystä. Tämä koskee varsinkin potilashoitoja, jotka voivat kestää useita tunteja. Päivystysluonteiset hoidot voivat siirtää vähemmän kiireellisiä kuvauksia ja hoitoja seuraavaan päivään tai vieläkin myöhemmäksi. Olemme kiitollisia saamastamme palautteesta. Se auttaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen. Antamianne tietoja käsittelemme luottamuksellisina. Yhteistyöterveisin, Topi Siniluoto, osastonylilääkäri, radiologian dosentti, Matti Isokangas, radiologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Kaarina Blomster, vastaava hoitaja, erikoisröntgenhoitaja, Interventionaalinen Neuroradiologia Katetriangiografiat ja endovaskulaariset hoidot Keskusröntgen, Kuvantamisen vastuualue, PL 50, Puh (ma-pe klo 7:30-15:00)

2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 2 (5) Fax Kuvausaiheet Katetriangiografia on tarkin aivoverenkierron (=pään ja kaulan verisuonten valtimoiden & laskimoiden) tutkimusmenetelmä. Tutkimuskohteena on tavallisesti aivojen tai kaulan alueen verisuonitauti, harvemmin muu aivojen ulkopuolinen pään tai kasvojen alueen verisuonisairaus. Kuvausaiheita ovat: 1. Verisuoniahtaumien ja tukosten olemassaolon ja laajuuden selvittäminen 2. Aivojen ja pään alueen verenvuotojen syiden tutkiminen 3. Aivovaltimopullistumien ( aneurysma ) ja verisuoniepämuodostumien olemassaolon, sijainnin ja anatomian määrittäminen 4. Lukinkalvonalaisen verenvuodon aiheuttaman aivovaltimoiden supistustilan ( spasmi ) tutkiminen 5. Vamman seurauksena tai itsestään syntyneen verisuonivaurion ( dissekaatio, pseudoaneurysma ) olemassaolon ja laajuuden tutkiminen 6. Kasvainten verenkierron selvittäminen 7. Verisuonitulehduksen ( vaskuliitti ) toteaminen ja laajuuden määritys 8. Synnynnäisten verisuonipoikkeavuuksien ( anomalia ) ja anatomisten vaihteluiden ( variaatio ) toteaminen ja määrittäminen 9. Kallonsisäisten laskimotukosten toteaminen 10. Verisuonianatomian tutkiminen hoidon suunnittelemiseksi ja / tai annetun hoidon tehon toteamiseksi Vasta-aiheet Tutkimukselle ei ole ehdottomia vasta-aiheita. Suhteellisia vasta-aiheita ovat: 1. Varjoaineallergia (jodiallergia) 2. Hyvin matala tai hyvin korkea verenpainetaso 3. Verenvuotohäiriö tai verenvuototaipumus (myös lääkityksestä johtuva) 4. Munuaisten vajaatoiminta 5. Sydämen vajaatoiminta 6. Tablettihoitoinen diabetes, johon metformiinilääkitys (kauppanimet: Diformin, Glucophage, Metforem, Oramet, Janumet, Competact, Eucreas). 7. Raskaus Näissä tiloissa tutkimus voi vaatia erityistoimia, esimerkiksi lääkityksen muuttamista tai lääkityksen tilapäistä keskeyttämistä (esim. metformiini tai veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito, mm. Marevan). Komplikaatiot Pysyvät neurologiset tai muut pysyvät komplikaatiot ovat harvinaisia ja niiden ilmaantuvuus on luokkaa 1 promille tai vähemmän (1/1000 tutkimusta). Vakavien ja henkeä uhkaavien komplikaatioiden riski on hyvin pieni (1/10000 tutkimusta). Mahdollisia komplikaatioita ovat ohimenevä tai pysyvä aivoverenkiertohäiriö (aivoinfarkti), silmän verenkierron häiriö, valtimokatetroinnista johtuva

