Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle
|
|
- Marja Virtanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio Liite 4 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ Opetusneuvos Leena Nissilä Taustaa Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine sisältää vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa 11 eri oppimäärää: - suomi äidinkielenä - ruotsi äidinkielenä - saame äidinkielenä - romani äidinkielenä - viittomakieli äidinkielenä - muu oppilaan äidinkieli - suomi toisena kielenä - ruotsi toisena kielenä - suomi saamenkielisille - suomi viittomakielisille - ruotsi viittomakielisille Näiden lisäksi perusteiden liitteenä on suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus on näin perusopetusta täydentävää opetusta. Kenelle suomea tai ruotsia toisena kielenä? Tuntijakoasetuksen (1435/2001) mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä -oppilaiden määrän kehitys perusopetuksessa selviää seuraavasta taulukosta. Vuosi vuosiluokat 1 6 vuosiluokat 7 9 yhteensä Ruotsi toisena kielenä -oppilaiden määrät sen sijaan ovat olleet viime vuosina seuraavat:
2 2 Vuosi vuosiluokat 1 6 vuosiluokat 7 9 yhteensä Opetusministeriön ja Opetushallituksen valtakunnallisen selvityksen mukaan vuonna 2005 pääkaupunkiseudun kolmen kunnan yhteinen oppilasmäärä muodostaa 60 % kaikista suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppilaista. Viidessä suuressa kunnassa on kyselyn vastausten perusteella 73 % kaikista suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppilaista. 15 suurimmassa tässä selvityksessä olevassa kunnassa on 90 % kaikista suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti opiskelevista oppilaista. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen määrä Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään kunnissa vaihtelevasti, koska opetuksesta ei ole tarkkoja säädöksiä. Vuonna 2005 noin 12 % maahanmuuttajaoppilaista sai suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta koko äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimäärän. Kaikkein yleisin on kuitenkin tilanne, jolloin maahanmuuttajaoppilaat ovat osan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneista suomi tai ruotsi äidinkielenä -tunneilla yhdessä natiivisuomalaisten kanssa ja saavat esimerkiksi 1 2 tuntia viikossa erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Lisäksi koko maassa arviolta neljäsosa (25 %) kaikista maahanmuuttajaoppilaista ei saa edelleenkään lainkaan erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Näissä tapauksissa saattavat turhautua sekä maahanmuuttaja, opettaja että suomalaiset oppilaat. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen rahoitus Pääsääntöisesti kunnan on tarkoitettu rahoittavan suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetus normaalista valtionosuudesta osana koulun opetusta tai koulun tukiopetusresursseista. Onhan kysymys pakollisen oppiaineen pakollisesta oppimäärästä. Vuoden 2006 alusta lähtien opetuksen järjestäjä on saanut kuitenkin korotettua valtionosuutta vieraskielisistä oppilaista perusopetuksessa. Vuoden 2010 alusta lähtien tämä korotus on 6 17-vuotiaista vieraskielisistä kunnan asukkaista. Lisäksi opetuksen järjestäjä on voinut hakea Opetushallitukselta erillistä valtionavustusta maahanmuuttajaoppilaan suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeen neljä vuotta oppilaan maahantulosta. Rahoitusta on voinut hakea yhdestä opetustunnista viikossa koulua kohden ja opetustunnista viikossa opetukseen oikeutettua oppilasta kohden. Tästä valtionavustuksesta noin 75 % on haettu suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja noin 25 % muiden aineiden tukiopetukseen. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus on ollut mahdollista järjestää joko osana koulun opetusta ja/tai erillisten resurssien turvin (koulun tukiopetusresurssien tai maahanmuuttajien tukiopetukseen tarkoitetun erillisen valtionavustuksen avulla). Vuoden 2010 alusta voimaan tullut opetusministeriön asetus muuttaa opetuksesta myönnettävän valtionavustuksen ehtoja siten, että rahoitusta voi hakea Opetushallitukselta kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Mikäli opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun opetukseen oikeutettuja oppilaita vähemmän kuin neljä, voi
3 3 Oppimistulokset laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta. Jatkossa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeen ovat oikeutettuja ne vieraskieliset oppilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimistuloksia on selvitetty kerran, vuonna 1996 (Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito perusopetuksen päättövaiheessa). Tutkimukseen osallistui 90 maahanmuuttajaoppilasta 18 yläasteelta eri puolilta maata. He muodostivat hyvin heterogeenisen joukon, sillä mukana oli vuotiaita ja 12:n eri kielen puhujia, jotka olivat käyneet Suomessa koulua 1 9 vuotta. Myös oppilaiden saaman oman äidinkielensä ja suomen kielen opetuksen määrä ja luonne olivat vaihdelleet suuresti. Toiset olivat saaneet äidinkielensä opetusta säännöllisesti ja toiset eivät lainkaan, ja suomen kielen opetuksenkin vuosittainen tuntimäärä oli vaihdellut noin sadasta runsaaseen kolmeensataan tuntiin eriytetyn opetuksen (esim. suomi toisena kielenä -opetus tai tukiopetus) osuuden ollessa siitä %. Noin kaksi kolmannesta tutkimukseen osallistuneista oppilaista oli ehtinyt peruskoulun päättövaiheeseen mennessä saavuttaa sellaisen kielitaidon, jonka varassa esimerkiksi opetuskeskustelun seuraaminen ja siihen osallistuminen, oppikirjojen tekstin ymmärtäminen ja omien mielipiteiden ja ajatusten suullinen ja kirjallinen esittäminen luonnistuvat jo melko hyvin. He olivat tyypillisesti joko viimeistään ala-asteen puolivälissä Suomeen melko etäisistä kulttuureista tulleita oppilaita, jotka olivat saaneet runsaasti eriytettyä suomenopetusta, tai vähintään kolme vuotta Suomessa asuneita venäjänkielisiä, joista pääosa oli kuullut suomea jonkin verran lapsuudessaan. Myös kaikki vironkieliset ylsivät tälle tasolle, vaikka jotkut heistä olivat asuneet Suomessa vasta vuoden; tämä osoittaa läheisen kielisukulaisuuden nopeuttavan suomen kielen oppimista ainakin alkuvaiheessa. Noin kolmanneksella arviointiin osallistuneista maahanmuuttajaoppilaista oli suomen kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa vielä sellaisia vaikeuksia, jotka häiritsevät selvästi esimerkiksi koulunkäyntiä, tiedotusvälineiden seuraamista ja selviytymistä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa suomalaisten kanssa. He tarvitsisivat vahvoja tukitoimia vielä peruskoulun jälkeenkin, jotta he suoriutuisivat esimerkiksi jatkoopinnoissa ja pystyisivät hoitamaan asioitaan omatoimisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Nämä oppilaat olivat yleensä tulleet Suomeen vasta ala-asteen loppupuolella tai yläasteen aikana. Useat heistä puhuvat suomea jo hyvinkin sujuvasti, minkä perusteella ulkopuoliselle syntyy helposti vaikutelma vahvasta ja monipuolisestakin kielenhallinnasta. Kielelliset valmiudet eivät kuitenkaan ole ehkä runsaastakaan eriytetystä suomen kielen opetuksesta huolimatta ehtineet vielä kehittyä tasolle, joka riittäisi muuallakin kuin yksinkertaisissa arjen asiointitilanteissa tai kasvokkaiskeskustelussa tuttavien kesken. Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta. Jos oppilas kuitenkin opiskelee jollakin muulla kuin omalla äidinkielellään, tulee myös tästä toisesta kielestä hänen kouluoppimisensa perusta. Ellei oppilas etene suomi toisena kielenä -opinnoissaan, on hänen vaikea edetä missään muissakaan kouluopinnoissa. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on siis kohtuullisen normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. (Pisa 2006.) Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen PISA tutkimusarvioinnin mukaan maahanmuuttajalapset saavat Suomessa niin hyvää perusopetusta, että myös heidän Pisa-osaamisensa on korkeammalla tasolla kuin
4 4 Opetussuunnitelmat OECD-maiden maahanmuuttajilla. Tutkimus koskee sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajia. Vaikka Suomessa PISA 2006-tutkimukseen osallistujista olikin vain noin 3 prosenttia ulkomaalaistaustaisia, hyviä oppimistuloksia ei voida selittää heidän vähäisellä määrällään. Kun Pisa 2006-tutkimuksen Suomen ja muiden maiden tuloksia on verrattu maahanmuuttajien osalta, on havaittu, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat saavat jopa 50 PISA-pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa asuvat maahanmuuttajaoppilaat saavat siis keskimäärin hyvää opetusta. Mutta haasteita riittää Euroopan ovien avautuessa yhä suuremmille maahanmuuttajamäärille. Koulutuksessa on osattava ennakoida maahanmuuttajien tarpeet ja kielen oppimisen tärkeys. Kansainvälisiä tuloksia täydentää Opetushallituksen tekemä tutkimusraportti Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä ( 2008). Opetushallituksen raportin mukaan maahanmuuttajaoppilaat suoriutuvat heikommin suomenkielisiin verrattuna esim. 5. ja 6. luokan oppimistuloksissa ympäristö- ja luonnontiedon ja matematiikan osalta sekä 9. luokan matematiikassa ja äidinkielessä selkeästi heikommin. Lisäksi noin kolmannes maahanmuuttajaoppilaista kuuluu heikoimmin menestyneiden kymmenykseen, mutta joukossa on myös erinomaisen hyvin suoriutuvia. Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa kuitenkin vähemmän kuin alemmilla luokilla Kun vertaa vuoden 1994 ja 2004 suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteita, vuoden 2004 perusteissa sisällöt ovat tarkentuneet ja niissä on tapahtunut jonkinasteinen paradigman siirtymä: uudemmat perusteet ovat lähempänä vieraan ja toisen kotimaisen kielen perusteita kuin aikaisemmin. Vuoden 2004 perusteissa näkyy myös se, että suomi toisena kielenä -opetus liittyy saumattomasti oppilaan muuhun koulutyöhön ja luo sille kielellisiä edellytyksiä. Arvioinnin osalta perusteet muuttuivat oleellisesti. Vuoden 1994 perusteiden mukaan suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän arvosana ja maahanmuuttajien oman äidinkielen arvosana muodostivat todistukseen keskiarvon äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Vuoden 2004 perusteiden mukaan ainoastaan suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärä arvioidaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi on perusteasiakirjan liitteenä, joten oman äidinkielen opetus on näin perusopetusta täydentävää opetusta. Näin ollen siitä annetaan erillinen osallistumistodistus, jonka arvosanaa ei lasketa todistuksen keskiarvoon. Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteet on laadittu siten, että niiden mukainen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus vastaa viikkotunneiltaan suomi tai ruotsi äidinkielenä -opetusta. Suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärien sisältöjä ja tavoitteita ei ole jaettu vuosiluokittain tai nivelkohdittain eteneviksi kokonaisuuksiksi, koska oppilaat aloittavat suomi toisena kielenä -opinnot hyvin erilaisin edellytyksin. Lähtökohtien erilaisuutta aiheuttavat paitsi erot suomen kielen taidoissa myös oppilaan oma äidinkieli ja kulttuuri sekä kodin mahdollisuus tukea oppilaan koulunkäyntiä. Niinpä suomea jo kohtalaisesti osaavien oppilaiden kohdalla voidaankin osa sisällöistä jättää opettamatta ja opettaa niiden sijaan joitakin suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen lähtökohtana onkin oppilaan suomen/ruotsin kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Oppilashan voi aloittaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opiskelun millä luokalla tahansa. Tällöin oppilaan kielitaito voi olla nolla tai kohtalainen tai jotain siltä väliltä. Tästä seuraa puolestaan oppilaiden tarpeiden yksilöllisyys.
5 5 Suomen tai ruotsin kieli on maahanmuuttajataustaisille oppilaille sekä oppimisen kohde että sen väline. Tästä syystä on tärkeää, että maahanmuuttajaoppilas saa perusopetuksen aikana vankan suomen kielen taidon. Muiden kouluaineiden opinnoissa menestyminen edellyttää yhteistyötä eri opettajilta. Suomi ja ruotsi toisena kielenä oppimäärien opetussuunnitelman perusteissa on käytössä eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Perusteissa asteikon avulla ilmaistaan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan kielitaidon osalta. Kuitenkin kielitaito parhaimmillaan sisältää paljon kulttuurista osaamista. Maahanmuuttajalle kulttuuriosaaminen on välttämätöntä. Jotta kulttuuriosaamisen merkitys tulisi täysin näkyväksi, on päättöarvioinnin kriteereihin lisätty kielitaidon tason lisäksi kulttuuritaidot. Opetussuunnitelmaseurannan tuottama tieto Opettajatilanne Seurannassa käsitellyt suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmat vastaavat hyvin perusteiden linjauksia. Niissä sanotaan myös selvästi se, kenelle opetetaan suomea toisena kielenä. Suurin ongelma opetussuunnitelmissa on se, että niissä ei mainita, kuinka paljon ja kuinka kauan erillistä suomi toisena kielenä -opetusta annetaan, vaikka perusteissa sanotaan, että opetuksesta laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Ainoastaan yhden koulun opetussuunnitelmassa mainitaan, että erillisen suomi toisena kielenä -opetuksen laajuus riippuu oppilaan kielitaidosta. Keskeinen puute opetussuunnitelmissa on myös se, että suomi toisena kielenä -oppisisällöt on niissä yleensä jaettu vuosiluokittain eteneväksi kokonaisuudeksi, mikä on vastoin opetussuunnitelman perusteita, tai sitten opetussuunnitelmassa ei ole lainkaan näkyvissä sitä, miten opetus on tarkoitus järjestää. Ainoastaan yhden kunnan opetusuunnitelmassa oppisisällöt oli jaettu kielitaidon mukaisiin tasoihin. Opetussuunnitelmissa voisivat selkeämmin näkyä myös suomi toisena kielenä -opetuksen paikalliset painotukset esim. kohdissa puhutun ja kirjoitetun kielen ero ja puhutun kielen vaihtelu. Päättöarvioinnin kriteerit on yleensä lainattu suoraan perusteista eli ne ovat perusteiden mukaiset. Yhden koulun opetussuunnitelmasta päättöarvioinnin kriteerit puuttuvat. Yhden kunnan opetussuunnitelmassa on lisäksi annettu päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 5. Yhden kunnan opetussuunnitelmassa on laadittu hyvän osaamisen kuvauksia myös muuhun kuin päättövaiheeseen. Kelpoisuus antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta on luokanopetuksessa luokanopettajalla ja aineenopetuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi valmistuneilla opettajilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta poiketen suomi toisena kielenä -opettajien virkoja ja toimia on runsaasti myös perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 kouluissa. Suomi toisena kielenä -opettajat suorittavat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot ja erikoistuvat suomen kielen opinnoissaan suomi toisena kielenä -alaan. Tällöin opettajalla on hyvät valmiudet opettaa sekä suomea toisena kielenä että äidinkieltä ja kirjallisuutta. Opettajan kelpoisuus myös määräytyy tehtävän perusteella. Siten työnantaja voi edellyttää suomi toisena kielenä -erikoistumisopintoja, vaikka virka onkin aina äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin virka tai toimi. Suomi toisena kielenä -opintoja voi suorittaa kaikissa niissä Suomen yliopistoissa, joissa voi valmistua myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Kahdessa yliopistossa on myös suomi toisena kielenä -professuuri (Helsinki ja Jyväskylä).
6 6 Opettajat Suomessa julkaisun mukaan suomi toisena kielenä -opettajia oli perusopetuksessa 128 ja ruotsi toisena kielenä -opettajia 2. Kelpoisia antamaan opetusta hoitamassaan tehtävässä suomi toisena kielenä -opettajista oli 68,8 % ja ruotsi toisena kielenä -opettajista 100,0 %. Opetusministeriön raportin (Opettajatarve maahanmuuttajataustaisten opetuksessa ja koulutuksessa) mukaan uusien opettajien tarve vuonna 2012 on 64 opettajaa. Pohdittavaa Perusopetuksen aikana saavutettu suomen kielen taito on maahanmuuttajalle tärkeä perusasteen jälkeisten opintojen sekä koko suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisen perusta. Maahanmuuttajien opetuksessa tulee panostaa erityisesti suomen tai ruotsin kielen hallintaan, joka luo pohjaa jatko-opinnoissa ja työelämässä menestymiselle sekä mahdollistaa kotoutumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetusministeriön uusi asetus tulee lisäämään mahdollisuutta saada enemmän erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta. Säädöspohjaa tulisi kuitenkin myös tarkentaa, jos halutaan, että opetusjärjestelyissä ei olisi niin paljon kuntakohtaista erilaisuutta ja siitä johtuvaa epätasa-arvoa. Nykyisen tuntijakoasetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden sanamuotojen välillä on myös pieni ero. Tuntijakoasetus ilmaisee suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksesta väljemmin: koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteiden sanamuoto sen sijaan on, että oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Toisen polven maahanmuuttajien määrän lisääntyessä tulee yhä enemmän ajankohtaiseksi pohtia myös sitä, voidaanko samoja tavoitteita ja sisältöjä ja erityisesti päättöarvioinnin kriteereitä soveltaa sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajiin. Suomi toisena kielenä -ala on viimeisten viidentoista vuoden aikana vakiintunut. Opettajankoulutus ja oppimateriaalituotanto ovat jo tyydyttävällä tasolla. Myös alan tutkimusta tehdään Suomessa enenevässä määrin, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin kipeästi lisää myös koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Ruotsi toisena kielenä -ala sen sijaan on vielä muotoutumassa, mutta voi hyödyntää Ruotsissa tehtyä tutkimusta ja materiaalituotantoa. Kansainvälisesti toisen kielen opetus on vielä käymistilassa. Monet maat ovat vasta luomassa siihen käytänteitä. Joissakin maissa taas ollaan vähentämässä opetusta lähinnä taloudellisista syistä maahanmuuttajien määrän kasvaessa.
Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12.
26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 Muistio 22.2.2010 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia
Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia
S2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia
LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen
Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
Horisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
Uudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
Uudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
Lisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
Suomen sanoin monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA
Suomen sanoin monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA S2 2008 SISÄLTÖ Mitä on suomi toisena kielenä -opetus? 4 Opetuksen järjestäminen 6 Kenelle S2-opetusta? 6 Millaisia ryhmiä? 7 Työjärjestyksen
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Valmistavanopetuksen opetussuunnitelma Hämeenkyrönkunta Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 Hämeenkyrössä... 3 2. Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma...
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa
Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt
1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen
1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusjärjestelyt
Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusjärjestelyt 2 2. Keskeiset tavoitteet ja sisällöt 3 3. Oppilaan henkilökohtainen opinto-ohjelma 4 4. Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan
luokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus ( alkaen C51)
YLEISKIRJEEN 3/2001 LIITE 2 1 (7) PERUSKOULUN, LUKION JA AIKUISLUKION 1.8.2001 ALKAEN TOTEUTETTAVAT SOPIMUSMUUTOKSET PERUSKOULU Palkkauksen perusteet muuttuvat lehtorin, erityisopetuksen opettajan ja luokanopettajan
E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.
OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
VUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS
VUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS 21.4.2017 Warkaus-Sali, Varkaus Seminaarin avaus Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Perusopetuslaki, 21.8.1998/628 18 Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opiskelu voidaan
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen
Valtioneuvoston asetus
LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta
Arviointi äidinkielen, S2:n ja. opetussuunnitelmien perusteissa,
Arviointi äidinkielen, S2:n ja maahanmuuttajien äidinkielen opetussuunnitelmien perusteissa, ajatuksia tulevista painotuksista Opetusneuvos Pirjo Sinko Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä 9.8.2012
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
Kieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
opetussuunnitelman perusteet, järjestelyt ja rahoitus
Maahanmuuttajaopetuksen opetussuunnitelman perusteet, järjestelyt ja rahoitus Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi
Kempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004
Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.
3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN
OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen
Teuvan kunnan. valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Teuvan kunnan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
Yhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden
OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN
OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen
Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA
PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA Yhteisiä nostoja opetussuunnitelman 2014 perusteista, opetussuunnitelmasta 2016 sekä Opetushallituksen laatimista arvioinnin linjauksista opetussuunnitelmaan 2004.
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.