Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä

2 Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multi- eli monikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.

3 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (26 909), Viron (22 604), Ruotsin (8 439) ja Somalian (4 919) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,6 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (48 740), vironkieliset (22 357), englanninkieliset (11 344), somalinkieliset (10 647) ja arabiankieliset (8 806). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus

4 Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2008) Perusopetuksessa (2008) Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) 7 978

5 Maahanmuuttajien opetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuus-ikäisellä (7 17- vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle

6 Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)

7 Kaksi- ja monikielisyys Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia erityisesti additiivisella kaksikielisyydellä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta

8 Menestyminen perusopetuksessa: Pisa 2006 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat 50 PISA-pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

9 Menestyminen perusopetuksessa: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 % 9

10 Asenteet opiskeluun Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat 8 % sekä suomenkielisistä että maahanmuuttajista viihtyi melko tai erittäin huonosti koulussa Tytöt viihtyivät paremmin kuin pojat Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % 10

11 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

12 Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat ammatillisen koulutuksen aloittavat EU-alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat

13 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen

14 Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 14

15 Perusopetukseen valmistava opetus kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta (voidaan järj. yhdellekin oppilaalle) 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan laajennus (siirtymäaika asti): uudet opetussuunnitelman perusteet

16 Maahanmuuttajat perusopetuksessa Asukasperusteinen korotettu valtionosuus vieraskielisistä (6 15-vuotiaat) oman äidinkielen opetus * perusopetuksen ulkopuolista opetusta * ei pakollista * erillisellä valtionavustuksella 2 vuosiviikkotuntia * erillinen osallistumistodistus suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus: * osana koulun opetusta * koulun tukiopetusresurssien turvin * erillisellä valtionavustuksella muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa * perusopetuslain mukaisena tukiopetuksena tai * erillisellä valtionavustuksella oman uskonnon opetus * osana koulun opetusta

17 Pohdittavaa Suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen asema: oppimäärän aseman vahvistaminen (KESU-tavoite), esim. määrittelemällä tarkemmin, kuinka paljon erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta (esim. vähintään 1 3 tuntia oppilaan kielitaidon mukaisesti) Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen asema: osaksi perusopetusta, esim. muu oppilaan äidinkieli -oppimääräksi Toinen kotimainen kieli maahanmuuttajilla Maahanmuuttajaoppilaiden keskittyminen Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetuksen järjestäminen Toisen polven maahanmuuttajien määrän lisääntyessä tulee pohtia, voidaanko samoja tavoitteita ja sisältöjä ja erityisesti päättöarvioinnin kriteereitä soveltaa sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajiin