Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006"

Transkriptio

1 Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Helsinki 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus 4 Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva 4 Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu 6 Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit 8 Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys 10 Tietohallinto 12 Viestintä ja tietopalvelu 12 Hallinto 13 Neuvottelukunta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS 31 LIITTEET 32 Tuotokset 32 Yhteenveto julkaisuista

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden toimintaan. Tutkimushankkeissa arvioidaan myös sopeutumisstrategioita tuleviin muutoksiin. Vuosi 2006 oli uuden kolmivuotisen tutkimusohjelman Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi ensimmäinen toteuttamisvuosi. Ohjelmassa korostuvat palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen, kestävän taloudellisen kasvun sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintavuosi oli tuloksellinen tuotosten määrän ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia julkisten palveluiden tuottavuudesta ja tehokkuudesta. Tutkimuskohteena niissä oli koulutusjärjestelmä, lasten päivähoito ja terveydenhuolto. Valmistuneissa hankkeissa arvioitiin lisäksi mm. liikenneverkkoinvestointien vaikutuksia ja työnvälityksen tehokkuutta. Muista työvoimapoliittisista toimenpiteistä valmistui vaikutusarvio, joka perustui laajaan menetelmälliseen kehitystyöhön. Laajasta ruuan arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioineesta yhteishankkeesta valmistui useita julkaisuja ja myös työvoiman sivukulujen alennuskokeilun vaikutuksista tehtiin empiirinen arvio. Lisäksi VATT-vuosikirjassa Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet verorakenne oli keskeisesti esillä yrittäjyyden ja investointien ohella. Suomen kansantalouden pidemmän aikavälin sopeutumishaasteet ovat olleet useiden valmistuneiden hankkeiden taustalla. Väestön ikääntyminen oli lähtökohtana valmistuneessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kotitalouksien kulutusta ja säästämistä mm. eri sukupolvien näkökulmasta. Alueellisella tasapainomallilla arvioitiin eri väestö- ja tuottavuusskenaarioiden vaikutuksia eri maakunnissa. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot olivat puolestaan esillä tutkimuksessa, jossa arvioitiin päästöoikeuksien vaikutuksia sähkön hintaan. Kaiken kaikkiaan VATT:n omien sarjojen julkaisujen määrä kasvoi selvästi, vaikka henkilötyövuosien määrä oli jonkin verran ennakoitua pienempi. Muiden kotimaisten julkaisujen määrä laski jonkin verran ulkomaisten julkaisujen määrän säilyessä kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Kansainvälinen toiminta voidaan kokonaisuutena arvioida edellisvuotta hieman aktiivisemmaksi, sillä kansainvälisillä foorumeilla pidettyjen esitelmien määrä kasvoi. Tutkijavierailut suuntautuivat Yhdysvaltoihin ja Australiaan ja liittyivät mm. VATT-mallien kehittämiseen. Tutkijavaihtoa toteutettiin myös ranskalaisen Rennes1- yliopiston kanssa julkisten palveluiden tutkimuksen aihepiirissä. Tutkimuskeskus on toiminut yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja myös yliopistojen kanssa toteuttaen yhteisiä tutkimushankkeita niiden kanssa. Yliopistoyhteistyön muotoja ovat lisäksi olleet luennot ja opinnäytelausunnot. Merkittävä yhteistyömuoto on myös tila- ja aineistojärjestelyt jatko-opiskelijoille ja korkeakouluharjoittelijoiden ohjaus. Toimintavuoden aikana järjestettiin lisäksi 31 VATT-seminaaria, jotka ovat avoimia paitsi VATT:n omille tutkijoille niin myös mm. muille ECONOMICUMissa työskenteleville ekonomisteille. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla oli runsaasti myös muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat mm. julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, lausunnot useille ministeriöille ja 3

4 eduskunnan valiokunnille sekä osallistuminen erilaisiin asiantuntijaryhmiin. Em. asiantuntijatehtävien määrä jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi, mutta akateemisten asiantuntijatehtävien määrä sen sijaan kasvoi. VATT:n neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Se käsitteli mm. edellisen vuoden toimintaa ja tutkimuskeskuksen tuottavuuden mittaamista. Esillä olivat myös tutkimuskeskuksen lausunto sektoritutkimuslaitosten asemaa käsitelleelle työryhmälle sekä tulevan toiminnan suuntaviivat. Toimintavuosi oli VATT:n ensimmäisen neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. VATT:n talouden kannalta budjettimäärärahan ulkopuolisen rahoituksen kehitys on olennainen tekijä. Se koostuu pääosin yhdessä eri ministeriöiden kanssa toteutettavista yhteisprojekteista. Ulkopuolisen rahoituksen yhteismäärä oli runsaat euroa, mikä merkitsi selvää alenemaa suhteessa edellisvuoteen, jolloin ulkoisen rahoituksen määrä tosin oli poikkeuksellisen korkea. Ulkoisen rahoituksen määrä vastasi myös sisäisen budjetin tasoa ja kulujen jäädessä jonkin verran ennakoitua pienemmiksi siirtomääräraha säilyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Toimintavuoden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön VATT:n toiminnan tuottavuusindeksi. Hankkeessa määriteltiin tuotoksen volyymi-indikaattori, joka perustuu ensisijaisesti työaikapainoilla painotettuihin suoritemääriin, sekä työpanos- ja kokonaispanosindikaattorit. Tuottavuusindeksiä käytetään yhtenä mittarina arvioitaessa toteutunutta kehitystä. Lisäksi kokonaistuottavuuden kasvulle on asetettu keskimääräinen 1,5 % vuosikasvutavoite (kolmen vuoden keskiarvotarkasteluna). Ko. indeksillä arvioituna VATT:n toiminnan tuottavuus parani vuonna 2006 n. 3 %. VATT:ssa toteutettiin toimintavuonna työilmapiiritutkimus. Kaksi vuotta aiemmin toteutettuun tutkimukseen verrattuna tulokset paranivat hieman ja olivat suunnilleen samalla tasolla kuin verrokkiorganisaatioissa. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus laski alle kolmannekseen. VATT:ia sen perustamisesta asti johtanut ylijohtaja Reino Hjerppe siirtyi eläkkeelle VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ uuden kolmivuotisen tutkimusohjelman toteuttamiseksi alkoi monipuolisena ja laadukkaana. Tutkimusalueella hankkeet ryhmiteltiin kahteen aiempaa laajempaan kokonaisuuteen: A) työmarkkinat ja työvoimapolitiikka sekä B) verotus, tulonsiirrot ja tulonjako. Osa tutkimusprojekteista jatkuu edelliseltä ohjelmakaudelta, mutta myös uusia on avattu. Yhdessä alla listattujen vuoden tärkeimpiin hankkeisiin kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouksien kulutusta ja säästämistä ikäprofiilien ja -kohorttien näkökulmista. Tulosten mukaan kulutuksen ikäprofiilit vastaavat melko tiiviisti tuloprofiileja luvun laman aikana työelämään siirtymässä olleet tai asemaansa vakiinnuttamaan pyrkineet ovat saavuttaneet odotettua heikomman tulokehityksen. Väestön ikääntymistä, kulutusta, säästämistä ja eriarvoisuutta käsittelevä tutkimus pyrki ottamaan haltuun hyvin pitkän aikavälin kehitystä käsitellen talouden kasvun ja säästämisen yhteyksiä, kotitalouksien kulutuksen elinkaaressa tapahtuvia muutoksia ja ikääntymisen vaikutuksia. 4

5 Tutkimusalueella valmistui vuoden aikana kaksi väitöskirjaa. Työttömyyden sukupuolieroja käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa ja tulonjaon kehitystä tarkasteleva väitöskirja Tampereen yliopistossa. Työttömyystukijärjestelmän uudistuksen vaikutuksia tarkasteltiin ikääntyvän työvoiman joukossa. Työvoiman sivukulujen alennuskokeilun työllisyysvaikutuksista tehtiin empiirinen arvio. Tulosten mukaan työllisyysvaikutuksia ei juuri ole. Yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajien kanssa toteutettiin mikrotason lähestymistapaan perustuvan Työttömyys taloustieteellisiä puheenvuoroja teos. Artikkelit naisten välisistä tuloeroista ilmestyivät naisten 100-vuotisen äänioikeuden johdosta julkaistuissa kokoomateoksissa niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisissäkin laitoksissa. Työministeriön sarjassa julkaistiin laajaan menetelmälliseen kehitystyöhön tukeutuneen työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusarvio. Kansainvälinen toiminta Ulkomaalaisia julkaisuja ilmestyi runsaasti. Esimerkiksi Bristolin yliopiston kokoomateoksissa julkaistiin artikkelit pohjoismaisesta kahden ansaitsijan mallista sekä perhevapaista ja työllisyydestä EU-maissa. Labour aikakauskirjassa julkaistiin työttömyyden sukupuolieroja käsittelevä artikkeli. Labour Economics lehdessä julkaistiin tutkimus miesten ja naisten välisistä palkkaeroista. Myös esitelmiä pidettiin runsaasti kansainvälisillä foorumeilla. Määrälliset tulokset Raportointikaudella ilmestyi 9 (muutos v verrattuna -1) julkaisua VATT:n eri julkaisusarjoissa ja 18 (-1) kotimaista julkaisua. Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi 12 (-1). Esitelmiä pidettiin 67 (-4) kpl, haastatteluja annettiin 30 (+19), lehtikirjoituksia ilmestyi 6 (+4). Seminaareja järjestettiin 2 (+/- 0), muistioita ja lausuntoja laadittiin 2 (+/- 0), muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 8 (-8) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 4 (-1). Työryhmäjäsenyyksiä oli edelleen runsaasti. Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 160 (+7). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Tutkimusalueen työn tulosten näkyvyys julkisuudessa parantui selvästi, mistä ovat osoituksena lehtikirjoitukset ja haastattelut sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Myös sidosryhmäyhteistyö oli vilkasta ja esitelmiä pidettiin runsaasti. Henkilöstö Tutkimusalueen kehittämispäivä pidettiin Kirkkonummen Majvikissa. Kehittämispäivän sisällöllisinä teemoina olivat tutkimusalueen tuotosprofiili sekä ikääntyminen tutkimuksellisena haasteena. Alueella jo aiempina vuosina kehitetyn tutkijakohtaisen määrällisen tuotosprofiilin tuottamista jatkettiin. Kukin tutkija sai henkilökohtaisena palautteena oman, enintään viiden vuoden tuotosprofiilinsa (sekä vertailukohtana koko tutkimusalueen vastaavan profiilin), mitä voi käyttää oman työnsä kehityksen arvioinnissa. Kehityskeskustelut suoritusarviointeineen toteutettiin huhtikuussa. Vuoden alussa erikoistutkija Juha Tuomala ja tutkija Ossi Korkeamäki vakinaistettiin. Erikoistutkija, dos. Anita Haataja nimitettiin edelleen määräaikaiseen erikoistutkijan virkaan. Heikki Räisänen nimitettiin työvoimapolitiikan dosentiksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Virve Ollikaisen työttömyyden sukupuolieroja Suomessa käsittelevä väitöstilaisuus järjestettiin toukokuussa Jyväskylän yliopistolla. Ollikainen nimitettiin erikoistutkijaksi kesäkuun alusta lukien. Erikoistutkija Päivi Mattila-Wiro irtisanoutui VATT:n palveluksesta. Tutkimusalue osallistui myös VATT:n mallipäivän suunnitteluun ja toteutukseen kesäkuussa yhteistyössä VM:n ja tutkimusalueen III kanssa. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen irtisanoutui VATT:n palveluksesta vuoden lopussa. 5

6 Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus I A Projekti I A 4: Osa 2; Työvoiman kysynnän ja tarjonnan mikrodynamiikka ja työvoimapolitiikan vaikuttavuus - Hanke raportoitu TM:n työpoliittisia tutkimuksia sarjassa (nro 315). Hanke on toteutunut. Projekti I A 12: Rekrytointiongelmien analyysi - Hanke toteutunut VATT:n osalta. Raportti ilmestyy VNK:n julkaisussa vuoden 2007 puolella. Hanke on toteutunut. Projekti I A 14: Työvoimassa vai ulkopuolella? - Hanke raportoitu STM:n selvityksiä sarjassa (nro 2006:42 ja 2006:43). Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus I B Projekti I B 2: Perustulomalli Suomessa - Hanke toteutuu vuoden 2007 aikana. Projekti I B 5: Ikääntyminen ja tuottavuus - Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitteissa (nro 382 ja 386). Hanke on toteutunut. Projekti I B 11: Funktionaalinen tulonjako - Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitteessa (nro 406). Hanke on toteutunut. Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen toiminta jatkui kertomusvuonna 2006 vilkkaana ja tuloksellisena. Keskeisiin töihin sisältyi koko tutkimusalueen voimin toteutettu vuosikirja Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet, joka julkaistiin VATT-vuosipäivän seminaarissa Kansallismuseossa. Raportin ensimmäisessä osassa käsiteltiin yrittäjyyttä, investointeja ja kasvua ja toisessa osiossa verotuksen kehityslinjoja ja verojärjestelmän kilpailukykyä. Vuosikirjaartikkelien kirjoittamiseen osallistui kaikkiaan 14 VATT:n tutkijaa. Vuosipäivänä ilmestyi myös Talouden rakenteet -raportin ulkomaiselle lukijakunnalle suunnattu englanninkielinen julkaisu Structural Indicators Teoksessa esitetään kansan- ja valtiontalouden keskeiset ilmiöt sekä niiden kehityslinjat Suomessa. Talouden rakenteet on jatkuva koko talon yhteistyöhön perustuva hanke, joka toimitetaan tutkimusalueella II. Arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioiva yhteinen tutkimushanke Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston kanssa aloitettiin vuonna Viime vuonna aihepiiristä valmistui kaksi VATT-keskustelualoitetta ja kolme VATT-tutkimusta. Niissä selvitettiin mm., miten välillistenverojen muutokset välittyvät kuluttajahintoihin. Hankkeen osana valmistui myös katsaus elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden arvonlisäverotuksesta EU:ssa ja Suomessa sekä empiirinen selvitys Suomen elintarvike- ja ruokapalvelujen rakenteesta, kilpailullisuudesta ja taloudellisesta suorituskyvystä. Hankkeen osana järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia liittyen verotukseen, teknologiseen kehitykseen ja talouden eri osa-alueiden kehitysarvioihin. Verotuksen alueelta valmistui ensimmäinen osajulkaisu laajemmasta vuoden 2005 yritysverouudistuksen arviointihankkeesta. Samalla käynnistettiin jatkohankkeita. Näihin saatiin myös ulkopuolista rahoitusta. Vuoden lopulla 6

7 ilmestyi myös selvitys vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotuksesta. Lisäksi laskettiin verojärjestelmän sisältämä tuki. Verohallinnon aineistoihin perustuvan Yrttiyritystietokannan ylläpitoa ja kehittämistä jatkettiin. Vuoden alkupuolella ilmestyi useita raportteja t&k -toimintaan liittyen. Koko vuoden työn alla olleen t&k -panostusten tuottavuutta koskevan kansainvälisen vertailun ilmestyminen ajoittui vuoden 2007 puolelle. Vuoden aikana on tarkasteltu myös talouspolitiikan pitkiä syklejä, väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta tuottavuuteen ja kasvuun sekä myös maahanmuuttoa taloudellisine vaikutuksineen. Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkijat pitivät useita esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa vuonna Esitelmissä käsiteltiin muun muassa verotusta sekä tuottavuuden kasvuun ja teknologian muutokseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi esitelmiä pidettiin maailman vapaakauppaneuvottelujen (WTO) vaikutuksista Suomen ja maailman kauppavirtoihin ja kansantalouksiin (Wien, Upsala). IIPF:n vuosittaisessa seminaarissa Kyproksen Pafosissa tutkimusalueen tutkijat olivat osallisina kolmessa esitellyssä verotusta käsittelevässä tutkimuksessa. Lisäksi pidettiin esitelmiä maahanmuutosta ja inhimillisestä pääomasta (Lontoo), Suomen talousmallista, talouden kasvusta ja julkisista menoista (Tallinna, Pariisi, Bryssel). Tutkimusalueen tutkijat toimivat myös lausunnon antajina kansainvälisille tieteellisille lehdille. Määrälliset tulokset Toimintavuoden 2006 aikana tutkimusalue II tuotti VATT:n sarjoissa 1 julkaisun (muutos v verrattuna -1), 12 keskustelualoitetta (+10) eikä yhtään muistiota (-2). Tutkimuksia - sarjassa ilmestyi 5 (+5). Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi yhteensä 7 (-8) ja kotimaisia 24 (9). Lehtikirjoituksia oli 3 (+/- 0), esitelmiä ja julkisia puheenvuoroja 53 (+4). Haastatteluja annettiin 17 (+3), VATT-työpaja alustuksia pidettiin 1 (0) ja 2 seminaaria järjestettiin (0). Lisäksi muistioita ja lausuntoja laadittiin 9 (-2). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 9 (+3), akateemisia asiantuntijatehtäviä 7 (+6). Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 149 (+31). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustyön tuloksia ja tutkijoiden asiantuntemusta käytettiin vuoden 2006 aikana useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä työryhmissä, asiantuntijalausunnoissa, tieteellisissä tehtävissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Veropolitiikan valmistelussa hyödynnettiin tutkimuksen tuloksia. Asiantuntijatehtäviä olivat verotuksen alueelta muistiot valtiovarainministeriölle työvaltaisten palvelualojen alv-kokeilun seurannan järjestämisestä, kehitysalueiden korotettujen poistojen jatkamisesta sekä verotuksesta ja työllisyydestä. Eduskunnalle toimitettiin muistiot maahanmuuton nettokustannuksista julkiselle sektorille sekä Suomen vakausohjelmasta. Lisäksi tutkimusalueen johtaja toimi eduskunnan pankkivaltuuston pysyvänä neuvonantajana ja Yrjö Jahnssonin säätiön asiantuntijana. Henkilöstö Tutkimuspäällikkö Antti Romppanen palasi kesäkuun alussa vuoden mittaiselta määräaikaisuudelta VM:n kansantalousosastolta. Hanna Ulvinen aloitti kokopäiväisenä tutkijana VATT:ssa kesäkuussa. Tuomas Kosonen toimi osa-aikaisena tutkijana kesäkuun loppuun asti, minkä jälkeen hän on ollut tutkimusalueella Tampereen yliopiston palkkaamana vierailevana tutkijana. Erikoistutkija Leena Kerkelä siirtyi syyskuussa tutkimusalue III:lta tutkimusalueelle II. Tutkimusprofessori ja alueen tutkimusjohtaja Jaakko Kiander siirtyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi marraskuun alussa. Loppuvuoden tutkimusjohtajan tehtäviä hoiti Seppo Kari. 7