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 3 (5) verisuonivaurio, nivustaipeen pistokohdan tai muu verenvuoto, varjoainereaktio, munuaisten toiminnan tilapäinen tai pysyvä huononeminen, verenpaineen tai valtimosykkeen lasku, sydämen toiminnan tai muu verenkierron tilan huononeminen ja röntgensäteilyn mahdolliset haittavaikutukset. Tutkimukseen valmistautuminen Teidän tulee olla ravinnotta vähintään 4 tunnin ajan ennen tutkimusta. Lääkkeenne voitte ottaa normaalisti pienen nestemäärän kera myös tutkimuspäivän aamuna. Nesteenpoistolääkkeet otetaan kuitenkin vasta tutkimuksen jälkeen. Teidän tulee myös huomioida ja noudattaa osaston tai poliklinikan henkilökunnan mahdollisesti määräämiä muutoksia lääkehoidossanne tutkimusta edeltävinä päivinä. Verikokeet otetaan vuodeosastolle saavuttuanne tai osaston/poliklinikan ohjeen mukaan etukäteen terveyskeskuksessanne. Osastolla/poliklinikalla (avohoitotalo) Teille laitetaan muovikanyyli vasemman yläraajan pinnalliseen laskimoon ja aloitetaan nestetiputus. Metalliset esineet näkyvät röntgentutkimuksessa ja saattavat peittää näkyvyyttä haitallisesti. Tämän vuoksi pyydämme, että riisutte kaulan ja pään alueelta metalliset korut (hiussoljet, korvakorut, kaulaketjut ja lävistykset) ja jätätte ne vuodeosastolle/poliklinikalle säilytykseen. Tutkimuksen suorittaminen Potilaskuljettaja (tai sairaanhoitaja) hakee/tuo Teidät röntgenosastolle. Tutkimushuoneessa röntgenhoitaja ottaa Teidät vastaan. Siirryttyänne tutkimuspöydälle hän kytkee Teidät valvontalaitteeseen, joilla seurataan verenpainetta, sydämen toimintaa (syke ja sydänfilmi = elektrokardiografia / EKG) sekä veren happikyllästeisyyttä (happisaturaatio). Teiltä poistetaan ihokarvat nivustaipeista ja alue pestään desinfioivalla nesteellä. Tämän jälkeen teidät peitellään steriilillä liinalla. Tutkimus tehdään yleensä oikean nivustaipeen valtimopunktiosta, mutta voidaan tehdä myös vasemmalta. Röntgenlääkäri puuduttaa pistokohdan. Onnistuneen valtimopunktion jälkeen suoneen laitetaan lyhyt sisäänvientikatetri. Sen läpi viedään varsinainen kuvauskatetri kuvattaviin valtimoihin. Toimenpide tehdään röntgenläpivalaisukontrollissa. Kuvauskatetrin viemisessä haluttuun kohteeseen käytetään apuna kärjestään muotoiltua metallivaijeria. Pistokohdan puudutus, valtimoon pistäminen ja sisäänvientikatetrin laittaminen saattaa aiheuttaa lievän kiputuntemuksen nivustaipeessa. Kuvauskatetrin vieminen kuvauskohteeseen ei aiheuta tuntemuksia eikä kipua. Kuvauksessa valtimoon ruiskutetaan jodia sisältävää varjoainetta ja otetaan kuvasarja. Varjoaineruiskutus voi aiheuttaa ohimenevän paikallisen lämmöntunteen, näköhäiriöitä, esimerkiksi sahalaitakuvioita tai muita valoilmiöitä, tai huimausta. Kukin kuvaus kestää sekuntia. Varjoaineruiskutus tehdään tavallisesti koneellisesti varjoaineruiskun avulla. Röntgenlääkäri voi joskus ruiskuttaa varjoaineen myös käsin.

4 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 4 (5) Kuvauksen aikana voitte hengittää. Tarkkojen kuvien aikaansaamiseksi on tärkeää, että olette liikkumatta. Tuemme siksi päänne kevyesti nauhalla tutkimuksen ajaksi. Tarkat kuvat ovat edellytys luotettavalle diagnostiikalle. Joskus (tajuton potilas, muusta syystä hyvin huonokuntoinen tai yhteistyökyvytön potilas tai lapsipotilas) tutkimus on tarpeen tehdä nukutuksessa (yleisanestesiassa). Aivot saavat verta neljää kaulavaltimoa pitkin (kaksi pään valtimoa ja kaksi nikamavaltimoa). Täydellinen aivoverenkierron kuvaus on usein tarpeen ensimmäisessä tutkimuksessa. Hoitotuloksen seurannassa riittää suppeampi kuvaus. Tarkka kuvausprotokolla riippuu mm. tutkimusaiheesta, verisuoniston tilasta ja eräistä muista seikoista ja valitaan yksilöllisesti. Epäiltäessä aivojen alueen verisuonisairautta (esim. aivoverenvuotopotilaat) keskitytään aivoverisuonten tutkimiseen. Sen sijaan aivojen verenkiertohäiriöiden syitä selviteltäessä niin aivoverisuonten kuin kaulavaltimoidenkin tilan tarkka selvittäminen on tarpeen. Erikoiskuvaustekniikkana on 3d-kuvaus (3-dimensionaalinen rotaatioangiografia). 3d-kuvauksessa laitteisto pyörähtää kuvausalueen ympäri. Kuvaustieto siirretään työasemalle, jolla kuvatuista verisuonista tehdään kolmiulotteinen kuva. 3d-kuvaus on erityisen arvokas aivovaltimoiden pullistumia (aneurysma) tutkittaessa. Katetriangiografian kokonaiskesto on noin 1 ½ tuntia, josta valtimoiden katetrointien ja kuvausten osuus on noin ½ tuntia (vaihteluväli minuuttia). Tutkimuksen jälkeen huomioitavaa Kuvauksen jälkeen kuvauskatetri poistetaan ja Teidät siirretään kuvaushuoneen vieressä olevaan huoneeseen. Sisäänvientikatetri poistetaan ja pistokohtaa painetaan kunnes vuoto lakkaa (vähintään noin 10 minuuttia). Pistokohta peitetään puhtaalla, kuivalla sidetaitoksella. Lyhyen alkutarkkailun jälkeen potilaskuljettaja vie Teidät jatkoseurantaan vuodeosastolle/poliklinikalle (avohoitotalo). Nivustaipeen pistoalueen kastumista tulee välttää vuorokauden ajan. Suihkussa voitte käydä tutkimusta seuraavana päivänä. Saunomista ja kylpemistä on syytä välttää 1-2 vuorokautta. Pistokohdan päällä pidetään hiekkapussia 2-3 tuntia, minkä ajan Teidän tulee maata selällään. Sen jälkeen voitte vapaasti vaihtaa asentoa vuoteessa. Vuodelevon kokonaispituus on tavallisesti 5 tuntia. Pitempi vuodelepo on tarpeen esimerkiksi jos teillä on veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito. Erityisaiheesta valtimon pistokohta voidaan sulkea mekaanisesti sulkulaitteella. Voitte liikkua normaalisti tutkimusta seuraavana päivänä jos sairautenne ei muuta edellytä. Aktiivisempi liikunta (esimerkiksi urheilu) on sopivaa aloittaa parin vuorokauden kuluttua tutkimuksesta. Verenohennushoito tai muu veren hyytymishäiriö saattavat pidentää näitä aikoja. Voitte nauttia nesteitä tutkimuksen jälkeen normaalisti. Ruokailun aloittamista suosittelemme siirrettäväksi siihen asti (2-3 tuntia) kunnes hiekkapussi nivustaipeesta on poistettu ja todetaan punktiokohdan parantuneen normaalisti.

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 5 (5) Liite. POTILASPALAUTELOMAKE Liite. POTILASPALAUTELOMAKE Aivoverenkierron katetriangiografia Nimi: Tutkimuspäivä: Osasto: Palautteen voitte antaa myös nimettömänä ilman edellä olevien tietojen kirjaamista. Mielipiteenne saamastanne suullisesta informaatiosta: Kuka antoi ja arvionne siitä? Kokemuksenne tutkimuksesta: Myönteistä? Kielteistä? Arvio röntgenin henkilökunnan (lääkärit, hoitajat, vahtimestarit) toiminnasta:. Kiitokset vaivannäöstä! Palautus putkiposti Interventionaalinen neuroradiogia Katetriangiografiat ja endovaskulaariset hoidot 3d-angio, Keskusröntgen, Kuvantamisen vastuualue, PL 50,. Puh (ma-pe klo 7:30-16:00) Topi Siniluoto Matti Isokangas Kaarina Blomster osastonylilääkäri erikoislääkäri vastaava röntgenhoitaja

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa

Lisätiedot

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1(5) MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN Olette tulossa sisäkorvan tutkimukseen. Teitä tutkitaan samana päivänä magneettikuvauslaitteella

Lisätiedot

Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet

Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät

Lisätiedot

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus

Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus Sydänlihaksen aineenvaihdunnan laaja PET-TT tutkimus Tutkimusaika Sinulle on varattu aika PET-TT tutkimukseen. Tutkimuksen kokonaiskesto on 2-4 tuntia, josta osa on vuodelevossa. Varsinainen kuvaus kestää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Opas BBBD -hoitoa saavalle

Opas BBBD -hoitoa saavalle Opas BBBD -hoitoa saavalle SISÄLLYSLUETTELO Mikä on BBBD-hoito?... 3 BBBD-hoitoon valmistautuminen... 5 Mitä sairaalassa tapahtuu?... 7 BBBD-hoitojen välissä... 9 BBBD-hoidon aikana huomioitavia asioita...

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä

KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä Sisältö Kaikki alkaa lähetteestä VSKK:n ammattilaisohjeet Valmistautuminen magneettitutkimukseen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine. Hanna-Mari Kalliokoski Seuraava

POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine. Hanna-Mari Kalliokoski Seuraava POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine OPPAAN TARKOITUS Tässä oppaassa käsitellään PET-TT-tutkimuspäivän kulkua sekä annetaan lisätietoa siitä. Oppaassa käydään läpi esivalmisteluohjeita

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (6) Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

ANVISNING FÖR BESTÄLLNING AV HJÄRNANS, HALS- OCH RYGGRADENS, LUNGORNAS OCH MEDIASTINUM, CT-UROGRAFI, AORTA OCH EXTREMITETERNAS CT-UNDERSÖKNING

ANVISNING FÖR BESTÄLLNING AV HJÄRNANS, HALS- OCH RYGGRADENS, LUNGORNAS OCH MEDIASTINUM, CT-UROGRAFI, AORTA OCH EXTREMITETERNAS CT-UNDERSÖKNING ANVISNING FÖR BESTÄLLNING AV HJÄRNANS, HALS- OCH RYGGRADENS, LUNGORNAS OCH MEDIASTINUM, CT-UROGRAFI, AORTA OCH EXTREMITETERNAS CT-UNDERSÖKNING Krea tas senast 1 vecka före undersökningen och får vara högst

Lisätiedot

PAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA)

PAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA) 1 PAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA) TUTKIMUKSEN SUORITUS Paksusuolen tähystys tehdään taipuisalla tähystimellä, joka viedään peräaukon kautta paksusuoleen. Paksusuolen tähystyksessä pyritään katsomaan

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Ruuansulatuskanavan ja virtsateiden alueen läpivalaisututkimukset 4.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Luentokerrat 4.12. klo 8.15-10.30 yleistä 7.12. klo

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN NEBULA-JÄRJESTELMÄ TAVOITTEENA TÄYDELLISYYS Marcos Mefar on erikoistunut lääkesumuttimiin ja pyrkii kehittämään laitteita, joilla sisäänhengitettävän lääkkeen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012 Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat Henri Määttälä & Maarit Honkala SISÄLLYS Sähköhoito 3 Potilaan oikeudet 5 Informoiminen potilaalle 6 Potilaan kokemus sähköhoidosta 8 Milloin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A

Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Tervetuloa kirurgian osastolle 4 / Pääty A Kirurgian vuodeosasto 4 / Pääty A Osasto sijaitsee sairaalan 4. kerroksessa. Osastolla hoidetaan gastroenterologian, urologian, korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen

Lisätiedot