Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

Transkriptio

1 Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Helsinki 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus 4 Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva 4 Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu 6 Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit 8 Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys 10 Tietohallinto 12 Viestintä ja tietopalvelu 12 Hallinto 13 Neuvottelukunta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS 31 LIITTEET 32 Tuotokset 32 Yhteenveto julkaisuista

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden toimintaan. Tutkimushankkeissa arvioidaan myös sopeutumisstrategioita tuleviin muutoksiin. Vuosi 2006 oli uuden kolmivuotisen tutkimusohjelman Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi ensimmäinen toteuttamisvuosi. Ohjelmassa korostuvat palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen, kestävän taloudellisen kasvun sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintavuosi oli tuloksellinen tuotosten määrän ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia julkisten palveluiden tuottavuudesta ja tehokkuudesta. Tutkimuskohteena niissä oli koulutusjärjestelmä, lasten päivähoito ja terveydenhuolto. Valmistuneissa hankkeissa arvioitiin lisäksi mm. liikenneverkkoinvestointien vaikutuksia ja työnvälityksen tehokkuutta. Muista työvoimapoliittisista toimenpiteistä valmistui vaikutusarvio, joka perustui laajaan menetelmälliseen kehitystyöhön. Laajasta ruuan arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioineesta yhteishankkeesta valmistui useita julkaisuja ja myös työvoiman sivukulujen alennuskokeilun vaikutuksista tehtiin empiirinen arvio. Lisäksi VATT-vuosikirjassa Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet verorakenne oli keskeisesti esillä yrittäjyyden ja investointien ohella. Suomen kansantalouden pidemmän aikavälin sopeutumishaasteet ovat olleet useiden valmistuneiden hankkeiden taustalla. Väestön ikääntyminen oli lähtökohtana valmistuneessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kotitalouksien kulutusta ja säästämistä mm. eri sukupolvien näkökulmasta. Alueellisella tasapainomallilla arvioitiin eri väestö- ja tuottavuusskenaarioiden vaikutuksia eri maakunnissa. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot olivat puolestaan esillä tutkimuksessa, jossa arvioitiin päästöoikeuksien vaikutuksia sähkön hintaan. Kaiken kaikkiaan VATT:n omien sarjojen julkaisujen määrä kasvoi selvästi, vaikka henkilötyövuosien määrä oli jonkin verran ennakoitua pienempi. Muiden kotimaisten julkaisujen määrä laski jonkin verran ulkomaisten julkaisujen määrän säilyessä kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Kansainvälinen toiminta voidaan kokonaisuutena arvioida edellisvuotta hieman aktiivisemmaksi, sillä kansainvälisillä foorumeilla pidettyjen esitelmien määrä kasvoi. Tutkijavierailut suuntautuivat Yhdysvaltoihin ja Australiaan ja liittyivät mm. VATT-mallien kehittämiseen. Tutkijavaihtoa toteutettiin myös ranskalaisen Rennes1- yliopiston kanssa julkisten palveluiden tutkimuksen aihepiirissä. Tutkimuskeskus on toiminut yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja myös yliopistojen kanssa toteuttaen yhteisiä tutkimushankkeita niiden kanssa. Yliopistoyhteistyön muotoja ovat lisäksi olleet luennot ja opinnäytelausunnot. Merkittävä yhteistyömuoto on myös tila- ja aineistojärjestelyt jatko-opiskelijoille ja korkeakouluharjoittelijoiden ohjaus. Toimintavuoden aikana järjestettiin lisäksi 31 VATT-seminaaria, jotka ovat avoimia paitsi VATT:n omille tutkijoille niin myös mm. muille ECONOMICUMissa työskenteleville ekonomisteille. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla oli runsaasti myös muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat mm. julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, lausunnot useille ministeriöille ja 3

4 eduskunnan valiokunnille sekä osallistuminen erilaisiin asiantuntijaryhmiin. Em. asiantuntijatehtävien määrä jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi, mutta akateemisten asiantuntijatehtävien määrä sen sijaan kasvoi. VATT:n neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Se käsitteli mm. edellisen vuoden toimintaa ja tutkimuskeskuksen tuottavuuden mittaamista. Esillä olivat myös tutkimuskeskuksen lausunto sektoritutkimuslaitosten asemaa käsitelleelle työryhmälle sekä tulevan toiminnan suuntaviivat. Toimintavuosi oli VATT:n ensimmäisen neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. VATT:n talouden kannalta budjettimäärärahan ulkopuolisen rahoituksen kehitys on olennainen tekijä. Se koostuu pääosin yhdessä eri ministeriöiden kanssa toteutettavista yhteisprojekteista. Ulkopuolisen rahoituksen yhteismäärä oli runsaat euroa, mikä merkitsi selvää alenemaa suhteessa edellisvuoteen, jolloin ulkoisen rahoituksen määrä tosin oli poikkeuksellisen korkea. Ulkoisen rahoituksen määrä vastasi myös sisäisen budjetin tasoa ja kulujen jäädessä jonkin verran ennakoitua pienemmiksi siirtomääräraha säilyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Toimintavuoden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön VATT:n toiminnan tuottavuusindeksi. Hankkeessa määriteltiin tuotoksen volyymi-indikaattori, joka perustuu ensisijaisesti työaikapainoilla painotettuihin suoritemääriin, sekä työpanos- ja kokonaispanosindikaattorit. Tuottavuusindeksiä käytetään yhtenä mittarina arvioitaessa toteutunutta kehitystä. Lisäksi kokonaistuottavuuden kasvulle on asetettu keskimääräinen 1,5 % vuosikasvutavoite (kolmen vuoden keskiarvotarkasteluna). Ko. indeksillä arvioituna VATT:n toiminnan tuottavuus parani vuonna 2006 n. 3 %. VATT:ssa toteutettiin toimintavuonna työilmapiiritutkimus. Kaksi vuotta aiemmin toteutettuun tutkimukseen verrattuna tulokset paranivat hieman ja olivat suunnilleen samalla tasolla kuin verrokkiorganisaatioissa. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus laski alle kolmannekseen. VATT:ia sen perustamisesta asti johtanut ylijohtaja Reino Hjerppe siirtyi eläkkeelle VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ uuden kolmivuotisen tutkimusohjelman toteuttamiseksi alkoi monipuolisena ja laadukkaana. Tutkimusalueella hankkeet ryhmiteltiin kahteen aiempaa laajempaan kokonaisuuteen: A) työmarkkinat ja työvoimapolitiikka sekä B) verotus, tulonsiirrot ja tulonjako. Osa tutkimusprojekteista jatkuu edelliseltä ohjelmakaudelta, mutta myös uusia on avattu. Yhdessä alla listattujen vuoden tärkeimpiin hankkeisiin kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouksien kulutusta ja säästämistä ikäprofiilien ja -kohorttien näkökulmista. Tulosten mukaan kulutuksen ikäprofiilit vastaavat melko tiiviisti tuloprofiileja luvun laman aikana työelämään siirtymässä olleet tai asemaansa vakiinnuttamaan pyrkineet ovat saavuttaneet odotettua heikomman tulokehityksen. Väestön ikääntymistä, kulutusta, säästämistä ja eriarvoisuutta käsittelevä tutkimus pyrki ottamaan haltuun hyvin pitkän aikavälin kehitystä käsitellen talouden kasvun ja säästämisen yhteyksiä, kotitalouksien kulutuksen elinkaaressa tapahtuvia muutoksia ja ikääntymisen vaikutuksia. 4

5 Tutkimusalueella valmistui vuoden aikana kaksi väitöskirjaa. Työttömyyden sukupuolieroja käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa ja tulonjaon kehitystä tarkasteleva väitöskirja Tampereen yliopistossa. Työttömyystukijärjestelmän uudistuksen vaikutuksia tarkasteltiin ikääntyvän työvoiman joukossa. Työvoiman sivukulujen alennuskokeilun työllisyysvaikutuksista tehtiin empiirinen arvio. Tulosten mukaan työllisyysvaikutuksia ei juuri ole. Yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajien kanssa toteutettiin mikrotason lähestymistapaan perustuvan Työttömyys taloustieteellisiä puheenvuoroja teos. Artikkelit naisten välisistä tuloeroista ilmestyivät naisten 100-vuotisen äänioikeuden johdosta julkaistuissa kokoomateoksissa niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisissäkin laitoksissa. Työministeriön sarjassa julkaistiin laajaan menetelmälliseen kehitystyöhön tukeutuneen työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusarvio. Kansainvälinen toiminta Ulkomaalaisia julkaisuja ilmestyi runsaasti. Esimerkiksi Bristolin yliopiston kokoomateoksissa julkaistiin artikkelit pohjoismaisesta kahden ansaitsijan mallista sekä perhevapaista ja työllisyydestä EU-maissa. Labour aikakauskirjassa julkaistiin työttömyyden sukupuolieroja käsittelevä artikkeli. Labour Economics lehdessä julkaistiin tutkimus miesten ja naisten välisistä palkkaeroista. Myös esitelmiä pidettiin runsaasti kansainvälisillä foorumeilla. Määrälliset tulokset Raportointikaudella ilmestyi 9 (muutos v verrattuna -1) julkaisua VATT:n eri julkaisusarjoissa ja 18 (-1) kotimaista julkaisua. Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi 12 (-1). Esitelmiä pidettiin 67 (-4) kpl, haastatteluja annettiin 30 (+19), lehtikirjoituksia ilmestyi 6 (+4). Seminaareja järjestettiin 2 (+/- 0), muistioita ja lausuntoja laadittiin 2 (+/- 0), muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 8 (-8) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 4 (-1). Työryhmäjäsenyyksiä oli edelleen runsaasti. Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 160 (+7). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Tutkimusalueen työn tulosten näkyvyys julkisuudessa parantui selvästi, mistä ovat osoituksena lehtikirjoitukset ja haastattelut sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Myös sidosryhmäyhteistyö oli vilkasta ja esitelmiä pidettiin runsaasti. Henkilöstö Tutkimusalueen kehittämispäivä pidettiin Kirkkonummen Majvikissa. Kehittämispäivän sisällöllisinä teemoina olivat tutkimusalueen tuotosprofiili sekä ikääntyminen tutkimuksellisena haasteena. Alueella jo aiempina vuosina kehitetyn tutkijakohtaisen määrällisen tuotosprofiilin tuottamista jatkettiin. Kukin tutkija sai henkilökohtaisena palautteena oman, enintään viiden vuoden tuotosprofiilinsa (sekä vertailukohtana koko tutkimusalueen vastaavan profiilin), mitä voi käyttää oman työnsä kehityksen arvioinnissa. Kehityskeskustelut suoritusarviointeineen toteutettiin huhtikuussa. Vuoden alussa erikoistutkija Juha Tuomala ja tutkija Ossi Korkeamäki vakinaistettiin. Erikoistutkija, dos. Anita Haataja nimitettiin edelleen määräaikaiseen erikoistutkijan virkaan. Heikki Räisänen nimitettiin työvoimapolitiikan dosentiksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Virve Ollikaisen työttömyyden sukupuolieroja Suomessa käsittelevä väitöstilaisuus järjestettiin toukokuussa Jyväskylän yliopistolla. Ollikainen nimitettiin erikoistutkijaksi kesäkuun alusta lukien. Erikoistutkija Päivi Mattila-Wiro irtisanoutui VATT:n palveluksesta. Tutkimusalue osallistui myös VATT:n mallipäivän suunnitteluun ja toteutukseen kesäkuussa yhteistyössä VM:n ja tutkimusalueen III kanssa. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen irtisanoutui VATT:n palveluksesta vuoden lopussa. 5

6 Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus I A Projekti I A 4: Osa 2; Työvoiman kysynnän ja tarjonnan mikrodynamiikka ja työvoimapolitiikan vaikuttavuus - Hanke raportoitu TM:n työpoliittisia tutkimuksia sarjassa (nro 315). Hanke on toteutunut. Projekti I A 12: Rekrytointiongelmien analyysi - Hanke toteutunut VATT:n osalta. Raportti ilmestyy VNK:n julkaisussa vuoden 2007 puolella. Hanke on toteutunut. Projekti I A 14: Työvoimassa vai ulkopuolella? - Hanke raportoitu STM:n selvityksiä sarjassa (nro 2006:42 ja 2006:43). Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus I B Projekti I B 2: Perustulomalli Suomessa - Hanke toteutuu vuoden 2007 aikana. Projekti I B 5: Ikääntyminen ja tuottavuus - Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitteissa (nro 382 ja 386). Hanke on toteutunut. Projekti I B 11: Funktionaalinen tulonjako - Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitteessa (nro 406). Hanke on toteutunut. Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen toiminta jatkui kertomusvuonna 2006 vilkkaana ja tuloksellisena. Keskeisiin töihin sisältyi koko tutkimusalueen voimin toteutettu vuosikirja Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet, joka julkaistiin VATT-vuosipäivän seminaarissa Kansallismuseossa. Raportin ensimmäisessä osassa käsiteltiin yrittäjyyttä, investointeja ja kasvua ja toisessa osiossa verotuksen kehityslinjoja ja verojärjestelmän kilpailukykyä. Vuosikirjaartikkelien kirjoittamiseen osallistui kaikkiaan 14 VATT:n tutkijaa. Vuosipäivänä ilmestyi myös Talouden rakenteet -raportin ulkomaiselle lukijakunnalle suunnattu englanninkielinen julkaisu Structural Indicators Teoksessa esitetään kansan- ja valtiontalouden keskeiset ilmiöt sekä niiden kehityslinjat Suomessa. Talouden rakenteet on jatkuva koko talon yhteistyöhön perustuva hanke, joka toimitetaan tutkimusalueella II. Arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioiva yhteinen tutkimushanke Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston kanssa aloitettiin vuonna Viime vuonna aihepiiristä valmistui kaksi VATT-keskustelualoitetta ja kolme VATT-tutkimusta. Niissä selvitettiin mm., miten välillistenverojen muutokset välittyvät kuluttajahintoihin. Hankkeen osana valmistui myös katsaus elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden arvonlisäverotuksesta EU:ssa ja Suomessa sekä empiirinen selvitys Suomen elintarvike- ja ruokapalvelujen rakenteesta, kilpailullisuudesta ja taloudellisesta suorituskyvystä. Hankkeen osana järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia liittyen verotukseen, teknologiseen kehitykseen ja talouden eri osa-alueiden kehitysarvioihin. Verotuksen alueelta valmistui ensimmäinen osajulkaisu laajemmasta vuoden 2005 yritysverouudistuksen arviointihankkeesta. Samalla käynnistettiin jatkohankkeita. Näihin saatiin myös ulkopuolista rahoitusta. Vuoden lopulla 6

7 ilmestyi myös selvitys vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotuksesta. Lisäksi laskettiin verojärjestelmän sisältämä tuki. Verohallinnon aineistoihin perustuvan Yrttiyritystietokannan ylläpitoa ja kehittämistä jatkettiin. Vuoden alkupuolella ilmestyi useita raportteja t&k -toimintaan liittyen. Koko vuoden työn alla olleen t&k -panostusten tuottavuutta koskevan kansainvälisen vertailun ilmestyminen ajoittui vuoden 2007 puolelle. Vuoden aikana on tarkasteltu myös talouspolitiikan pitkiä syklejä, väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta tuottavuuteen ja kasvuun sekä myös maahanmuuttoa taloudellisine vaikutuksineen. Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkijat pitivät useita esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa vuonna Esitelmissä käsiteltiin muun muassa verotusta sekä tuottavuuden kasvuun ja teknologian muutokseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi esitelmiä pidettiin maailman vapaakauppaneuvottelujen (WTO) vaikutuksista Suomen ja maailman kauppavirtoihin ja kansantalouksiin (Wien, Upsala). IIPF:n vuosittaisessa seminaarissa Kyproksen Pafosissa tutkimusalueen tutkijat olivat osallisina kolmessa esitellyssä verotusta käsittelevässä tutkimuksessa. Lisäksi pidettiin esitelmiä maahanmuutosta ja inhimillisestä pääomasta (Lontoo), Suomen talousmallista, talouden kasvusta ja julkisista menoista (Tallinna, Pariisi, Bryssel). Tutkimusalueen tutkijat toimivat myös lausunnon antajina kansainvälisille tieteellisille lehdille. Määrälliset tulokset Toimintavuoden 2006 aikana tutkimusalue II tuotti VATT:n sarjoissa 1 julkaisun (muutos v verrattuna -1), 12 keskustelualoitetta (+10) eikä yhtään muistiota (-2). Tutkimuksia - sarjassa ilmestyi 5 (+5). Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi yhteensä 7 (-8) ja kotimaisia 24 (9). Lehtikirjoituksia oli 3 (+/- 0), esitelmiä ja julkisia puheenvuoroja 53 (+4). Haastatteluja annettiin 17 (+3), VATT-työpaja alustuksia pidettiin 1 (0) ja 2 seminaaria järjestettiin (0). Lisäksi muistioita ja lausuntoja laadittiin 9 (-2). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 9 (+3), akateemisia asiantuntijatehtäviä 7 (+6). Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 149 (+31). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustyön tuloksia ja tutkijoiden asiantuntemusta käytettiin vuoden 2006 aikana useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä työryhmissä, asiantuntijalausunnoissa, tieteellisissä tehtävissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Veropolitiikan valmistelussa hyödynnettiin tutkimuksen tuloksia. Asiantuntijatehtäviä olivat verotuksen alueelta muistiot valtiovarainministeriölle työvaltaisten palvelualojen alv-kokeilun seurannan järjestämisestä, kehitysalueiden korotettujen poistojen jatkamisesta sekä verotuksesta ja työllisyydestä. Eduskunnalle toimitettiin muistiot maahanmuuton nettokustannuksista julkiselle sektorille sekä Suomen vakausohjelmasta. Lisäksi tutkimusalueen johtaja toimi eduskunnan pankkivaltuuston pysyvänä neuvonantajana ja Yrjö Jahnssonin säätiön asiantuntijana. Henkilöstö Tutkimuspäällikkö Antti Romppanen palasi kesäkuun alussa vuoden mittaiselta määräaikaisuudelta VM:n kansantalousosastolta. Hanna Ulvinen aloitti kokopäiväisenä tutkijana VATT:ssa kesäkuussa. Tuomas Kosonen toimi osa-aikaisena tutkijana kesäkuun loppuun asti, minkä jälkeen hän on ollut tutkimusalueella Tampereen yliopiston palkkaamana vierailevana tutkijana. Erikoistutkija Leena Kerkelä siirtyi syyskuussa tutkimusalue III:lta tutkimusalueelle II. Tutkimusprofessori ja alueen tutkimusjohtaja Jaakko Kiander siirtyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi marraskuun alussa. Loppuvuoden tutkimusjohtajan tehtäviä hoiti Seppo Kari. 7

8 Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus II A: Projekti II B 5: Elintarvikkeiden alv-kannan muutoksen vaikutukset Hankkeen taustaselvitykset on raportoitu VATT-keskustelualoitteia 380 ja 397 sekä VATTtutkimuksina 122, 124 ja 126. Lisäksi aiheesta on järjestetty kaksi seminaaria. Hankkeen loppuraportti julkaistaan vuoden 2007 alussa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen sarjassa. Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus II C Projekti II C 1: Talouden rakenteet/structural Indicators 2006 Talouden rakenteet 2006, englanninkielinen versio julkaistiin kirjana ja nettiversiona VATTvuosipäivän yhteydessä Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus II C VATT:n vuosikirja 2006: Kasvu, kilpailukyky ja verotus Vuosikirja Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet julkistettiin VATT-julkaisuja sarjassa. Vuosikirja koostuu kahdesta osasta ja se sisältää useita artikkeleita kummastakin pääteemasta. Hanke on toteutunut. Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit Keskeisiä hankkeita Ympäristö ja infrastruktuurit tutkimusalueen keskeiset hankkeet ovat koskeneet kansallisen ilmastostrategian vaikutuslaskelmia sekä liikenteen infrastruktuurien pääomaa ja infrastruktuurihankkeiden rahoitusta. Alueelta julkaistiin vuoden aikana useita tutkimusraportteja. Alkuvuodesta ilmestyi VATTtutkimuksena Adriaan Perrelsin koordinoiman KULMAKUNTA-hankkeen loppuraportti. Keskustelualoitteena ilmestyi Juha Honkatukian koordinoiman runkoverkkojen taloudellista merkitystä arvioivan hankkeen loppuraportti sekä Juha Honkatukian, Rami Rajalan ja Pekka Sulamaan raportti julkisen sektorin tuottavuuskasvun ja väestökehityksen vaikutuksista. Alkuvuodesta ilmestyi myös Sakari Uimosen raportti Suomen tiepääoman arvioimisesta Tiehallinnon julkaisemana. Vuoden jälkipuoliskolla ilmestyivät vielä Juha Honkatukian, Ville Mälkösen ja Adriaan Perrelsin päästöoikeuksien vaikutuksia sähkön hintaan arvioiva tutkimus ja Ville Mälkösen raportti eri hankintamuodoista julkisissa investoinneissa sekä Osmo Kuusen koordinoima eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti terveydenhuollon tulevaisuudesta. Kansainvälinen toiminta Yhteistyö talon ulkopuolelle on ollut vilkasta ja alueen tutkijat ovat tehneet useita vierailuja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin, muun muassa Monashin yliopistoon ja Yhdysvaltain ulkomaankauppaministeriön alaisiin tutkimuslaitoksiin. Monet alueen tutkijoista ovat osallistuneet asiantuntijoina EU-hankkeisiin. Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä voidaan mainita myös Suomen työvoimapoliittisen ennakoinnin kansainväliseen arviointiin sekä kansainvälisen ilmastopaneelin työhön osallistuminen. Kansainvälisestä toiminnasta mainittakoon vielä Suomen Akatemian energia-alan tutkimuksen tilasta Suomessa teettämässä kansainvälinen arviointi, jossa alueen energia- ja ilmastopoliittinen tutkimus arvioitiin tieteelliseltä tasoltaan hyväksi, erityisesti taloudellisten mallien kehittämisen osalta. 8

9 Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin 1 tutkimus (muutos v verrattuna +1), 5 keskustelualoitetta (-3) ja 1 muistio (-1). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 20 (+4) ja kotimaisia tehtiin 13 kappaletta (+/- 0). Lehtikirjoituksia julkaistiin 5 (+4), esitelmiä pidettiin 67 (-2) ja haastatteluja annettiin 8 (+6). VATT -työpaja-alustuksia oli 1 (-3), seminaareja järjestettiin 4 (-2). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 8 (-4). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 15 (-18) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 19 (+4). Yhteensä tutkimusalue tuotti 167 tuotosta, mikä on 15 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Alueen tutkijat pitivät runsaasti esitelmiä sekä koti- että ulkomaisissa seminaareissa. Erillisiä lausuntoja alueen tutkijat ovat kirjoittaneet runsaasti myös yhteistyötahoille sekä ministeriöille ja eduskunnalle. Mainita voidaan Osmo Kuusen koordinoimat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportit ja Juha Honkatukian panos Valtioneuvoston kanslian globalisaatioraporttiin; Ville Mälkönen osallistui tie- ja ratahallinnon tiehankkeiden verrokkilaskelmien laatimiseen ja Pekka Sulamaa kantaverkon kehittämishankkeiden arviointiin. Henkilöstö Tutkimusalueen henkilöstömäärä pieneni vuonna Rami Rajala ja Sari Pekkala irtisanoutuivat VATT:n palveluksesta ja Leena Kerkelä siirtyi tutkimusalueelle II. Rajalan tilalle valittu Tuomas Louhela aloitti tutkijana syyskuussa ja Tarja Tuovinen osa-aikaisena tutkijana lokakuussa. Erikoistutkija Ville Mälkönen vakinaistettiin kesäkuussa. Tutkimusalue järjesti vuoden aikana kaksi kehittämispäivää, joista toisen yhteydessä tutustuttiin Kilpilahden uuteen NeXBTL-jalostamoon. Tutkimusalueella vieraili emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja. Alueen tutkijoista Juha Honkatukia ja Pekka Sulamaa vierailivat Monashin yliopistossa maaliskuussa ja Yhdysvaltain ulkomaankauppakomissiossa joulukuussa. Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus III A Projekti III A 5: Eurowhitecert Hankkeessa selvitetään energiasäästösertifikaattien käyttöä Euroopassa. Hanke valmistuu vuonna Projektikokonaisuus III B Projekti III B 3: Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset Hankkeessa tutkitaan liikenne- ja logistiikkajärjestelmän vaikutuksia tuottavuuteen ja talouskasvuun. Hankkeesta julkaistiin kaksi keskustelualoitetta vuonna Hanke on toteutunut Projekti III B 6: Terveydenhuollon tulevaisuus ja priorisoinnin tulevaisuushaasteet Hankkeessa selvitetään tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä terveydenhuollon priorisointi-kysymyksiä. Hanke on toteutunut. Projekti III B 7: Vientitukien poistaminen ja tullien alentamisen vaikutukset EU:n ja Suomen maa- ja elintarviketeollisuudelle Hankkeessa tutkitaan maataloustuotteiden maailmankaupan vapauttamisen vaikutuksia. Valmistuu vuonna Projektikokonaisuus III C Projekti III C 1: VATT-YTP/VATT:n oman numeerisen tasapainon mallin kehittäminen Hankkeessa kehitetään VATT:n kokonaistaloudellista mallia talouspolitiikan vaikuttavuusarviointiin. Hanke on toteutunut. 9

10 Projekti III C 2: Alueellinen tasapainomalli Hankkeessa laajennetaan VATT-mallia alueellisen vaikutusten tarkasteluun ja sovelletaan sitä julkisten menojen aluevaikutusten tarkasteluun osana valtion talousarvion valmistelua. Hanke valmistuu vuonna Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ jakautuu kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) hyvinvointipalvelut ja ikääntyminen, (ii) kuntatalous sekä (iii) aluetalous ja asuntomarkkinat. Tutkimusalueen työ toteutui vuoden 2006 aikana kokonaisuudessaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Tutkimusalue panosti edelleen julkisten palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimiseen. Yliopistojen tuottavuus- ja tehokkuustutkimushankkeessa valmistui esiselvitys ja sen pohjalta valmisteltiin jatkohanketta. Lisäksi valmisteltiin ammattikorkeakoulujen tuottavuustutkimusta. Tutkimus terveyskeskusten tehokkuuseroista uusilla aineistoilla valmistui. Tulosten mukaan keskimääräisen terveyskeskuksen tuottavuus laski noin 8 % vuosina Lisäksi valmistui peruskoulujen tuottavuusselvitys, ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen tuottavuustutkimuksia viimeisteltiin. Perusopetusta koskien havaittiin noin 12 prosentin tuottavuuden lasku vuosina Kuntien väliset tehokkuuserot perusopetuksessa olivat enintään 10 prosenttia, kun olosuhde- ja oppilasrakenteen erot huomioitiin. Päivähoitopalvelujen kustannuseroja koskeva tutkimus valmistui. Tutkimuksen päätuloksen mukaan tehottomuus oli v keskimäärin noin 17 %, minkä poistuminen tarkoittaisi koko maan tasolla noin 260 miljoonan euron alenemista kuntien päivähoitomenoissa. Muista hyvinvointipalveluja koskevista tutkimushankkeista voidaan todeta ikääntymisteema, jossa tutkittiin ikääntyvän väestön vaikutuksia kuntatalouteen. Kuntatalouden projektikokonaisuudessa valmistui tutkimus kuntien välisestä verokilpailusta. Lisäksi jatkettiin hanketta peruskouluverkon muutosten taloudellisista vaikutuksista sekä valmisteltiin tutkimusta kuntasektorin pehmeästä budjettirajoitteesta. Lisäksi tehtiin Suomen ja Ruotsin kuntien valtionosuusjärjestelmien vertailututkimusta. Perusterveydenhuollon kuntayhtymien purkaantumisen vaikutuksia tutkittiin myös, tästä tutkimuksesta alustavia tuloksia esiteltiin Nordic Health Economists Study Group - kokouksessa Kööpenhaminassa. Kuntatalouden indikaattoreita esiteltiin OECD:n ja Ranskan talousministeriön yhteisessä kokouksessa Ranskassa. Aluekehityksen projektikokonaisuudessa tutkimusta työmarkkinoiden tehokkuudesta jatkettiin. Tutkimusalueen tutkijat osallistuivat myös alueellisen yleisen tasapainon mallin kehittelyyn. Asuntomarkkinoiden projektikokonaisuudessa tutkittiin vuokrasääntelyn purkamisen vaikutuksia. Tulosten mukaan vuokrasääntelystä koituvista kulutuksen epätasapainoista aiheutuvat hyvinvointitappiot olivat yli 2 prosenttia vuokralaisten kokonaiskulutuksesta ja veivät n. 30 prosenttia alhaisen vuokran hyödyistä. Vuokrasääntelyn nettohyöty vuokralaisille oli vertailuvuodesta riippuen 4,5 tai 6,5 prosenttia. Projektikokonaisuudessa jatkettiin Suomen Akatemian rahoittamaan hanketta Asumisen talous, jossa yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkimustuloksia esiteltiin useissa kansainvälisissä tutkijakokouksissa. Perusopetuksen ja ammatillisen perusopetuksen tuottavuus- ja tehokkuustutkimuksen tuloksia esiteltiin kesäkuussa 2006 North American Productivity Workshopissa. Perusopetusta koskevia tuloksia esiteltiin lisäksi kesäkuussa paikallisen julkistalouden tutkijoiden PEARLE-seminaarissa Fribourgissa (Sveitsi) ja syyskuussa koulutustutkijoiden European Conference on Educational Research -konferenssissa Genevessä (Sveitsi). 10

11 Lukioiden ja yliopistojen tuottavuutta ja tehokkuuseroja koskevia tuloksia esiteltiin Knowledge Based Economy konferenssissa Lancasterissa (Iso-Britannia) elokuussa. Lukioita koskevia tuloksia esiteltiin myös 2nd Workshop on Efficiency and Productivity Analysis kokouksessa Portossa (Portugali) syyskuussa. Aluetutkimuksen osalta tuloksia esiteltiin työmarkkinoiden alueellisen kohtaannon hankkeesta aluetutkijoiden Euroopankokoukseen Voloksessa (Kreikka) ja työn taloustieteen (EALE) kokouksessa Prahassa Tsekissä. Asuntomarkkinatutkimuksen osalta esiteltiin yleisen asumistuen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvän tutkimuksen tuloksia ENHR:n konferenssissa Ljubljanassa ja vuokrasääntelyn hyvinvointivaikutuksia käsittelevää tutkimusta ENHR:n workshopissa Kööpenhaminassa. Tutkimus kuntien verokilpailusta julkaistiin Urban Public Economics Review ssa. Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin 4 tutkimusta (muutos v verrattuna +3), 4 keskustelualoitetta (-3) ja 1 muistio (+/-0). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 6 (+2) ja kotimaisia tehtiin 10 kappaletta (-4). Lehtikirjoituksia julkaistiin 10 (-1), esitelmiä pidettiin 78 (+16) ja haastatteluja annettiin 6 (-8). VATT -työpaja-alustuksia oli 6 (+/-0). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 5 (+1). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 7 (+4) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 15 (+1). Järjestettyjä seminaareja oli 2 (+2). Yhteensä tutkimusalue tuotti 153 tuotosta, mikä on 11 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosten käyttö Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Erityisesti tutkimustulokset hyödyttivät hallituksen tuottavuusohjelman toteutusta. Lisäksi tutkimusalueen jäsenet olivat mukana valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuottavuusohjelmien työryhmissä, opetusministeriön Kunta- ja palvelurakennetyön KUNPA-työryhmässä, OECD:n paikallistalouden rahoitusmalleja käsittelevässä työssä, OPH:n seutukuntayhteistyötä pohtivassa työryhmässä sekä OPM:n Suomen ensi vuoden EU-puheenjohtajakauden "Efficiency and Equity" konferenssin järjestelyissä. Tutkimusalueen johdolla valmisteltiin maahanmuuton vaikutuksia arvioivia hankkeita. Nämä tulokset hyödynsivät hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelutyötä. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Henkilöstö Tutkimusalueella oli neljä vierailevaa tutkijaa: Tanja Kirjavainen Opetushallituksesta, professori Jean-Michel Josselin Rennes1 yliopistosta (Ranska), Jose Sanchez-Fung Kingstonin yliopistosta Lontoosta, professori Almas Heshmati Seoul National University, (Etelä-Korea). Teemu Lyytikäinen vieraili puolestaan Tufts yliopistossa USA:ssa. Lisäksi Aki Kangasharju ja Antti Moisio vierailivat Rennes1 yliopistossa Ranskassa. Tulostavoiteprojektien toteutuma Projekti IV A 1: Koulutuspalvelujen tuottavuus ja tehokkuus Hanke jakautui kolmeen osaan: - perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus - lukiokoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus - ammatillisen koulutuksen tuottavuus ja tehokkuus Yhteistyö: OPM, OPH ja VM. Raportoitu VATT-tutkimuksena 127. Lisäksi 2 VATT-keskustelualoitetta ja tutkimuksiaraportti helmikuussa Hanke on toteutunut. 11

12 Projekti IV A 2: Yliopistojen tuottavuus Hankkeessa tehtiin esiselvitys yliopistojen tuottavuustutkimuksen tekemiseksi. Se sisälsi kirjallisuuskatsauksen sekä ehdotuksen varsinaisen tutkimuksen toteuttamistavasta. Yhteistyö: OPM Raportoitu VATT-tutkimuksena 124. Hanke on toteutunut. Projekti IVA 4: Päivähoidon yksikkömenot ja tehokkuus Hankkeessa tutkittiin päivähoidon kustannustehokkuutta. Raportoitu VATT-tutkimuksena 119. Hanke on toteutunut. Projekti IV B 4: Asuntomarkkinat ja liikkuvuus Hankkeessa mallitettiin työvoiman liikkuvuuden, asuntohintojen ja asuntotarjonnan välisiä yhteyksiä sekä käsiteltiin asunnon hallintamuodon valintaa, asuntokysyntää, uusien kotitalouksien muodostumista sekä hallintamuodon ja asumiskulutuksen sopeuttamista muuttamalla. Raportoitu VATT- keskustelualoitteena nro 385. Hanke on toteutunut. Tietohallinto Vuoden 2006 alussa tietohallintoyksikkö vastasi Rondo-järjestelmän käyttöönottoon liittyneestä asiatarkastajien ja hyväksyjien käyttökoulutuksesta. Tietohallinnon väki kouluttautui itse lähiverkon kytkimien hallinnassa ja määrittelyissä, samoin tutustuttiin uuteen, tulevaisuudessa yleistyvään korttipalvelinteknologiaan. Osana arkistotyöryhmän työskentelyä valmisteltiin VATT:n arkistonmuodostussuunnitelmaa sähköiseen muotoon, ja toteutettiin dokumenttien hallintajärjestelmän (Arkki/Tweb) hankinta ja käyttöönotto. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon vuoden 2007 aikana. Twebin käyttökoulutus järjestettiin VATT:ssa arkistotyöryhmälle marraskuun lopulla. Sähköisen tuotosraportoinnin kehittely aloitettiin, mihin liittyi sekä kirjallisuusviitteiden hallintaan tarkoitetun RefWorks -ohjelmiston hankinta tietopalvelun kanssa, ja SQLtietokantapalvelimeen ja web-lomakkeisiin perustuvan sovellusratkaisun suunnittelu ja kehittäminen. Työnantajan henkilöstötietohankkeen (Tahti) käyttöönottoa varten hankittiin taloushallinnolle Väestörekisterikeskuksen toimikortteja, jotka mahdollistavat järjestelmän käyttäjän luotettavan tunnistuksen ja tietojen salauksen. Samaa tekniikkaa sovelletaan myös VM:n Cognos Planning- raportointijärjestelmän käytössä. Lähiverkon hallintarakenteiden mittava uudistustyö aloitettiin luvulta peräisin ollut Windows NT hallintaympäristö on tarkoitus korvata uudella aktiivihakemistojärjestelmällä (Microsoft Active Directory) vuoden 2007 aikana. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös lähiverkon loogisen osoitteistuksen uusiminen ja virtuaaliverkkoihin jako. Näin voidaan parantaa lähiverkon tietoturvaa ja hallittavuutta. Muita lähiverkon kehittämishankkeita ovat olleet mm. langattomien verkkojen käyttömahdollisuuksien testaaminen ja koekäyttö. Laitteistopuolella merkittävimmät investoinnit olivat uuden postipalvelimen ja nauhavarmistusjärjestelmän hankinnat vikaantuneiden tilalle. Muina korvausinvestointeina VATT:lle hankittiin 15 uutta työasemaa. Kaikki työasemakoneet ja palvelimet huollettiin ja päivitettiin. Viestintä ja tietopalvelu Vuoden 2006 laaja projekti graafisen ilmeen uudistaminen ja ohjeistus aloitettiin uudistamalla VATT:n logo. Uusi logo esittäytyi ensi kertaa vuoden 2005 vuosikertomuksessa, joka ilmestyi toukokuussa. Uusi logo otettiin käyttöön myös VATT:n intranetissä ja 12

13 WWW-sivustolla. Syksyllä uudistettiin käyntikortit, kirjepohja ja -kuoret sekä esityspohjat. Graafinen ohjeistus valmistuu vuoden alussa VATT:n uusi englanninkielinen WWW-sivusto otettiin käyttöön kesäkuussa. Samalla avattiin VATT:n englanninkielisten julkaisujen RePEc -verkkojakelu (Research Papers in Economics). Tiedotustilaisuuksia järjestettiin viiden tutkimuksen julkistamisen yhteydessä ja lehdistötiedotteita välitettiin STT-online -palvelun kautta kahdeksan kappaletta. VATT NYT - tiedotuslehti ilmestyi neljä kertaa. Taloustoimittajat ry vieraili VATT:ssa huhtikuussa ja Suomen Pankin viestintä kävi tutustumassa VATT:n julkaisutoimintaan. Tietopalvelussa uutena ja uudenlaisena palveluna otettiin käyttöön RefWorks -viitteidenhallintaohjelmisto. Sen käyttöä opastettiin tutkijoille ja myös muiden elektronisten aineistojen käyttäjäkoulutus toteutettiin tutkimusalueittain. Tietopalvelun elektronisista palveluista laadittiin ohjeistukset käyttäjille intranetiin. Eduskunnan ja Etlan tietopalvelut sekä Eduskunnan ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastot tutustuivat VATT:n tietopalvelun linkkikirjastoon ja intranetiin tammikuussa. Hallinto VATT:n johtajistolle järjestettiin johtamistaidon kehittämispäivä keväällä. Asialistalla oli henkilöjohtamiseen liittyviä aiheita, kuten henkilökohtaisen palautteen antamista ja tiimikehityskeskustelujen järjestämistä. VATT osallistui VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamisen kehityshankkeeseen, jonka tuloksena viraston tuotoksille määriteltiin painoarvot tuottavuuden kehityksen seurantaa varten. Hanketyöryhmä kokoontui VM:n johdolla ja asiaa käsiteltiin sisäisesti VATT:n johtoryhmässä ja henkilöstökokouksessa. Tiedon kerääjänä toimii Tilastokeskus, jonka edustaja kävi pitämässä VATT:n henkilökunnalle tiedotustilaisuuden tuottavuushankkeesta sekä siihen liittyvästä panos- ja tuotostietojen keruusta. Virastossa otettiin käyttöön ostolaskujen sähköinen käsittelyprosessi Rondo. Käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koulutus- ja tiedotustilaisuus koko henkilökunnalle. Neuvottelukunta Vuonna 2006 VATT:n neuvottelukunta kokoontui 3 kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan edellisen vuoden toimintaa sekä tulevan toiminnan suuntaviivoja. Esillä oli myös VATT:n tuottavuuden mittaaminen ja sektoritutkimuslaitosten asemaa käsitelleen ns. Neuvon työryhmän työ. Neuvottelukunnan kokoonpanossa tapahtui muutoksia toimikauden aikana; puheenjohtajana toimineen ylijohtaja Anne Brunilan tilalle nimitettiin ylijohtaja Jukka Pekkarinen, tutkimusjohtaja Antti Hautamäen tilalle nimitettiin ohjelmajohtaja Timo Kekkonen ja erikoistutkija Leena Kerkelän tilalle erikoistutkija Virve Ollikainen. Toimintavuosi oli VATT:n ensimmäisen neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. puheenjohtaja: ylijohtaja Anne Brunila, VM ylijohtaja Jukka Pekkarinen, VM; alkaen jäsenet: tutkimusjohtaja Antti Hautamäki, SITRA ohjelmajohtaja Timo Kekkonen, SITRA alkaen kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, YM osastopäällikkö Seija Ilmakunnas, ETK; alkaen VATT ylijohtaja Kalle Korhonen, KTM apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman, STM ylijohtaja Reino Hjerppe, VATT ( asti) erikoistutkija Leena Kerkelä, VATT; henkilöstön edustaja erikoistutkija Virve Ollikainen, VATT; henkilöstön edustaja alkaen 13

14 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Htv:t tutkimusalueittain ja tutkimukseen käytetty aika tutk. toim. Htv suhde -luku tutk. toim. Htv suhde -luku työpanos Htv työpanos Htv työpanos Htv tutk. toim. Htv suhde -luku Tutkimusalue I 10,1 4,7 0,47 10,2 6,5 0,64 10,7 6,4 0,60 Tutkimusalue II 10,7 8,0 0,75 11,5 7,6 0,66 11,1 8,1 0,73 Tutkimusalue III 9,5 6,4 0,67 10,4 7,7 0,74 10,2 6,6 0,65 Tutkimusalue IV 9,2 4,8 0,52 9,2 5,9 0,64 8,9 5,1 0,57 Yhteensä 39,5 23,9 0,61 41,3 27,7 0,67 40,9 26,2 0,64 Muu tutk. toiminta 5,3 3,8 5,4 Tutk. toiminta yhteensä 29,2 0,74 31,5 0,76 31,6 0,77 Edellä esitetyn taulukon työpanossarakkeesta ilmenee kunkin tutkimusalueen tutkimustyötä tehneiden henkilöiden kokonaistyöpanos henkilöstötyövuosina (työpanos htv) ja seuraavasta sarakkeesta henkilötyövuosina se aika, joka on käytetty projektikohtaiseen tutkimustoimintaan (tutk. toim. htv). Viimeiseen sarakkeeseen laskettu suhdeluku kertoo tutkimustoimintaan käytetyn ajan suhteessa kokonaistyöpanokseen. Koko tutkimustoiminnan suhdeluvun vaihdellessa 0,74 0,80 välillä voidaan tehokkuuden katsoa olevan hyvällä tasolla. Tutkimustoiminnan kulut ja yhteiskulut TUTKIMUSTOIMINAN KULUT Palkat ja palkkiot Matkat Palvelujen ostot Muut erilliskulut Erilliskulut yhteensä ,4 % ,8 % ,7 % YHTEISKULUT Johto, hallinto ja tukipalvelut (palkat) Poistot Korot Muut yhteiskulut Yhteiskulut yhteensä ,6 % ,2 % ,3 % TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % Tutkimustoiminnan kulut sisältävät varsinaisen tutkimustoiminnan projektikulujen lisäksi muuhun tutkimustoimintaan kuuluvien projektien kulut. Muun tutkimustoiminnan projekteja ovat esim. asiantuntijatehtävät, ulkoiset työryhmät, VM:n työryhmät, lausunnot, ym. Yhteiskuluihin sisältyvät hallinnon ja tukipalvelujen palkkakulujen lisäksi myös tutkimushenkilöstön sellaiset henkilöstö- ja matkakulut, joita ei ole kohdistettu suoraan tutkimusprojekteille sekä kaikki muut tutkimuskeskuksen projekteille kohdistamattomat kulut. 14

15 Yhteiskulujen osuus kokonaiskuluista on vaihdellut viimeisten vuosien aikana 42,2 %:n ja 44,6 %:n välillä. Projektituotot ja kulut tutkimusalueittain, teur tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Tutkimusalue IV Yhteensä Kulut/htv Edellä esitetyt kulut sisältävät projekteille suoraan kohdistettujen kulujen lisäksi myös projekteille allokoidut yhteiskulut. Syntyvä alijäämä on pystytty pitämään vakaalla tasolla, mikä onkin toiminnan kannalta tärkeää, koska VATT:n talouden tasapaino tulee riippumaan yhä enenevässä määrin ulkoisesta projektirahoituksesta, jollei valtion budjetista VATT:lle osoitettu talousarviomääräraha kasva Toiminnan tuottavuus VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, haastatteluista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimus- ja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden kvantiteetti kuvaa siten vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Määrääkin tärkeämpi kriteeri tuotoksille on niiden laatu. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille määriteltiin vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensisijaisesti arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille käyttäjille. 15

16 Kokonaistuottavuus suoriteryhmittäin: Painot 2000 kpl 2004 kpl 2005 kpl 2006 kpl VATT-julkaisuja 3, VATT-tutkimuksia 1, VATT-keskustelualoitteita 1, VATT-muistioita 0, Ulkomaiset julkaisut 1, Kotimaiset julkaisut 1, Lehtikirjoitukset 0, Esitelmät ja julkiset puheenvuorot 0, Haastattelut VATT-työpaja-alustukset 0, Järjestetyt seminaarit 0, Muistiot ja lausunnot 0, Muut tutkimus- ja asiantuntijatehtävät 0, Akateemiset asiantuntijatehtävät 0, Yhteensä Tuotosindeksi (painotettu) ,1 139,3 137,4 Muutos ed. vuodesta % 16,0-1,3-1,3 HTV 55,4 59,4 59,0 55,8 Työpanosindeksi ,3 106,6 100,9 Muutos ed. vuodesta % 2,8-0,6-5,4 Kokonaistuottavuusindeksi ,5 129,8 133,6* Muutos ed. vuodesta % 11,4-2,8 3,0* * Ennakkotieto Valtiovarainministeriön kanssa allekirjoitetussa tulostavoiteasiakirjassa on asetettu VATT:n kokonaistuottavuuden kasvulle keskimääräinen 1,5 % vuosikasvutavoite vuosille

17 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot projektit julkaisujen myynti Tuotot yhteensä Kustannukset: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset palvelujen ostot myytyjen julkaisujen kustannukset (arvioitu) muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % Erillistä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetty vuoden 2006 talousarvioesityksessä, koska niiden arvioitiin jäävän vähäisiksi eikä niille näin ollen asetettu myöskään erillistä tulostavoitetta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus VATT:lla on kolmenlaisia yhteisrahoitteisia projekteja, jotka tuottavat tuloa ja joita ei rahoiteta kokonaisuudessaan talousarviomäärärahoista. Yhteisrahoitteiset projektilajit ovat yhteistoimintaprojektit, joista suurin osa toteutetaan ministeriöiden kanssa, EU-projektit, joita on erityyppisiä VATT:n oman osuuden vaihdellessa ja Suomen Akatemian projektit, joissa VATT maksaa suurimman osan projektin yleiskustannuksista. Yhteisrahoitteisten projektien tulot vuonna 2006 olivat euroa ja kustannusvastaavuus 41 %. Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä VATT:n yhteisrahoitteisten projektien budjetoidut bruttotulot olivat euroa ja kustannusvastaavuusprosentti 50 %. Valtaosa yhteisrahoitteista projekteista muodostuu yhteistoimintaprojekteista. Sen osuus oli n. 81 % kaikista yhteisrahoitteisista projekteista. 17

18 Yhteisrahoitteisten projektien kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Kustannukset: Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskust. - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Liitteessä 1 on esitetty VATT:n tuotosten määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet sekä asetettujen tavoitteiden toteutumat Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukykyä on käsitelty kohdassa Toiminnan vaikuttavuus. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstö VATT:n henkilöstömäärä vuoden 2006 lopussa oli 57 henkilöä. Henkilöstömäärän vähennys edellisvuoteen verrattuna oli 4 henkilöä. Todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli kertomusvuonna 55,8 henkilö-työvuotta ja vähennystä edellisvuoteen oli 3,2 henkilötyövuotta. 18

19 Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa Kokonaistyöpanos, henkilötyövuotta 55,8 59,0 59,4 Tutkimusprojektit 23,9 27,7 26,2 Muu tutkimustoiminta 5,3 3,8 5,4 Muu työpanos 26,6 27,5 27,8 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,7 2,0 2,8 Koulutus 2,6 2,4 2,2 Lomat 7,7 8,4 7,9 Sairaus 2,2 2,1 2,8 Hallinto - tietopalvelu, tiedotus ja julkaisutoiminta - ATK-palvelu - muu hallinto 3,0 1,4 6,3 3,3 1,8 6,9 2,5 1,5 7,6 Muut tehtävät 0,7 0,6 0,5 Tutkimuskeskuksen johtajana toimii ylijohtaja. Tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta on organisoitu neljään tutkimusalueeseen, joiden työtä johtaa kullakin tutkimusalueella tutkimusjohtaja. Hallintoryhmää johtaa talouspäällikkö. Viestinnästä ja tietopalvelusta on vastannut viestintäpäällikkö ja tietohallinnosta tietohallintopäällikkö. Tutkimustoiminnan (tutkimusprojektit) jakautuminen tutkimusalueittain, htv Tutkimusalue I 4,7 6,5 6,4 Tutkimusalue II 8,0 7,6 8,1 Tutkimusalue III 6,4 7,7 6,6 Tutkimusalue IV 4,8 5,9 5,1 Yhteensä 23,9 27,7 26,2 VATT:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa 64,9 prosenttia miehiä ja 35,1 prosenttia naisia. Koko valtion hallinnon henkilöstöstä miehiä on 50,9 % ja naisia 49,1 %. Taloudellisessa tutkimuksessa tutkijoiden koulutus on lähinnä kansantaloustiede, joka on perinteisesti ollut miesvaltainen. Tämä näkyy yleisesti varsinkin tohtoritasolla ja selittää VATT:n henkilöstön miesvaltaisuuden. Valtion hallinnon vertailuluvut ovat peräisin valtion henkilötilinpäätöksestä vuodelta VATT:n henkilöstön sukupuolijakauma lkm % lkm % lkm % Naiset 20 35, , ,7 Miehet 37 64, , ,3 Yhteensä , , ,0 Palvelusuhteet VATT:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa vakituisessa virka- tai työsuhteessa 41 henkilöä, joka on 71,9 prosenttia koko henkilöstömäärästä. 19

20 Kokoaikaisesti työskenteleviä oli 96,5 % henkilökunnasta. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 16 (28,1 %). Tähän lukuun sisältyy ylijohtaja sekä kaikki neljä tutkimusjohtajaa, joiden hoitamat virat on säädetty määräaikaisiksi. Koko valtion hallinnossa määräaikaisten osuus on 25,8 %. Vanhuuseläkkeelle jäi kertomusvuonna kaksi henkilöä. Vuoden 2014 loppuun mennessä 65 vuoden iän saavuttaa 17 vattilaista, joka on 30 % kertomusvuoden lopun henkilökunnasta. Tämä tuo haasteita rekrytoinnille ja osaamisen varmistamiselle tulevaisuudessa. Määräaikaiset ja kokoaikaiset palvelussuhteet Määräaikaiset lkm; n/m 6/10 5/17 4/15 % 30,0/27,0 25,0/41,5 21,1/36, % 28,1 36,1 31,7 Kokoaikaiset lkm % 96,5 95,1 96,7 Palkkaus Uusi palkkausjärjestelmä astui voimaan vuonna Vuosi 2006 oli osa uuden palkkausjärjestelmän siirtymäkautta, joka päättyy vuonna Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä tarkasteluvuonna oli 46,1 vuotta ja yli 45-vuotiaita oli 32 henkilöä eli 56,1 % koko henkilöstöstä. Näistä suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat, joita oli 23,2 prosenttia koko henkilöstömäärästä. Valtion hallinnossa keski-ikä oli 43,1 vuotta ja yli 45-vuotiaiden osuus oli 47,5 %. Keski-ikä ja ikäjakauma: Keski-ikä, vuotta 46,1 44,5 45,7 Ikäjakauma, lkm Yhteensä