8 Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus II A: Projekti II B 5: Elintarvikkeiden alv-kannan muutoksen vaikutukset Hankkeen taustaselvitykset on raportoitu VATT-keskustelualoitteia 380 ja 397 sekä VATTtutkimuksina 122, 124 ja 126. Lisäksi aiheesta on järjestetty kaksi seminaaria. Hankkeen loppuraportti julkaistaan vuoden 2007 alussa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen sarjassa. Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus II C Projekti II C 1: Talouden rakenteet/structural Indicators 2006 Talouden rakenteet 2006, englanninkielinen versio julkaistiin kirjana ja nettiversiona VATTvuosipäivän yhteydessä Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus II C VATT:n vuosikirja 2006: Kasvu, kilpailukyky ja verotus Vuosikirja Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet julkistettiin VATT-julkaisuja sarjassa. Vuosikirja koostuu kahdesta osasta ja se sisältää useita artikkeleita kummastakin pääteemasta. Hanke on toteutunut. Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit Keskeisiä hankkeita Ympäristö ja infrastruktuurit tutkimusalueen keskeiset hankkeet ovat koskeneet kansallisen ilmastostrategian vaikutuslaskelmia sekä liikenteen infrastruktuurien pääomaa ja infrastruktuurihankkeiden rahoitusta. Alueelta julkaistiin vuoden aikana useita tutkimusraportteja. Alkuvuodesta ilmestyi VATTtutkimuksena Adriaan Perrelsin koordinoiman KULMAKUNTA-hankkeen loppuraportti. Keskustelualoitteena ilmestyi Juha Honkatukian koordinoiman runkoverkkojen taloudellista merkitystä arvioivan hankkeen loppuraportti sekä Juha Honkatukian, Rami Rajalan ja Pekka Sulamaan raportti julkisen sektorin tuottavuuskasvun ja väestökehityksen vaikutuksista. Alkuvuodesta ilmestyi myös Sakari Uimosen raportti Suomen tiepääoman arvioimisesta Tiehallinnon julkaisemana. Vuoden jälkipuoliskolla ilmestyivät vielä Juha Honkatukian, Ville Mälkösen ja Adriaan Perrelsin päästöoikeuksien vaikutuksia sähkön hintaan arvioiva tutkimus ja Ville Mälkösen raportti eri hankintamuodoista julkisissa investoinneissa sekä Osmo Kuusen koordinoima eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti terveydenhuollon tulevaisuudesta. Kansainvälinen toiminta Yhteistyö talon ulkopuolelle on ollut vilkasta ja alueen tutkijat ovat tehneet useita vierailuja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin, muun muassa Monashin yliopistoon ja Yhdysvaltain ulkomaankauppaministeriön alaisiin tutkimuslaitoksiin. Monet alueen tutkijoista ovat osallistuneet asiantuntijoina EU-hankkeisiin. Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä voidaan mainita myös Suomen työvoimapoliittisen ennakoinnin kansainväliseen arviointiin sekä kansainvälisen ilmastopaneelin työhön osallistuminen. Kansainvälisestä toiminnasta mainittakoon vielä Suomen Akatemian energia-alan tutkimuksen tilasta Suomessa teettämässä kansainvälinen arviointi, jossa alueen energia- ja ilmastopoliittinen tutkimus arvioitiin tieteelliseltä tasoltaan hyväksi, erityisesti taloudellisten mallien kehittämisen osalta. 8

9 Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin 1 tutkimus (muutos v verrattuna +1), 5 keskustelualoitetta (-3) ja 1 muistio (-1). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 20 (+4) ja kotimaisia tehtiin 13 kappaletta (+/- 0). Lehtikirjoituksia julkaistiin 5 (+4), esitelmiä pidettiin 67 (-2) ja haastatteluja annettiin 8 (+6). VATT -työpaja-alustuksia oli 1 (-3), seminaareja järjestettiin 4 (-2). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 8 (-4). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 15 (-18) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 19 (+4). Yhteensä tutkimusalue tuotti 167 tuotosta, mikä on 15 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Alueen tutkijat pitivät runsaasti esitelmiä sekä koti- että ulkomaisissa seminaareissa. Erillisiä lausuntoja alueen tutkijat ovat kirjoittaneet runsaasti myös yhteistyötahoille sekä ministeriöille ja eduskunnalle. Mainita voidaan Osmo Kuusen koordinoimat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportit ja Juha Honkatukian panos Valtioneuvoston kanslian globalisaatioraporttiin; Ville Mälkönen osallistui tie- ja ratahallinnon tiehankkeiden verrokkilaskelmien laatimiseen ja Pekka Sulamaa kantaverkon kehittämishankkeiden arviointiin. Henkilöstö Tutkimusalueen henkilöstömäärä pieneni vuonna Rami Rajala ja Sari Pekkala irtisanoutuivat VATT:n palveluksesta ja Leena Kerkelä siirtyi tutkimusalueelle II. Rajalan tilalle valittu Tuomas Louhela aloitti tutkijana syyskuussa ja Tarja Tuovinen osa-aikaisena tutkijana lokakuussa. Erikoistutkija Ville Mälkönen vakinaistettiin kesäkuussa. Tutkimusalue järjesti vuoden aikana kaksi kehittämispäivää, joista toisen yhteydessä tutustuttiin Kilpilahden uuteen NeXBTL-jalostamoon. Tutkimusalueella vieraili emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja. Alueen tutkijoista Juha Honkatukia ja Pekka Sulamaa vierailivat Monashin yliopistossa maaliskuussa ja Yhdysvaltain ulkomaankauppakomissiossa joulukuussa. Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus III A Projekti III A 5: Eurowhitecert Hankkeessa selvitetään energiasäästösertifikaattien käyttöä Euroopassa. Hanke valmistuu vuonna Projektikokonaisuus III B Projekti III B 3: Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset Hankkeessa tutkitaan liikenne- ja logistiikkajärjestelmän vaikutuksia tuottavuuteen ja talouskasvuun. Hankkeesta julkaistiin kaksi keskustelualoitetta vuonna Hanke on toteutunut Projekti III B 6: Terveydenhuollon tulevaisuus ja priorisoinnin tulevaisuushaasteet Hankkeessa selvitetään tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä terveydenhuollon priorisointi-kysymyksiä. Hanke on toteutunut. Projekti III B 7: Vientitukien poistaminen ja tullien alentamisen vaikutukset EU:n ja Suomen maa- ja elintarviketeollisuudelle Hankkeessa tutkitaan maataloustuotteiden maailmankaupan vapauttamisen vaikutuksia. Valmistuu vuonna Projektikokonaisuus III C Projekti III C 1: VATT-YTP/VATT:n oman numeerisen tasapainon mallin kehittäminen Hankkeessa kehitetään VATT:n kokonaistaloudellista mallia talouspolitiikan vaikuttavuusarviointiin. Hanke on toteutunut. 9

10 Projekti III C 2: Alueellinen tasapainomalli Hankkeessa laajennetaan VATT-mallia alueellisen vaikutusten tarkasteluun ja sovelletaan sitä julkisten menojen aluevaikutusten tarkasteluun osana valtion talousarvion valmistelua. Hanke valmistuu vuonna Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ jakautuu kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) hyvinvointipalvelut ja ikääntyminen, (ii) kuntatalous sekä (iii) aluetalous ja asuntomarkkinat. Tutkimusalueen työ toteutui vuoden 2006 aikana kokonaisuudessaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Tutkimusalue panosti edelleen julkisten palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimiseen. Yliopistojen tuottavuus- ja tehokkuustutkimushankkeessa valmistui esiselvitys ja sen pohjalta valmisteltiin jatkohanketta. Lisäksi valmisteltiin ammattikorkeakoulujen tuottavuustutkimusta. Tutkimus terveyskeskusten tehokkuuseroista uusilla aineistoilla valmistui. Tulosten mukaan keskimääräisen terveyskeskuksen tuottavuus laski noin 8 % vuosina Lisäksi valmistui peruskoulujen tuottavuusselvitys, ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen tuottavuustutkimuksia viimeisteltiin. Perusopetusta koskien havaittiin noin 12 prosentin tuottavuuden lasku vuosina Kuntien väliset tehokkuuserot perusopetuksessa olivat enintään 10 prosenttia, kun olosuhde- ja oppilasrakenteen erot huomioitiin. Päivähoitopalvelujen kustannuseroja koskeva tutkimus valmistui. Tutkimuksen päätuloksen mukaan tehottomuus oli v keskimäärin noin 17 %, minkä poistuminen tarkoittaisi koko maan tasolla noin 260 miljoonan euron alenemista kuntien päivähoitomenoissa. Muista hyvinvointipalveluja koskevista tutkimushankkeista voidaan todeta ikääntymisteema, jossa tutkittiin ikääntyvän väestön vaikutuksia kuntatalouteen. Kuntatalouden projektikokonaisuudessa valmistui tutkimus kuntien välisestä verokilpailusta. Lisäksi jatkettiin hanketta peruskouluverkon muutosten taloudellisista vaikutuksista sekä valmisteltiin tutkimusta kuntasektorin pehmeästä budjettirajoitteesta. Lisäksi tehtiin Suomen ja Ruotsin kuntien valtionosuusjärjestelmien vertailututkimusta. Perusterveydenhuollon kuntayhtymien purkaantumisen vaikutuksia tutkittiin myös, tästä tutkimuksesta alustavia tuloksia esiteltiin Nordic Health Economists Study Group - kokouksessa Kööpenhaminassa. Kuntatalouden indikaattoreita esiteltiin OECD:n ja Ranskan talousministeriön yhteisessä kokouksessa Ranskassa. Aluekehityksen projektikokonaisuudessa tutkimusta työmarkkinoiden tehokkuudesta jatkettiin. Tutkimusalueen tutkijat osallistuivat myös alueellisen yleisen tasapainon mallin kehittelyyn. Asuntomarkkinoiden projektikokonaisuudessa tutkittiin vuokrasääntelyn purkamisen vaikutuksia. Tulosten mukaan vuokrasääntelystä koituvista kulutuksen epätasapainoista aiheutuvat hyvinvointitappiot olivat yli 2 prosenttia vuokralaisten kokonaiskulutuksesta ja veivät n. 30 prosenttia alhaisen vuokran hyödyistä. Vuokrasääntelyn nettohyöty vuokralaisille oli vertailuvuodesta riippuen 4,5 tai 6,5 prosenttia. Projektikokonaisuudessa jatkettiin Suomen Akatemian rahoittamaan hanketta Asumisen talous, jossa yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkimustuloksia esiteltiin useissa kansainvälisissä tutkijakokouksissa. Perusopetuksen ja ammatillisen perusopetuksen tuottavuus- ja tehokkuustutkimuksen tuloksia esiteltiin kesäkuussa 2006 North American Productivity Workshopissa. Perusopetusta koskevia tuloksia esiteltiin lisäksi kesäkuussa paikallisen julkistalouden tutkijoiden PEARLE-seminaarissa Fribourgissa (Sveitsi) ja syyskuussa koulutustutkijoiden European Conference on Educational Research -konferenssissa Genevessä (Sveitsi). 10

11 Lukioiden ja yliopistojen tuottavuutta ja tehokkuuseroja koskevia tuloksia esiteltiin Knowledge Based Economy konferenssissa Lancasterissa (Iso-Britannia) elokuussa. Lukioita koskevia tuloksia esiteltiin myös 2nd Workshop on Efficiency and Productivity Analysis kokouksessa Portossa (Portugali) syyskuussa. Aluetutkimuksen osalta tuloksia esiteltiin työmarkkinoiden alueellisen kohtaannon hankkeesta aluetutkijoiden Euroopankokoukseen Voloksessa (Kreikka) ja työn taloustieteen (EALE) kokouksessa Prahassa Tsekissä. Asuntomarkkinatutkimuksen osalta esiteltiin yleisen asumistuen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvän tutkimuksen tuloksia ENHR:n konferenssissa Ljubljanassa ja vuokrasääntelyn hyvinvointivaikutuksia käsittelevää tutkimusta ENHR:n workshopissa Kööpenhaminassa. Tutkimus kuntien verokilpailusta julkaistiin Urban Public Economics Review ssa. Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin 4 tutkimusta (muutos v verrattuna +3), 4 keskustelualoitetta (-3) ja 1 muistio (+/-0). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 6 (+2) ja kotimaisia tehtiin 10 kappaletta (-4). Lehtikirjoituksia julkaistiin 10 (-1), esitelmiä pidettiin 78 (+16) ja haastatteluja annettiin 6 (-8). VATT -työpaja-alustuksia oli 6 (+/-0). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 5 (+1). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 7 (+4) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 15 (+1). Järjestettyjä seminaareja oli 2 (+2). Yhteensä tutkimusalue tuotti 153 tuotosta, mikä on 11 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosten käyttö Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Erityisesti tutkimustulokset hyödyttivät hallituksen tuottavuusohjelman toteutusta. Lisäksi tutkimusalueen jäsenet olivat mukana valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuottavuusohjelmien työryhmissä, opetusministeriön Kunta- ja palvelurakennetyön KUNPA-työryhmässä, OECD:n paikallistalouden rahoitusmalleja käsittelevässä työssä, OPH:n seutukuntayhteistyötä pohtivassa työryhmässä sekä OPM:n Suomen ensi vuoden EU-puheenjohtajakauden "Efficiency and Equity" konferenssin järjestelyissä. Tutkimusalueen johdolla valmisteltiin maahanmuuton vaikutuksia arvioivia hankkeita. Nämä tulokset hyödynsivät hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelutyötä. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Henkilöstö Tutkimusalueella oli neljä vierailevaa tutkijaa: Tanja Kirjavainen Opetushallituksesta, professori Jean-Michel Josselin Rennes1 yliopistosta (Ranska), Jose Sanchez-Fung Kingstonin yliopistosta Lontoosta, professori Almas Heshmati Seoul National University, (Etelä-Korea). Teemu Lyytikäinen vieraili puolestaan Tufts yliopistossa USA:ssa. Lisäksi Aki Kangasharju ja Antti Moisio vierailivat Rennes1 yliopistossa Ranskassa. Tulostavoiteprojektien toteutuma Projekti IV A 1: Koulutuspalvelujen tuottavuus ja tehokkuus Hanke jakautui kolmeen osaan: - perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus - lukiokoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus - ammatillisen koulutuksen tuottavuus ja tehokkuus Yhteistyö: OPM, OPH ja VM. Raportoitu VATT-tutkimuksena 127. Lisäksi 2 VATT-keskustelualoitetta ja tutkimuksiaraportti helmikuussa Hanke on toteutunut. 11

12 Projekti IV A 2: Yliopistojen tuottavuus Hankkeessa tehtiin esiselvitys yliopistojen tuottavuustutkimuksen tekemiseksi. Se sisälsi kirjallisuuskatsauksen sekä ehdotuksen varsinaisen tutkimuksen toteuttamistavasta. Yhteistyö: OPM Raportoitu VATT-tutkimuksena 124. Hanke on toteutunut. Projekti IVA 4: Päivähoidon yksikkömenot ja tehokkuus Hankkeessa tutkittiin päivähoidon kustannustehokkuutta. Raportoitu VATT-tutkimuksena 119. Hanke on toteutunut. Projekti IV B 4: Asuntomarkkinat ja liikkuvuus Hankkeessa mallitettiin työvoiman liikkuvuuden, asuntohintojen ja asuntotarjonnan välisiä yhteyksiä sekä käsiteltiin asunnon hallintamuodon valintaa, asuntokysyntää, uusien kotitalouksien muodostumista sekä hallintamuodon ja asumiskulutuksen sopeuttamista muuttamalla. Raportoitu VATT- keskustelualoitteena nro 385. Hanke on toteutunut. Tietohallinto Vuoden 2006 alussa tietohallintoyksikkö vastasi Rondo-järjestelmän käyttöönottoon liittyneestä asiatarkastajien ja hyväksyjien käyttökoulutuksesta. Tietohallinnon väki kouluttautui itse lähiverkon kytkimien hallinnassa ja määrittelyissä, samoin tutustuttiin uuteen, tulevaisuudessa yleistyvään korttipalvelinteknologiaan. Osana arkistotyöryhmän työskentelyä valmisteltiin VATT:n arkistonmuodostussuunnitelmaa sähköiseen muotoon, ja toteutettiin dokumenttien hallintajärjestelmän (Arkki/Tweb) hankinta ja käyttöönotto. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon vuoden 2007 aikana. Twebin käyttökoulutus järjestettiin VATT:ssa arkistotyöryhmälle marraskuun lopulla. Sähköisen tuotosraportoinnin kehittely aloitettiin, mihin liittyi sekä kirjallisuusviitteiden hallintaan tarkoitetun RefWorks -ohjelmiston hankinta tietopalvelun kanssa, ja SQLtietokantapalvelimeen ja web-lomakkeisiin perustuvan sovellusratkaisun suunnittelu ja kehittäminen. Työnantajan henkilöstötietohankkeen (Tahti) käyttöönottoa varten hankittiin taloushallinnolle Väestörekisterikeskuksen toimikortteja, jotka mahdollistavat järjestelmän käyttäjän luotettavan tunnistuksen ja tietojen salauksen. Samaa tekniikkaa sovelletaan myös VM:n Cognos Planning- raportointijärjestelmän käytössä. Lähiverkon hallintarakenteiden mittava uudistustyö aloitettiin luvulta peräisin ollut Windows NT hallintaympäristö on tarkoitus korvata uudella aktiivihakemistojärjestelmällä (Microsoft Active Directory) vuoden 2007 aikana. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös lähiverkon loogisen osoitteistuksen uusiminen ja virtuaaliverkkoihin jako. Näin voidaan parantaa lähiverkon tietoturvaa ja hallittavuutta. Muita lähiverkon kehittämishankkeita ovat olleet mm. langattomien verkkojen käyttömahdollisuuksien testaaminen ja koekäyttö. Laitteistopuolella merkittävimmät investoinnit olivat uuden postipalvelimen ja nauhavarmistusjärjestelmän hankinnat vikaantuneiden tilalle. Muina korvausinvestointeina VATT:lle hankittiin 15 uutta työasemaa. Kaikki työasemakoneet ja palvelimet huollettiin ja päivitettiin. Viestintä ja tietopalvelu Vuoden 2006 laaja projekti graafisen ilmeen uudistaminen ja ohjeistus aloitettiin uudistamalla VATT:n logo. Uusi logo esittäytyi ensi kertaa vuoden 2005 vuosikertomuksessa, joka ilmestyi toukokuussa. Uusi logo otettiin käyttöön myös VATT:n intranetissä ja 12

13 WWW-sivustolla. Syksyllä uudistettiin käyntikortit, kirjepohja ja -kuoret sekä esityspohjat. Graafinen ohjeistus valmistuu vuoden alussa VATT:n uusi englanninkielinen WWW-sivusto otettiin käyttöön kesäkuussa. Samalla avattiin VATT:n englanninkielisten julkaisujen RePEc -verkkojakelu (Research Papers in Economics). Tiedotustilaisuuksia järjestettiin viiden tutkimuksen julkistamisen yhteydessä ja lehdistötiedotteita välitettiin STT-online -palvelun kautta kahdeksan kappaletta. VATT NYT - tiedotuslehti ilmestyi neljä kertaa. Taloustoimittajat ry vieraili VATT:ssa huhtikuussa ja Suomen Pankin viestintä kävi tutustumassa VATT:n julkaisutoimintaan. Tietopalvelussa uutena ja uudenlaisena palveluna otettiin käyttöön RefWorks -viitteidenhallintaohjelmisto. Sen käyttöä opastettiin tutkijoille ja myös muiden elektronisten aineistojen käyttäjäkoulutus toteutettiin tutkimusalueittain. Tietopalvelun elektronisista palveluista laadittiin ohjeistukset käyttäjille intranetiin. Eduskunnan ja Etlan tietopalvelut sekä Eduskunnan ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastot tutustuivat VATT:n tietopalvelun linkkikirjastoon ja intranetiin tammikuussa. Hallinto VATT:n johtajistolle järjestettiin johtamistaidon kehittämispäivä keväällä. Asialistalla oli henkilöjohtamiseen liittyviä aiheita, kuten henkilökohtaisen palautteen antamista ja tiimikehityskeskustelujen järjestämistä. VATT osallistui VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamisen kehityshankkeeseen, jonka tuloksena viraston tuotoksille määriteltiin painoarvot tuottavuuden kehityksen seurantaa varten. Hanketyöryhmä kokoontui VM:n johdolla ja asiaa käsiteltiin sisäisesti VATT:n johtoryhmässä ja henkilöstökokouksessa. Tiedon kerääjänä toimii Tilastokeskus, jonka edustaja kävi pitämässä VATT:n henkilökunnalle tiedotustilaisuuden tuottavuushankkeesta sekä siihen liittyvästä panos- ja tuotostietojen keruusta. Virastossa otettiin käyttöön ostolaskujen sähköinen käsittelyprosessi Rondo. Käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koulutus- ja tiedotustilaisuus koko henkilökunnalle. Neuvottelukunta Vuonna 2006 VATT:n neuvottelukunta kokoontui 3 kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan edellisen vuoden toimintaa sekä tulevan toiminnan suuntaviivoja. Esillä oli myös VATT:n tuottavuuden mittaaminen ja sektoritutkimuslaitosten asemaa käsitelleen ns. Neuvon työryhmän työ. Neuvottelukunnan kokoonpanossa tapahtui muutoksia toimikauden aikana; puheenjohtajana toimineen ylijohtaja Anne Brunilan tilalle nimitettiin ylijohtaja Jukka Pekkarinen, tutkimusjohtaja Antti Hautamäen tilalle nimitettiin ohjelmajohtaja Timo Kekkonen ja erikoistutkija Leena Kerkelän tilalle erikoistutkija Virve Ollikainen. Toimintavuosi oli VATT:n ensimmäisen neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. puheenjohtaja: ylijohtaja Anne Brunila, VM ylijohtaja Jukka Pekkarinen, VM; alkaen jäsenet: tutkimusjohtaja Antti Hautamäki, SITRA ohjelmajohtaja Timo Kekkonen, SITRA alkaen kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, YM osastopäällikkö Seija Ilmakunnas, ETK; alkaen VATT ylijohtaja Kalle Korhonen, KTM apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman, STM ylijohtaja Reino Hjerppe, VATT ( asti) erikoistutkija Leena Kerkelä, VATT; henkilöstön edustaja erikoistutkija Virve Ollikainen, VATT; henkilöstön edustaja alkaen 13

14 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Htv:t tutkimusalueittain ja tutkimukseen käytetty aika tutk. toim. Htv suhde -luku tutk. toim. Htv suhde -luku työpanos Htv työpanos Htv työpanos Htv tutk. toim. Htv suhde -luku Tutkimusalue I 10,1 4,7 0,47 10,2 6,5 0,64 10,7 6,4 0,60 Tutkimusalue II 10,7 8,0 0,75 11,5 7,6 0,66 11,1 8,1 0,73 Tutkimusalue III 9,5 6,4 0,67 10,4 7,7 0,74 10,2 6,6 0,65 Tutkimusalue IV 9,2 4,8 0,52 9,2 5,9 0,64 8,9 5,1 0,57 Yhteensä 39,5 23,9 0,61 41,3 27,7 0,67 40,9 26,2 0,64 Muu tutk. toiminta 5,3 3,8 5,4 Tutk. toiminta yhteensä 29,2 0,74 31,5 0,76 31,6 0,77 Edellä esitetyn taulukon työpanossarakkeesta ilmenee kunkin tutkimusalueen tutkimustyötä tehneiden henkilöiden kokonaistyöpanos henkilöstötyövuosina (työpanos htv) ja seuraavasta sarakkeesta henkilötyövuosina se aika, joka on käytetty projektikohtaiseen tutkimustoimintaan (tutk. toim. htv). Viimeiseen sarakkeeseen laskettu suhdeluku kertoo tutkimustoimintaan käytetyn ajan suhteessa kokonaistyöpanokseen. Koko tutkimustoiminnan suhdeluvun vaihdellessa 0,74 0,80 välillä voidaan tehokkuuden katsoa olevan hyvällä tasolla. Tutkimustoiminnan kulut ja yhteiskulut TUTKIMUSTOIMINAN KULUT Palkat ja palkkiot Matkat Palvelujen ostot Muut erilliskulut Erilliskulut yhteensä ,4 % ,8 % ,7 % YHTEISKULUT Johto, hallinto ja tukipalvelut (palkat) Poistot Korot Muut yhteiskulut Yhteiskulut yhteensä ,6 % ,2 % ,3 % TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % Tutkimustoiminnan kulut sisältävät varsinaisen tutkimustoiminnan projektikulujen lisäksi muuhun tutkimustoimintaan kuuluvien projektien kulut. Muun tutkimustoiminnan projekteja ovat esim. asiantuntijatehtävät, ulkoiset työryhmät, VM:n työryhmät, lausunnot, ym. Yhteiskuluihin sisältyvät hallinnon ja tukipalvelujen palkkakulujen lisäksi myös tutkimushenkilöstön sellaiset henkilöstö- ja matkakulut, joita ei ole kohdistettu suoraan tutkimusprojekteille sekä kaikki muut tutkimuskeskuksen projekteille kohdistamattomat kulut. 14

15 Yhteiskulujen osuus kokonaiskuluista on vaihdellut viimeisten vuosien aikana 42,2 %:n ja 44,6 %:n välillä. Projektituotot ja kulut tutkimusalueittain, teur tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Tutkimusalue IV Yhteensä Kulut/htv Edellä esitetyt kulut sisältävät projekteille suoraan kohdistettujen kulujen lisäksi myös projekteille allokoidut yhteiskulut. Syntyvä alijäämä on pystytty pitämään vakaalla tasolla, mikä onkin toiminnan kannalta tärkeää, koska VATT:n talouden tasapaino tulee riippumaan yhä enenevässä määrin ulkoisesta projektirahoituksesta, jollei valtion budjetista VATT:lle osoitettu talousarviomääräraha kasva Toiminnan tuottavuus VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, haastatteluista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimus- ja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden kvantiteetti kuvaa siten vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Määrääkin tärkeämpi kriteeri tuotoksille on niiden laatu. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille määriteltiin vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensisijaisesti arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille käyttäjille. 15

16 Kokonaistuottavuus suoriteryhmittäin: Painot 2000 kpl 2004 kpl 2005 kpl 2006 kpl VATT-julkaisuja 3, VATT-tutkimuksia 1, VATT-keskustelualoitteita 1, VATT-muistioita 0, Ulkomaiset julkaisut 1, Kotimaiset julkaisut 1, Lehtikirjoitukset 0, Esitelmät ja julkiset puheenvuorot 0, Haastattelut VATT-työpaja-alustukset 0, Järjestetyt seminaarit 0, Muistiot ja lausunnot 0, Muut tutkimus- ja asiantuntijatehtävät 0, Akateemiset asiantuntijatehtävät 0, Yhteensä Tuotosindeksi (painotettu) ,1 139,3 137,4 Muutos ed. vuodesta % 16,0-1,3-1,3 HTV 55,4 59,4 59,0 55,8 Työpanosindeksi ,3 106,6 100,9 Muutos ed. vuodesta % 2,8-0,6-5,4 Kokonaistuottavuusindeksi ,5 129,8 133,6* Muutos ed. vuodesta % 11,4-2,8 3,0* * Ennakkotieto Valtiovarainministeriön kanssa allekirjoitetussa tulostavoiteasiakirjassa on asetettu VATT:n kokonaistuottavuuden kasvulle keskimääräinen 1,5 % vuosikasvutavoite vuosille

