Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006"

Transkriptio

1 Dnro 1/031/2007 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Helsinki 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus 4 Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva 4 Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu 6 Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit 8 Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys 10 Tietohallinto 12 Viestintä ja tietopalvelu 12 Hallinto 13 Neuvottelukunta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS 31 LIITTEET 32 Tuotokset 32 Yhteenveto julkaisuista

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden toimintaan. Tutkimushankkeissa arvioidaan myös sopeutumisstrategioita tuleviin muutoksiin. Vuosi 2006 oli uuden kolmivuotisen tutkimusohjelman Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi ensimmäinen toteuttamisvuosi. Ohjelmassa korostuvat palvelutuotannon tuottavuuden kehittämisen, kestävän taloudellisen kasvun sekä talouden sopeutumiskykyä edistävän rakennepolitiikan edellyttämät tutkimustarpeet. Tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintavuosi oli tuloksellinen tuotosten määrän ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia julkisten palveluiden tuottavuudesta ja tehokkuudesta. Tutkimuskohteena niissä oli koulutusjärjestelmä, lasten päivähoito ja terveydenhuolto. Valmistuneissa hankkeissa arvioitiin lisäksi mm. liikenneverkkoinvestointien vaikutuksia ja työnvälityksen tehokkuutta. Muista työvoimapoliittisista toimenpiteistä valmistui vaikutusarvio, joka perustui laajaan menetelmälliseen kehitystyöhön. Laajasta ruuan arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioineesta yhteishankkeesta valmistui useita julkaisuja ja myös työvoiman sivukulujen alennuskokeilun vaikutuksista tehtiin empiirinen arvio. Lisäksi VATT-vuosikirjassa Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet verorakenne oli keskeisesti esillä yrittäjyyden ja investointien ohella. Suomen kansantalouden pidemmän aikavälin sopeutumishaasteet ovat olleet useiden valmistuneiden hankkeiden taustalla. Väestön ikääntyminen oli lähtökohtana valmistuneessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kotitalouksien kulutusta ja säästämistä mm. eri sukupolvien näkökulmasta. Alueellisella tasapainomallilla arvioitiin eri väestö- ja tuottavuusskenaarioiden vaikutuksia eri maakunnissa. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot olivat puolestaan esillä tutkimuksessa, jossa arvioitiin päästöoikeuksien vaikutuksia sähkön hintaan. Kaiken kaikkiaan VATT:n omien sarjojen julkaisujen määrä kasvoi selvästi, vaikka henkilötyövuosien määrä oli jonkin verran ennakoitua pienempi. Muiden kotimaisten julkaisujen määrä laski jonkin verran ulkomaisten julkaisujen määrän säilyessä kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Kansainvälinen toiminta voidaan kokonaisuutena arvioida edellisvuotta hieman aktiivisemmaksi, sillä kansainvälisillä foorumeilla pidettyjen esitelmien määrä kasvoi. Tutkijavierailut suuntautuivat Yhdysvaltoihin ja Australiaan ja liittyivät mm. VATT-mallien kehittämiseen. Tutkijavaihtoa toteutettiin myös ranskalaisen Rennes1- yliopiston kanssa julkisten palveluiden tutkimuksen aihepiirissä. Tutkimuskeskus on toiminut yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja myös yliopistojen kanssa toteuttaen yhteisiä tutkimushankkeita niiden kanssa. Yliopistoyhteistyön muotoja ovat lisäksi olleet luennot ja opinnäytelausunnot. Merkittävä yhteistyömuoto on myös tila- ja aineistojärjestelyt jatko-opiskelijoille ja korkeakouluharjoittelijoiden ohjaus. Toimintavuoden aikana järjestettiin lisäksi 31 VATT-seminaaria, jotka ovat avoimia paitsi VATT:n omille tutkijoille niin myös mm. muille ECONOMICUMissa työskenteleville ekonomisteille. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla oli runsaasti myös muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat mm. julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, lausunnot useille ministeriöille ja 3

4 eduskunnan valiokunnille sekä osallistuminen erilaisiin asiantuntijaryhmiin. Em. asiantuntijatehtävien määrä jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi, mutta akateemisten asiantuntijatehtävien määrä sen sijaan kasvoi. VATT:n neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Se käsitteli mm. edellisen vuoden toimintaa ja tutkimuskeskuksen tuottavuuden mittaamista. Esillä olivat myös tutkimuskeskuksen lausunto sektoritutkimuslaitosten asemaa käsitelleelle työryhmälle sekä tulevan toiminnan suuntaviivat. Toimintavuosi oli VATT:n ensimmäisen neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. VATT:n talouden kannalta budjettimäärärahan ulkopuolisen rahoituksen kehitys on olennainen tekijä. Se koostuu pääosin yhdessä eri ministeriöiden kanssa toteutettavista yhteisprojekteista. Ulkopuolisen rahoituksen yhteismäärä oli runsaat euroa, mikä merkitsi selvää alenemaa suhteessa edellisvuoteen, jolloin ulkoisen rahoituksen määrä tosin oli poikkeuksellisen korkea. Ulkoisen rahoituksen määrä vastasi myös sisäisen budjetin tasoa ja kulujen jäädessä jonkin verran ennakoitua pienemmiksi siirtomääräraha säilyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Toimintavuoden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön VATT:n toiminnan tuottavuusindeksi. Hankkeessa määriteltiin tuotoksen volyymi-indikaattori, joka perustuu ensisijaisesti työaikapainoilla painotettuihin suoritemääriin, sekä työpanos- ja kokonaispanosindikaattorit. Tuottavuusindeksiä käytetään yhtenä mittarina arvioitaessa toteutunutta kehitystä. Lisäksi kokonaistuottavuuden kasvulle on asetettu keskimääräinen 1,5 % vuosikasvutavoite (kolmen vuoden keskiarvotarkasteluna). Ko. indeksillä arvioituna VATT:n toiminnan tuottavuus parani vuonna 2006 n. 3 %. VATT:ssa toteutettiin toimintavuonna työilmapiiritutkimus. Kaksi vuotta aiemmin toteutettuun tutkimukseen verrattuna tulokset paranivat hieman ja olivat suunnilleen samalla tasolla kuin verrokkiorganisaatioissa. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus laski alle kolmannekseen. VATT:ia sen perustamisesta asti johtanut ylijohtaja Reino Hjerppe siirtyi eläkkeelle VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ uuden kolmivuotisen tutkimusohjelman toteuttamiseksi alkoi monipuolisena ja laadukkaana. Tutkimusalueella hankkeet ryhmiteltiin kahteen aiempaa laajempaan kokonaisuuteen: A) työmarkkinat ja työvoimapolitiikka sekä B) verotus, tulonsiirrot ja tulonjako. Osa tutkimusprojekteista jatkuu edelliseltä ohjelmakaudelta, mutta myös uusia on avattu. Yhdessä alla listattujen vuoden tärkeimpiin hankkeisiin kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouksien kulutusta ja säästämistä ikäprofiilien ja -kohorttien näkökulmista. Tulosten mukaan kulutuksen ikäprofiilit vastaavat melko tiiviisti tuloprofiileja luvun laman aikana työelämään siirtymässä olleet tai asemaansa vakiinnuttamaan pyrkineet ovat saavuttaneet odotettua heikomman tulokehityksen. Väestön ikääntymistä, kulutusta, säästämistä ja eriarvoisuutta käsittelevä tutkimus pyrki ottamaan haltuun hyvin pitkän aikavälin kehitystä käsitellen talouden kasvun ja säästämisen yhteyksiä, kotitalouksien kulutuksen elinkaaressa tapahtuvia muutoksia ja ikääntymisen vaikutuksia. 4

5 Tutkimusalueella valmistui vuoden aikana kaksi väitöskirjaa. Työttömyyden sukupuolieroja käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa ja tulonjaon kehitystä tarkasteleva väitöskirja Tampereen yliopistossa. Työttömyystukijärjestelmän uudistuksen vaikutuksia tarkasteltiin ikääntyvän työvoiman joukossa. Työvoiman sivukulujen alennuskokeilun työllisyysvaikutuksista tehtiin empiirinen arvio. Tulosten mukaan työllisyysvaikutuksia ei juuri ole. Yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajien kanssa toteutettiin mikrotason lähestymistapaan perustuvan Työttömyys taloustieteellisiä puheenvuoroja teos. Artikkelit naisten välisistä tuloeroista ilmestyivät naisten 100-vuotisen äänioikeuden johdosta julkaistuissa kokoomateoksissa niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisissäkin laitoksissa. Työministeriön sarjassa julkaistiin laajaan menetelmälliseen kehitystyöhön tukeutuneen työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusarvio. Kansainvälinen toiminta Ulkomaalaisia julkaisuja ilmestyi runsaasti. Esimerkiksi Bristolin yliopiston kokoomateoksissa julkaistiin artikkelit pohjoismaisesta kahden ansaitsijan mallista sekä perhevapaista ja työllisyydestä EU-maissa. Labour aikakauskirjassa julkaistiin työttömyyden sukupuolieroja käsittelevä artikkeli. Labour Economics lehdessä julkaistiin tutkimus miesten ja naisten välisistä palkkaeroista. Myös esitelmiä pidettiin runsaasti kansainvälisillä foorumeilla. Määrälliset tulokset Raportointikaudella ilmestyi 9 (muutos v verrattuna -1) julkaisua VATT:n eri julkaisusarjoissa ja 18 (-1) kotimaista julkaisua. Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi 12 (-1). Esitelmiä pidettiin 67 (-4) kpl, haastatteluja annettiin 30 (+19), lehtikirjoituksia ilmestyi 6 (+4). Seminaareja järjestettiin 2 (+/- 0), muistioita ja lausuntoja laadittiin 2 (+/- 0), muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 8 (-8) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 4 (-1). Työryhmäjäsenyyksiä oli edelleen runsaasti. Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 160 (+7). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Tutkimusalueen työn tulosten näkyvyys julkisuudessa parantui selvästi, mistä ovat osoituksena lehtikirjoitukset ja haastattelut sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Myös sidosryhmäyhteistyö oli vilkasta ja esitelmiä pidettiin runsaasti. Henkilöstö Tutkimusalueen kehittämispäivä pidettiin Kirkkonummen Majvikissa. Kehittämispäivän sisällöllisinä teemoina olivat tutkimusalueen tuotosprofiili sekä ikääntyminen tutkimuksellisena haasteena. Alueella jo aiempina vuosina kehitetyn tutkijakohtaisen määrällisen tuotosprofiilin tuottamista jatkettiin. Kukin tutkija sai henkilökohtaisena palautteena oman, enintään viiden vuoden tuotosprofiilinsa (sekä vertailukohtana koko tutkimusalueen vastaavan profiilin), mitä voi käyttää oman työnsä kehityksen arvioinnissa. Kehityskeskustelut suoritusarviointeineen toteutettiin huhtikuussa. Vuoden alussa erikoistutkija Juha Tuomala ja tutkija Ossi Korkeamäki vakinaistettiin. Erikoistutkija, dos. Anita Haataja nimitettiin edelleen määräaikaiseen erikoistutkijan virkaan. Heikki Räisänen nimitettiin työvoimapolitiikan dosentiksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Virve Ollikaisen työttömyyden sukupuolieroja Suomessa käsittelevä väitöstilaisuus järjestettiin toukokuussa Jyväskylän yliopistolla. Ollikainen nimitettiin erikoistutkijaksi kesäkuun alusta lukien. Erikoistutkija Päivi Mattila-Wiro irtisanoutui VATT:n palveluksesta. Tutkimusalue osallistui myös VATT:n mallipäivän suunnitteluun ja toteutukseen kesäkuussa yhteistyössä VM:n ja tutkimusalueen III kanssa. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen irtisanoutui VATT:n palveluksesta vuoden lopussa. 5

6 Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus I A Projekti I A 4: Osa 2; Työvoiman kysynnän ja tarjonnan mikrodynamiikka ja työvoimapolitiikan vaikuttavuus - Hanke raportoitu TM:n työpoliittisia tutkimuksia sarjassa (nro 315). Hanke on toteutunut. Projekti I A 12: Rekrytointiongelmien analyysi - Hanke toteutunut VATT:n osalta. Raportti ilmestyy VNK:n julkaisussa vuoden 2007 puolella. Hanke on toteutunut. Projekti I A 14: Työvoimassa vai ulkopuolella? - Hanke raportoitu STM:n selvityksiä sarjassa (nro 2006:42 ja 2006:43). Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus I B Projekti I B 2: Perustulomalli Suomessa - Hanke toteutuu vuoden 2007 aikana. Projekti I B 5: Ikääntyminen ja tuottavuus - Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitteissa (nro 382 ja 386). Hanke on toteutunut. Projekti I B 11: Funktionaalinen tulonjako - Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitteessa (nro 406). Hanke on toteutunut. Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen toiminta jatkui kertomusvuonna 2006 vilkkaana ja tuloksellisena. Keskeisiin töihin sisältyi koko tutkimusalueen voimin toteutettu vuosikirja Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet, joka julkaistiin VATT-vuosipäivän seminaarissa Kansallismuseossa. Raportin ensimmäisessä osassa käsiteltiin yrittäjyyttä, investointeja ja kasvua ja toisessa osiossa verotuksen kehityslinjoja ja verojärjestelmän kilpailukykyä. Vuosikirjaartikkelien kirjoittamiseen osallistui kaikkiaan 14 VATT:n tutkijaa. Vuosipäivänä ilmestyi myös Talouden rakenteet -raportin ulkomaiselle lukijakunnalle suunnattu englanninkielinen julkaisu Structural Indicators Teoksessa esitetään kansan- ja valtiontalouden keskeiset ilmiöt sekä niiden kehityslinjat Suomessa. Talouden rakenteet on jatkuva koko talon yhteistyöhön perustuva hanke, joka toimitetaan tutkimusalueella II. Arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioiva yhteinen tutkimushanke Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston kanssa aloitettiin vuonna Viime vuonna aihepiiristä valmistui kaksi VATT-keskustelualoitetta ja kolme VATT-tutkimusta. Niissä selvitettiin mm., miten välillistenverojen muutokset välittyvät kuluttajahintoihin. Hankkeen osana valmistui myös katsaus elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden arvonlisäverotuksesta EU:ssa ja Suomessa sekä empiirinen selvitys Suomen elintarvike- ja ruokapalvelujen rakenteesta, kilpailullisuudesta ja taloudellisesta suorituskyvystä. Hankkeen osana järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria. Vuoden aikana valmistui useita tutkimuksia liittyen verotukseen, teknologiseen kehitykseen ja talouden eri osa-alueiden kehitysarvioihin. Verotuksen alueelta valmistui ensimmäinen osajulkaisu laajemmasta vuoden 2005 yritysverouudistuksen arviointihankkeesta. Samalla käynnistettiin jatkohankkeita. Näihin saatiin myös ulkopuolista rahoitusta. Vuoden lopulla 6

7 ilmestyi myös selvitys vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotuksesta. Lisäksi laskettiin verojärjestelmän sisältämä tuki. Verohallinnon aineistoihin perustuvan Yrttiyritystietokannan ylläpitoa ja kehittämistä jatkettiin. Vuoden alkupuolella ilmestyi useita raportteja t&k -toimintaan liittyen. Koko vuoden työn alla olleen t&k -panostusten tuottavuutta koskevan kansainvälisen vertailun ilmestyminen ajoittui vuoden 2007 puolelle. Vuoden aikana on tarkasteltu myös talouspolitiikan pitkiä syklejä, väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta tuottavuuteen ja kasvuun sekä myös maahanmuuttoa taloudellisine vaikutuksineen. Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkijat pitivät useita esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa vuonna Esitelmissä käsiteltiin muun muassa verotusta sekä tuottavuuden kasvuun ja teknologian muutokseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi esitelmiä pidettiin maailman vapaakauppaneuvottelujen (WTO) vaikutuksista Suomen ja maailman kauppavirtoihin ja kansantalouksiin (Wien, Upsala). IIPF:n vuosittaisessa seminaarissa Kyproksen Pafosissa tutkimusalueen tutkijat olivat osallisina kolmessa esitellyssä verotusta käsittelevässä tutkimuksessa. Lisäksi pidettiin esitelmiä maahanmuutosta ja inhimillisestä pääomasta (Lontoo), Suomen talousmallista, talouden kasvusta ja julkisista menoista (Tallinna, Pariisi, Bryssel). Tutkimusalueen tutkijat toimivat myös lausunnon antajina kansainvälisille tieteellisille lehdille. Määrälliset tulokset Toimintavuoden 2006 aikana tutkimusalue II tuotti VATT:n sarjoissa 1 julkaisun (muutos v verrattuna -1), 12 keskustelualoitetta (+10) eikä yhtään muistiota (-2). Tutkimuksia - sarjassa ilmestyi 5 (+5). Ulkomaisia julkaisuja ilmestyi yhteensä 7 (-8) ja kotimaisia 24 (9). Lehtikirjoituksia oli 3 (+/- 0), esitelmiä ja julkisia puheenvuoroja 53 (+4). Haastatteluja annettiin 17 (+3), VATT-työpaja alustuksia pidettiin 1 (0) ja 2 seminaaria järjestettiin (0). Lisäksi muistioita ja lausuntoja laadittiin 9 (-2). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 9 (+3), akateemisia asiantuntijatehtäviä 7 (+6). Kaikkiaan yhteenlaskettu tuotosmäärä oli 149 (+31). Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Tutkimustyön tuloksia ja tutkijoiden asiantuntemusta käytettiin vuoden 2006 aikana useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä työryhmissä, asiantuntijalausunnoissa, tieteellisissä tehtävissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Veropolitiikan valmistelussa hyödynnettiin tutkimuksen tuloksia. Asiantuntijatehtäviä olivat verotuksen alueelta muistiot valtiovarainministeriölle työvaltaisten palvelualojen alv-kokeilun seurannan järjestämisestä, kehitysalueiden korotettujen poistojen jatkamisesta sekä verotuksesta ja työllisyydestä. Eduskunnalle toimitettiin muistiot maahanmuuton nettokustannuksista julkiselle sektorille sekä Suomen vakausohjelmasta. Lisäksi tutkimusalueen johtaja toimi eduskunnan pankkivaltuuston pysyvänä neuvonantajana ja Yrjö Jahnssonin säätiön asiantuntijana. Henkilöstö Tutkimuspäällikkö Antti Romppanen palasi kesäkuun alussa vuoden mittaiselta määräaikaisuudelta VM:n kansantalousosastolta. Hanna Ulvinen aloitti kokopäiväisenä tutkijana VATT:ssa kesäkuussa. Tuomas Kosonen toimi osa-aikaisena tutkijana kesäkuun loppuun asti, minkä jälkeen hän on ollut tutkimusalueella Tampereen yliopiston palkkaamana vierailevana tutkijana. Erikoistutkija Leena Kerkelä siirtyi syyskuussa tutkimusalue III:lta tutkimusalueelle II. Tutkimusprofessori ja alueen tutkimusjohtaja Jaakko Kiander siirtyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi marraskuun alussa. Loppuvuoden tutkimusjohtajan tehtäviä hoiti Seppo Kari. 7

8 Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus II A: Projekti II B 5: Elintarvikkeiden alv-kannan muutoksen vaikutukset Hankkeen taustaselvitykset on raportoitu VATT-keskustelualoitteia 380 ja 397 sekä VATTtutkimuksina 122, 124 ja 126. Lisäksi aiheesta on järjestetty kaksi seminaaria. Hankkeen loppuraportti julkaistaan vuoden 2007 alussa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen sarjassa. Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus II C Projekti II C 1: Talouden rakenteet/structural Indicators 2006 Talouden rakenteet 2006, englanninkielinen versio julkaistiin kirjana ja nettiversiona VATTvuosipäivän yhteydessä Hanke on toteutunut. Projektikokonaisuus II C VATT:n vuosikirja 2006: Kasvu, kilpailukyky ja verotus Vuosikirja Kasvumallin muutos ja veropolitiikan haasteet julkistettiin VATT-julkaisuja sarjassa. Vuosikirja koostuu kahdesta osasta ja se sisältää useita artikkeleita kummastakin pääteemasta. Hanke on toteutunut. Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit Keskeisiä hankkeita Ympäristö ja infrastruktuurit tutkimusalueen keskeiset hankkeet ovat koskeneet kansallisen ilmastostrategian vaikutuslaskelmia sekä liikenteen infrastruktuurien pääomaa ja infrastruktuurihankkeiden rahoitusta. Alueelta julkaistiin vuoden aikana useita tutkimusraportteja. Alkuvuodesta ilmestyi VATTtutkimuksena Adriaan Perrelsin koordinoiman KULMAKUNTA-hankkeen loppuraportti. Keskustelualoitteena ilmestyi Juha Honkatukian koordinoiman runkoverkkojen taloudellista merkitystä arvioivan hankkeen loppuraportti sekä Juha Honkatukian, Rami Rajalan ja Pekka Sulamaan raportti julkisen sektorin tuottavuuskasvun ja väestökehityksen vaikutuksista. Alkuvuodesta ilmestyi myös Sakari Uimosen raportti Suomen tiepääoman arvioimisesta Tiehallinnon julkaisemana. Vuoden jälkipuoliskolla ilmestyivät vielä Juha Honkatukian, Ville Mälkösen ja Adriaan Perrelsin päästöoikeuksien vaikutuksia sähkön hintaan arvioiva tutkimus ja Ville Mälkösen raportti eri hankintamuodoista julkisissa investoinneissa sekä Osmo Kuusen koordinoima eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti terveydenhuollon tulevaisuudesta. Kansainvälinen toiminta Yhteistyö talon ulkopuolelle on ollut vilkasta ja alueen tutkijat ovat tehneet useita vierailuja ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin, muun muassa Monashin yliopistoon ja Yhdysvaltain ulkomaankauppaministeriön alaisiin tutkimuslaitoksiin. Monet alueen tutkijoista ovat osallistuneet asiantuntijoina EU-hankkeisiin. Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä voidaan mainita myös Suomen työvoimapoliittisen ennakoinnin kansainväliseen arviointiin sekä kansainvälisen ilmastopaneelin työhön osallistuminen. Kansainvälisestä toiminnasta mainittakoon vielä Suomen Akatemian energia-alan tutkimuksen tilasta Suomessa teettämässä kansainvälinen arviointi, jossa alueen energia- ja ilmastopoliittinen tutkimus arvioitiin tieteelliseltä tasoltaan hyväksi, erityisesti taloudellisten mallien kehittämisen osalta. 8

9 Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin 1 tutkimus (muutos v verrattuna +1), 5 keskustelualoitetta (-3) ja 1 muistio (-1). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 20 (+4) ja kotimaisia tehtiin 13 kappaletta (+/- 0). Lehtikirjoituksia julkaistiin 5 (+4), esitelmiä pidettiin 67 (-2) ja haastatteluja annettiin 8 (+6). VATT -työpaja-alustuksia oli 1 (-3), seminaareja järjestettiin 4 (-2). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 8 (-4). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 15 (-18) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 19 (+4). Yhteensä tutkimusalue tuotti 167 tuotosta, mikä on 15 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosten käyttö ja asiantuntijatehtävät Alueen tutkijat pitivät runsaasti esitelmiä sekä koti- että ulkomaisissa seminaareissa. Erillisiä lausuntoja alueen tutkijat ovat kirjoittaneet runsaasti myös yhteistyötahoille sekä ministeriöille ja eduskunnalle. Mainita voidaan Osmo Kuusen koordinoimat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportit ja Juha Honkatukian panos Valtioneuvoston kanslian globalisaatioraporttiin; Ville Mälkönen osallistui tie- ja ratahallinnon tiehankkeiden verrokkilaskelmien laatimiseen ja Pekka Sulamaa kantaverkon kehittämishankkeiden arviointiin. Henkilöstö Tutkimusalueen henkilöstömäärä pieneni vuonna Rami Rajala ja Sari Pekkala irtisanoutuivat VATT:n palveluksesta ja Leena Kerkelä siirtyi tutkimusalueelle II. Rajalan tilalle valittu Tuomas Louhela aloitti tutkijana syyskuussa ja Tarja Tuovinen osa-aikaisena tutkijana lokakuussa. Erikoistutkija Ville Mälkönen vakinaistettiin kesäkuussa. Tutkimusalue järjesti vuoden aikana kaksi kehittämispäivää, joista toisen yhteydessä tutustuttiin Kilpilahden uuteen NeXBTL-jalostamoon. Tutkimusalueella vieraili emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja. Alueen tutkijoista Juha Honkatukia ja Pekka Sulamaa vierailivat Monashin yliopistossa maaliskuussa ja Yhdysvaltain ulkomaankauppakomissiossa joulukuussa. Tulostavoiteprojektien toteuma Projektikokonaisuus III A Projekti III A 5: Eurowhitecert Hankkeessa selvitetään energiasäästösertifikaattien käyttöä Euroopassa. Hanke valmistuu vuonna Projektikokonaisuus III B Projekti III B 3: Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset Hankkeessa tutkitaan liikenne- ja logistiikkajärjestelmän vaikutuksia tuottavuuteen ja talouskasvuun. Hankkeesta julkaistiin kaksi keskustelualoitetta vuonna Hanke on toteutunut Projekti III B 6: Terveydenhuollon tulevaisuus ja priorisoinnin tulevaisuushaasteet Hankkeessa selvitetään tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä terveydenhuollon priorisointi-kysymyksiä. Hanke on toteutunut. Projekti III B 7: Vientitukien poistaminen ja tullien alentamisen vaikutukset EU:n ja Suomen maa- ja elintarviketeollisuudelle Hankkeessa tutkitaan maataloustuotteiden maailmankaupan vapauttamisen vaikutuksia. Valmistuu vuonna Projektikokonaisuus III C Projekti III C 1: VATT-YTP/VATT:n oman numeerisen tasapainon mallin kehittäminen Hankkeessa kehitetään VATT:n kokonaistaloudellista mallia talouspolitiikan vaikuttavuusarviointiin. Hanke on toteutunut. 9

10 Projekti III C 2: Alueellinen tasapainomalli Hankkeessa laajennetaan VATT-mallia alueellisen vaikutusten tarkasteluun ja sovelletaan sitä julkisten menojen aluevaikutusten tarkasteluun osana valtion talousarvion valmistelua. Hanke valmistuu vuonna Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Keskeisiä hankkeita Tutkimusalueen työ jakautuu kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) hyvinvointipalvelut ja ikääntyminen, (ii) kuntatalous sekä (iii) aluetalous ja asuntomarkkinat. Tutkimusalueen työ toteutui vuoden 2006 aikana kokonaisuudessaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Tutkimusalue panosti edelleen julkisten palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimiseen. Yliopistojen tuottavuus- ja tehokkuustutkimushankkeessa valmistui esiselvitys ja sen pohjalta valmisteltiin jatkohanketta. Lisäksi valmisteltiin ammattikorkeakoulujen tuottavuustutkimusta. Tutkimus terveyskeskusten tehokkuuseroista uusilla aineistoilla valmistui. Tulosten mukaan keskimääräisen terveyskeskuksen tuottavuus laski noin 8 % vuosina Lisäksi valmistui peruskoulujen tuottavuusselvitys, ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen tuottavuustutkimuksia viimeisteltiin. Perusopetusta koskien havaittiin noin 12 prosentin tuottavuuden lasku vuosina Kuntien väliset tehokkuuserot perusopetuksessa olivat enintään 10 prosenttia, kun olosuhde- ja oppilasrakenteen erot huomioitiin. Päivähoitopalvelujen kustannuseroja koskeva tutkimus valmistui. Tutkimuksen päätuloksen mukaan tehottomuus oli v keskimäärin noin 17 %, minkä poistuminen tarkoittaisi koko maan tasolla noin 260 miljoonan euron alenemista kuntien päivähoitomenoissa. Muista hyvinvointipalveluja koskevista tutkimushankkeista voidaan todeta ikääntymisteema, jossa tutkittiin ikääntyvän väestön vaikutuksia kuntatalouteen. Kuntatalouden projektikokonaisuudessa valmistui tutkimus kuntien välisestä verokilpailusta. Lisäksi jatkettiin hanketta peruskouluverkon muutosten taloudellisista vaikutuksista sekä valmisteltiin tutkimusta kuntasektorin pehmeästä budjettirajoitteesta. Lisäksi tehtiin Suomen ja Ruotsin kuntien valtionosuusjärjestelmien vertailututkimusta. Perusterveydenhuollon kuntayhtymien purkaantumisen vaikutuksia tutkittiin myös, tästä tutkimuksesta alustavia tuloksia esiteltiin Nordic Health Economists Study Group - kokouksessa Kööpenhaminassa. Kuntatalouden indikaattoreita esiteltiin OECD:n ja Ranskan talousministeriön yhteisessä kokouksessa Ranskassa. Aluekehityksen projektikokonaisuudessa tutkimusta työmarkkinoiden tehokkuudesta jatkettiin. Tutkimusalueen tutkijat osallistuivat myös alueellisen yleisen tasapainon mallin kehittelyyn. Asuntomarkkinoiden projektikokonaisuudessa tutkittiin vuokrasääntelyn purkamisen vaikutuksia. Tulosten mukaan vuokrasääntelystä koituvista kulutuksen epätasapainoista aiheutuvat hyvinvointitappiot olivat yli 2 prosenttia vuokralaisten kokonaiskulutuksesta ja veivät n. 30 prosenttia alhaisen vuokran hyödyistä. Vuokrasääntelyn nettohyöty vuokralaisille oli vertailuvuodesta riippuen 4,5 tai 6,5 prosenttia. Projektikokonaisuudessa jatkettiin Suomen Akatemian rahoittamaan hanketta Asumisen talous, jossa yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Kansainvälinen toiminta Tutkimusalueen tutkimustuloksia esiteltiin useissa kansainvälisissä tutkijakokouksissa. Perusopetuksen ja ammatillisen perusopetuksen tuottavuus- ja tehokkuustutkimuksen tuloksia esiteltiin kesäkuussa 2006 North American Productivity Workshopissa. Perusopetusta koskevia tuloksia esiteltiin lisäksi kesäkuussa paikallisen julkistalouden tutkijoiden PEARLE-seminaarissa Fribourgissa (Sveitsi) ja syyskuussa koulutustutkijoiden European Conference on Educational Research -konferenssissa Genevessä (Sveitsi). 10

11 Lukioiden ja yliopistojen tuottavuutta ja tehokkuuseroja koskevia tuloksia esiteltiin Knowledge Based Economy konferenssissa Lancasterissa (Iso-Britannia) elokuussa. Lukioita koskevia tuloksia esiteltiin myös 2nd Workshop on Efficiency and Productivity Analysis kokouksessa Portossa (Portugali) syyskuussa. Aluetutkimuksen osalta tuloksia esiteltiin työmarkkinoiden alueellisen kohtaannon hankkeesta aluetutkijoiden Euroopankokoukseen Voloksessa (Kreikka) ja työn taloustieteen (EALE) kokouksessa Prahassa Tsekissä. Asuntomarkkinatutkimuksen osalta esiteltiin yleisen asumistuen käyttäytymisvaikutuksiin liittyvän tutkimuksen tuloksia ENHR:n konferenssissa Ljubljanassa ja vuokrasääntelyn hyvinvointivaikutuksia käsittelevää tutkimusta ENHR:n workshopissa Kööpenhaminassa. Tutkimus kuntien verokilpailusta julkaistiin Urban Public Economics Review ssa. Määrälliset tulokset VATT:n sarjoissa julkaistiin 4 tutkimusta (muutos v verrattuna +3), 4 keskustelualoitetta (-3) ja 1 muistio (+/-0). Ulkomaisia julkaisuja tehtiin 6 (+2) ja kotimaisia tehtiin 10 kappaletta (-4). Lehtikirjoituksia julkaistiin 10 (-1), esitelmiä pidettiin 78 (+16) ja haastatteluja annettiin 6 (-8). VATT -työpaja-alustuksia oli 6 (+/-0). Muistioita ja lausuntoja laadittiin 5 (+1). Muita tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä oli 7 (+4) ja akateemisia asiantuntijatehtäviä 15 (+1). Järjestettyjä seminaareja oli 2 (+2). Yhteensä tutkimusalue tuotti 153 tuotosta, mikä on 11 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulosten käyttö Tutkimustuloksia käytettiin useissa politiikkavalmisteluun liittyvissä töissä, tieteellisissä yhteyksissä sekä opetuksessa ja kansalaiskeskustelussa. Erityisesti tutkimustulokset hyödyttivät hallituksen tuottavuusohjelman toteutusta. Lisäksi tutkimusalueen jäsenet olivat mukana valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuottavuusohjelmien työryhmissä, opetusministeriön Kunta- ja palvelurakennetyön KUNPA-työryhmässä, OECD:n paikallistalouden rahoitusmalleja käsittelevässä työssä, OPH:n seutukuntayhteistyötä pohtivassa työryhmässä sekä OPM:n Suomen ensi vuoden EU-puheenjohtajakauden "Efficiency and Equity" konferenssin järjestelyissä. Tutkimusalueen johdolla valmisteltiin maahanmuuton vaikutuksia arvioivia hankkeita. Nämä tulokset hyödynsivät hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelutyötä. Tutkimusalueen asiantuntemusta käytettiin eduskuntalausunnoissa ja vaativissa sidosryhmien alustustehtävissä. Henkilöstö Tutkimusalueella oli neljä vierailevaa tutkijaa: Tanja Kirjavainen Opetushallituksesta, professori Jean-Michel Josselin Rennes1 yliopistosta (Ranska), Jose Sanchez-Fung Kingstonin yliopistosta Lontoosta, professori Almas Heshmati Seoul National University, (Etelä-Korea). Teemu Lyytikäinen vieraili puolestaan Tufts yliopistossa USA:ssa. Lisäksi Aki Kangasharju ja Antti Moisio vierailivat Rennes1 yliopistossa Ranskassa. Tulostavoiteprojektien toteutuma Projekti IV A 1: Koulutuspalvelujen tuottavuus ja tehokkuus Hanke jakautui kolmeen osaan: - perusopetuksen tuottavuus ja tehokkuus - lukiokoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus - ammatillisen koulutuksen tuottavuus ja tehokkuus Yhteistyö: OPM, OPH ja VM. Raportoitu VATT-tutkimuksena 127. Lisäksi 2 VATT-keskustelualoitetta ja tutkimuksiaraportti helmikuussa Hanke on toteutunut. 11

12 Projekti IV A 2: Yliopistojen tuottavuus Hankkeessa tehtiin esiselvitys yliopistojen tuottavuustutkimuksen tekemiseksi. Se sisälsi kirjallisuuskatsauksen sekä ehdotuksen varsinaisen tutkimuksen toteuttamistavasta. Yhteistyö: OPM Raportoitu VATT-tutkimuksena 124. Hanke on toteutunut. Projekti IVA 4: Päivähoidon yksikkömenot ja tehokkuus Hankkeessa tutkittiin päivähoidon kustannustehokkuutta. Raportoitu VATT-tutkimuksena 119. Hanke on toteutunut. Projekti IV B 4: Asuntomarkkinat ja liikkuvuus Hankkeessa mallitettiin työvoiman liikkuvuuden, asuntohintojen ja asuntotarjonnan välisiä yhteyksiä sekä käsiteltiin asunnon hallintamuodon valintaa, asuntokysyntää, uusien kotitalouksien muodostumista sekä hallintamuodon ja asumiskulutuksen sopeuttamista muuttamalla. Raportoitu VATT- keskustelualoitteena nro 385. Hanke on toteutunut. Tietohallinto Vuoden 2006 alussa tietohallintoyksikkö vastasi Rondo-järjestelmän käyttöönottoon liittyneestä asiatarkastajien ja hyväksyjien käyttökoulutuksesta. Tietohallinnon väki kouluttautui itse lähiverkon kytkimien hallinnassa ja määrittelyissä, samoin tutustuttiin uuteen, tulevaisuudessa yleistyvään korttipalvelinteknologiaan. Osana arkistotyöryhmän työskentelyä valmisteltiin VATT:n arkistonmuodostussuunnitelmaa sähköiseen muotoon, ja toteutettiin dokumenttien hallintajärjestelmän (Arkki/Tweb) hankinta ja käyttöönotto. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon vuoden 2007 aikana. Twebin käyttökoulutus järjestettiin VATT:ssa arkistotyöryhmälle marraskuun lopulla. Sähköisen tuotosraportoinnin kehittely aloitettiin, mihin liittyi sekä kirjallisuusviitteiden hallintaan tarkoitetun RefWorks -ohjelmiston hankinta tietopalvelun kanssa, ja SQLtietokantapalvelimeen ja web-lomakkeisiin perustuvan sovellusratkaisun suunnittelu ja kehittäminen. Työnantajan henkilöstötietohankkeen (Tahti) käyttöönottoa varten hankittiin taloushallinnolle Väestörekisterikeskuksen toimikortteja, jotka mahdollistavat järjestelmän käyttäjän luotettavan tunnistuksen ja tietojen salauksen. Samaa tekniikkaa sovelletaan myös VM:n Cognos Planning- raportointijärjestelmän käytössä. Lähiverkon hallintarakenteiden mittava uudistustyö aloitettiin luvulta peräisin ollut Windows NT hallintaympäristö on tarkoitus korvata uudella aktiivihakemistojärjestelmällä (Microsoft Active Directory) vuoden 2007 aikana. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös lähiverkon loogisen osoitteistuksen uusiminen ja virtuaaliverkkoihin jako. Näin voidaan parantaa lähiverkon tietoturvaa ja hallittavuutta. Muita lähiverkon kehittämishankkeita ovat olleet mm. langattomien verkkojen käyttömahdollisuuksien testaaminen ja koekäyttö. Laitteistopuolella merkittävimmät investoinnit olivat uuden postipalvelimen ja nauhavarmistusjärjestelmän hankinnat vikaantuneiden tilalle. Muina korvausinvestointeina VATT:lle hankittiin 15 uutta työasemaa. Kaikki työasemakoneet ja palvelimet huollettiin ja päivitettiin. Viestintä ja tietopalvelu Vuoden 2006 laaja projekti graafisen ilmeen uudistaminen ja ohjeistus aloitettiin uudistamalla VATT:n logo. Uusi logo esittäytyi ensi kertaa vuoden 2005 vuosikertomuksessa, joka ilmestyi toukokuussa. Uusi logo otettiin käyttöön myös VATT:n intranetissä ja 12

13 WWW-sivustolla. Syksyllä uudistettiin käyntikortit, kirjepohja ja -kuoret sekä esityspohjat. Graafinen ohjeistus valmistuu vuoden alussa VATT:n uusi englanninkielinen WWW-sivusto otettiin käyttöön kesäkuussa. Samalla avattiin VATT:n englanninkielisten julkaisujen RePEc -verkkojakelu (Research Papers in Economics). Tiedotustilaisuuksia järjestettiin viiden tutkimuksen julkistamisen yhteydessä ja lehdistötiedotteita välitettiin STT-online -palvelun kautta kahdeksan kappaletta. VATT NYT - tiedotuslehti ilmestyi neljä kertaa. Taloustoimittajat ry vieraili VATT:ssa huhtikuussa ja Suomen Pankin viestintä kävi tutustumassa VATT:n julkaisutoimintaan. Tietopalvelussa uutena ja uudenlaisena palveluna otettiin käyttöön RefWorks -viitteidenhallintaohjelmisto. Sen käyttöä opastettiin tutkijoille ja myös muiden elektronisten aineistojen käyttäjäkoulutus toteutettiin tutkimusalueittain. Tietopalvelun elektronisista palveluista laadittiin ohjeistukset käyttäjille intranetiin. Eduskunnan ja Etlan tietopalvelut sekä Eduskunnan ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastot tutustuivat VATT:n tietopalvelun linkkikirjastoon ja intranetiin tammikuussa. Hallinto VATT:n johtajistolle järjestettiin johtamistaidon kehittämispäivä keväällä. Asialistalla oli henkilöjohtamiseen liittyviä aiheita, kuten henkilökohtaisen palautteen antamista ja tiimikehityskeskustelujen järjestämistä. VATT osallistui VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamisen kehityshankkeeseen, jonka tuloksena viraston tuotoksille määriteltiin painoarvot tuottavuuden kehityksen seurantaa varten. Hanketyöryhmä kokoontui VM:n johdolla ja asiaa käsiteltiin sisäisesti VATT:n johtoryhmässä ja henkilöstökokouksessa. Tiedon kerääjänä toimii Tilastokeskus, jonka edustaja kävi pitämässä VATT:n henkilökunnalle tiedotustilaisuuden tuottavuushankkeesta sekä siihen liittyvästä panos- ja tuotostietojen keruusta. Virastossa otettiin käyttöön ostolaskujen sähköinen käsittelyprosessi Rondo. Käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koulutus- ja tiedotustilaisuus koko henkilökunnalle. Neuvottelukunta Vuonna 2006 VATT:n neuvottelukunta kokoontui 3 kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan edellisen vuoden toimintaa sekä tulevan toiminnan suuntaviivoja. Esillä oli myös VATT:n tuottavuuden mittaaminen ja sektoritutkimuslaitosten asemaa käsitelleen ns. Neuvon työryhmän työ. Neuvottelukunnan kokoonpanossa tapahtui muutoksia toimikauden aikana; puheenjohtajana toimineen ylijohtaja Anne Brunilan tilalle nimitettiin ylijohtaja Jukka Pekkarinen, tutkimusjohtaja Antti Hautamäen tilalle nimitettiin ohjelmajohtaja Timo Kekkonen ja erikoistutkija Leena Kerkelän tilalle erikoistutkija Virve Ollikainen. Toimintavuosi oli VATT:n ensimmäisen neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. puheenjohtaja: ylijohtaja Anne Brunila, VM ylijohtaja Jukka Pekkarinen, VM; alkaen jäsenet: tutkimusjohtaja Antti Hautamäki, SITRA ohjelmajohtaja Timo Kekkonen, SITRA alkaen kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, YM osastopäällikkö Seija Ilmakunnas, ETK; alkaen VATT ylijohtaja Kalle Korhonen, KTM apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman, STM ylijohtaja Reino Hjerppe, VATT ( asti) erikoistutkija Leena Kerkelä, VATT; henkilöstön edustaja erikoistutkija Virve Ollikainen, VATT; henkilöstön edustaja alkaen 13

14 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Htv:t tutkimusalueittain ja tutkimukseen käytetty aika tutk. toim. Htv suhde -luku tutk. toim. Htv suhde -luku työpanos Htv työpanos Htv työpanos Htv tutk. toim. Htv suhde -luku Tutkimusalue I 10,1 4,7 0,47 10,2 6,5 0,64 10,7 6,4 0,60 Tutkimusalue II 10,7 8,0 0,75 11,5 7,6 0,66 11,1 8,1 0,73 Tutkimusalue III 9,5 6,4 0,67 10,4 7,7 0,74 10,2 6,6 0,65 Tutkimusalue IV 9,2 4,8 0,52 9,2 5,9 0,64 8,9 5,1 0,57 Yhteensä 39,5 23,9 0,61 41,3 27,7 0,67 40,9 26,2 0,64 Muu tutk. toiminta 5,3 3,8 5,4 Tutk. toiminta yhteensä 29,2 0,74 31,5 0,76 31,6 0,77 Edellä esitetyn taulukon työpanossarakkeesta ilmenee kunkin tutkimusalueen tutkimustyötä tehneiden henkilöiden kokonaistyöpanos henkilöstötyövuosina (työpanos htv) ja seuraavasta sarakkeesta henkilötyövuosina se aika, joka on käytetty projektikohtaiseen tutkimustoimintaan (tutk. toim. htv). Viimeiseen sarakkeeseen laskettu suhdeluku kertoo tutkimustoimintaan käytetyn ajan suhteessa kokonaistyöpanokseen. Koko tutkimustoiminnan suhdeluvun vaihdellessa 0,74 0,80 välillä voidaan tehokkuuden katsoa olevan hyvällä tasolla. Tutkimustoiminnan kulut ja yhteiskulut TUTKIMUSTOIMINAN KULUT Palkat ja palkkiot Matkat Palvelujen ostot Muut erilliskulut Erilliskulut yhteensä ,4 % ,8 % ,7 % YHTEISKULUT Johto, hallinto ja tukipalvelut (palkat) Poistot Korot Muut yhteiskulut Yhteiskulut yhteensä ,6 % ,2 % ,3 % TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % Tutkimustoiminnan kulut sisältävät varsinaisen tutkimustoiminnan projektikulujen lisäksi muuhun tutkimustoimintaan kuuluvien projektien kulut. Muun tutkimustoiminnan projekteja ovat esim. asiantuntijatehtävät, ulkoiset työryhmät, VM:n työryhmät, lausunnot, ym. Yhteiskuluihin sisältyvät hallinnon ja tukipalvelujen palkkakulujen lisäksi myös tutkimushenkilöstön sellaiset henkilöstö- ja matkakulut, joita ei ole kohdistettu suoraan tutkimusprojekteille sekä kaikki muut tutkimuskeskuksen projekteille kohdistamattomat kulut. 14

15 Yhteiskulujen osuus kokonaiskuluista on vaihdellut viimeisten vuosien aikana 42,2 %:n ja 44,6 %:n välillä. Projektituotot ja kulut tutkimusalueittain, teur tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä tuotot kulut alijäämä Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Tutkimusalue IV Yhteensä Kulut/htv Edellä esitetyt kulut sisältävät projekteille suoraan kohdistettujen kulujen lisäksi myös projekteille allokoidut yhteiskulut. Syntyvä alijäämä on pystytty pitämään vakaalla tasolla, mikä onkin toiminnan kannalta tärkeää, koska VATT:n talouden tasapaino tulee riippumaan yhä enenevässä määrin ulkoisesta projektirahoituksesta, jollei valtion budjetista VATT:lle osoitettu talousarviomääräraha kasva Toiminnan tuottavuus VATT:n tuotokset muodostuvat julkaisuista, tutkimuksista keskustelualoitteista, muistioista, ulkomaisista ja kotimaisista julkaisuista, lehtikirjoituksista, esitelmistä ja julkisista puheenvuoroista, haastatteluista, työpaja-alustuksista, järjestetyistä seminaareista, lausunnoista ja tutkimus- ja asiantuntijatehtävistä. Tuotoksia on aiemmin seurattu kvantitatiivisesti, mutta johtuen siitä, että tutkimusprojektit ovat luonteeltaan, laajuudeltaan ja työmäärältään hyvin erilaisia, eri tuotteiden kvantiteetti kuvaa siten vain karkeasti tavoiteltavaa tuotosta. Määrääkin tärkeämpi kriteeri tuotoksille on niiden laatu. Osana VM:n hallinnonalan tuottavuuden mittaamishanketta VATT:n tuotoksille määriteltiin vuonna 2006 painot, joita käytetään VATT:n tuottavuutta mitattaessa. Kriteerinä suoritteita määritettäessä on käytetty ensisijaisesti arvioita suoritteiden vaatimasta työmäärästä, mutta myös tutkimustiedon välittymisestä päätöksentekijöille ja muille käyttäjille. 15

16 Kokonaistuottavuus suoriteryhmittäin: Painot 2000 kpl 2004 kpl 2005 kpl 2006 kpl VATT-julkaisuja 3, VATT-tutkimuksia 1, VATT-keskustelualoitteita 1, VATT-muistioita 0, Ulkomaiset julkaisut 1, Kotimaiset julkaisut 1, Lehtikirjoitukset 0, Esitelmät ja julkiset puheenvuorot 0, Haastattelut VATT-työpaja-alustukset 0, Järjestetyt seminaarit 0, Muistiot ja lausunnot 0, Muut tutkimus- ja asiantuntijatehtävät 0, Akateemiset asiantuntijatehtävät 0, Yhteensä Tuotosindeksi (painotettu) ,1 139,3 137,4 Muutos ed. vuodesta % 16,0-1,3-1,3 HTV 55,4 59,4 59,0 55,8 Työpanosindeksi ,3 106,6 100,9 Muutos ed. vuodesta % 2,8-0,6-5,4 Kokonaistuottavuusindeksi ,5 129,8 133,6* Muutos ed. vuodesta % 11,4-2,8 3,0* * Ennakkotieto Valtiovarainministeriön kanssa allekirjoitetussa tulostavoiteasiakirjassa on asetettu VATT:n kokonaistuottavuuden kasvulle keskimääräinen 1,5 % vuosikasvutavoite vuosille

17 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot: Maksullisen toiminnan myyntituotot projektit julkaisujen myynti Tuotot yhteensä Kustannukset: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset palvelujen ostot myytyjen julkaisujen kustannukset (arvioitu) muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % Erillistä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetty vuoden 2006 talousarvioesityksessä, koska niiden arvioitiin jäävän vähäisiksi eikä niille näin ollen asetettu myöskään erillistä tulostavoitetta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus VATT:lla on kolmenlaisia yhteisrahoitteisia projekteja, jotka tuottavat tuloa ja joita ei rahoiteta kokonaisuudessaan talousarviomäärärahoista. Yhteisrahoitteiset projektilajit ovat yhteistoimintaprojektit, joista suurin osa toteutetaan ministeriöiden kanssa, EU-projektit, joita on erityyppisiä VATT:n oman osuuden vaihdellessa ja Suomen Akatemian projektit, joissa VATT maksaa suurimman osan projektin yleiskustannuksista. Yhteisrahoitteisten projektien tulot vuonna 2006 olivat euroa ja kustannusvastaavuus 41 %. Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä VATT:n yhteisrahoitteisten projektien budjetoidut bruttotulot olivat euroa ja kustannusvastaavuusprosentti 50 %. Valtaosa yhteisrahoitteista projekteista muodostuu yhteistoimintaprojekteista. Sen osuus oli n. 81 % kaikista yhteisrahoitteisista projekteista. 17

18 Yhteisrahoitteisten projektien kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Kustannukset: Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskust. - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Liitteessä 1 on esitetty VATT:n tuotosten määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet sekä asetettujen tavoitteiden toteutumat Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukykyä on käsitelty kohdassa Toiminnan vaikuttavuus. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstö VATT:n henkilöstömäärä vuoden 2006 lopussa oli 57 henkilöä. Henkilöstömäärän vähennys edellisvuoteen verrattuna oli 4 henkilöä. Todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä (htv) oli kertomusvuonna 55,8 henkilö-työvuotta ja vähennystä edellisvuoteen oli 3,2 henkilötyövuotta. 18

19 Kokonaistyöpanoksen jakautuminen VATT:ssa Kokonaistyöpanos, henkilötyövuotta 55,8 59,0 59,4 Tutkimusprojektit 23,9 27,7 26,2 Muu tutkimustoiminta 5,3 3,8 5,4 Muu työpanos 26,6 27,5 27,8 Muun työpanoksen jakautuminen Projektien valmistelu ja tutkimusohjaus 2,7 2,0 2,8 Koulutus 2,6 2,4 2,2 Lomat 7,7 8,4 7,9 Sairaus 2,2 2,1 2,8 Hallinto - tietopalvelu, tiedotus ja julkaisutoiminta - ATK-palvelu - muu hallinto 3,0 1,4 6,3 3,3 1,8 6,9 2,5 1,5 7,6 Muut tehtävät 0,7 0,6 0,5 Tutkimuskeskuksen johtajana toimii ylijohtaja. Tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta on organisoitu neljään tutkimusalueeseen, joiden työtä johtaa kullakin tutkimusalueella tutkimusjohtaja. Hallintoryhmää johtaa talouspäällikkö. Viestinnästä ja tietopalvelusta on vastannut viestintäpäällikkö ja tietohallinnosta tietohallintopäällikkö. Tutkimustoiminnan (tutkimusprojektit) jakautuminen tutkimusalueittain, htv Tutkimusalue I 4,7 6,5 6,4 Tutkimusalue II 8,0 7,6 8,1 Tutkimusalue III 6,4 7,7 6,6 Tutkimusalue IV 4,8 5,9 5,1 Yhteensä 23,9 27,7 26,2 VATT:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa 64,9 prosenttia miehiä ja 35,1 prosenttia naisia. Koko valtion hallinnon henkilöstöstä miehiä on 50,9 % ja naisia 49,1 %. Taloudellisessa tutkimuksessa tutkijoiden koulutus on lähinnä kansantaloustiede, joka on perinteisesti ollut miesvaltainen. Tämä näkyy yleisesti varsinkin tohtoritasolla ja selittää VATT:n henkilöstön miesvaltaisuuden. Valtion hallinnon vertailuluvut ovat peräisin valtion henkilötilinpäätöksestä vuodelta VATT:n henkilöstön sukupuolijakauma lkm % lkm % lkm % Naiset 20 35, , ,7 Miehet 37 64, , ,3 Yhteensä , , ,0 Palvelusuhteet VATT:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa vakituisessa virka- tai työsuhteessa 41 henkilöä, joka on 71,9 prosenttia koko henkilöstömäärästä. 19

20 Kokoaikaisesti työskenteleviä oli 96,5 % henkilökunnasta. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 16 (28,1 %). Tähän lukuun sisältyy ylijohtaja sekä kaikki neljä tutkimusjohtajaa, joiden hoitamat virat on säädetty määräaikaisiksi. Koko valtion hallinnossa määräaikaisten osuus on 25,8 %. Vanhuuseläkkeelle jäi kertomusvuonna kaksi henkilöä. Vuoden 2014 loppuun mennessä 65 vuoden iän saavuttaa 17 vattilaista, joka on 30 % kertomusvuoden lopun henkilökunnasta. Tämä tuo haasteita rekrytoinnille ja osaamisen varmistamiselle tulevaisuudessa. Määräaikaiset ja kokoaikaiset palvelussuhteet Määräaikaiset lkm; n/m 6/10 5/17 4/15 % 30,0/27,0 25,0/41,5 21,1/36, % 28,1 36,1 31,7 Kokoaikaiset lkm % 96,5 95,1 96,7 Palkkaus Uusi palkkausjärjestelmä astui voimaan vuonna Vuosi 2006 oli osa uuden palkkausjärjestelmän siirtymäkautta, joka päättyy vuonna Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä tarkasteluvuonna oli 46,1 vuotta ja yli 45-vuotiaita oli 32 henkilöä eli 56,1 % koko henkilöstöstä. Näistä suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat, joita oli 23,2 prosenttia koko henkilöstömäärästä. Valtion hallinnossa keski-ikä oli 43,1 vuotta ja yli 45-vuotiaiden osuus oli 47,5 %. Keski-ikä ja ikäjakauma: Keski-ikä, vuotta 46,1 44,5 45,7 Ikäjakauma, lkm Yhteensä

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A 2 0 0 6 Helsinki 2006 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on osa valtiovarainhallintoa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa Vähän hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

VALTION TALOUDELLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VATT) TOIMINTAKERTOMUS 2005

VALTION TALOUDELLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VATT) TOIMINTAKERTOMUS 2005 Dnro 1/031/2006 15.3.2006 VALTION TALOUDELLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VATT) TOIMINTAKERTOMUS 2005 Helsinki 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 3 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Dnro 1/031/2008 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

Dnro 1/031/2008 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Dnro 1/031/2008 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 3 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo,

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Helsinki 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 1 Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 25.11.2010 Päivi Mäntysaari 2 Yliopistouudistuksen vaikutuksia Yliopistojen strategian muutos Ympäristön muutos, epävarmuus, kilpailu Todennäköiset muutokset rahoitukseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Dnro 3/212/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki 2007 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 TTS-kaudella toteutetaan vuonna 2008 laadittavaa uutta tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kurttu-seminaari 18.4.2013 Helsinki Jari Hintsala Sisältö Projektin sisältö Projektin tuotokset Projektin toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Helsinki 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot