Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Transkriptio

1 Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Väestötilastoja Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (34 006), Venäjän (29 585), Ruotsin (8 481) ja Somalian (7 421) kansalaiset Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 4,5 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (58 331), vironkieliset (33 076), somalinkieliset (14 045), englanninkieliset (13 804), arabiankieliset (11 252) Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus

3 Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2010) Perusopetuksessa (2010) (n. 4%) Lukiokoulutuksessa (2009) (nuoret+aik.) (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) 2165 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2009) (4,8 %)

4 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Hallitusohjelma: Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma: Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan sisällyttämällä lainsäädäntöön valmistavaa koulutusta koskevat säännökset. Koulutuksen laajuus on vuosi. Uudistus toimeenpannaan syyslukukauden 2014 alusta lukien. Valtion kotouttamisohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta: Lukiokoulutukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin syyslukukauden 2014 alusta lukien.

5 Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle

6 Valtavirtaistamista ja positiivista erityiskohtelua Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret osallistuvat samaan koulutukseen kuin muutkin ikätasoisensa: - suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus - oman äidinkielen opetus ja omakielinen opetus - oman uskonnon opetus - muu opiskelun tuki Perusopetukseen valmistava opetus ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (sekä lukiokoulutukseen valmistava koulutus vuodesta 2014 alkaen)

7 Lainsäädäntö ja rahoitus Laissa ja asetuksessa määritelty: valmistava opetus/koulutus sekä oman uskonnon opetus Tuntijakoasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa määritelty: suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus, maahanmuuttajaoppilaan arviointi Asema vaihtelee kouluasteittain: maahanmuuttajan oman äidinkielen opetus, muu opetuksen tuki Rahoitus: - korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä vuotiaista - Opetushallituksen erillinen valtionavustus yleissivistävässä koulutuksessa: suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muun opetuksen tuki kuusi vuotta sekä oman äidinkielen opetus koko kouluajan

8 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä valtionavustusta esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjille yhteensä 52 kunnalle 3,3 miljoonaa euroa järjestetty täydennyskoulutusta eri teemoista mukana olevien kuntien (opetus)henkilöstölle järjestetty kuntaverkostojen (6 verkostoa) alueseminaareja ja kuntakoordinaattorien kokouksia kansallisen koordinaattorin ohjauskäynnit kunnissa toimintaa arvioinut NetEffect Oy, julkaisu ja mm-opetuksen itsearviointimalli hyvät käytänteet opetuksessa ja kehitetty materiaali julkaisuna (Monikulttuurinen kouluyhteisö) Kohti monikulttuurista koulua taiteen keinoin julkaisu

9 Menestyminen perusopetuksessa: Pisa 2009 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat Kyse on normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat 25 PISA-pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

10 Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys 2009 Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko.

11 Menestyminen perusopetuksessa: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 %. Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat. Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 %

12 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

13 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista

14 Oppivelvollisuus Perusopetuslaki 25 (oppivelvollisuuslaki) Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta Säännöksen mukaan vain lapset ovat oppivelvollisia. Aikuinen, joka ei ole saanut perusopetusta, on siihen oikeutettu, mutta hän ei ole oppivelvollinen.

15 Muille kuin oppivelvollisille annettava perusopetus (aikuisten perusopetus) kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille oppilaaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittaminen muille kuin oppivelvollisille annettavassa opetuksessa voidaan poiketa opetussuunnitelman perusteissa määrätyllä tavalla perusopetuksen oppimäärään kuuluvista oppiaineista ja niiden laajuudesta (määritelty opetussuunnitelman perusteissa) muille kuin oppivelvollisille järjestettävä perusopetus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena

16 Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt 1 Yksikköhinta Yksikköhinta on 17 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden osalta opetuksen sijaintikunnan perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,35 ja vähennettynä 49 %:lla (RahL 13 ) Päätelmät On tärkeää, että maahanmuuttajanuorelle tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma: mitä hän jo osaa, mitä ei osaa kun hän saapuu maahan, miten opetus järjestetään. Järjestetään valmistavaa opetusta myös myöhään tulleille erikseen Annetaan riittävästi S2/R2-opetusta sekä oman äidinkielen opetusta Hyödynnetään omakielisen opetuksen mahdollisuutta. Tulee kehittää nykyisiä joustomahdollisuuksia (mm. Jopo).

17 Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt 2 Perusopetuksen jälkeen Lisäopetus Maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus (lukuvuodesta lähtien) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus tai vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava koulutus Vapaa sivistystyö (kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset)

18 NUOREN MAAHANMUUTTAJAN KOULUTUSPOLUT Valmistava opetus Aikuisten perusopetus (alkuvaihe) Lisäopetus LUVA MAVA Vapaa sivistystyö Esi- ja Perusopetus Lukiokoulutus Ammatill. perusk. Ammatill. aikuisk. Alkukartoitus: Kotoutumiskoulutus (ja LK-koulutus) T y ö e l ä m ä t a i k o r k e a k o u l u t u s

19 Valtion kotouttamisohjelma ja Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuus peruskoulun oppimäärän suorittamiseksi selvitetään siten, että tavoitteena on varmistaa pysyvät järjestämis- ja rahoituskeinot vuoteen 2015 mennessä. (OKM)

20 Kiitos! 20