17 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot projektit julkaisujen myynti Tuotot yhteensä Kustannukset: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset palvelujen ostot myytyjen julkaisujen kustannukset (arvioitu) muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % Erillistä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetty vuoden 2006 talousarvioesityksessä, koska niiden arvioitiin jäävän vähäisiksi eikä niille näin ollen asetettu myöskään erillistä tulostavoitetta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus VATT:lla on kolmenlaisia yhteisrahoitteisia projekteja, jotka tuottavat tuloa ja joita ei rahoiteta kokonaisuudessaan talousarviomäärärahoista. Yhteisrahoitteiset projektilajit ovat yhteistoimintaprojektit, joista suurin osa toteutetaan ministeriöiden kanssa, EU-projektit, joita on erityyppisiä VATT:n oman osuuden vaihdellessa ja Suomen Akatemian projektit, joissa VATT maksaa suurimman osan projektin yleiskustannuksista. Yhteisrahoitteisten projektien tulot vuonna 2006 olivat euroa ja kustannusvastaavuus 41 %. Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä VATT:n yhteisrahoitteisten projektien budjetoidut bruttotulot olivat euroa ja kustannusvastaavuusprosentti 50 %. Valtaosa yhteisrahoitteista projekteista muodostuu yhteistoimintaprojekteista. Sen osuus oli n. 81 % kaikista yhteisrahoitteisista projekteista. 17

18 Yhteisrahoitteisten projektien kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Kustannukset: Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskust. - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Liitteessä 1 on esitetty VATT:n tuotosten määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet sekä asetettujen tavoitteiden toteutumat Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukykyä on käsitelty kohdassa Toiminnan vaikuttavuus. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstö VATT:n henkilöstömäärä vuoden 2006 lopussa oli 57 henkilöä. Henkilöstömäärän vähennys edellisvuoteen verrattuna oli 4 henkilöä. Todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli kertomusvuonna 55,8 henkilö-työvuotta ja vähennystä edellisvuoteen oli 3,2 henkilötyövuotta. 18

19 Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa Kokonaistyöpanos, henkilötyövuotta 55,8 59,0 59,4 Tutkimusprojektit 23,9 27,7 26,2 Muu tutkimustoiminta 5,3 3,8 5,4 Muu työpanos 26,6 27,5 27,8 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,7 2,0 2,8 Koulutus 2,6 2,4 2,2 Lomat 7,7 8,4 7,9 Sairaus 2,2 2,1 2,8 Hallinto - tietopalvelu, tiedotus ja julkaisutoiminta - ATK-palvelu - muu hallinto 3,0 1,4 6,3 3,3 1,8 6,9 2,5 1,5 7,6 Muut tehtävät 0,7 0,6 0,5 Tutkimuskeskuksen johtajana toimii ylijohtaja. Tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta on organisoitu neljään tutkimusalueeseen, joiden työtä johtaa kullakin tutkimusalueella tutkimusjohtaja. Hallintoryhmää johtaa talouspäällikkö. Viestinnästä ja tietopalvelusta on vastannut viestintäpäällikkö ja tietohallinnosta tietohallintopäällikkö. Tutkimustoiminnan (tutkimusprojektit) jakautuminen tutkimusalueittain, htv Tutkimusalue I 4,7 6,5 6,4 Tutkimusalue II 8,0 7,6 8,1 Tutkimusalue III 6,4 7,7 6,6 Tutkimusalue IV 4,8 5,9 5,1 Yhteensä 23,9 27,7 26,2 VATT:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa 64,9 prosenttia miehiä ja 35,1 prosenttia naisia. Koko valtion hallinnon henkilöstöstä miehiä on 50,9 % ja naisia 49,1 %. Taloudellisessa tutkimuksessa tutkijoiden koulutus on lähinnä kansantaloustiede, joka on perinteisesti ollut miesvaltainen. Tämä näkyy yleisesti varsinkin tohtoritasolla ja selittää VATT:n henkilöstön miesvaltaisuuden. Valtion hallinnon vertailuluvut ovat peräisin valtion henkilötilinpäätöksestä vuodelta VATT:n henkilöstön sukupuolijakauma lkm % lkm % lkm % Naiset 20 35, , ,7 Miehet 37 64, , ,3 Yhteensä , , ,0 Palvelusuhteet VATT:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa vakituisessa virka- tai työsuhteessa 41 henkilöä, joka on 71,9 prosenttia koko henkilöstömäärästä. 19

20 Kokoaikaisesti työskenteleviä oli 96,5 % henkilökunnasta. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 16 (28,1 %). Tähän lukuun sisältyy ylijohtaja sekä kaikki neljä tutkimusjohtajaa, joiden hoitamat virat on säädetty määräaikaisiksi. Koko valtion hallinnossa määräaikaisten osuus on 25,8 %. Vanhuuseläkkeelle jäi kertomusvuonna kaksi henkilöä. Vuoden 2014 loppuun mennessä 65 vuoden iän saavuttaa 17 vattilaista, joka on 30 % kertomusvuoden lopun henkilökunnasta. Tämä tuo haasteita rekrytoinnille ja osaamisen varmistamiselle tulevaisuudessa. Määräaikaiset ja kokoaikaiset palvelussuhteet Määräaikaiset lkm; n/m 6/10 5/17 4/15 % 30,0/27,0 25,0/41,5 21,1/36, % 28,1 36,1 31,7 Kokoaikaiset lkm % 96,5 95,1 96,7 Palkkaus Uusi palkkausjärjestelmä astui voimaan vuonna Vuosi 2006 oli osa uuden palkkausjärjestelmän siirtymäkautta, joka päättyy vuonna Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä tarkasteluvuonna oli 46,1 vuotta ja yli 45-vuotiaita oli 32 henkilöä eli 56,1 % koko henkilöstöstä. Näistä suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat, joita oli 23,2 prosenttia koko henkilöstömäärästä. Valtion hallinnossa keski-ikä oli 43,1 vuotta ja yli 45-vuotiaiden osuus oli 47,5 %. Keski-ikä ja ikäjakauma: Keski-ikä, vuotta 46,1 44,5 45,7 Ikäjakauma, lkm Yhteensä

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta Tilanne 30.9.2015 Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yhteiset periaatteet valtionhallinnon merkittävien ICT:n kehittämistä sisältävien

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010 Pvm 10.6.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 16/210/2010 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosikertomus 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosikertomus 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston vuosikertomus 2015 Talouspolitiikan arviointineuvosto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Arkadiankatu 7, 00100 Helsinki, Finland Helsinki, toukokuu 2016 2 1 Talouspolitiikan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 24/210/2009

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 24/210/2009 Pvm 10.06.2009 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 24/210/2009 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetusministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden 2008 toiminnasta

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot