Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010

Transkriptio

1 Pvm Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 16/210/2010 Vuorikatu HELSINKI Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden 2009 toiminnasta Talousarvioasetuksen ( /1243) 66 i :n ( /254) mukaisen tilinpäätöskannanoton laadinnassa käytetyt asiakirjat - Opetusministeriön ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen välinen tulossopimus , täydentävä sopimus vuodeksi 2009 ( , 50/210/2007) - Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2009 tilintarkastus, Valtiontalouden tarkastusvirasto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2009, maaliskuu TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka toiminta-ajatuksena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Kotuksen vaikutus on usein välillistä. Siksi toiminnan vaikutusta esimerkiksi kirjoittamisen tasoon tai kielitietoisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa on haastavaa arvioida. Kotuksen voidaan katsoa onnistuneen kertomusvuonna tehtävissään hyvin. Opetusministeriö asetti vuoden 2008 lopussa työryhmän, jonka tuli määritellä Kotuksen ydintehtävät ja ottaa määrittelyssään huomioon sektoritutkimuksen rakenteiden uudistaminen ja tuottavuusohjelma, ehdottaa Kotuksen nykyisen toiminnan rakenteellista uudistamista siten, että kansallis- ja vähemmistökielten huolto Suomessa turvataan sekä ehdottaa tarvittavia säädösmuutoksia, rahoitusjärjestelyitä ja henkilöstövoimavaroja. Huomioon tuli ottaa myös edellisvuonna laadittu selvitysmiehen arviointiraportti Kotuksen toiminnasta. Työryhmän esitys valmistui tammikuussa 2010.

2 Sivu 2/5 Kotus julkaisi kertomusvuonna suomen kielen kielipoliittisen toimintaohjelman Suomen kielen tulevaisuus ja Romanikielen kielipoliittisen ohjelman. Toiminnallinen tehokkuus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokonaismenot vuonna 2009 olivat 6,5 milj. euroa, josta lähes 80 % oli henkilöstömenoja. Siirtomäärärahat ovat vähentyneet. Kertomusvuodelle siirtyi edelliseltä vuodelta euroa ja vuodelle euroa. Ulkopuolista rahoitusta oli lähes miljoona euroa, josta liiketaloudellisen toiminnan tulot olivat yli euroa. Ne koostuivat pääasiassa kirjojen myynti- ja rojaltituloista sekä kielenhuollon maksullisesta toiminnasta. Maksullisen palvelutoiminnan ylijäämä oli euroa ja kustannusvastaavuus 115, kun se vuonna 2008 oli 98. Tavoitteet saavutettiin kertomusvuonna hyvin: julkaisujen, tieteellisten ja yleistajuisten esitelmien, asiantuntijatehtävien sekä yliopisto-opetuksen määrä oli selvästi suurempi kuin tavoitteissa. Kotus on pitänyt aktiivisesti esillä suomen ja ruotsin ja yleensäkin äidinkielen asemaa kansallisissa työryhmissä ja elimissä, ja myös pohjoismaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kielen- ja nimistöntutkimuksen toiminta jatkui. Yhteistyötä on tehty myös valtionhallinnon, kuten oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa säädöskielen selkiyttämiseksi. Kotus on panostanut sähköisten kieliaineistojen saatavuuteen ja digitointiin: sähköisen aineiston määrä on noussut selvästi. Verkossa on myös yhä enemmän ohjeita yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin. Toiminnallisen tehokkuuden indikaattoreita on liitteessä 1. Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnan tuloksellisuutta seurataan kielentutkimuksen, kielenhuollon ja tietohuollon tulosalueilla. Tuotoksia mitataan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovituin indikaattorein. Kielentutkimuksen avulla pyritään saamaan uutta tietoa kielen taustasta ja historiasta sekä siitä, mitä nykykielten käytössä tai ihmisten kielellisissä asenteissa tapahtuu. Kielentutkimuksen tulosalue sisältää sekä tutkimushankkeiden että sanakirjatyön tulokset. Kertomusvuonna laajin julkaisu oli Karjalan sanakirjan verkkoversio. Tutkimushankkeita toteutettiin yliopistojen kanssa osin Suomen Akatemian tuella. Sanakirjoista monet ovat vapaasti verkossa käytössä. Kielentutkimuksen tavoitteet saavutettiin hyvin. Kielenhuollon avulla suomen ja ruotsin kielen käyttäjät saavat tietoa erityisesti julkisista kielimuodoista. Kielenhuolto tuottaa yleistajuisia julkaisuja, neuvontaa, tekstipalveluja ja opetusta. Eri tahojen kielenkäyttöön vaikutettiin neuvonnalla, koulutuksella sekä antamalla lausuntoja. Suomen kielen toimintaohjelma valmistui. Kielenhuollon tavoitteet saavutettiin hyvin. Tietohuolto ylläpitää, tuottaa ja kehittää tutkimuskeskukselle relevantteja kielentutkimusaineistoja niin, että ne palvelevat myös muuta tiedeyhteisöä, viranomaisia ja suurta yleisöä. Kotuksen kieliaineistot on arvioitu opetus-

3 Sivu 3/5 ministeriön vuonna 2008 teettämässä tutkimuksen infrastruktuurin kartoitusprojektissa kansallisesti merkittäviksi. Opetusministeriö osoitti Kotukselle osana talouden yleistä elvytyspakettia euroa aineistojen digitointiin. Sähköisten aineistojen indikaattoriluku nousi edellisvuodesta, mutta ei saavuttanut aivan tavoitetta, koska kertomusvuonna Kotus keskittyi tulosalueella erityisesti yhteistyötahojen kanssa kehitettävän metatietomallin rakentamiseen. Kotus osallistui opetusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen. Vähemmistökielissä Kotus toimii Suomessa käytettävien saamelaiskielten, Suomen romanikielen ja suomalaisen viittomakielen käyttöalan laajentamiseksi. Tämän edistämiseksi Kotus tutkii näiden kielten rakennetta ja käyttöä sekä toimii yhteistyössä edellä mainittuja kieliryhmiä edustavien organisaatioiden kanssa. Kotus laati sekä yleistajuisia että tieteellisiä artikkeleita, antoi lausuntoja sekä neuvontaa vähemmistökieliin liittyen. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kotuksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuoden lopussa 102, ja henkilömäärä 112 (2008:119). Henkilöstöstä valtaosa, 81, oli vakituisessa työsuhteessa (2008: 95). Määräaikaisessa työsuhteessa oli 31 henkeä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilöstön koulutustaso on korkea, sillä 82 % henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (vuonna 2008: 85 %). Henkilöstön sairauspoissaolot nousivat edellisvuodesta 8,6 päivään / htv (2008: 8 pv/htv), joka oli myös valtion keskimääräinen taso v Kotuksessa eläkkeellesiirtymisikä on korkea, yli 66 vuotta. Työtyytyväisyys laski hieman edellisvuodesta (2008: 3,4 ja 2009: 3,3). Kotus arvioi ja kehitti kertomusvuonna toimintaansa toteuttamalla kaikki toiminnot kattavan Caf-itsearvioinnin. Osa taloushallinnon tehtävistä siirtyi valtiokonttorin palvelukeskukseen. Tuottavuusohjelman välivuosina virastolla voi toiminnan tarkoituksenmukaisuussyistä olla väliaikaisesti eri htv-määrä kuin on ohjelman tavoitteena. Kotuksen kanssa on neuvoteltu vuoden 2011 tulossopimuksesta ja sen mukaisesti vuoden 2011 lopussa Kotuksen tulee toteuttaa vuosien tuottavuussohjelman mukainen yhteensä 12 htv:n vähennys. 2. TULOKSELLISUUDEN RAPORTOINNIN ASIANMUKAISUUS Tutkimuskeskus on vuoden 2009 toimintakertomuksessaan soveltanut opetusministeriön ja tutkimuskeskuksen aiempien vuosien kehittämishankkeiden linjauksia ja raportoinut tavoitteiden saavuttamisesta. 3. KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET TULOKSELLISUUDEN PA- RANTAMISEKSI Tutkimuskeskuksen lähiajan toimintaympäristön haasteita ovat tuottavuusohjelma, sektoritutkimuslaitosten rakenteiden kehittäminen, sähköinen asiointi ja viestintä sekä kansainvälinen yhteistyö.

4 Sivu 4/5 Opetusministeriön asettaman työryhmän tuli selvittää Kotuksen ydintehtäviä ja rakenteellista uudistamista muun muassa siten, että kansallis- ja vähemmistökielten huolto Suomessa turvataan. Työryhmän selvitys julkaistiin 2010 tammikuussa. Uudistukset valmistellaan vuosien 2010 ja 2011 aikana ja ne tulevat voimaan vuonna Ne sisällytetään ministeriön ja Kotuksen väliseen vuoden 2012 tulossopimukseen. Kotuksen ydintehtäviä tulevat vuonna 2012 olemaan suomen ja ruotsin kielen huolto ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus, vastuu saamen kielten, viittomakielten ja romanin kielen huollosta yhteistyössä tiettyjen yliopistojen kanssa, vastuu sähköisten kielitieteellisten aineistojen ja arkistojen säilyttämisestä ja kehittämisestä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa sekä toiminta kielipoliittisena asiantuntijana. Vuosien tuottavuusohjelma toteutetaan Kotuksessa siten, että vuoden 2012 alusta vähennetään 11 henkilötyövuotta Kotustyöryhmän esityksen pohjalta. Indikaattoreiden ja toiminnan tuloksellisuustietojen kehittämistä sekä raportointia tulee edelleen jatkaa, jotta niiden valossa voidaan arvioida tulostavoitteiden toteutumista entistä paremmin ottaen huomion Kotuksen toiminnan ja talouden muutokset. Ylijohtaja Sakari Karjalainen Johtaja Anita Lehikoinen LIITE Tunnuslukujen toteutumia TIEDOKSI valtiosihteeri Heljä Misukka erityisavustaja Laura Rissanen kansliapäällikkö Harri Skog OKM/KTPO OKM/KTY OKM/HAO/TA Valtiovarainministeriö Eduskunnan tarkastusvaliokunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori

5 5 (5) LIITE Tunnuslukujen toteutumia Tavoite: Tutkimuskeskus selvittää suomalaista kielenkäyttöä ja kieliyhteisön nykytilaa sekä edistää tutkimustulosten leviämistä tieteellisen ja yleistajuisen julkaisutoiminnan, tieteellisten asiantuntijatehtävien ja tutkimushankkeiden avulla. Tieteelliset julkaisut (kpl) Tieteelliset julkaisut (sivua) Esitelmät ja asiantuntijatehtävät (kpl) Yliopisto-opetus (tuntia) Henkilötyövuodet Tavoite: Tutkimuskeskus lisää tietoa yleiskielestä, ottaa huomioon suomen ja ruotsin kielen käytön säilymisen sekä huoltaa saamea, romania ja viittomakieltä julkaisutoiminnan, kielineuvonnan, asiantuntijatehtävien ja kielenhuollon suositusten avulla. Yleistajuiset julkaisut (kpl) Yleistajuiset julkaisut (sivua) Kielineuvonta, vastauksia (kpl) Kielenkäytön opetus (tuntia) Esitelmät ja asiantuntijatehtävät (kpl) Henkilötyövuodet ,5 Tavoite: Tutkimuskeskus ylläpitää, tuottaa ja kehittää kielentutkimusaineistoja sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön käyttöön. Kirjaston kokoelmat ovat ajantasaisia ja tietopalvelu nopeaa ja luotettavaa. Lainat kirjastosta (kpl) Tietopalvelutehtävät (kpl) Sähköiset aineistot Henkilötyövuodet ,5 Tavoite: Tutkimuskeskus kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -tyytyväisyys. Henkilöstö (tehdyt henkilötyövuodet) Työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,4 3,3 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv 7 8 8,6